Tatu Koiranen

Lentoturvallisuusseminaari tammikuussa

23 viestiä aiheessa

Morjesta,

 

Huomasin naapurifoorumilta tiedonannon jossa mainittiin myös tämän talven lentoturvallisuusseminaarin ajankohta, 19.1.2013. Ilmoittautuminen on näemmä auki ja se päättyy 8.1. Päivän tarkka ohjelma ei näemmä ole vielä selvillä, mutta eiköhän sisältö ole osin arvattavissakin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyy suion nettisivuilta: http://www.urheiluilmailuopisto.fi/Lentoturvallisuusseminaari_2013.htm

 

ps. rohkenin postata tästä tiedon kuitenkin myös tänne flightforumille ihan yleiselle puolelle, koska tässä ei ole kyse kurssista, koulutuksesta tai muustakaan sen tyyppisestä vastikkeellisesta toiminnasta, vaan kaikille avoimesta yleisötilaisuudesta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Alkaa olla ihan viimeisiä hetkiä ilmoittautua tilaisuuteen. Paikalle sopii vain 175 henkeä (enimmäismäärä mitä saa ottaa tilaan). Paikkoja enää 20 kpl jäljellä. Kysyin toisella palstalla, että montako ihmistä voidaan ottaa 4-paikkaiseen koneeseen? Niin, tässä ilmailumuseon tilassa on vain 175 paikkaa.

 

saku

www.suio.fi

http://www.urheiluilmailuopisto.fi/Lentoturvallisuusseminaari_2013.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikki jotka ovat ilmoittautuneet voivat olla tyytyväisiä sillä kavereita on luvassa - tupa on käytännössä täynnä! Suomen Ilmailuliitto ja Trafi tarjoavat aamulla kahvit ja hieman syötävää. Päivän ohjelma löytyy tuolta ylempää. Tervetuloa!

 

Nähdään Lentoturvallisuusseminaarissa ilmailumuseolla lauantaina 19.1.2013 alkaen 8.45!

 

Saku, Suomen Urheiluilmailuopisto

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noniin, seminaari tuli pidettyä ja olihan siellä tänäkin vuonna ihan asiaa, joskin myös melko jyrkkää vastakkainasettelua esimerkiksi ilmatilaloukkausasiaan liittyvään transponderipakkoon liittyen ja tuntui, että välillä toinen puhui aidasta ja toinen seipäistä, mutta kummatkin silti oikeasta asiasta.

 

Ilmatilaloukkaukset

Yksi tapa määritellä riskin suuruus on laskea sen toteutumisen todennäköisyyden ja toteutumisen vaikutuksen tulo. Finavian toiminta painottuu kenties etupäässä nimenomaan vaikutusten pienentämiseen: riskin realisoituessa sen vaikutusten oletetaan jäävän merkittävästi vähäisemmiksi, jos koneessa on vähintään C-moodin transponderi ja sitä käytetään -> liikennekone voi tehdä TCAS-väistön, eivätkä koneet törmää. On tosiaan totta, että transponderi ei millään tavalla pienennä kuitenkaan sinne valvottuun ilmatilaan eksymistä ilman selvitystä, eli ilmatilaloukkausten määrä, tai riskimielessä todennäköisyys, ei sillä pienene. Tämä on se asia, johon harrasteilmailun toimijat tulkintani mukaan etupäässä yrittävät vaikuttaa: koulutuk... eikun se oli se kirosana, mutta kuitenkin siis erilaisilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan lopputulos, jolla ilmatilaloukkausten määrä vähenisi. Ei liene yllätys, että tehokkainta riskinhallintaa olisi toteuttaa kummatkin toimenpiteet. Finavia on toki käyttänyt resursseja myös tähän rikkomusten määrän pienentämiseen, ja ensi kuussa on mm. tulossa ulos nettijulkaisuna uusi helsingin alueen kartta (pdf/geotiff), joka on yritetty tehdä aiempaa Helsinki VFR-karttaa selkeämmäksi. Tämä siis ilmaiseksi, kaiketi tuote tulee myös maksullisena tulosteena karttakeskuksen kautta saataville.

 

Transponderivaatimusten lisäämiseen liittyvän ilmailumääräyksen aikataulusta oli myös puhetta. Ylijohtaja Henttu kertoi, että aikataulutavoite on edelleen sama kuin mikä viime kesäkuussa esiteltiin, eli, että uusi määräys tulisi voimaan 1.6.2013, ja siihen saisi jollain menettelyllä siirtymäaikaa ilmeisesti vuoden verran. Tietysti sekä voimaantulo- että lykkäysasiat sisältyvät määräystekstiin, ja sehän voi tietysti lausuntokierroksen takia vielä muuttua: määräys on tulossa luonnollisesti lausuntokierrokselle talven/kevään aikana.

 

 

Kausikorttien hinnoittelu

Peter käytti tilaisuudessa hyvän puheenvuoron aiheesta, josta näemmä pari vuotta sitten kommentoin foorumilla: miksi malmin kausikortin hinta on 2,5-kertainen, vaikka lentoasemien hinnoittelun pitäisi perustua niiden palvelutasoon? Saa nähdä, tuleeko asiaan jotain vaikutusta (muuta kuin että kaikkien kenttien hinta nostetaan malmin tasolle).

 

En näemmä ole ketjussa linkittänyt tähän materiaaliin (lakia ei silloin edes vielä ollut), mutta tehdään se nyt:

- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lentoasemaverkosta ja -maksuista 313/2012

- Laki lentoasemaverkosta ja -maksuista 210/2011

 

 

Tilaisuuden materiaalit tulevat aikanaan (toivottavasti lähipäivinä, kun käsitellyt asiat saattavat vielä puhuttaa) suion opiston nettisivuille, jonnekin tänne: http://www.urheiluilmailuopisto.fi/koulutus_materiaaleja.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

äh, tulikos tästä tallennetta johonkin?

 

Bambuser on muuten helppo&hyvä kanava jakaa livetapahtumia ne tallentaen. Valitettavasti tällä kertaa jouduin itse tänne Lohjalle heppahommiin

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
äh, tulikos tästä tallennetta johonkin?

 

Ei tainnut kukaan kuvata. Itse varovasti harkitsin sitä vielä viikko sitten, mutta töiden sanelema kiireinen aikataulu (joka jatkui viime yönäkin aamuneljään saakka) johti ajatuksesta luopumiseen. Eipä se iso efortti olisi sinänsä ollut, mutta jotta puheesta saisi selvää (tai ainakin, jotta sitä olisi miellyttävää kuunnella), pitäisi vähän nähdä vaivaa mikrofonien kanssa ja olisi pitänyt etukäteen selvittää, miten salin äänentoistojärjestelmään liittyminen olisi onnistunut fiksusti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Seminaarissa oli eri tahoja esittelemässä ratkaisumalleja ongelmaan, joten erilaisia näkökulmia syntyy ihan luonnollisesti.

 

Finavia tuottaa lennonvarmistuspalveluita. Lennonvarmistuksen kannalta ilmatilaloukkauksien vaikutusten minimointi voidaan suorittaa lähinnä teknisesti ja oman henkilöstön koulutuksena. Finavian toimialaan ei kuulu esim. lennonopettajien jatkokouluttaminen tai asennekasvatus. Se tehtävä lankeaa muille toimijoille.

 

Ilmatilaloukkauksia voidaan tehokkaasti estää rakentamalla fyysinen este ilmatilan rajoille. Niiden todennäköisyyksiä voi vähentää esim. koulutuksella, asennekasvatuksella ja huolellisella lennonvalmistelulla. Kun todennäköisyyksien vähentämisestä huolimatta ilmatilaloukkaus tapahtuu, niin sen vaikutuksen minimoimiseksi ainoa keino on korkeuskoodaava transponderi.

 

Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuuntelin päivän keskusteluja aiheesta ilmatilaloukkaukset. Ihan mielenkiintoinen keskustelu missä eri eturyhmien näkemykset tulivat esille.

 

Mieleen jäi sellainen seikka että mm. Trafi Ilmailun pääjohtaja peräänkuulutti, että turvallisuustyön pitäisi olla riskiperustaista . Oman käsitykseni mukaan ilmatilaloukkauksessa syntyvä turvallisuusriski on senlaatuinen, että riskitaso kasvaa suorassa suhteessa ilmatilaloukkauksen kestoaikaan. Mitä kauemmin ollaan valvotussa ilmatilassa "tavoittamattomana" sitä suurempi on riski että syntyy yhteentörmäysvaara tai lennonjohto joutuu antamaan jollekin toiselle koneelle väistöohjeen. Eli vaikutuksien minimoimiseksi tehokas keino on myös se, että tunkeilija saadaan pois valvotusta ilmatilasta mahdollisimman pian tai vähintään saadaan häneen nopeasti yhteys ja annetaan väistöohje poispäin mahdollisesta törmäysvaarasta.

 

Tätä taustaa vasten kummastelen, miksi ei tänäänkään juurikaan keskusteltu sellaisista toimenpiteistä, joilla varmistettaisiin nopean radioyhteyden saanti tunkeilijaan. Varsinkin sen esimerkin valossa (korjatkaa jos ymmärsin väärin), missä radioyhteyden saanti toimivalla transponderilla varustettuun tunkeiljaan kesti peräti kuusi minuuttia !

Pointtini tässä on se että transponderipakko ei tässä tapauksessa vähennä riskitasoa, jos toimivasta transponderista huolimatta tunkeilijat voivat lennellä minuuttikaupalla valvotussa ilmatilassa ennen kuin heihin saadaan yhteys.

 

Toinen avoin kysymys ainakin minulle on se, kuinka suuri osuus Malmin liikenteestä todella lentää ilman transponderia nykyään eli kuinka monta "uutta" konetta loppujen lopuksi ilmestyisi lennonjohdon tutkanäytöille. Seminaarin loppukeskustelun kädennostoharjoituksen perusteella enemmistöllä lienee jo nyt transponderi koneessaan. Jos näin on, transponderipakko ei välttämättä auta kovin paljon.

 

Ymmärrän toki että ei ole ihan helppoa ratkaista tuo radioyhteysasia, monestakin syystä. Mutta tänään kuullun perustella se voisi olla peräti tehokkaampi keino loukkausten vaikutusten minimoimiseksi kuin transponderipakko joillekin lentokoneille, joissa ei sellaista vielä ole mutta joiden lukumäärä (pieni ? /iso ? ) on vielä tuntematon.

 

Standing by for comments...  :)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Se 6 min esimerkki oli keksitty, mutta täysin mahdollinen skenaario.

 

Nyt pitänee painottaa transponderin merkitystä, jotta kenellekään ei jäisi asia epäselväksi. Oletetaan, että lentokone nousee EFHK:n TMA:lla 2700 ft:n korkeuteen.

1) koneessa ei transponderia -> kukaan ei havaitse konetta -> törmäys matkustajakoneeseen

2) koneessa transponderi (C moodi) -> lennonjohto havaitsee ja viime kädessä matkustakoneen TCAS reagoi ja matkustajakone väistää -> paperihommia

 

Yhteyden saaminen koneeseen on em. esimerkissä viime kädessä toissijaista (toki erinomaisen tärkeää).

 

Transponderipakko/vaatimus lisää kiistatta olennaisesti turvallisuutta. Syy ei ole lääkärin, vaan huonojen elämäntapojen. Lääkkeet maksaa. :-)

 

Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Tätä taustaa vasten kummastelen, miksi ei tänäänkään juurikaan keskusteltu sellaisista toimenpiteistä, joilla varmistettaisiin nopean radioyhteyden saanti tunkeilijaan. Varsinkin sen esimerkin valossa (korjatkaa jos ymmärsin väärin), missä radioyhteyden saanti toimivalla transponderilla varustettuun tunkeiljaan kesti peräti kuusi minuuttia !

Pointtini tässä on se että transponderipakko ei tässä tapauksessa vähennä riskitasoa, jos toimivasta transponderista huolimatta tunkeilijat voivat lennellä minuuttikaupalla valvotussa ilmatilassa ennen kuin heihin saadaan yhteys.

 

 

Hear, hear!

 

En toiveistani huolimatta päässyt paikalle seuraamaan keskustelua, mutta jo aiemmin minua on häirinnyt se miten vähän ratkaisuja tähän ongelmaan muka on.

 

Mutta jos näppärää käytännön ratkaisua etsitään, niin tässä on juuri sellainen. Niin monen monta kertaa on tullut seurattua ulkomaanpellen punkemista valvottuun ilman selvitystä. Siinä sitä keskustellaan asianomaisen lennonjohdon kanssa, mutta mitään ei pystytä tekemään. Kuten Nikke tuossa johdatteli, ei hommaa päästä asiallisesti hoitamaan ennenkuin koneeseen saadaan radioyhteys. Koska lennonjohtotaajuuksilla voi aika olla kortilla, voisi joku pakollinen FIS-jakso olla näissä tapauksissa ratkaisu.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noniin, seminaari tuli pidettyä ja olihan siellä tänäkin vuonna ihan asiaa, joskin myös melko jyrkkää vastakkainasettelua esimerkiksi ilmatilaloukkausasiaan liittyvään transponderipakkoon liittyen ja tuntui, että välillä toinen puhui aidasta ja toinen seipäistä, mutta kummatkin silti oikeasta asiasta.

 

Näytti siltä että "vastakkainasettelu" tuli välillä Malmin lentäjät - muu Suomi.

 

Aamupäivän esityksissä keskityttiin lähes kokonaan EFHK:n ja EFHF:n suhteisiin. Ei siinä mitään, se onkin varmaan Suomen mittakaavassa suurin riskin paikka, siis jos jollekin liikennekoneelle sattuu jotain. Koko muun Suomen ilmatilaongelmat näyttivät esitetyn valossa pienemmiltä riskeiltä. (Ja ei, en tarkoita että ilmatiloja saisi rikkoa missään.) Tässä valossa ainakin purje- ja liidinlentäjät protestoivat kovasti transponderipakkoa vastaan, kun eivät Malmilla käy. Ei sitä tosin kukaan kaikkiin ilma-aluksiin ehdottanutkaan, Mikko Sinervä ainoastaan mainosti miten edullisesti niitä saa.

 

Mahtaako transponderit niin kovasti houkuttaa ultralentäjiäkään, muita kuin Malmilta/Malmille operoivia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jounin ehdottama (pakollinen) FIS-jakso tuntuu varsin terveeltä ajatukselta. E-Suomen alueella tällainen olisi varsin toimiva ratkaisu ja helpottaisi kesäisin myös monen ulkomaanelävän lentelyä Suomen ilmatilassa. K-Euroopassa jonkin verran VFR:ää lentäneenä voin sanoa palvelun olevan aivan huippuluokkaa, esim. D- tai R-aluetta kohti lentäessä tulee hyvin nopeasti ilmoitus aktiivisesta alueesta edessä, sekä vieläpä suositus lentosuunnasta kys. alueen kiertämiseksi. FIS:iä saadakseen huuteleminen esim. Tampereen alueen jaksolla tuntuu muutenkin käsittämättömältä; sinne ei varmasti kaivata ruuhka-aikoina yhtään ylimääräistä "häiriötekijää".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä muistiinpanojani tilaisuudesta oman muistin virkistykseksi ja muiden iloksi sitoumuksetta sekä ilman selityksiä. Tajunnan virtaa siis.

 

 

-kalle

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä muistiinpanojani tilaisuudesta oman muistin virkistykseksi ja muiden iloksi sitoumuksetta sekä ilman selityksiä. Tajunnan virtaa siis.

 

Tnx, kyllä näistä sai jo paljon irti

 

t. Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä muistiinpanojani tilaisuudesta oman muistin virkistykseksi ja muiden iloksi sitoumuksetta sekä ilman selityksiä. Tajunnan virtaa siis.

 

Kiitos!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tilaisuudessa esitettyihin kalvoihin liittyen muuten sellainen pieni kehitysehdotus, että sitä tekstiä per slide olisi useammassakin esityksessä voinut olla ehkä hieman vähemmän. Kun museon tykin valoteho ja erottelukykykään eivät aivan huippuluokkaa ole, osa materiaalista meni jo melkein tihrustamiseksi - eivätkä pitkät jaarittelut kalvolla useinkaan toimi enää puheen tukena erityisen hyvin (jota varten ne kuitenkin esitetään).

 

Toki tällei jälkikäteen ruudulta katsoen ja varsinkin jos en olisi tilaisuudessa ollut paikalla, auttaa suurempi tekstimäärä sinällään yksityiskohtien ymmärtämisessä.

 

edit: ja yksi huomio, johon en tavastani poiketen kuitenkaan puuttunut paikan päällä, vaikka kiinnitinkin siihen huomiota: ilmatila-asiassa liiton työryhmän jäsen esitti, että eurocontrol olisi jollain tavalla EU:n/EC:n/EASA:n tossun alla, tai että sillä olisi viranomaisstatus. Kumpikaan väite ei missään nimessä pidä paikkaansa, eurocontrol on siviilitoimija, joka on perustettu yhteistoimintaa varten jo vuosikymmeniä sitten (vähän kuten viranomaiset perustivat JAA:n aikoinaan). Eurocontrol ja euroopan komissio ovat 10 vuotta sitten sopineet kyllä yhteistyöstä ja sen jälkeen myös EU on tainnut päästä jopa Eurocontrollin tasavertaiseksi jäseneksi (en tarkistanut) tai ainakin tähän oli aikoinaan kova pyrkimys. Olisin lähestynyt tässä asiassa muuten työryhmän jäsentä suoraa, mutta eihän hänelle mitään yhtystietoja SIL:n sivuilta löytynyt. Eurocontrollin kannalla on toki merkitystä, mutta sieltä tuleva tieto ei siis ole viranomaismateriaalia, vaan siviilimateriaalia. Suomi liittyi Eurocontrollin jäseneksi vasta reilu 10 vuotta sitten.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään