Heinäluoma väläyttää Gripeneitä

[Jussi Seppälä 1]

– Jos pohjoismaat pääsisivät tilanteeseen, että meillä olisi yhteinen konetyyppi käytössä, niin siitä tulisi älyttömiä säästöjä niin hankinnoissa, huolloissa kuin säästöissäkin, Heinäluoma sanoi.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/12/1678266/heinaluoman-ehdottaa-gripeneita---koneella-onneton-historia

 

(Painotuksista päätellen jutun lienee kirjoittanut joku kesätoimittaja..)

[Jarkko Puustinen 0]

(Painotuksista päätellen jutun lienee kirjoittanut joku kesätoimittaja..)

 

Kuinka niin?

 

"Jos pohjoismaat pääsisivät tilanteeseen, että meillä olisi yhteinen konetyyppi käytössä, niin siitä tulisi älyttömiä säästöjä niin hankinnoissa, huolloissa kuin säästöissäkin, Heinäluoma sanoi."

[Mika B Virolainen 0]

Jos Pohjoismaat pääsisivät tilanteeseen, jossa meillä olisi yhteinen konetyyppi käytössä, niin se tuskin olisi Gripen.... Heinäluoma voisi tulla samoille vuosiille konehankinnoissa. Norja on hankkimassa F-35:ia, ja sitten yhtäkkiä päättäisivät "palata" sukupolvia taaksepäin aseteknologiassa. Miksi? Että säästettäis säästöissä... Suomi varmaan seuraavaa hävittäjää miettiessään myös ottaisi mieluummin jotain kurantimpaa (joskin kalliimpaa).

Ainakin toivon niin...

[Kalle Rantanen 64]

Kuinka niin?

 

Varmaan tällä viitattiin siihen, että toimittaja katsoi tarpeelliseksi kirjoittaa uutiseen enemmän Gripenin "kyseenalaisesta maineesta" kuin itse asiasta.

 

Norja on hankkimassa F-35:ia, ja sitten yhtäkkiä päättäisivät "palata" sukupolvia taaksepäin aseteknologiassa. Miksi? Että säästettäis säästöissä... Suomi varmaan seuraavaa hävittäjää miettiessään myös ottaisi mieluummin jotain kurantimpaa (joskin kalliimpaa).

Ainakin toivon niin...

 

Koska F-35:n kehitys tuntuu koko ajan venyvän ja kallistuvan. Ja on hyvin mahdollista, että Suomella ei ole varaa kalliimpiin vaihtoehtoisin vaan pitää tehdä Sveitsit.

[Juri Pelkonen 600]

"Jos pohjoismaat pääsisivät tilanteeseen, että meillä olisi yhteinen konetyyppi käytössä, niin siitä tulisi älyttömiä säästöjä niin hankinnoissa, huolloissa kuin säästöissäkin, Heinäluoma sanoi."

 

Säästöjen säästöt kuulostavat kieltämättä kerrassaan älyttömiltä.

 

 

[Jussi Seppälä 1]

Varmaan tällä viitattiin siihen, että toimittaja katsoi tarpeelliseksi kirjoittaa uutiseen enemmän Gripenin "kyseenalaisesta maineesta" kuin itse asiasta.

 

 

Nimenomaan tähän viittasin. Jutusta oli yritetty tehdä raflaava keskittymällä lähinnä pariin vanhaan onnettomuuteen. Ja kuten Mika kirjoitti, yhteispohjoismainen konevalinta olisi melko varmasti muu kuin Gripen.

[Ville Jalonen 4]

Tuo on kyllä humoristista kuinka noita vanhoja onnettomuuksia jaksetaan veivata aina kun puheeksi tulee Gripen. Kaikilla konetyypeillä kuitenkin tuppaa alkuvaiheessa olemaan ongelmia.

 

Jotenkin itse en nähdä tulevaisuudessa Suomelle muuta vaihtoehtoa kuin Gripenin. Vanhatkin versiot on näyttänyt olevan ihan samalla viivalla Hornetin kanssa näissä harjoituksissa. Ihan yhtä hyvin tuolla puolustaisi. Hornethan on nyt muuten hyvin sopiva, mutta ei se oikein pakkaskelien kone ole.

 

Suomihan ei Sveitsejä voi tehdä ellei korvaa Hawkeja Gripeneillä. Eihän Sveitsi ole päättänyt käsittääkseni vielä millä Hornetit aikanaan korvataan. Sveitsillä tuossa kaupassa ei oikein muuta vaihtoehtoa ollut, Eurofighter ei sopinut ja tiedä sitten millainen maku Sveitsille jäi aiemmasta Mirage kaupasta kun Dassault ei pitänyt lupauksiaan.

 

Sitä en jaksa uskoa että Pohjoismaat tosissaan edes pyrkisivät yhteiseen konetyyppiin. Eiköhän siinä tarpeaksi säästöä ole kun kaikki tuki on naapurimaassa.

[Tero Tuominen 264]

Turun Sanomat: Expressen kertoo Suomen haluavan ostaa Jas-hävittäjiä

 

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen kertoo Suomen haluavan ostaa ruotsalaisia Jas-hävittäjiä. Otsikon ”Finland vill köpa Jas” alla lehti kertoo, että Suomi voi korvata nykyiset koneensa Jas Gripen -hävittäjillä.

Expressen siteeraa jutussaan puhemies Eero Heinäluoman (sd) torstaina MTV3:lle antamaa haastattelua. Heinäluoma sanoo jutussa Suomen huomioineen ruotsalaishävittäjät yhtenä vaihtoehtona.

[Jussi Seppälä 1]

Menee äkkiä melko humoristiseksi. 

[Kalle Rantanen 64]

Tuo on kyllä humoristista kuinka noita vanhoja onnettomuuksia jaksetaan veivata aina kun puheeksi tulee Gripen. Kaikilla konetyypeillä kuitenkin tuppaa alkuvaiheessa olemaan ongelmia.

 

Tässä kohtaa onkin hyvä muistuttaa Redigosta.

 

Vanhatkin versiot on näyttänyt olevan ihan samalla viivalla Hornetin kanssa näissä harjoituksissa.

 

Olisi syytäkin kun ovat uudempaa sukupolvea. Mutta ihan uteliaisuudesta, mihin perustat tämän näyttämisen?

 

Hornethan on nyt muuten hyvin sopiva, mutta ei se oikein pakkaskelien kone ole.

 

Ja tämä perustuu mihin?

 

Suomihan ei Sveitsejä voi tehdä ellei korvaa Hawkeja Gripeneillä.

 

Sveitsien tekeminen viittasi siihen, että valinnassa hinta on ykköskriteeri.

[Vesa Laine 0]

Toimittajan kommentti siitä että toinen Gripen putosi ihmisten keskelle, on pikkuisen epätarkka. Muistaakseni kone putosi puistoon ja siellä ei ollut kovinkaan lähellä ihmisiä. Ja onhan nyt selvää että Gripeneitä on koko ajan kehitetty parempaan suuntaan. Jopa niin pitkälle että taitaa mennä salaisuuksien puolelle. Itse en suhtaudu kovinkaan kielteisesti ajatukseen Gripen-hankinnoista. Horneteissahan on tuota turhaa painolastia (tukialusvarustus) aika paljon enemmän riskitekijä.

[Jussi Seppälä 1]

Luulisi sen tukialuskelpoisuuden olevan käytännössä ja käytössä enemmän plussaa kuin miinusta..

[Harri Koskinen 290]

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty puolestaan toppuuttelee puheita hävittäjähankinnoista.

 

Räty toteaa, että Hornetien elinkaari päättyy 2030. Uusien koneiden hankintaprosessi kestää noin kymmenen vuotta, joten Rädyn mukaan vasta vuoden 2020 tienoilla pitäisi tehdä linjauksia siitä, mihin suuntaan mennään.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/12/1678683/raty-keskustelua-havittajahankinnoista-ei-viela-voi-edes-aloittaa

[Sami Virkkula 0]

Luulisi sen tukialuskelpoisuuden olevan käytännössä ja käytössä enemmän plussaa kuin miinusta..

 

Mihin me sitä tarvitaan?

[Jussi Seppälä 1]

Mihin me sitä tarvitaan?

 

Tarkoitin vahvaa rakennetta, jämäköitä tennareita ja muuta. En jarrukoukkua.

[Juha Suomalainen 12]

 

tiedä sitten millainen maku Sveitsille jäi aiemmasta Mirage kaupasta kun Dassault ei pitänyt lupauksiaan.

 

 

 

Avaatko tuota hieman. Mä en tiedä mitä on tapahtunut mutta haluaisin tietää.

[Sami Virkkula 0]

Avaatko tuota hieman. Mä en tiedä mitä on tapahtunut mutta haluaisin tietää.

 

Sveitsiläiset yritti naittaa ranskista jenkkien tutkan ja ohjusten kanssa. Kuten arvata saattaa niin homma ei mennytkään kuten Strömsössä jolloin budjetti räjähti käsiin.

 

Jussi: edelleen, mihin noita tarvitaan?

[Jussi Seppälä 1]

Sveitsiläiset yritti naittaa ranskista jenkkien tutkan ja ohjusten kanssa. Kuten arvata saattaa niin homma ei mennytkään kuten Strömsössä jolloin budjetti räjähti käsiin.

 

Jussi: edelleen, mihin noita tarvitaan?

 

Ei niitä varmasti tarvita, mutta ei niistä ainakaan haittaa luulisi olevan. Kunhan nyt maallikkona maalailen.

[Ville Jalonen 4]

Olisi syytäkin kun ovat uudempaa sukupolvea. Mutta ihan uteliaisuudesta, mihin perustat tämän näyttämisen?

 

Perustuu julkaistuihin tuloksiin Suomen ja Ruotsin välisistä harjoituksista. Ainakin kerran on tuloksia julkistettu, mutta pitää kahlata missä. Homma meni muistikuvien mukaan niin välikorkeuksissa 50-50 voitot, Gripenillä muutama enemmän pinnoissa ja HN:llä muutama enemmän korkealla. Laitan linkkiä tai lainauksen kyllä kunhan vain löydän.

 

Ja tämä perustuu mihin?

 

2005 vuoden Combat Aircraft maaliskuun numerossa on artikkeli Suomen, Norjan ja Ruotsin välisestä harjoituksesta. Artikkelissa keskitytään lähinnä siihen että miten homma pysyy toiminnassa kun puhutaan kylmistä olosuhteista. Kyseisessä jutussa on Majuri Latvalan sanomana seuraava:

 

Our aircraft stay in warmed hangars overnight. When parked outside, warm air is ducted into the engine bay and air intakes. We try to limit the time that a jet is parked outside. When the aircraft are parked outside for a longer period, a 10-minute engine ground run is performed at one-hour intervals.

 

Norjan F-16 on ilman mitään lämmityksiä, Gripenit ohjaamolämmityksellä. Gripenistä lukee samassa lehdessä että -30 asti ilman moottorilämmitystä. Tuskin tuosta lentokenttäolosuhteissa mitään hankaluutta HN:n suhteen muodostuu, mutta jos miettii esim. rajattua maantietukikohtien toimintaa. Niin ja niinä muutamana vuotena kun -30 asteen pakkaset oli normaalia niin kuvausreissuilla saattoi huomata että pääsääntöisesti yksi parvessa lähteneistä tuli heti takaisin yhdellä moottorilla laskuun. Tuo ongelma mun mielestä katosi aika hyvin noiden vuosien jälkeen, ties mitä keksivät ratkaisuksi.

 

Avaatko tuota hieman. Mä en tiedä mitä on tapahtunut mutta haluaisin tietää.

 

Sami tuossa ja tärkeimmät kertoikin. Loppupäätös tehtiin Drakenin ja Miragen välillä. Valitsivat Miragen sillä lupauksella että Dassault pystyy toimittamaan Drakenin perusvarustusta vastaavan tuohon. Osaan löytyi ratkaisu ja kuulemma joitakin asioita jäi kokonaan toimittamatta. Siihen en sitten osaakaan vastata että mitä jäi toimittamatta tarkalleen.

[Juha Suomalainen 12]

Ei niitä varmasti tarvita, mutta ei niistä ainakaan haittaa luulisi olevan. Kunhan nyt maallikkona maalailen.

 

Myöskin maallikon ajatuksia: Lisäpainoahan ne tuo mutta muistaakseni tämän maan ilmailulehdistössä ainakin jossain määrin juhlittiin noita Jussin mainitsemia ominaisuuksia 90-luvulla kun HN oli valittu ilmavoimille.

[Kalle Rantanen 64]

Perustuu julkaistuihin tuloksiin Suomen ja Ruotsin välisistä harjoituksista. Ainakin kerran on tuloksia julkistettu, mutta pitää kahlata missä. Homma meni muistikuvien mukaan niin välikorkeuksissa 50-50 voitot, Gripenillä muutama enemmän pinnoissa ja HN:llä muutama enemmän korkealla. Laitan linkkiä tai lainauksen kyllä kunhan vain löydän.

 

Kiitoksia. Täytyy tunnustaa, että olin vähän skeptinen kunnon vastauksen saamisen suhteen, mutta tarjosit mielenkiintoista tietoja. Ja uutta minulle.

 

Myöskin maallikon ajatuksia: Lisäpainoahan ne tuo mutta muistaakseni tämän maan ilmailulehdistössä ainakin jossain määrin juhlittiin noita Jussin mainitsemia ominaisuuksia 90-luvulla kun HN oli valittu ilmavoimille.

 

Kyllähän se maantietukikohdissa lienee oikeasti hyödyllistä, että laskunopeudet on pidetty aisoissa. Tosin tuolta osin nykyhävittäjät taitavat olla kaikki ainakin kohtalaisen hyvällä tolalla jos aiempien sukupolvien torjuntahävittäjiin verrataan.

[Vesa Laine 0]

Tarkoitin vahvaa rakennetta, jämäköitä tennareita ja muuta. En jarrukoukkua.

On siellä hieman muutakin rakennetta kuin jarrukoukku. Mm katapulttikoukku. Ja jos nyt haluaa jenkkien tyyliin raskasta rakennetta niin sitähän siellä on. Kaksimoottorisena kalliimmat huollot yms.

Ja onhan noissa muissakin "jämäkät tennarit". On vähän pakko kun ottaa huomioon esim varalaskupaikkaolosuhteet.

[Jarkko Puustinen 0]

Joku on lukenut palstaa

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012122016479080_uu.shtml

[Juha Suomalainen 12]

On siellä hieman muutakin rakennetta kuin jarrukoukku. Mm katapulttikoukku. Ja jos nyt haluaa jenkkien tyyliin raskasta rakennetta niin sitähän siellä on. Kaksimoottorisena kalliimmat huollot yms.

Ja onhan noissa muissakin "jämäkät tennarit". On vähän pakko kun ottaa huomioon esim varalaskupaikkaolosuhteet.

 

Sanokaa jos olen väärässä mutta muistaakseni ilmavoimien koneisiin ei katapulttikoukkua koskaan edes asennettu. Ilmeisesti ilmavoimat piti tarvetta laukaista kone höyrykatapultilta ilmaan melko epätodennäköisenä.

[Harri Koskinen 290]

Sanokaa jos olen väärässä mutta muistaakseni ilmavoimien koneisiin ei katapulttikoukkua koskaan edes asennettu. Ilmeisesti ilmavoimat piti tarvetta laukaista kone höyrykatapultilta ilmaan melko epätodennäköisenä.

 

Olet väärässä, katapulttikoukku on kaikissa koneissa ja näkyy selvästi missä tahansa Hornet-kuvassa, jossa koneessa on telineet ulkona. Koukun poistaminen olisi aiheuttanut hankintavaiheessa lisäkustannuksia.