Suomen hallitus haluaa "lahjoittaa" tyopaikat ja vientiteollisuuden ulkomaille?

[Juha Klemettinen 28]

Voidaan tietysti esittää kysymys, onko suomalaisessa työn tuottavuudessa ja/tai palkkatasossa jotain vialla, kun ei kilpailukyky riitä. Tuottavuudessa tuskin, mutta palkkakustannuksia olisi syytä vertailla keskenään. Oli miten oli, jos tilaus oli telakan työväelle niin tärkeä, he olisivat voineet miettiä tarjouksen kilpailukyvyn parantamista väliaikaisilla palkanalennuksilla sen sijaan, että tultiin ensimmäiseksi itkemään valtiota tukemaan kilpailukyvytöntä tarjousta. Ehkäpä työttömänä olo ei ollutkaan niin paha vaihtoehto, että sitä kannattaisi kaikin tavoin välttää.

 

Saisiko vielä laskelman siitä paljonko telakkatyöntekijän olisi palkkaansa laskettava että tällaiset 50 miljoonan lainatarpeet poistuisivat?

Juha

[Osmo Jalovaara 188]

Täytyy ymmärtää, etteivät palkkakustannus tarjouksessa ja pääomalaina ole vaihtoehtoisia asioita, joita voitaisiin suoraan laskelmallisesti verrata. Kysymys on vähän niin kuin munista ja paistamiseen käytettävästä voista/ruokaöljystä. Voitaneen kuitenkin sanoa, että vaikka tarjouksen hinnallinen kilpailukyky olisikin parantunut, pääomalainan tarve tuskin olisi oleellisesti vähentynyt.

 

OJ

[Juha Klemettinen 28]

Voitaneen kuitenkin sanoa, että vaikka tarjouksen hinnallinen kilpailukyky olisikin parantunut, pääomalainan tarve tuskin olisi oleellisesti vähentynyt.

 

Juurikin näin. Telakka tarvitsee jostain rahat laivan rakentamiseen, ennen kuin asiakas lunastaa valmiin laivan. Ja tätä rahaa ei duunarin selästä revitä, vaikka nyt onkin helppo huudella puskista palkkojen alentamisen perään oikein presidentin johdolla.

 

Kummallinen on myös asenneilmapiirin muutos. Todennäköisesti kaikki isot risteilijäprojektit on rahoitettu saman tyyppisillä lainatakauksilla, mutta tällä kertaa asia ei sitten onnistunutkaan. Tietääkö kukaan mistään päin maailmaa yhtään iso matkustajalaivaa jota tilaaja ei olisi pystynyt lunastamaan telakalta? Itselleni tulee mieleen vain eräs Viking Europa, mutta sillekin löytyi ostaja melko helposti.

 

Juha

[Osmo Jalovaara 188]

Juurikin näin. Telakka tarvitsee jostain rahat laivan rakentamiseen, ennen kuin asiakas lunastaa valmiin laivan. Ja tätä rahaa ei duunarin selästä revitä, vaikka nyt onkin helppo huudella puskista palkkojen alentamisen perään oikein presidentin johdolla.

 

Kummallinen on myös asenneilmapiirin muutos. Todennäköisesti kaikki isot risteilijäprojektit on rahoitettu saman tyyppisillä lainatakauksilla, mutta tällä kertaa asia ei sitten onnistunutkaan. Tietääkö kukaan mistään päin maailmaa yhtään iso matkustajalaivaa jota tilaaja ei olisi pystynyt lunastamaan telakalta? Itselleni tulee mieleen vain eräs Viking Europa, mutta sillekin löytyi ostaja melko helposti.

 

Juha

 

Ei pidä sotkea asioita. Eihän ongelma olekaan ostajan puolella. Ostajan maksukyvyttömyyttä vastaan otetaan vientitakuu, ja tätähän valtio myönsi 600 milj euron edestä. Ongelma on siinä, että telakan kassa ammottaa tyhjyyttään, laivasta maksetaan 80% vasta sen valmistuttua, eivätkä rakennusaikaiset rahoittajat anna rahoitusta ennen kuin tilanne on korjattu. Tähän tarkoitukseen telakka pyysi 50 milj pääomalainaa, joka konkurssitapauksessa rinnastetaan omaan pääomaan, siis täysin riskillistä. "Innovaatiotuki" (46 milj) on tällainen kekseliäs rahoitustuki, mutta sekään ei olisi riittänyt. Sen enempää rahoittajat kuin Suomen valtiokaan eivät uskoneet telakan selviävän tällä, olletikin kun sopimushinta on vähintäänkin "haasteellinen".

 

OJ

[Mikko Suomela 7]

Juurikin näin. Telakka tarvitsee jostain rahat laivan rakentamiseen, ennen kuin asiakas lunastaa valmiin laivan. Ja tätä rahaa ei duunarin selästä revitä, vaikka nyt onkin helppo huudella puskista palkkojen alentamisen perään oikein presidentin johdolla.

 

Kummallinen on myös asenneilmapiirin muutos. Todennäköisesti kaikki isot risteilijäprojektit on rahoitettu saman tyyppisillä lainatakauksilla, mutta tällä kertaa asia ei sitten onnistunutkaan. Tietääkö kukaan mistään päin maailmaa yhtään iso matkustajalaivaa jota tilaaja ei olisi pystynyt lunastamaan telakalta? Itselleni tulee mieleen vain eräs Viking Europa, mutta sillekin löytyi ostaja melko helposti.

 

Juha

Ja eikös Viikkari aikoinaan ostanut siljalta pari laivaa? Onhan noita kait paljon kyseisiä tapauksia. Varmaan jokaisella teollisuuden alalla. Kuulin myös että Pernon duunarit olisivat suostuneet palkan alennukseen kunhan töitä olisi?

[Markus Hatakka 30]

Ja eikös Viikkari aikoinaan ostanut siljalta pari laivaa?

 

Mitkäs laivat ne sitten oli? Toisinpäinkin on mennyt, Silja Europa on alunperin tehty Viking Linelle, mutta rakentamisen jossain vaiheessa myytiin Siljalle.

[Juha Klemettinen 28]

Ja eikös Viikkari aikoinaan ostanut siljalta pari laivaa? Onhan noita kait paljon kyseisiä tapauksia.

 

Minä kaipasin kylläkin faktoja, en mututuntumaa. Tietääkö kukaan sellaista tapausta missä iso matkustajalaiva olisi jäänyt telakalle käsiin koska tilaaja ei sitä ole pystynyt lunastamaan? Itse tiedän vain yhden tapauksen, eli Viking Europan. 

 

Juha

[Mikko Tuomi 433]

Minä kaipasin kylläkin faktoja, en mututuntumaa. Tietääkö kukaan sellaista tapausta missä iso matkustajalaiva olisi jäänyt telakalle käsiin koska tilaaja ei sitä ole pystynyt lunastamaan? Itse tiedän vain yhden tapauksen, eli Viking Europan. 

 

Juha

 

Toki tuollainen Oasis-luokan laiva on ihan eri peli myytäväksi kuin Europa oli. Sen riskin Suomi oli valmis ottamaan tuon myönnetyn vientitakuun muodossa, mutta nyt olisi pitänyt vielä antaa 50 miljoonaa käyttöpääomaksi, eli 100% riskillistä lainaa sille, että itse telakka pysyy pystyssä. Tällä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ostaja valmis lunastamaan laivan. Mites, kun vuoden päästä ilmoitetaankin, että työt seisahtuu välittömästi jos ei saada 50 miljoonaa lisää "lainaa"? Lopulta ollaan tilanteessa, että pakko on maksaa kun muuten menetetään liikaa, ja lopulta koko homma kaatuu veronmaksajien piikkiin. Johonkin se raja pitää vetää.

Nythän varustamo vain yritti siirtää riskinsä valtion kannettavaksi, ja Ranska oli valmis tuon riskin ottamaan.

Jos varustamolla on kaksi vaihtoehtoa: Joko tehdä omalla riskillä, tai siirtää riski toiselle, niin selväähän se on että riski siirretään toiselle kun siihen kerran mahdollisuus annetaan. Nyt se tehtiin tämmöisellä painostustaktiikalla.

 

[Teijo Niemelä 21]

Minä kaipasin kylläkin faktoja, en mututuntumaa. Tietääkö kukaan sellaista tapausta missä iso matkustajalaiva olisi jäänyt telakalle käsiin koska tilaaja ei sitä ole pystynyt lunastamaan? Itse tiedän vain yhden tapauksen, eli Viking Europan. 

 

Juha

 

Mieleeni tulee seuraavat tapaukset:

 

-- Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan tilaamaansa Europa-alusta Meyerin telakalta vuonna 1993 Ruotsin kruunun devalvoinnin takia. Tuloksena oli, etta Meyer chartrasi/myi Europan Siljalle varsin erikoisin jarjestelyin, joita en nyt muista. Tahan liittyy myos saman varustamon omistamat Athena ja Kalypso, jotka muistaakseni silloinen Suomen Vientiluotto myi maleasilaiselle Star Cruisesille Sliten konkurssin jalkeen;

-- Chantiers de l'Atlantiquen telakka (Nykyinen STX France) rakensi Renaissance Cruisesille kahdeksan alusta ja Festival Cruisesille kolme alusta. Kaikki nama jaivat valtion syliin (Ranskan valtio takaajana), kun kyseiset varustamot menivat konkurssiin 2001 ja 2003. Kaikki alukset on sittemmin joko myyty tai chartrattu eteenpain uusimme omistajille tai operaattoreille.

[Markus Hatakka 30]

Paljon parjattu Wikipedia tietää aiheesta seuraavaa:

 

"Alus oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja lähes luovutusvalmiina, kun Ruotsin kruunu devalvoitiin kymmenen prosenttia, mikä johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin. Meyer Werft piti aluksen ja se vuokrattiin Viking Linen kilpailijalle Silja Linelle."

 

Havainnekuva alkuperäisen tilaajan väreissä : http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ms_europa1993-01.jpg

 

[Tauno Hermola 116]

Toki tuollainen Oasis-luokan laiva on ihan eri peli myytäväksi kuin Europa oli. Sen riskin Suomi oli valmis ottamaan tuon myönnetyn vientitakuun muodossa, mutta nyt olisi pitänyt vielä antaa 50 miljoonaa käyttöpääomaksi, eli 100% riskillistä lainaa sille, että itse telakka pysyy pystyssä. Tällä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ostaja valmis lunastamaan laivan.

 

Annat ymmärtää, että vientitakuu kattaisi laivan hinnan. Tämä ei taida kuitenkaan pitää paikkaansa, vaan vientitakuu kattaa 95 % ostajaluotosta, näin ainakin TUI:n risteilijän kohdalla http://www.finnvera.fi/Finnvera3/Uutiset/(newsid)/2897. Paljonko ostajaluotto on kauppahinnasta, sitä en tiedä.

 

Käyttöpääoman käsite tuntuu myös olevan aika lailla hukassa: ei se ole mitään epämääräistä rahaa "sille, että itse telakka pysyy pystyssä", vaan juurikin aluksen rakentamisen rahoittamiseen tarvittavaa pääomaa:

 

myyntisaamiset

+ vaihto-omaisuus

+ vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut

- ostovelat

- saadut ennakot

= käyttöpääoma.

 

Jos vientitakuu kattaa enintään 95% ja laivan hinta on noin miljardi, on aika helppo nähdä, mihin se 50 miljoonaa olisi tarvittu! Juurikin sitä rahaa, jonka ostaja laivasta maksaa!

 

 

[Ville Gröndahl 8]

Yksinkertainen totuus on että laivan rakentaminen on kallista ja laivoja harvoin tilaaja maksaa merkittävissä määrin muuten kuin aivan loppuvaiheessa. Kun laivat, erityisesti risteilijät, ovat muuttuneet käsittämättömän valtaviksi laitoksiksi, on niihin sidottava pääoma merkittävää. Laivan rakentaminen kysyy rahaa. Alihankkijoille pitää maksaa, terästyö maksaa jne jne. Oman aikansa isot risteilijät maksoivat miljardi markaa 90-luvun vaihteessa, nyt kaksi kymmentä vuotta myöhemmin hinta on nykyisillä isoilla, siis Oasis luokalla, miljardi euroa. Kun tilastokeskuksen rahan arvoa kuvaavaa taulukko katsoo, 20 vuoden takainen laiva on nykyrahassa inflaatiokorjauksineen vain 244 miljoonan investointi.

 

Kun laivoja tehdään sarjana, ne alkavat olemaan kannattavia. Yksittäinen design on aina kallis. Esim. Voyager luokan viidestä laivasta ensimmäinen meni muistaakseni miinukselle jonkun verran, toinen oli vielä pari prossaa tappiollinen , kolmas tuli nollille, neljäs teki jo 15 prosentin katteen ja sarjan viimeinen oli se jolla tili tehtiin. Näin muistelen että joku telakan pomo olsii tätä bisnestä kuvannut.

 

Kun aletaan tekemään miljardin euron laitetta, jonka kate on ehkä 10-15 prosenttia, on ymmärrettävää, että rakentaminen vaatii rahaa. Missään ei ole sanottu, etteikö tukija/lainoittaja saa niitä takaisin sijoittamiaan rahoja takaisin. Enkä usko että niin kävisi, koska RCCL:llä oleva kaverini kertoi, että he tienasivat esim. freedom luokan laivat kasinoiden ansiosta takaisin viidessä vuodessa! Eli maksu kykyä ostajalla löytyy.

 

Se, että Suomessa STX on vaikeuksissa, on monen sattuman seurausta. Ensinnäkin viimevuosien hiljaiselo laivamarkkinoilla on tehnyt tilauskirjoihin tyhjyyden. Jos mietitään, että telakka on Alluren jälkeen vääntänyt Viking Gracen ja sit yhden rakentamismielessä säälittävän  pientonnarialuksen kun ei muutakaan ollut tarjolla (koska sellaiset tehdään yleensä nykyään halvemmissa maissa kuten Kiinassa kustannuksen takia).

 

Ja minulla on tunne ja epäilys, että korealainen omistaja on oikeasti ollut enemmän vahingoksi kuin hyödyksi. Minusta tuntuu, että heidän intressi on ollut saada tietotaito risteilijöiden väsäämiseen jotta saadaan markkinaetu alkaa vääntää risteilijät tulevaisuudess Aasiassa. Ja kenties ehkä myös korealaiset ovat kupanneet STX:n Suomen kassan tyhjäksi...

 

IMHO

[Kai Krause 0]

Tää laivakuvio on monella tapaa kiinnostava. Tuntuu erikoiselta, että laiva, jonka pari sisaralusta on jo rakennettu suomessa päätetäänkin yhtäkkiä sekavan rahoitusväännön jälkeen tilata ranskan telakalta, joka Saarikankaan kuvauksen mukaan ei sitä kykene rakentamaan ainakaan ilman suuria suunnittelu- ja logistiikkakuluja. Eli koko homma täytyy ranskassa aloittaa aivan alkutekijöistä, jotta ko. alus saadaan siellä aikaiseksi. Siinä ei siis kohuttu ylimääräinen 50 miljoonan pääomalaina paljoa paina mikäli olen asian oikeen antanut itseni ymmärtää. Eli herää kysymys mikä oli se todellinen syy miksi laiva tilattiin ranskasta. Selitykseksi on vaikea keksiä mitään muuta kuin, että ranskalaisilta saatiin lypsettyä enemmän tukea projektiin tavalla tai toisella, jotakin on pakostakin julkisuudelta piilossa sovittu. Jotakin rahaa korean pojat jostain saa, ei ne muuten olisi tilanneet laivaa ranskasta ja kuten ranskalaisen laatutyön näytteenä olkiluodon surullisen kuuluisa ydinvoimalahanke, joka valmistuu vuosia myöhässä ja valtavalla ylihinnalla, sopii epäillä, että ranskalaisten tekemänä ko. laiva vaatii enemmän rahaa ja aikaa kuin, jos se olisi tehty suomessa jo valmiiksi suunniteltuna ja logistiikan jo olemassa ollessa.

Miksi suomalaiset siis menettivät tilauksen? Sitä kannattaa pohtia tarkkaan suomessa. Onko kyse suomalaisten sinisilmäisyydestä, ollaanko me tässäkin asiassa EU:n mallioppilaana yksinkertaisesti vähän typeriä. Miten jatkossa, onko meillä ylipäätänsä mitään tulevaisuutta EU-korruption myrkyttämässä kähminnässä. 

[Joona Väisänen 537]

Luin jostain, että Ranska olisi tukemassa telakkaa 1,3 miljardilla eurolla. Onhan se 26 kertainen summa 50 miljoonaan

[Tatu Koiranen 1 797]

Onhan nuo telakkatuet perusajatukseltaan täysin järjettömiä. Käytännössä siinä kaadetaan vain rahaa korealaisten taskuun. Pitikö valtion tuokin telakka (valtio ja suomen yhdyspankki omistivat masa-yardsista aikoinaan merkittävän osan...) pistää myyntiin, jotta pääsee tukemaan sitä nyt tuilla, jotka ylittävät myynnistä saadut varat?-)

[Mikko Tuomi 433]

Onko tässä kyse siis jostain muusta kuin:

 

Yrittäjäsankarimme, kutsutaan häntä nyt vaikka Tatuksi, päättää perustaa laivanrakennusyrityksen.

 

Valitettavasti aiemmasta urasta ei ole jäänyt riittävästi ns. kireää taskuun, joten rahaa ei toki ole, mutta into on kova.

 

Eräänä aamuna puhelin soi! Tatu vastaa kädet innosta täristen, "Tatun Telakkapalvelut, miten voin auttaa?"

"Hei, täällä Pertin Pursivarustamo, tarvittaisiin laiva kiitos".

 

No, tästähän Tatu innostuneena lähtee suunnittelemaan laivan, ja kuten kaikki tiedämme, Tatu on varsin fiksu mies, joten suunnittelussa ei kauaa nokka tuhise.

 

Hetken päästä Pertin puhelin soikin jo, "Tatu täällä terve, tässä olisi nyt laivan piirrustukset valmiina, pannaanko kättä taskuun?"

Perttihän toki sanoo, että eihän me mitään makseta jos ei valmista nähdä, korkeintaan 10 prosenttia varausmaksua.

 

Tatulla nyt onkin täysin uusi dilemma päällä. Mistä rahat rakentamaan laiva, jos ei rahaa tipu. Lompakon viimeinen kärpänenkin jätti paikkansa hiljattain.

 

No, ei tässä hätiä mitiä. Kyllähän näin isoa projektia pitää valtiorahoin tukea.

 

Tatu soittaa kaverilleen Maralle, joka on tehnyt pitkän uran Mara Yardsilla. "irtoaisko pikku vippi. Kyllä ne lupas sen maksaa kun laiva on valmis. Riskihän ei ole kuin miljardin!"

Mara toki empii. Tulisihan näistä työpaikkoja, mutta mitä jos maailmantalous nyrjähtääkin eikä laivaa lunasteta. Käsissä on miljardipaatti.

 

Samaan aikaan Tatun kännykkään pärähtää tekstiviesti, joka tuoksahtaa epäilyttävästi valkosipulipatongilta. Se alkaa sanoin "bonjour", ja lupaa, että täällä me tehdään sulle laiva, ja taataan rahoituskin vielä kaupan päälle.

Kukaan ei moisista patonginpurijoista ole hyvää sanaa sanonut, mutta tällä siirretään sekä a) riski että b) pääomantarve ulkopuoliselle vastuunkantajalle.

Lopputuloksena Tatulla ei ole mitään hävittävää, mutta paljon voitettavaa.

Ja suurimmaksi "rikolliseksi" tässä maalataan lopulta Mara, kun ei perkele voinut pikku vippiä järjestää.

 

 

[Tatu Koiranen 1 797]

Tekstistä jäi puuttumaan vain maininta innovaatiotuesta, jota minulle lisäksi maksetaan voiton suurentamiseksi. Olinhan jo muutenkin laskenut käyvän markkinahinnan huolellisen kustannuslaskennan perusteella ja ostaja oli tämän hyväksynyt, mutta kyllä kassaan aina muutama ylimääräinen miljoona mahtuu, kun niitä tuntuu valtioilla riittävän.

[Mikko Tuomi 433]

Hitto, on se Tatu ovela

 

[Mikko Suomela 7]

Pohdittiin tänään taas aamulla siinä enkun kirjotuksia tuhertaessa tunnilla, että onkohan niin että 15 vuoden kuluttua tulee uutinen siitä, että uutta risteilijää voidaan vihdoinkin alkaa sisustaa? Koska fransmanneilla tuntuu kaikki vähän kestävän...

[Ville Gröndahl 8]

Pohdittiin tänään taas aamulla siinä enkun kirjotuksia tuhertaessa tunnilla, että onkohan niin että 15 vuoden kuluttua tulee uutinen siitä, että uutta risteilijää voidaan vihdoinkin alkaa sisustaa? Koska fransmanneilla tuntuu kaikki vähän kestävän...

 

Noh noh, ei pidä kuitenkaan aliarvostaa kyseistä telakkaa. Ei ne kuitenkaan mitään amatöörejä ole. Suomalaisilla on ehkä vähän k--i hatussa oman kansallisen laivanrakennus ylpeytensä kanssa. Kilpailijoiden aliarvioiminen on pahin virhe minkä voi tehdä. Nokiakin sen tietää...

 

Pikkupojasta asti laivoihin enemmän ja vähemmän höyrähtäneenä pitää todeta, että esim. P&O:n Princess laivat on käytännössä pitkälti tehtä ranskalaistelakalla, Queen Mary 2 on tehty siellä ja lisäksi myös Royal Caribbeanin lippulaivat ennen Voyager sarjaa, siis Sovereign-, Majesty- ja Monarchy of the Seas:it on ranskalaisten rakentamia.

[Kai Krause 0]

Joo, kyllä ranskassakin laivoja osataan rakentaa, mutta omituista tässä hommassa on se, että ko. risteilijän rakentamisen siirtämiseen suomesta ranskaan täytyy olla jokin erityinen syy, joka todennäköisesti on paljon suurempi määrä rahaa kuin paljon porua aiheuttanut 50 miljoonan euron suomen valtiolta saamatta jäänyt pääomalaina. Ranskalaiset joutuvat aloittamaan laivan tekemisen aivan alusta suunnittelua myöten kokonaan uudelleen ja rakentamaan koko tarvittavan alihankkijaverkoston tyhjästä, mikä varmasti tulee maksamaan paljon rahaa ja ennenkaikkea vie väistämättä paljon kallista aikaa. Martin Saarikannas, joka on toiminut molempien telakoiden johdossa ja siis tuntee sekä ranskalaisten että suomalaisten kyvyt juuri tällaisen laivan rakentamiseksi totesi ranskasta puuttuvan osaamista juuri tämän laivan rakentamiseksi ja se joutunee hankkimaan osaamista suomesta selviytyäkseen urakasta.

Jotenkin tästä kaikesta syntyy helposti vaikutelma, että laiva oli tarkoitus alunperin tehdä suomessa, kuten edelliset sisaralukset, mutta jossain vaiheessa ranskalaiset kiilasivat väliin tarjoten jotakin niin suurta bonusta korealaisille, että nämä ehkä kaikesta bonuksista huolimatta olisivat edelleen halunneet tilata laivan suomesta, mutta alkoivat ahneuksissaan kiristää suomen valtiolta em. pääomalainaa luottaen siihen, että suomella ei olisi muuta mahdollisuutta kuin suostua moiseen kiristykseen. Kun niin ei sitten kuitenkaan käynyt laiva piti sitten tilata ranskalaisilta todennäköisistä lisäkustannuksista ja viivästymisestä huolimatta. Aika ehkä joskus tulevaisuudessa sitten näyttää mikä tää laivakuvio oikein oli.

[Kalle Rantanen 64]

Eihän sen pääomalainan pitäisi suoranaisesti hyödyttää tilaajaa mitenkään, minun käsittääkseni kyse oli Finnveran takauksista ja mahdollisesti myös ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta. Lisäksi tuo 50 miljoonaa on niin pieni raha, että ainoa järkevä syy sen vaatimiseen on valtion houkutteleminen mukaan telakan toimintaan.

[Tauno Hermola 116]

Jotenkin tästä kaikesta syntyy helposti vaikutelma, että laiva oli tarkoitus alunperin tehdä suomessa, kuten edelliset sisaralukset, mutta jossain vaiheessa ranskalaiset kiilasivat väliin tarjoten jotakin niin suurta bonusta korealaisille, että nämä ehkä kaikesta bonuksista huolimatta olisivat edelleen halunneet tilata laivan suomesta, mutta alkoivat ahneuksissaan kiristää suomen valtiolta em. pääomalainaa luottaen siihen, että suomella ei olisi muuta mahdollisuutta kuin suostua moiseen kiristykseen. Kun niin ei sitten kuitenkaan käynyt laiva piti sitten tilata ranskalaisilta todennäköisistä lisäkustannuksista ja viivästymisestä huolimatta. Aika ehkä joskus tulevaisuudessa sitten näyttää mikä tää laivakuvio oikein oli.

 

Laivahan nimenomaan oli tarkoitus tilata Turusta; vasta kun Suomen 'hallitus' oli ensimmäisen kerran kieltäytynyt rahoituksesta, tilaaja (eikä RCCL muuten ole korealainen firma) kääntyi STX France:n puoleen, missä tunnetusti asiat etenivät Suomea paremmin ja nopeammin. Kun puolen vuoden jahkailun jälkeen Suomessa saatiin aikaan vain toinen kielteinen päätös, oli lopputulos selvä. Niin, ja laivan kauppahintahan oli halvempi kuin sarjan edellisten alusten, joten voinee olla 100 % varma, että ranskalaisilla urakka kusee!

[Mikko Tuomi 433]

Laivahan nimenomaan oli tarkoitus tilata Turusta; vasta kun Suomen 'hallitus' oli ensimmäisen kerran kieltäytynyt rahoituksesta, tilaaja (eikä RCCL muuten ole korealainen firma) kääntyi STX France:n puoleen, missä tunnetusti asiat etenivät Suomea paremmin ja nopeammin. Kun puolen vuoden jahkailun jälkeen Suomessa saatiin aikaan vain toinen kielteinen päätös, oli lopputulos selvä. Niin, ja laivan kauppahintahan oli halvempi kuin sarjan edellisten alusten, joten voinee olla 100 % varma, että ranskalaisilla urakka kusee!

 

Tokikaan RCCL ei "kääntynyt" STX Francen puoleen, vaan STX piti huolta, että urakka menee sinne, jossa valtio on valmis kantamaan projektin riskin.

Ranskalaisilla toki keikka kusee, mutta valtiolla on siellä piikki auki. Suomi ei tähän lähtenyt, mikä oli täysin oikea päätös.

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Tokikaan RCCL ei "kääntynyt" STX Francen puoleen, vaan STX piti huolta, että urakka menee sinne, jossa valtio on valmis kantamaan projektin riskin.

Ranskalaisilla toki keikka kusee, mutta valtiolla on siellä piikki auki. Suomi ei tähän lähtenyt, mikä oli täysin oikea päätös.

 

 

Niin, kohta taas maksetaan pankkitukea Ranskalle, mutta niitähän ei lasketa.