TraFi: Pienkoneonnettomuudet tuplaantuneet - lentäjän virhe merkittävin syy

[Timo Hyvönen 216]

Niin, mikäänhän ei estä tekemästä itse tuollaista järjestelmää...

Öö....raha?

 

Siis jos sitä meinaisi ihan tuotantoonkin laittaa.

 

Vai meinasitko että tekis sen järjestelmän pöytälaatikkoon?

 

t. Timo

[Jaakko Kuusisto 3]

Jaaha, Jaakko kaipaa lisää laskutettavia palveluja Trafilta. Tuokin olisi varmaan 50€ per yhteenveto

 

 

EN todella kaipaa, kunhan vain ihmettelin 

[Mika Koski 0]

Öö....raha?

 

Raha ei ole ongelma*, vaan enemminkin sisältö. Tarvittais sellanen 50-200 raporttia, jotta saavutettaisiin ns. kriittinen massa ja saitti kannattaisi perustaa.

 

T. Mika

 

* Jos riittävä määrä raportteja saadaan kasaan, niin mä tarjoan sivuston rakentamiseen tarvittavan työpanoksen sekä sivuston hostauksen.

[Tommi Kaukonen 5]

* Jos riittävä määrä raportteja saadaan kasaan, niin mä tarjoan sivuston rakentamiseen tarvittavan työpanoksen sekä sivuston hostauksen.

En pysty tuottamaan raportoitavaa aineistoa, kun kelit on niin heikot. Keskityn vapaa-ajallani hiihtämiseen

[Tatu Koiranen 1 892]

En pysty tuottamaan raportoitavaa aineistoa, kun kelit on niin heikot. Keskityn vapaa-ajallani hiihtämiseen

 

Heikoissa keleissähän sitä raportoitavaa pitäis saada aikaiseksi aika helpostikin..

[Jouko Holopainen 1]

EN todella kaipaa, kunhan vain ihmettelin 

 

Joo, ei, kyllä tuollainen (yhteenveto) olisi ihan hyvä, ehkäpä sitä nykyään ei tarvitse postittaa, veppisivu riittänee.

 

Muutoin tekstini oli kyllä pientä piruilua Trafia kohtaan, kun kaikki on erikseen laskutettua ...

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Joo, ei, kyllä tuollainen (yhteenveto) olisi ihan hyvä, ehkäpä sitä nykyään ei tarvitse postittaa, veppisivu riittänee.

 

Muutoin tekstini oli kyllä pientä piruilua Trafia kohtaan, kun kaikki on erikseen laskutettua ...

 

 

Onhan siellä maksuluettelossa mm. maksumaksukin 

[Sakari K Pyörre 0]

Minusta tuntuisi kuitenkin hyvältä ajatukselta, että ilmailua harrastavilla yksilöillä olisi vaikkapa koulutuksensa ja vallitsevan toimintakulttuurin myötä nykyistä paremmat edellytykset arvioida toimintaansa sisältyviä riskejä. Taitaa olla kuitenkin niin, että myös ilmailun harrastajilla on taipumus arvioida oman vapaaehtoisen harrastuksensa sisältämiä vaaroja vähäisemmiksi, kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

 

Harri osuu asian ytimeen. Perusmaukka ei miellä vaaraa ja suhtautuu siihen ylimielisesti.

 

Vaikka lukisi tutkimuksista tuhat tapaa aiheuttaa itselleen ennenaikainen poistuminen, se tieto ei vielä tee omaa toimintaa turvalliseksi, jos ottaa riskejä: rikkoo ilmatilarajoja, tarkastaa koneen huolimattomasti, tuijottelee vaan mittareita VFR-lennolla, räimii... kaikki tämä lisää kaputin todennäköisyyttä. Siksi Trafi on oikeassa: asenne ratkaisee.

 

Kellokkaiden esimerkki on tärkeä. Open, vanhemman championin, kaverin, kerhon puheenjohtajan. Jos haluaa oikein huonon esimerkin, voi lukea Peterin tarinan "Ennätys lajissaan". Kerhossa ja kuppilassa pitää olla ilmapiiri jossa ruokottomuus tuomitaan ja jämptiyttä arvostetaan.

 

Kokeneen lentäjän pahin rikos on näyttää huonoa esimerkkiä.

[Janne Karjanlahti 1]

Vaikka lukisi tutkimuksista tuhat tapaa aiheuttaa itselleen ennenaikainen poistuminen, se tieto ei vielä tee omaa toimintaa turvalliseksi, jos ottaa riskejä: rikkoo ilmatilarajoja, tarkastaa koneen huolimattomasti, tuijottelee vaan mittareita VFR-lennolla, räimii... kaikki tämä lisää kaputin todennäköisyyttä. Siksi Trafi on oikeassa: asenne ratkaisee.

 

Rohkenen silti esittää että muiden onnettomuuksiin ja sattumuksiin tutustuminen edistää oman toiminnan turvallisuutta. Ihminen kuitenkin oppii, monesti ihan lukemallakin. Joskus joutuu omaa asennettakin korjaamaan kun huomaa että "ai tuollakin tavalla voi käydä huonosti, täytyypä muuttaa omaa toimintamallia".

 

Ilmailuharrastus itsessään on jo riski, tämä on hyvä tiedostaa. Sitten on riskejä jotka ovat aivan "laillisia", kuten huono mutta numeroiden perusteella laillinen keli tai vaikkapa 2t-moottori ultrassa. Niidenkin kohdalla jokainen joutuu arvioimaan omat rajansa, ja nimenomaan siihen auttaa tieto siitä kuinka muut ovat pärjänneet vastaavien riskien kanssa.

 

Sitten on tietysti vielä nuo "laittomat" riskit, mitä en tietysti suosittele kenellekään. Joskus niitä on voinut tulla tyhmyyttään otettua, aivan samoin kuten autoillessa nopeusrajoitusten ylittämistäkin voi joillekin toisinaan sattua. Mustaa valkoisella olevat elävän elämän esimerkit siitä kuinka voi käydä kun riskit realisoituvat auttaa aivan varmasti myös riskikäyttäytymisen hillitsemiseen.

 

Raporttien luettavaksi saattamisesta olen erittäin painokkaasti sitä mieltä että se olisi nimenomaan Trafin tehtävä.

[Tatu Koiranen 1 892]

Raporttien luettavaksi saattamisesta olen erittäin painokkaasti sitä mieltä että se olisi nimenomaan Trafin tehtävä.

 

Vai jopa EU:n? Suomessakin tehdyt poikkeamaraportit kootaan ECCAIRS:n tietokantaan.

[Janne Karjanlahti 1]

Vai jopa EU:n? Suomessakin tehdyt poikkeamaraportit kootaan ECCAIRS:n tietokantaan.

 

No tässä taas tämä puhekieli vs. pilkuntarkka ulosanti (vrt. laki & määräys aiemmassa viestissäni) 

 

Mutta joo, tarkoitin siis että jonkun Virallisen Tahon tehtävä. Ja mielellään tietysti sen saman tahon jolle niitä raportteja muutenkin lähetellään.

[Tatu Koiranen 1 892]

No siis tarkoitus oli tuoda esiin se, että sen sijaan, että jokaisessa jäsenmaassa väännetään kasaan joku kansallinen viritys, olisi parempi, jos tehtäisiin kerralla hyvä ihan yhteisesti. Projektihan saattaisi jopa onnistua, jos hyvä tuuri käy, ja joku viitsii käydä opintomatkalla rapakon toisella puolen.

[Nils Rostedt 13]

Vai jopa EU:n? Suomessakin tehdyt poikkeamaraportit kootaan ECCAIRS:n tietokantaan.

Pääseekö rivilentäjä tutustumaan ECCAIRSin sisältöön? Ensivaikutelma on että pääsy on pääasiassa hallinnoille ja ammattitutkijoille, eikä niinkän tavallisen lentäjän käyttöön.

 

Tuo EU-tason koontiajatus on analyysien ja käyttökelpoisuuden kannalta hieman kaksipiippuinen juttu, mielestäni. Riskinä on että Suomi-spesifiset trendit "hukkuvat" isompien maiden suuremman tapahtumamäärän joukkoon, eli hyöty meille jää olemattomaksi. Etuna toisaalta että analyysi EU-tasolla voi tuottaa tilastollisesti varmempia johtopäätöksiä kuin yksittäisen maan tapahtumat.

Suomen näkökulmasta olisi tietenkin eduksi jos analyysit ja raportit ovat luettavissa suomen kielellä.

 

EGAST on EU-tasolla toimiva, yleisilmailuun keskittyvä lentoturvallisuutta kehittävä elin, jonka tuotoksiin kannattaa mielestäni tutustua, jos vain englanninkielentaito riittää. Publications-osion alla löytyy yhtä sun toista ihan fiksuntuntuisia ohjeita, joita mielellään voisi kääntää suomen kielellekin.

[Tatu Koiranen 1 892]

Pääseekö rivilentäjä tutustumaan ECCAIRSin sisältöön? Ensivaikutelma on että pääsy on pääasiassa hallinnoille ja ammattitutkijoille, eikä niinkän tavallisen lentäjän käyttöön.

 

Ei ymmärtääkseni pääse. Tähän tietokantaan voisi sen pääsyn kuitenkin mahdollistaa.

 

Tuo EU-tason koontiajatus on analyysien ja käyttökelpoisuuden kannalta hieman kaksipiippuinen juttu, mielestäni. Riskinä on että Suomi-spesifiset trendit "hukkuvat" isompien maiden suuremman tapahtumamäärän joukkoon, eli hyöty meille jää olemattomaksi. Etuna toisaalta että analyysi EU-tasolla voi tuottaa tilastollisesti varmempia johtopäätöksiä kuin yksittäisen maan tapahtumat.

Suomen näkökulmasta olisi tietenkin eduksi jos analyysit ja raportit ovat luettavissa suomen kielellä.

 

Tuohan ei vaadi mitään muuta kuin asianmukaiset hakutyökalut tietokannasta: tapahtumamaa, koneen rekisteröintivaltio, tapahtumakenttä, konetyyppi, lentotoiminnan laji, jne. Eli jos tuollainen hanke nyt edes vähällä järjellä toteutettaisiin, niin sieltä saisi kyllä alueelliset tiedot hyvinkin helposti. Kuten sanoit, laajemmalla otannalla (suomessa yleisilmailun suorite on kuitenkin aika vähäinen) tilastoista voi saada toisaalta muuten enemmän irti.

 

En tiedä, menevätkö raportit nykyään tuonne sekä suomeksi että englanniksi, mutta eipähän taas pitäisi olla vallan järisyttävä muutos, vaikka järjestelmä saataisiin tukemaan useampiakin kieliä saman raportin osalta...

[Sakari K Pyörre 0]

Rohkenen silti esittää että muiden onnettomuuksiin ja sattumuksiin tutustuminen edistää oman toiminnan turvallisuutta. Ihminen kuitenkin oppii, monesti ihan lukemallakin. Joskus joutuu omaa asennettakin korjaamaan kun huomaa että "ai tuollakin tavalla voi käydä huonosti, täytyypä muuttaa omaa toimintamallia".

 

Sopii esittää, ja näin minustakin on. Kritisoin vaan näin: Tunnettujen ja kokeiltujen vaarojen välttäminen ei vielä tee toiminnasta turvallista. Vasta koko ajatusmallin muuttaminen auttaa. Pitää tehdä muutakin kuin lueskella raportteja.

[Sakari K Pyörre 0]

Tuo EU-tason koontiajatus on analyysien ja käyttökelpoisuuden kannalta hieman kaksipiippuinen juttu, mielestäni. Riskinä on että Suomi-spesifiset trendit "hukkuvat" isompien maiden suuremman tapahtumamäärän joukkoon, eli hyöty meille jää olemattomaksi. Etuna toisaalta että analyysi EU-tasolla voi tuottaa tilastollisesti varmempia johtopäätöksiä kuin yksittäisen maan tapahtumat.

Suomen näkökulmasta olisi tietenkin eduksi jos analyysit ja raportit ovat luettavissa suomen kielellä.

 

Suomi-spesifiset trendit?? Purjelentäjän näkökulmasta voisi ottaa saksalaisen aineiston, seuloa siitä pois vuoristo-onnettomuudet ja vetää lopusta johtopäätökset. Lentäminen on muuten ihan samanlaista, ainoa ero on vuoristolentäminen, joka on Keski-Euroopassa vaarallista, jopa niin että se dominoi kaikkea turvallisuusajattelua.

 

Suomessa ei ole trendiä.

 

Paitsi yksi: Lentäjät aliarvioivat vaaroja ja asenteissa on petrattavaa.

[Nils Rostedt 13]

Suomi-spesifiset trendit?? Purjelentäjän näkökulmasta voisi ottaa saksalaisen aineiston, seuloa siitä pois vuoristo-onnettomuudet ja vetää lopusta johtopäätökset. Lentäminen on muuten ihan samanlaista, ainoa ero on vuoristolentäminen, joka on Keski-Euroopassa vaarallista, jopa niin että se dominoi kaikkea turvallisuusajattelua.

 

Suomessa ei ole trendiä.

 

Paitsi yksi: Lentäjät aliarvioivat vaaroja ja asenteissa on petrattavaa.

 

Kenties purjelennossa onkin näin, mutta moottorilentämisen osalta rohkenen kyllä olla hieman eri mieltä.

Olen vuosien mittaan seurannut mm. Englannin sekä Saksan onnettomuustutkintabulletiineja, välillä tarkemmin ja nykyään hieman harvemmin. Kyllä ainakin omasta näkökulmastani katsottuna maakohtaisia eroja löytyy.

 

Esimerkiksi Englannissa sattuu ja tapahtuu huomattavan usein osumia pienten yksityiskenttien reunaesteisiin - meilläpäin melko tuntematon onnettomuustekijä. Myös Englannissa eräs aluksi kiinnostavan oloinen, siellä suosittu uusi pienkonetyyppi alkoi esiintymään sen verran usein pomppulaskuonnettomuuksissa, että jätin ko. tyypin pois omalta "toivomuslistaltani".

 

Saksalaisissa bulletiineissä olen seuraillut lähinnä moottoripurjekoneiden ja ultrakeveiden edesottamuksia. Raporttien perusteella sielläpäin moottoripurjekoneille sattuu paljon tapauksia, jossa kone ajautuu kiitoradalta joko sivuun tai törmää reunaesteeseen. Meilläpäin näyttäisi siltä että joko kentät ovat isompia tai lentäjät osaavat hieman paremmin välttää pahempia pomppuiluja, ainakin tällaiset haverit tuntuvat esiintyvän meillä suhteellisen harvoin vaikka huomioikin koneiden vähäisen määrän meillä.

 

Toisin päin tarkastellessa jos puhutuaan Suomi-spesifisistä trendeistä, omasta näkökulmastani nousee kyllä esiin muutama. Esimerkiksi ultrien suistumiset kiitotieltä lentoolähdössä erityisesti talviolosuhteissa harvoin näkyvät Englannin tai Saksan bulletiineissa. Samoin vesikoneille sattuu ja tapahtuu Suomessa aika paljon (sekä vedestä että maasta operoidessa) kun taas muualla Pohjoismaiden ulkopuolella ei. Varmaankin koska monessa maassa vesikoneet ovat varsin harvinaisia.

 

Nämä ovat toki vain minun omia esimerkkihavaintoja eivätkä välttämättä edusta "yleistä totuutta", mutta pointtini on että jos löydämme ja haluamme parantaa tällaisia Suomi-spesifisiä trendejä, ulkomailta ei välttämättä löydy "vetoapua".

 

Harri osuu asian ytimeen. Perusmaukka ei miellä vaaraa ja suhtautuu siihen ylimielisesti.

 

Vaikka lukisi tutkimuksista tuhat tapaa aiheuttaa itselleen ennenaikainen poistuminen, se tieto ei vielä tee omaa toimintaa turvalliseksi, jos ottaa riskejä: rikkoo ilmatilarajoja, tarkastaa koneen huolimattomasti, tuijottelee vaan mittareita VFR-lennolla, räimii... kaikki tämä lisää kaputin todennäköisyyttä. Siksi Trafi on oikeassa: asenne ratkaisee.

 

Kellokkaiden esimerkki on tärkeä. Open, vanhemman championin, kaverin, kerhon puheenjohtajan. Jos haluaa oikein huonon esimerkin, voi lukea Peterin tarinan "Ennätys lajissaan". Kerhossa ja kuppilassa pitää olla ilmapiiri jossa ruokottomuus tuomitaan ja jämptiyttä arvostetaan.

 

Kokeneen lentäjän pahin rikos on näyttää huonoa esimerkkiä.

 

Tästä voin kyllä olla aika lailla samaa mieltä Sakarin kanssa  . Omalla kohdallani kävi onneksi niin että ensimmäinen lennonopettajani oli tässä suhteessa esimerkillinen. Jälkeenpäin olen usein muistellut sitä henkistä "ahaa-elämystä", joka sisältyi ensimmäiseen koneen päivätarkastukseen ja lennon valmisteluun ko. opettajan opastamana. Tässä mielessä ketjun aloitusviestissä oleva lause "Lentäjien tekemien virheiden minimoimisen keskeisessä osassa ovat laadukas lentokoulutus ja tarkastuslentotoiminta" on ihan paikallaan.

 

 

 

[Mika Koski 0]

Lentäminen on muuten ihan samanlaista, ainoa ero on vuoristolentäminen, joka on Keski-Euroopassa vaarallista, jopa niin että se dominoi kaikkea turvallisuusajattelua.

 

Ei ole välttämättä. Kausi on pidempi, konekalustossa enemmän hajontaa, lentoonlähdöt pääosin vintturilla lla ja ISOJA maastolaskupaikkoja lähes joka puolella Saksaa kuin Oripäässä konsanaan. Näiden lopputuloksena voisi kuvitella, että saksalainen lentää enemmän, talvitauko on lyhyempi, monipuolisemmalla kalustolla, enemmän keikkoja ja maastolaskut turvallisempia koska pellot isoja ja niitä riittää. Varmaksi ei voi väittää, koska ei ole saatavilla dataa tilastoanalyysia varten, mutta uskoni on vahva siihen, että ei se "ihan samanlaista" voi olla.

 

Ennustan, että Suomessa havaitaan muutaman vuoden päästä purjelento-onnettomuuksien kasvava trendi, joka johtuu siitä että meillä otetaan käyttöön peruskoulutuksessa "keski-eurooppalainen" matkalentotehtävä. On se hienoo, kun 14,5 h lentäneet kaverit laitetaan koulu- tai jopa harjoituskoneeseen ja matkaan. Näin se laji kehittyy ja oppilaiden sitoutuminen harrastukseen kasvaa.

 

 

Paitsi yksi: Lentäjät aliarvioivat vaaroja ja asenteissa on petrattavaa.

 

Mihin tämä väite perustuu?

 

 

T. Mika

 

[Marika Silvennoinen 0]

Tyhmä kysymys: tilastollisesti kenelle sattuu todennäköisimmin onnettomuus? Eli löytyykö vastaavaa tilatoa kuin tavallisemmissa kulkuneuvoissa? Mikä kone, lupakirja, lentäjän ikä, sukupuoli jne.?

[Kristian Roine 0]

Ennustan, että Suomessa havaitaan muutaman vuoden päästä purjelento-onnettomuuksien kasvava trendi, joka johtuu siitä että meillä otetaan käyttöön peruskoulutuksessa "keski-eurooppalainen" matkalentotehtävä. On se hienoo, kun 14,5 h lentäneet kaverit laitetaan koulu- tai jopa harjoituskoneeseen ja matkaan. Näin se laji kehittyy ja oppilaiden sitoutuminen harrastukseen kasvaa.

 

T. Mika

 

 

Eikö kaiken järjen mukaan tuo sama onnettomuustrendi pitäisi löytyä sielä Keski-Euroopasta jo nyt?

[Harri Heikkilä 16]

Paitsi yksi: Lentäjät aliarvioivat vaaroja ja asenteissa on petrattavaa.

 

Mihin tämä väite perustuu?

 

Sakari esitti oikeastaan kolmekin väitettä:

1. että on trendi

2. että lentäjät aliarvioivat vaaroja, ja

3. että asenteissa on petrattavaa.

 

Näihin lyhyet kommentit.

 

1. Trendin olemassaolo on mielestäni esitetyssä muodossa hieman kyseenalainen. Ainakin jos rajoituttaisiin käsittämään trendi kehityssuuntana, joka on luotettavasti pystytty havaitsemaan tai tunnistamaan jossakin toiminnassa, materiaalissa tms. En tosin väitä, etteikö tällainen trendi voisi olla olemassa. Sen olemassaolo jää vain toistaiseksi hieman kyseenalaiseksi. Tosin kohdan 2 myötä sanoisin, että taustalla ei liene mikään tahallinen harhaanjohtamispyrkimys.

 

2. Lentäjien ja erityisesti harrastuksekseen ilmailevien kohdalla voisi asiaa lähestyä siten, että ihmisten tapoja ja kyvykkyyttä arvioida riskejä on jonkin verran tutkittu ihan tieteellisestikin. Yleisesti ottaen ihmisillä mainitaan olevan taipumus vähätellä mm. sellaiseen toimintaan sisältyviä vaaroja, joihin hän osallistuu vapaaehtoisesti. Toisaalta ihmisten sinänsä myötäsyntyinen tarve tuntea olonsa turvalliseksi voi myös joskus haitata esim. omaan harrastukseen sisältyvien riskien objektiivista arvioimista.

 

3. Lauseen voisi väittää olevan jonkinlainen aina paikkansa pitävä yleistotuus. Sellaisenaan siitä ei kuitenkaan taida olla hyötyä esim. jonkin ilmailijajoukon turvallisuuden parantamiseksi. Asenteita voi varmasti aina "petrata", mutta toisaalta ilman, että "huonoja asenteita" tunnistetaan tarkemmin on niihin vaikuttaminen vaikeaa.

 

Harri

 

 

[Sakari K Pyörre 0]

Suomessa ei ole trendiä.

 

Paitsi yksi: Lentäjät aliarvioivat vaaroja ja asenteissa on petrattavaa.

 

Mihin tämä väite perustuu?

 

Ei mihinkään, se on pelkkä populistinen väite, panokseni keskusteluun. Lähdeviitettä ei ole. Pelkkä mutu-tuntuma.

 

Siitä kumminkin päästään seuraavaan populistiseen heittoon:

Meidän pitäisi kokoontua isoon saliin kuin AA-kerho ikään ja tunnustaa, jokainen vuorollaan:

Minä olen Sakari, huolimaton lentäjä. Huomenna yritän olla vähän parempi.

[Erkki Pulkkinen 0]

Minulla on yksi oma tapaus jo vuosia sitten, jossa lentäjän virhe oli selkeä. Onneksi lentäjän selkäydin toimi ja tilanteesta päästiin säikähdyksellä.

Tuossa tapauksessa minua eniten harmittaa se, että en tullut tehneeksi siitä raporttia, mutta olen paikannut asiaa kertomalla virheestäni jos olen aistinut kokemuksestani olevan hyötyä kuulijoille.

 

Vastaavaa kertomista ja raportointia voisi harjoittaa internetissä ilman viranomaisia Timon nörttiehdotuksen mukaisesti. Periaatteessa tuo ei tarvitsisi muuta kuin tänne foorumille avata uusi säie, mutta fiksumpiakin tapoja varmasti löytyisi. Uskoisin, että myös SMLL voisi olla asiassa mukana, koska positiivinen lentoturvallisuus on moottorilentämisen kehittymisen yksi tärkeä tekijä.

Mikäli jollakin pursuaa intoa/ajatuksia tällaisesta tai paremmasta, jossa SMLL vois auttaa, niin ota yhteyttä. Timon kanssa jutellaan joka tapauksessa tästäkin.

 

 

Ja lopuksi tuosta virheestäni oikein lyhyesti sanottuna: Älkää innostuko liikaa vaikka kuin tuntuu kivalta, varsinkaan kevään ensilennoilla. 

[Mika Koski 0]

Eikö kaiken järjen mukaan tuo sama onnettomuustrendi pitäisi löytyä sielä Keski-Euroopasta jo nyt?

 

Ei välttämättä. Lienevät jo oppirahansa maksaneet ja/tai sitten ko. koulutusvaatimus sopii heidän olosuhteisiinsa, koulutusmenetelmiinsä, ilmailukulttuurinsa jne. Pahasti pelkään kuitenkin, että kun Härmälandiassa siirrytään "matkalentoja peruskurssilla" -meininkiin, niin alkaa rytistä. Olen mielelläni väärässä. Mutta on tuossa yksi hyvä puolikin. Opettajien on pakko ylläpitää matkalentotaitoansa eikä vain lentää paikallista. Odotan oikein innolla opettajien jatkokoulutusta.

 

 

T. Mika

[Mika Koski 0]

Ei mihinkään, se on pelkkä populistinen väite, panokseni keskusteluun. Lähdeviitettä ei ole. Pelkkä mutu-tuntuma.

 

Keskustelun värittäminen on ihan jees, mutta vaarana on, että tuollaiset väittämät alkavat elämään omaa elämäänsä ja mahdollisesti myöhemmin epäoikeutetusti haittaavat yhteistä asiaamme. Mun mutulla olen tullut siihen lopputulokseen, että ainakin omissa ympyröissäni asiat hoidetaan pääosin asiallisesti. Ilmatilaa kunnioitetaan, oma ja lentokoneen kunto sääntöjen edellyttämiä sekä yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan ihan hyvin. Lisäksi olen havainnut, että porukka on myös tiedonjanoista sekä kehittymishaluista, kunhan vaan joku järjestää koulutusta.

 

T. Mika