Sami Puro

Lentomiehistö osoittaa mieltään lentoturvallisuuden puolesta

14 viestiä aiheessa

http://yle.fi/uutiset/lentomiehisto_osoittaa_mieltaan_lentoturvallisuuden_puolesta/6460097

 

Eurooppalaiset lentäjät ja lentoemännät osoittavat mieltään tänään tiistaina kaikilla Euroopan suurilla lentokentillä uusia ilmailun työ- ja lepoaikamääräyksiä vastaan.

 

Tempaukseen osallistuu suomalaisia lentäjiä, lentoemäntiä ja stuertteja eri yhtiöistä. Suomalaiset lentoyhtiöt tai työnantajat eivät ole mielenilmauksen kohteena.

 

Mielenosoituksen tarkoituksena on herättää päättäjät ja matkustajat vaatimaan turvallisempia työ- ja lepoaikamääräyksiä. Suomen Lentäjäliiton mukaan tieteelliset tutkimukset väsymyksen aiheuttamista riskeistä on jätetty uusissa määräyksissä huomiotta.

 

Eri Euroopan maissa järjestettävä Walkout for Safety -tapahtuma vaihtelee sisällöltään maasta toiseen. Brysselissä ojennetaan yli 100 000 allekirjoittajan vetoomus turvallisuusmääräysten parantamiseksi EU:n liikennekomitean puheenjohtaja Brian Simpsonille mielenilmauksen yhteydessä. Brysselin Walkout for Safety –tapahtumaan osallistuu lentohenkilöstöä myös useista Euroopan maista.

 

Helsinki-Vantaalla lentomiehistöjen mielenosoitus alkaa kello 14.30. Matkustajille jaetaan asiasta kertovia esitteitä suomeksi ja englanniksi.

 

Finnairin viestintäjohtaja Arja Suomisen mukaan yhtiö ei odota mielenosoituksella olevan vaikutusta tiistain lentoihin.

 

 

Ja samaa ulkomaan kielellä:

 

http://www.eurocockpit.be/stories/20130121/22-january-across-europe-pilots-and-cabin-crews-walk-out-for-passenger-safety

http://www.dead-tired.eu/

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joopajoo. Onhan tuo nyt melko erikoinen kuvio. Vertailun vuoksi, AETR-sopimus (Eurooppalainen sopimus kansainvälisissä maantiekuljetuksissa toimivan ajoneuvohenkilöstön työskentelystä) rajoittaa työajan tieliikenteessä 11 tuntiin. Kahdesti viikossa se voidaan pidentää 13 tuntiin. Varsinaista ajoaikaa saa olla 9 tuntia, ja kahdesti viikossa 10 tuntia. Vuorokausilevon pituus on 11 tuntia, kuitenkin kahdesti viikossa sen saa lyhentää 9 tuntiin. Suurin sallittu työhönsidonnaisuusaika (työaika + tauot) on 13 tuntia, kahdesti viikossa 15 tuntia. Työpäiviä saa olla peräkkäin korkeintaan 6, sen jälkeen on oltava viikkolepo 45 tuntia (joka toinen viikko saa lyhentää 24 tuntiin, mutta lyhennys on korvattava, eli työpäiviä kahdelle viikolle ei voi tulla yli kymmentä).

 

AETR-sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat suurelta osin samat kuin EU-maat. Erikoista on, että jäsenmaiden muodostama EU kuitenkin antaa lentomiehistölle niin paljon löysemmät vaatimukset, kuin tieliikenteessä toimiville. Ainut, mitä ei ole reguloitu niin tiukasti, on vuosittainen ajoaika: sitä voi syntyä peräti tuplasti enemmän kuin tiimaa kipparille, nimittäin 56 tuntia viikossa tai 90 tuntia kahdessa viikossa -> 26*90 = 2340 tuntia. On tosin huomioitava, että tuohon ei pääse ilman ylitöitä: säännöllistä työaikaakin on vuodessa vähemmän.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voi oksetus!

 

Minun mielestäni ilmailun turvallisuus on erittäin tärkeä asia, mutta tuollainen matkustajiin kohdistettu pelottelu on asiatonta ja liittyy enemmän ammattiryhmien edunvalvontaan ja eräiden lentoyhtiöiden kampanjaan "jossain (halpa)lentoyhtiöissä on töissä toooosi väsyneitä (vuokra)pilotteja, joten kandee maksaa vähän enemmän meidän lipuista". Sellaisten henkilöstöryhmien pitäisi mennä ns. itseensä, jotka ovat lähteneet lentoyhtiöiden kulukuureissa sille linjalle, että "palkkaa emme alenna, mutta voimme tehdä enemmän töitä jotta ansaitsemme yhtä paljon kuin aikaisemmin".

 

Ihan vastaavaa kuin lääkäreillä... Jos kysyt lääkäriltä, että voiko vaativaa asiantuntijatyötä tehdä väsyneenä ja vaarantaa ihmisten terveyden tai jopa hengen, on vastaus varmasti "ei, mutta lääkärit pystyvät kyllä virheettömiin suorituksiin päivystettyään pitkiä aikoja (merkittävän osan tuloistaan muodostavan päivystyskorvauksen avulla)".

 

Onnea kaikille valitulla tiellä.

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan vastaavaa kuin lääkäreillä... Jos kysyt lääkäriltä, että voiko vaativaa asiantuntijatyötä tehdä väsyneenä ja vaarantaa ihmisten terveyden tai jopa hengen, on vastaus varmasti "ei, mutta lääkärit pystyvät kyllä virheettömiin suorituksiin päivystettyään pitkiä aikoja (merkittävän osan tuloistaan muodostavan päivystyskorvauksen avulla)".

 

Jaa. Siis mistä lähtien lääkärit ovat tehneet yleisesti ottaen virheettömiä suorituksia? Kuten kaikki muutkin, myös lääkärit ja lentäjät tekevät jatkuvasti virheitä työssään. Minäkin teen. Vaikka olen peruuttanut rekkaa kymmeniä kilometrejä ja vaikka laituriin peruutuksia on takana tuhansia, niin ei se vaan mee sinne aina ykkösellä. Välillä ei edes kakkosella... ja reilun 20 tunnin valvomisen, saati sitten 30 tunnin jälkeen, se on aivan helv**** paljon vaikeampaa kuin normaalisti (riippumatta siitä, tunteeko sillä hetkellä väsymystä vai ei). Motoriikka kärsii huomattavasti kun hereilläolotunteja alkaa kertyä. Tuollainen 25-metrisen pötkön peruuttaminen "ruutuun" +/- viiden sentin tarkkuudella sivusuunnassa lieneekin aika hyvä mittari tuon todellisen väsymyksen mittaamiseen; normaalisti hyvin onnistuva rutiinitehtävä muuttuu haastavaksi suoritukseksi, joka onnistuu vasta lukuisten korjausten jälkeen.

 

Ja ihan jottei kukaan nyt ala russuttamaan että koiranen rikkoo lakia, niin tuodaan nyt esiin, että ammattikuljettaja saa olla hereillä myös muulloin kuin töissä ollessaan(!). Ensin vaikka 15 tuntia vapaa-aikaa (hereillä) ja sitten töihin. Tietysti TLL:n mukaan liian väsyneenä ei voi ajaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Mielenosoituksen tarkoituksena on herättää päättäjät ja matkustajat vaatimaan turvallisempia työ- ja lepoaikamääräyksiä.

 

Vähän outo tempaus sekä toteutus kampanjalla kun kohteena ei siis ole suomalaiset lentoyhtiöt tai työnantajat.

Siis kohde on mikä ryhmä? Matkustajat? Minkämaalaiset lentoyhtiöt ja työnantajat?

 

Miten ja mistä matkustaja voi saada tietoa kenen lentävä henkilökunta on kunnolla levännyt ja mistä ja missä voi vaatia turvallisempia työ- ja lepoaikamääräyksiä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voi oksetus!

 

Minun mielestäni ilmailun turvallisuus on erittäin tärkeä asia, mutta tuollainen matkustajiin kohdistettu pelottelu on asiatonta ja liittyy enemmän ammattiryhmien edunvalvontaan ja eräiden lentoyhtiöiden kampanjaan "jossain (halpa)lentoyhtiöissä on töissä toooosi väsyneitä (vuokra)pilotteja, joten kandee maksaa vähän enemmän meidän lipuista". Sellaisten henkilöstöryhmien pitäisi mennä ns. itseensä, jotka ovat lähteneet lentoyhtiöiden kulukuureissa sille linjalle, että "palkkaa emme alenna, mutta voimme tehdä enemmän töitä jotta ansaitsemme yhtä paljon kuin aikaisemmin".

 

Ihan vastaavaa kuin lääkäreillä... Jos kysyt lääkäriltä, että voiko vaativaa asiantuntijatyötä tehdä väsyneenä ja vaarantaa ihmisten terveyden tai jopa hengen, on vastaus varmasti "ei, mutta lääkärit pystyvät kyllä virheettömiin suorituksiin päivystettyään pitkiä aikoja (merkittävän osan tuloistaan muodostavan päivystyskorvauksen avulla)".

 

Onnea kaikille valitulla tiellä.

 

T. Mika

 

Vähän outo tempaus sekä toteutus kampanjalla kun kohteena ei siis ole suomalaiset lentoyhtiöt tai työnantajat.

Siis kohde on mikä ryhmä? Matkustajat? Minkämaalaiset lentoyhtiöt ja työnantajat?

 

Miten ja mistä matkustaja voi saada tietoa kenen lentävä henkilökunta on kunnolla levännyt ja mistä ja missä voi vaatia turvallisempia työ- ja lepoaikamääräyksiä?

 

 

Ei voi saada tietoa, sepä siinä onkin. Kohteena ovat ensisijaisesti poliitikot, jotka voivat vielä päätöksellään EU-tasolla palauttaa määräyksen valmisteluvaiheeseen. Muuta ei ole enää tehtävissä. Nyt täytyy muistaa, että puhutaan viranomaisperälaudasta, joka koskee sitten kaikkia EU:n sisällä. Tämäkin tempaus toteutettiin 20 paikassa yhtäaikaa ympäri Eurooppaa. Kyse ei siis millään muotoa ollut henkilöstön ja minkään työnantajan välisestä kiistasta.

 

Perälaudasta puhun siksi, että nykyisellä kustannusjahdilla viranomaistaso on viime kädessä se taso, mitä kaikkein ahtaimmalla olevat yhtiöt tulevat soveltamaan. Ja kilpailu ajaa sitten helposti muutkin siihen. Tämä tempaus oli osa pyrkimystä siihen, että EU:hun saataisiin kaikille turvallinen ja kilpailumielessäkin tasapuolinen "perälauta".

 

Ehkä tärkein huomionarvoisin pointti on se, että työ- ja lepoaikojen väsyttävyydestä on tehty puolueeton tieteellinen tutkimus. Sen tilasi aikanaan EU:n komissio, ja juuri sen vuoksi, että päästäisiin eroon objektiivisuudesta ja juupas-eipäs -leikistä sekä turhista "edunvalvonta"-väitteistä. Haluttiin faktaa siitä, missä kulkee turvallisen raja.

Ja nyt EASA:n ehdotus ei noudata näitä tutkimuksen tuloksia. Joissain kohden kyllä noudattaa, mutta monessa tärkeässä yksityiskohdassa tutkimuksen tulokset ohitettiin.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hyvä Mika Koski, mikähän tuossa on tarkoitettu matkustajien pelotteluksi?  Sellaisen asian julkituominen, että EASA ei huomioi puolueetonta (itse tilaamaansa) tieteellistä tutkimusta lepoaikasäädöstä laatiessaan?  Minusta tässä on kyllä pääsääntöisesti aivan toinen intressipiiri vaikuttamassa lopputulokseen, kuin lentäjäjärjestöt.

 

Nuo "itse ajaneet itsensä tilaan"-puheet.  Hmm. No sanotaan vaikka, että "mielenkiintoinen näkökulma".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kohteena ovat ensisijaisesti poliitikot, jotka voivat vielä päätöksellään EU-tasolla palauttaa määräyksen valmisteluvaiheeseen.

 

Jos kohteena oli poliitikot niin miksi lentokenttä, miksi ei eduskuntatalo tai EU-toimisto Kampissa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Jos kohteena oli poliitikot niin miksi lentokenttä, miksi ei eduskuntatalo tai EU-toimisto Kampissa?

 

No koska lentokenkenttä sopii aika hyvin aihepiiriin. Sitä paitsi, se on medianäyttävyydeltään aivan eri luokkaa, kuin iänikuiset eduskuntatalon edessä notkumiset.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ehkä tärkein huomionarvoisin pointti on se, että työ- ja lepoaikojen väsyttävyydestä on tehty puolueeton tieteellinen tutkimus. Sen tilasi aikanaan EU:n komissio, ja juuri sen vuoksi, että päästäisiin eroon objektiivisuudesta ja juupas-eipäs -leikistä sekä turhista "edunvalvonta"-väitteistä. Haluttiin faktaa siitä, missä kulkee turvallisen raja.

 

Ja nyt EASA:n ehdotus ei noudata näitä tutkimuksen tuloksia. Joissain kohden kyllä noudattaa, mutta monessa tärkeässä yksityiskohdassa tutkimuksen tulokset ohitettiin.

 

Hei Tomi,

 

levosta, työstä, nukkumisesta, vireystasosta jne. on tosiaan tehty paljon tutkimuksia. Mielestäni, jos lentoturvallisuus otetaan _oikein_ vakavasti*, tulisi keskittyä ihan muihin asioihin kuin esim. ko. EASAn ehdotuksen yksityiskohtiin.

 

Annan muutaman esimerkin, jolla on todennäköisesti suurempi merkitys lentoturvallisuuden kannalta kuin nyt mielenosoituksen kohteena olleilla asioilla. Jos lentäjä asuu kaukana basestaan, jonne ajaa/lentää tunteja ennen työvuoron alkua lienee tämä merkittävämpi fyysinen ja psyykkinen rasitus kuin päivystää vastaavan ajan kotona ja sen jälkeen siirtyä 30 min. matkan työpaikalleen? Olisiko fiksua vaatia, että lentäjän on asuttava lyhyellä etäisyydellä lentokentästä tai saavutta sen läheisyyteen riittävän ajoissa, jotta ehtii lepäämään ennen työvuoroa? Vastaavasti tiedetään, että nuoremmat ihmisen kestävät unen puutetta ja toipuvat paremmin valvomisesta/väsymyksestä jne., joten pitäisikö yö- ja aikaerolennoilla olla nuorempaa väkeä ohjaimissa ja vanhemmat pilotit ajaisivat pääosin lyhyitä lentoja ja "päivävuoroja"? Aika harvoin esim. taksitolpilla valomerkin jälkeen on niitä senioreita (kuskeina). Lisäksi tiedetään, että suht' pienikin määrä alkoholia vaikuttaa huonontavasti unen laatuun, niin eikö olisi parempi, että kun ollaan vastuussa sadoista matkustajista, keskityttäisiin kohteessa lepäämiseen ja pidettäisiin korkki kiinni koko ajan tai ei ainakaan iltaisin kipattaisi, vaikka ilmailun sääntöjen mukaan se olisi vielä sallittua?

 

Mielellään näkisin, näin kuluttajana ja matkustajana, lentoyhtiöiden ja pilottiyhdistysten ajavan myös tällaisia muutoksia lentoliikenteeseen ja siten edistävän turvallisuutta.

 

T. Mika

 

* Otetaanhan se nytkin vakavasti, mutta ainahan kaikessa on parantamisen varaa.

 

Nuo "itse ajaneet itsensä tilaan"-puheet.  Hmm. No sanotaan vaikka, että "mielenkiintoinen näkökulma".

 

Mielenkiintoinen minustakin. Se on kuitenkin sinun tulkintasi, minä en tuollaista sanonut. :-)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Väsymys ei ole suoraviivaisesti käsiteltävä matemaattinen suure. Jokainen lentokoneen miehistön jäsen on yksilö ja eri elämänvaiheet sekä ikä tuovat omat muuttujansa. Olen lääketieteen näkökulmasta täysin maallikko mutta väsymyksestä tiedän jotain reilun 42:n ammatti-ilmailun parissa vietetyn vuoden jälkeen. Niistä viisi vuotta Ilmavoimissa, reilu vuosi Light Twineillä yörahtia ja liikelentoja, 11 vuotta kaukoliikenteessä (DC-10 ja Boeing 767), seitsemän vuotta charterliikenteessä (Boeing 757) ja lopun aikaa Euroopan liikenteessä (DC-9 ja MD-80). Olen kuluttanut ohjaamon penkkiä lentäjänä reilut 24.000 tuntia, lentänyt itään ja länteen sekä  valvonut lukemattomia öitä. Ikää tulee parin kuukauden kuluttua 63 vuotta enkä ole vielä kokonaan lopettanut ammatikseen lentämistä.   

 

On tärkeää erottaa se, että väsymystä on kahdenlaista, akuuttia ja kumulatiivista. Akuutti on sitä että valvoo yön tai pari. Siihen voi liittyä myös aikaero. Toipuminen on parin-kolmen päivän asia, nuorempana nopeampi ja vanhempana hitaampi. Kumulatiivinen väsymys on pirullisempi. Se syntyy hitaasti ja siitä toipuu hitaasti. Silloin unirytmit menevät sekaisin eikä ihminen pysty nukkumaan välttämättä silloinkaan kun siihen olisi mahdollisuus. Kumulatiivinen väsymyksen kokee saamattomuuden, vitutuksen ja yleisen passiivisuuden yhdistelmänä. Mikää asia ei tunnu mukavalta eikä mihinkään oikein tahdo innostua. Toipuminen vie kuukausia ja vaatii usein konetyypin (työrytmin) muutoksen. Vähintäänkin pitkän ja kunnollisen loman, jolloin vain ”syleksii kattoon” eikä tee mitään stressaavaa. 

 

Elämänvaiheella on suuri merkitys. Kun lapset ovat pieniä, silloin yölennon jälkeinen päivänukkuminen kotona ei isälläkään oikein onnistu, lentoemäntä-äidillä vielä vähemmän. Sen myötä toipuminen vie kauemmin ja akuutti väsymys uhkaa kääntyä kumulatiiviseksi väsymykseksi. Sen salakavalaa alkamista ei oikein tiedosta eikä sitä tahdo mentaalisti hyväksyä, sitä kun ei ole aiemmin ole kokenut. 

 

Laki ja yhtiökohtaiset työehtosopimukset säätelevät työ- ja lepoaikoja sekä vuosilomia. Kokemani mukaan Finnair on tässä suhteessa hyvä yhtiö. Siellä työehtosopimus on monessa kohtaa lakia rajoittavampi. Näin ei ole kaikissa yhtiöissä ja tottakai Finnairin päälliköt pohtivat sitä, miksi heidän pitäisi antaa kilpailuetua muille yhtiöille, jotka lennättävät henkilöstöä sen mitä laki sallii. 

 

On myös tiedostettava, että nykyisenkin lain työ- ja lepoaikamääräykset ovat aivan liian epätarkkoja ja suurpiirteisiä juuri siksi, etteivät sopijavaltiot ole pääseet niistä yksimielisyyteen. Tiedän kokemuksesta, että on sulaa hulluutta lentää ”tappiin” nykyisenkin lain puitteissa. Tiedän myös sen, ettei lentoyhtiöiden johtajia useinkaan kiinnosta tipan vertaa yksilön jaksaminen, ei varsinkaan contractoryhtiöissä. Siellä on usein käsitys, että ellei kestä lain sallimaa työntekoa, silloin on syytä harkita muuta ammattia. Eivätkä lainsäätäjät ole kokeneet väsymystä liikennelentäjien tavoin. He ovat alttiita lobbaukselle ja painostukselle kun omakohtaiset kokemukset puuttuvat. Siksi olisikin toivottavaa, että ainakin ilmailuviranomaiset tiedostavat lausuntoja antaessaan missä kulkee oikean ja väärän raja.

 

Seppo   

         

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään