Kyssäri: Mikäs kuvassa..?

[Janne Saarijärvi 0]

Onpa ollut tässä kiirettä kiitos uuden tähystäjän, vanhaa ei enää tähystykset kiinnosta vaan ilmoittaa vastauksena kysymykseen "mikä sinusta tulee isona?" että "Komea kapteeni..".

 

Nytpä pääsin kuitenkin käymään taas täällä ja sen kunniaksi läntätään tuleen kyssäri. Oikea merkki ja malli (suurinpiirtein) tuo karmaa, kuvassa on mukana pienen pieni hämäys ihan amatöörejä karkottamaan...

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

Janne

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Olisiko tuo jokin pikku Walther, alle 100hp?

Niitähän kyllä nähtiin asennettuna sylinterit riippuvina.

[Janne Saarijärvi 0]

Olisiko tuo jokin pikku Walther, alle 100hp?

Niitähän kyllä nähtiin asennettuna sylinterit riippuvina.

 

Jotain oikeaa, jotain väärää. Eli se kompa selvisi heti alan mieheltä. Tuon moottorin kuvan sisältävän kirjan julkaisun aikaan Walther taisi olla keskittynyt ihan toisen tyyppisiin moottoreihin ja niistä ei sattuneesta syystä paljon kirjoja julkaistu, ainakaan Suomeen saakka päätyväksi.

 

 

Janne

[Pentti Hyvärinen 1]

Jaa, että oli käytössä myös Suomessa.

Arvata pitää, kun en todellakaan ole moottorimiehiä.

 

De Havilland Gipsy Major n. 140 hp.

Olisipa mukava, jos se olisikin Gipsy Six 200 hp. Silloin moottori kävisi vaikkapa Dragon Rapideen, jolla minäkin olen eka kerran käynyt ilmassa (Salama).

 

Laitanpa vastakysymyksen, vaikka olisi vastaukseni mennyt syteenkin.

Siis mikä tyyppi oheisessa kuvassa?

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Janne Saarijärvi 0]

Hyvä kysymys. Ekana tulee mieleen Le Rhone, jossa oli kait ekana pyörivänä normaali mäntä ilman mäntäventtiiliä, tilalla kannessa yhdistetty imu+pakoventtiili, mutta kuvatekstit eivät sovi. Niihin taas sopii Siemens-Halsken pyörivät, mutta niissä oli tietääkseni mäntäventtiili, vaikka voi olla toki jokin malli jossa oli mäntäventtiilistä päästy eroon.

 

Vinkkejä eka kuvaan:

1) Maa väärin edellisessä, ei kuitenkaan kaukaa liippaa

2) Kyseistä moottoria valmisti lisenssillä myös Tatra, joten se olisi kelvannut vastaukseksi vaan ei kelpaa enää vinkin jälkeen

3) Tehoa versiosta riippuen noin 100- hv

 

Janne

[Jari Mikkilä 0]

 

Hirth HM 504

 

- J

[Markku Koivurova 367]

 

Hirth HM 504

 

- J

 

Hirthiä veikkaisin minäkin, kun näkyy olevan palasista koottu kampiakseli (ns. Hirth-liitos, jossa liitettävissä osissa on otsahammastus ja ne kiristetään aksiaalisesti sisällä olevalla tapilla jossa on erikätiset kierteet päissä). Tuo öljyjärjestelmä paljastaa moottorin riippuvasylinteriseksi, eli kuva tosiaan on ylösalaisin.

[Janne Saarijärvi 0]

Hirthiä veikkaisin minäkin, kun näkyy olevan palasista koottu kampiakseli (ns. Hirth-liitos, jossa liitettävissä osissa on otsahammastus ja ne kiristetään aksiaalisesti sisällä olevalla tapilla jossa on erikätiset kierteet päissä). Tuo öljyjärjestelmä paljastaa moottorin riippuvasylinteriseksi, eli kuva tosiaan on ylösalaisin.

 

Nimenomaan. molemmat mielestäni karman arvoisia vastauksia sekä eka oikea, että aivan loistavat perustelut. Ja kun katsoo sitä öljysäiliötä niin siellähän olisi neste säiliön ylätilassa jonne se laijuisi tuloputkesta...

 

 

Alkuperäinen kuva, joka ei todellakaan ollut valokuva, joten meni aluksi väärään paikkaan, mutta valppaat moderaattorit korjasivat...

[ Attachment removed / expired ]

 

Lisenssiversiohan oli Tatra T-100.

 

Janne

[Jari Mikkilä 0]

 

Näitten kysymysten kanssa saa olla välillä valppaana. Varsinkin kun niitä on viime aikoin kyselty taas vähemmän niin ei osaa edes odottaa...

 

Tuo Hirth-liitos on aina ihteä hiukan oudoksuttanut. Sitä kun on tottunut siihen että kampiakseli on yhdestä puusta eikä paloista koottu kuten esim tässä moottorissa. Epäilyttää siis tuo kestävyys. Mutta kylläpä se näemmä kestää.

 

Ja tuo jälkimmäinen kuva. Le Rhonea minäkin veikkaan ensimmäisenä.

 

- J

[Janne Saarijärvi 0]

 

Näitten kysymysten kanssa saa olla välillä valppaana. Varsinkin kun niitä on viime aikoin kyselty taas vähemmän niin ei osaa edes odottaa...

 

Tuo Hirth-liitos on aina ihteä hiukan oudoksuttanut. Sitä kun on tottunut siihen että kampiakseli on yhdestä puusta eikä paloista koottu kuten esim tässä moottorissa. Epäilyttää siis tuo kestävyys. Mutta kylläpä se näemmä kestää.

 

Ja tuo jälkimmäinen kuva. Le Rhonea minäkin veikkaan ensimmäisenä.

 

Meidän nurkiltahan löytyy paja jossa on labrassa ajettavana (tai ainakin oli..) moottori josta irtoaa muistaakseni 2010kW per sylinteri ja senkin kampi on paloista, eipä sitä kai enää oikein yhtenä saisi koneistettuakaan, ainakaan kovin helposti. Joskin ollaan jo taatusti kaukana ulkona ilmailusta.

 

 

Janne

[Jari Mikkilä 0]

 

Riittävän isoihin himmeleihin kun mennään niin hommahan tietysti muuttuu. Mutta sitten muutkin suureet muuttuvat, kuten kierrosnopeudet ym.

 

Vai miltä tämä Wärtsilän meridiisseli näyttää...

 

- J

 

[Janne Saarijärvi 0]

Vai miltä tämä Wärtsilän meridiisseli näyttää...

 

Se minun 2010kW/syl oli nimenomaan Wärtsilä 64:stä..

 

Janne

[Pentti Hyvärinen 1]

Laitan vastauksen omaan uteluuni.

 

K-SIM:n pojat kertoivat moottorin olevan Siemens-Halske 3, joka on siitä erikoinen tähtimoottori, että siinä pyörivät sekä kampiakseli, että sylinterit. Erisuuntaan tosin ja se kuulemani mukaan tekee potkurin kierrosalueen hyvin pieneksi.

Varmaan ollut mielenkiintoinen ajettava.

Missähän koneissa ko. moottori on ollut käytössä?

[Janne Saarijärvi 0]

I.V.L. C.24

I.V.L. C.VI.25

 

Ensin mainittu sotamuseossa...

 

EDIT: Heinosen mukaan kummankin koneen pilasi juuri tuo moottori joita saatiin ostaa erittäin halvalla 334 kpl 1923. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ilmeisesti saatiin sitä mistä maksettiinkin

 

Janne

 

 

[Pentti Hyvärinen 1]

I.V.L. C.24

I.V.L. C.VI.25

 

Ensin mainittu sotamuseossa...

 

EDIT: Heinosen mukaan kummankin koneen pilasi juuri tuo moottori joita saatiin ostaa erittäin halvalla 334 kpl 1923. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ilmeisesti saatiin sitä mistä maksettiinkin

 

Janne

 

 

 

 

 

Aivan oikein. Palkkio kuuluu Sinulle. Markku on myös tuonut ansiokkaasti erilaisia asioita esiin, joten yleisarvosana myös hänelle.