EU asetus puheviestinnässä käytettäviä kanavavälejä koskevista vaatimuksista

[Markku Hiedanpää 0]

Kts: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:320:0014:0024:FI:PDF

erityisesti artikla 4

[Tauno Voipio 87]

Kts: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:320:0014:0024:FI:PDF

erityisesti artikla 4

 

Onpa saatu raskaskäyntinen koneisto sinänsä yksinkertaisen asian hoitamiseen.

 

Tämä heitättää vanhoja Kingejä tukuittain SER -koppaan, onneksi ei täällä

aivan pian. On aivan hyvä ajatus, ettei enää saa olla uutta radiota ilman

tiheää kanavajakoa, kun sen rakentaminen radiota tehdessä ei juuri

mitään vaadi.

 

--

 

-Tane

 

[Kalle Lindell 6]

Mutta siis käytännössä kaikissa Euroopan matkailuun käytettävissä yleisilmailukoneissa, joissa on I-varustus, pitää vaihtaa radiot 1.1.2014 mennessä, jos niissä ei 8,33 KHz:a tällä hetkellä ole.

Samoin kaikissa esim. N-rekisteristä tuotavissa koneissa pitää olla 8,33 KHz radiot 17.11.2013 lähtien.

[Sami Mäntyharju 12]

Viestintävirasto ilahdutti lentokoneiden omistajia, niin yksityisiä kuin kerhojakin kirjeellä jossa ilmoitettiin että Ilmailun VHF- radiolaitteissa siirrytään kapeamman kanavavälin käyttöön vuodesta 2018 lähtien.

 

Koska näin on EU:ssa päätetty.

 

Tarkoittaa siis sitä että joka ikiseen lentävään laitteeseen on hommattava 1.1.2018 mennessä uudet 8,33 kHz:n kanavavälillä olevat radiot. Hinnat alkaa tyyppihyväksymättömien 1100 eurosta ylöspäin.

 

[Pietu Pohjalainen 0]

Tarkoittaa siis sitä että joka ikiseen lentävään laitteeseen on hommattava 1.1.2018 mennessä uudet 8,33 kHz:n kanavavälillä olevat radiot.

 

Ei kai nyt sentään?

[Juha Haapajärvi 0]

Ei kai nyt sentään?

No valvomattomille kentille on olemassa proceduuri toimia ilman radiota - liekö järkevää vain

 

-J

[Tatu Koiranen 1 876]

No valvomattomille kentille on olemassa proceduuri toimia ilman radiota - liekö järkevää vain

 

-J

 

Se, että vaaditaan jotain radiota, ei tarkoita, että kaikki taajuudet hyppäisivät juuri niille taajuuksille, jotka ovat vain 8,33 kHz jaolla. Enpä tässä vaiheessa ainakaan itse lähtisi investoimaan uusiin radioihin purjekoneissa.

[Peter Lord 195]

Olen joskus kuullut erilaisista päivämääristä jolloin kaikki tulee muuttumaan.

Päivämäärän lähetessä selviää että mikään ei muutu.

 

Olen vuodesta 1999 käyttänyt koneissani 8.33 khz kanavajaon omaavia radioita.  Näitä "välikanavia" (channel) on tarvittu lennettäessä siellä missä paineistus on tarpeen ja maissa joissa ei puhuta suomea.  Sen sijaan kaikki tuntemani suomalaisen lennonjohtoelimen radiot toimivat "vanhoilla" taajuuksilla (frequency).

 

Rohkenen toistaiseksi olettaa että Suomessa riittää hyvin taajuuksia 25 KHz jaotuksella kaikille alle FL 100 toimiville radion käyttäjille....

Oletan myös että englantilaiset huomaavat että heillä ei ole rahaa radioihin ja saadaan lisäaikaa.  Niinhän näissä yleensä aina käy.

 

Aika sen näyttää.

 

Peter

 

[Juha Haapajärvi 0]

Se, että vaaditaan jotain radiota, ei tarkoita, että kaikki taajuudet hyppäisivät juuri niille taajuuksille, jotka ovat vain 8,33 kHz jaolla. Enpä tässä vaiheessa ainakaan itse lähtisi investoimaan uusiin radioihin purjekoneissa.

Yksi 25khz lähetin peittää useita 8.3khz kanavia aina radiohorizontiin asti. Ja kolmesta kilsasta radiohorizontti on kaukana - sielä Euroopassa. Lisäksi 8.3khz laite ei välttämättä vastaanota 25khz lähetystä, kun taajuudet ei vanhemmissa laitteissa ole riittävän tarkat. Paino sanalla vanhemissa.

 

Mutta tällä kertaa olen Peterin kans samaa mieltä. Muutoksia suunnitelmiin tulee

 

-Juha 

[Tauno Voipio 87]

Yksi 25khz lähetin peittää useita 8.3khz kanavia aina radiohorizontiin asti. Ja kolmesta kilsasta radiohorizontti on kaukana - sielä Euroopassa. Lisäksi 8.3khz laite ei välttämättä vastaanota 25khz lähetystä, kun taajuudet ei vanhemmissa laitteissa ole riittävän tarkat. Paino sanalla vanhemissa.

 

Mutta tällä kertaa olen Peterin kans samaa mieltä. Muutoksia suunnitelmiin tulee

 

-Juha 

 

Kerropa, millä perusteella lähete leviää noin paljon. AM-puhelähetteen leveys on n. 6 kHz.

Eri asia on, että wanhat radiot voivat olla sivussa kanavan keskitaajuudelta, mutta siinä lähete osuu korkeintaan kahdelle kapeammalle kanavalle kerrallaan.

 

-Tane

 

[Juha Haapajärvi 0]

Kerropa, millä perusteella lähete leviää noin paljon. AM-puhelähetteen leveys on n. 6 kHz.

Eri asia on, että wanhat radiot voivat olla sivussa kanavan keskitaajuudelta, mutta siinä lähete osuu korkeintaan kahdelle kapeammalle kanavalle kerrallaan.

 

-Tane

 

Onko noin 6kHz? Eli 2x 3Khz.  Siis jos ei ole suodatettu, kun ei ole tarvittu. Sivunauhat leviää kumasti ilman filtteriä.  Ja 2 lasketaan useaksi.

Suurin ongelma taitaa olla olla taajuuden epatarkkus ja ryömintä. AM vs DSB tai SSB kun ei vaadi ihan kohdallaan olevaa taajuutta.

 

-Juha

[Tatu Koiranen 1 876]

Onko noin 6kHz? Eli 2x 3Khz.  Siis jos ei ole suodatettu, kun ei ole tarvittu. Sivunauhat leviää kumasti ilman filtteriä.  Ja 2 lasketaan useaksi.

Suurin ongelma taitaa olla olla taajuuden epatarkkus ja ryömintä. AM vs DSB tai SSB kun ei vaadi ihan kohdallaan olevaa taajuutta.

 

-Juha

 

Taulukossa näyttäisi lukevan 6 kHz, A3E.

 

Joka tapauksessa, tilanne ei muutu nykyisestä mihinkään. Tietyllä ilmailu-VHF COM-taajuusalueella käytetään nyt tietyillä maantieteellisillä alueilla 8,33 kHz taajuuksia, ja yksinkertaisesti samalle taajusalueelle ei sitten sijoiteta niiden kanavien "väliin" tai välittömään läheisyyteen 25 kHz-radioilla tosiasiallisesti käytettäviä taajuuksia.

[Erkki Pulkkinen 0]

Kerropa, millä perusteella lähete leviää noin paljon. AM-puhelähetteen leveys on n. 6 kHz.

Eri asia on, että wanhat radiot voivat olla sivussa kanavan keskitaajuudelta, mutta siinä lähete osuu korkeintaan kahdelle kapeammalle kanavalle kerrallaan.

 

-Tane

 

 

Tane on oikeassa.

Periaatteessa 25 kHz kanavajaolla olevan AM-radion lähete ei eroa lainkaan 8,33 kHz radion lähetteestä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin noiden vanhojen radioiden epätarkkuus taajuuden ja modulaation suhteen.

Valitettavasti nuo antiikkiradiot edustavat OH-koneissa radioiden enemmistöä, johtuen niiden uusimisen hankaluudesta/hinnoittelusta. Vanhojen radioiden lähetteen leviämistä bandille huonontaa alkuperäisten löysien speksien lisäksi se, että komponentit ovat ikääntyneet, kontaktipinnat ovat "muumioituneet", piirilevyt ovat mädänneet. Tähän merkittävänä lisätekijänä on ollut konesuojien puute ja ilmastolliset tekijät, siis vaihteleva kosteus koneiden sisällä.

 

8,33 kHz radiot sisältävät paljon paremmat suotimet vastaanottimessa kuin nuo antiikkiradiot, joten ne eivät ole niin herkkiä lähellä oleville lähetteille.

Uskoisin, että eniten ongelmaa aiheuttaa 8,33 kHz etäisyydellä lähettävä radio tuollaiselle hiukan pielessä olevan vanhan antiikkiradion kuuntelijalle.

[Teppo Miettinen 0]

Ei tuossa varmaan ole kyse siitä mikä sen redion todellinen lähetysspektri on vaan että miten se on speksattu.

25kHz radiolle on määritelty emissiorajat vain viereisille 25kHz rasterilla oleville kanaville. Kanavan sisällä emissiot saavat olla mitä vaan.

 

Tuolla on mielenkiintoinen dokumentti taajuusallokaatiosta.

Esim kappale 2.7.4 Co – and adjacent frequency consideration in a mixed environment where 8.33 kHz and 25 kHz frequency separation is being used

http://www.icao.int/SAM/Documents/ITU-WRC-15/Doc 9718 Handbook Vol IIA Jan2013_Draft.docx

[Tatu Koiranen 1 876]

Kristallipalloni mukaan trafilla on olemassa aiheeseen liittyen määräyshankepäätös TRAFI/32317/03.04.00.00/2014 (Kansallinen poikkeus 8.33 kHz kanavavälivaatimuksesta).

 

Määräyksen tausta ja tavoite (kansallinen tarve / täytäntöönpano):

Komission asetuksen 1079/2012 vaatimuksista johtuen 1.1.2018 alkaen ilmailussa 25 kHz kanavavälillä varustetulla radiolla ei voitaisi operoida Suomessa. Ilmailussa käytettävien radiotaajuuksien kanavaväliksi tulisi 8,33 kHz. Asetuksen vaatimusten soveltaminen johtaisi radiottomien harrasteilma-alusten merkittävään lisääntymiseen.

 

Asetus mahdollistaa poikkeuksien myöntämisen laitevaatimuksiin ja mahdollistaa joidenkin taajuuksien säilyttämisen 25 kHz jakoisina. Suomi haluaisi ottaa käyttöön siirtymäajan, jonka aikana 25 kHz radioilla voitaisiin operoida G-luokan valvomattomassa ilmatilassa ja RMZ-alueiden ulkopuolella. Siirtymäajan pituudeksi on alustavasti suunniteltu 10 vuotta. (Siirtymäajan pituutta täytyy vielä tarkastella valmistelun yhteydessä ja lausuntokierroksen kommenttien pohjalta)

 

 

Lausuntopyyntö tulee kevään aikana.

[Jukka Siirilä 80]

Ja kolmesta kilsasta radiohorizontti on kaukana - sielä Euroopassa.

 

Kolmesta kilometristä radiohorisontti on jossain hiukan reilussa 200 kilometrissä. Ei se nyt vielä kaukana euroopassa ole.

[Samuli Sorvakko 1]

Kolmesta kilometristä radiohorisontti on jossain hiukan reilussa 200 kilometrissä. Ei se nyt vielä kaukana euroopassa ole.

 

Ei, paitsi jos vasta-asema on 10 kilometrissä, jolloin päästään reiluun 600 kilometriin...

 

/Samuli

[Tatu Koiranen 1 876]

Ei, paitsi jos vasta-asema on 10 kilometrissä, jolloin päästään reiluun 600 kilometriin...

 

/Samuli

 

Jos lähettävä asema on 5 W ja antennina tyypillinen 1/4 dipoli, mikä on singaalitaso 600 km päässä olevan tyypillisen liikenneluokan lentokoneen dipoliantennissa, ottaen huomioon ilmakehän vaimennus? Jatkokysymyksenä, miltä etäisyydeltä liikenneluokan ilma-aluksen radiolaitteistolla todellisuudessa voitaisiin vastaanottaa lähete (vaimeneminen, häiriöt/taustakohina huomioonottaen), joka lähtee mopocessnan katolta?

[Juha Haapajärvi 0]

Jos lähettävä asema on 5 W ja antennina tyypillinen 1/4 dipoli, mikä on singaalitaso 600 km päässä olevan tyypillisen liikenneluokan lentokoneen dipoliantennissa, ottaen huomioon ilmakehän vaimennus?

Sopivassa radiokelissä yllättävän hyvä , teoriassa vaimenee etäisyyden kuutiossa, mutta ei.

Hamit on pitäneet yhteyksiä muutaman watin tehoilla ympärimaailman. Ja Raahen lentokentän liikenne (Ultra) kuuluu täysin ainakin vielä Menikijärven purjelentoalueen E-rajalla - mitä siitä tulee matkaa 200km? Ja se laskukierrosta tekevä Ultra tuskin on korkealla.

 

 

-Juha, jolla joskus oli OH-tunnus, joka ei viitannut ilma-alukseen ja antenni katolla.

[Samuli Sorvakko 1]

Jos lähettävä asema on 5 W ja antennina tyypillinen 1/4 dipoli, mikä on singaalitaso 600 km päässä olevan tyypillisen liikenneluokan lentokoneen dipoliantennissa, ottaen huomioon ilmakehän vaimennus? Jatkokysymyksenä, miltä etäisyydeltä liikenneluokan ilma-aluksen radiolaitteistolla todellisuudessa voitaisiin vastaanottaa lähete (vaimeneminen, häiriöt/taustakohina huomioonottaen), joka lähtee mopocessnan katolta?

 

En näin töissä ehdi laskemaan ihan oikeasti mutta netti on onneksi täynnään kaikenlaisia linkkibudjettilaskureita. Vaikka tuolta (http://www.pasternack.com/t-calculator-link-budget.aspx) löytyvällä kilkkeellä voi todeta että 5 W teholla 1/4-aallon dipolilla (gain 5.1 dBi) ja jokusella desibelillä satunnaisia häviöitä päästään 600km päässä luokkaa -85 – -90 dBm vastaanottotehoon, joka jää vielä ihan selkeästi esim. G430:n vastaanottoherkkyyden yläpuolelle (ilmoitettu 2 µV eli n. -100 dBm). Liikennekoneiden radioita ja niiden speksejä en tunne ollenkaan.

 

/Samuli

 

(edit: lisätty yksi puutttunut miinus..)

[Sami Mäntyharju 12]

Ilmatilatyöryhmä mukana radiotaajuusuudistusta koskevassa tapaamisessa: http://ilmailu.fi/uutiset/ilmatilatyoryhma-mukana-radiotaajuusuudistusta-koskevassa-tapaamisessa