Helsingin ilmailuhistoriaa.

[Toni Määttänen 174]

Kuvat: Finavian ja Finnairin kuva-arkisto ja suomen ilmailumuseo, sekä Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto. Lupa saatu kuvien julaisuun.

 

 

Ilmakuva Katajanokan lentosatamasta vuodelta 1936 josta Aero lensi päivittäin Tallinnaan ja Tukholmaan.

[ attachment removed / expired ]

 

 

Junkers f-13 ja matkustajia.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Talvella koneet avustivat jäihin juuttuneita laivoja pudottaen tavraa tai hakien matkustajat maihin.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Lisää Katajanokkaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Vaatimaton matkustajaterminaali.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Aeron perustaja Bruno Lucander alhaalla oikealla. Kesä 1924

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Ensimmäinen maalentokenttä sijoittui Malmille. Vaihtoehtona oli Tuomarinkylä Haltialan peltoalue n. 4 km EFHK:sta etelään.

Tässä salaojitusta Malmilla 1930- luvun alussa.

[ attachment removed / expired ]

 

 

Malmin kentän viralliset vihkiäiset. Toukokuu 1938.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Kenttä valmistui v. 1936, mutta vihittiin vasta v. 1938

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Aluksi kenttä oli ainoastaan päiväkäytössä. Kuvassa ensimmäinen pimeänaikaan laskeutunut kone huhtikuussa 1937.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Sodan jälkeen lentokoneiden koot kasvoivat ja Malmin kenttä oli auttamattomasti liian pieni eikä kentän pinnan kantavuus tai sijainnin esteettömyys riittänyt suuremmille koneille. Kuvassa kiitotien rakennusta EFHK:lla. Sijaintivaihtoehtona oli Hakkila vanhan porvoontien tuntumassa, mutta nykyinen sijainti oli edullisempi koska paikalta sai lähes kaiken tarvittavan kiven, soran ja hiekan.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Keskeneräinen kenttä oli käytössä Helsingin olympialaisten aikaan. Kentältä lennettiin n. 1700 lentoa.

[ attachment removed / expired ]

 

Ilmakuva samalta ajalta.

[ attachment removed / expired ]

 

 

Lennonjohtajan työmaa 1950- luvulla.

[ attachment removed / expired ]

 

 

Uusi matkustajaterminaali rakenteilla v 1967.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Check in v. 1972.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Kolmas kiitotie 22R/04L rakenteilla.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Uusi kiitotie vihittiin käyttöön 28.11.2002, jolloin ensimmäinen kone, Finnairin MD-11 nousi siltä kohti New Yorkia.

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

 

 

[Paavo Mäntylä 112]

Upeat kuvat! Näitä lisää! 

 

Katajanokalla asuneena kaikki kuvat sieltä ovat aina kiinnostavia. Myös olympialaisten aikainen liikenne ja käytettävät koneet näyttivät mielenkiintoisilta.

 

-Paavo

[Jouni Laukkanen 55]

Hienoja kuvia. Tuo ensimmäinen kuva sijoittuu kuitenkin vuosien 1932-39 välille.

[Chris Sutter 2]

Kivoja kuvia vanhasta aijasta. 8) 

Nuorestä miehestä,miten se onnistuu?

 

Chris

[Toni Määttänen 174]

Hienoja kuvia. Tuo ensimmäinen kuva sijoittuu kuitenkin vuosien 1932-39 välille.

 

Hups. Olet oikeassa. Kuva on tosiaan vuodelta 1936. Korjattu tietoihin.

[Markku Kanninen 447]

Hienoja ! 

Minusta kuulus kyllä paremmin tuonne ilmailuhistoriapuolelle...

Junkers F-13 ja matkustajia sijoituu  aikavälille 1927-31, K-SALE  tuli Aerolle v.-27 ja OH-tunnus tuli käyttöön v.-31.

Sama aikaväli passaa kuvaan: Lisää Katajanokkaa. Vaatimaton matkustajaterminaali on Weggin Finnair-kirjan mukaan v.1926. Aeron perustaja Bruno Lucandern lisäksi siivellä seisovat pilotit vasemmalla Hans Lindenberg ja oikealla Gunnar Lihr. Talvella jäihin juuttuneita laivoja kyllä avustettiin mutta kuva on ainakin C-F Geustin Gunnar Lihristä kertovan kirjan mukaan vuodelta 1926 jolloin K-SALB liikennöi Aeron reittejä yhdessä Latviasta vuokratun B-LATA:n (etualalla) kanssa.

Markku

 

[Ismo Lehikoinen 0]

Kiitos Toni, hienosta historiapläjäyksestäsi!

Meikäpoikakin, muinoin Katajanokalla asuneena, erityisesti tuijottelin noita entisten kotimaisemieni historiallisia kuvia.

Lisää näitä nostalgiakuvia toivon, joko tälle sivustolle taikka ilmailuhistorian vastaavalle.

- Ismo 

[Heikki Pullinen 135]

Lennonjohtajan työmaa 1950-luvulla. Aarne Siro työssään. Nyt 93 v.

 

Heikki

[Toni Määttänen 174]

Juu, saattaa olla vähän väärässä paikassa tämä sarja. Mielenkiinto näihin heräsi kun luin, että Malmin kentän sijainniksi oli vaihtoehtona tuo Tuomarinkylän/haltialan alue. Syystä, että asun itse ihan siinä vieressä. Aloin pohtimaan että minkähänlainen tämäkin alue olisi jos kenttä olisi päätetty sijoittaa siihen. Tuolloin uusi nykyinen EFHK olisi ollu nykyisellä paikallaan liian lähellä, eli olisiko se silloin sijoittunut Hakkilan alueelle...

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Osmo Jalovaara 188]

Historian uudelleenkirjoittaminen on useimmiten turhaa, joskin joskus mielenkiintoista spekulointia. Jos Helsingin lentokenttä olisi rakennettu Charles Lindberghin suosituksen mukaan Tuomarinkylään, mikä olisi ollutkin sille sekä sijainnillisesti että rakennusteknisesti parempi paikka kuin Malmi, on täysin mahdollista, ettei Seutulan kenttää olisi koskaan rakennettukaan, vaan 1940-luvun lopun tietämyksen perusteella kenttää Tuomarinkylässä olisi ehkä vain päätetty laajentaa, koska rakentamistilaa oli, eikä alue ollut sillä tavalla asuttua kuten nyt. Jossakin vaiheessa 60-70-lukujen taitteessa olisi ehkä todettu, että kevyempää liikennettä varten tarvitaan uusi kenttä jossakin lähitienoilla, jolloin sen rakentaminen olisi ehkä ollut vielä mahdollista, tai sitten Tuomarinkylän kenttä olisi jätetty kevyelle liikenteelle ja uusi kansainvälinen kenttä rakennettu kauemmaksi kuin Seutulaan. Nykyinen tilanne tarjoaa kuitenkin hyvän, helpon ja ja yksinkertaisen ratkaisumahdollisuuden. Pidetään Helsinki-Vantaa Seutulassa ja Malmi Malmilla ja otetaan lopultakin Tuomarinkylän alue kokonaisuudessaan rakennuskäyttöön. Siellä on viisinkertainen määrä erinomaista rakennusmaata Malmiin verrattuna, eli alueelle voidaan sijoittaa noin 50.000 asukasta, mikä todella ratkaisee Helsingin tonttimaapulman pitkäksi aikaa. Vantaan joen toisella puolella Vantaan kaupunki rakentaa kerrostaloja jo pitkin joen rantaa. Ulkoilmamuseolle paikka on aivan liian kallis, eikä sellaisen tarvitse olla aivan asutuksen keskellä, vaan se voidaan ilman mitään hankaluuksia viedä kaupungin keskeltä muutaman kymmenen kilometrin päähän maaseutuolosuhteisiin, mihin se kuuluukin.