Kimmo Hytönen

Ilmatiloista purjelentäjän silmin

21 viestiä aiheessa

Löysin kivan ohjelman, jolla voi suunnitella purjelentotehtäviä netissä (www.prosoar.de). Saimme siihen Suomalaiset ilmatilat näkyviin, mikä tietysti on ehdoton edellytys pidempien tehtävien suunnittelulle. Ohjelmassa on myös keskieurooppalaisten maiden ilmatiloja merkittynä, ja aloin vertailemaan toimitaedellytyksiä Saksan isojen kenttien ja suomalaisten "Isojen Kenttien" lähellä. Minustä näyttää siltä, että esim. Düsseldorfing ja Köln-Bonn kenttien väliin mahtuu ainakin pari purjelentokenttää, ja muutama pelto joilta ilmeisimmin lennetään varjoilla ja liitimillä, koska hinausjäljet ovat nurtsissa mutta koneita tai hangaareja ei näy.

 

Äkkiseltään alkoi näyttämään siltä, että esim. Tampereen TMA alue on aikas iso, noin Frankfurtiin, Berliiniin ja Düsseldorfiin verrattuna. Tuolla mainittussa työkalussa näkyvät kaikki lentokentät ja lentopaikat. Purjelentokoneita tai vinttureita on selvästi näkyvillä kentillä joilla toimintaa on.

 

vertailun vuoksi:

Tampere - Teisko 47 km

Düsseldorf - Köln/Bonn 54 km (välissä kolme purjelentokenttää Leverkusen, Langenfelt Wiesc, Meiersberg, )

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiva ohjelma. Täytyypä testata.

 

Samaa mieltä, TMA:t ym on Suomessa aika isoa.

 

Jännä detalji: Käännepisteen muoto "FAI-wende" ei ole suinkaan FAI-käännepisteen muotoinen, vaan sellainen mitä saksalaiset käyttävät: 500m sylinteri + 90 asteen sektori. Vaikka voihan se olla, että vuonna 2015 mekin käytämme tuollaisia käännepisteitä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On muuten valaisevaa katsoa miten suur-Lontoon kaikki lentoasemat (Heathrow-Gatwick-Luton-Stanstead-City-plus tusina muuta) on mahdutettu lähestymisalueelle, joka on kooltaan hieman Turun ja Tampereen TMA:ta isompi, mutta Hesan TMA:ta pienempi. Sama juttu Pariisin kanssa. Berliinin TMA vastaa tiheä korkeusporrastus huomioiden tehollisesti Porin TMA:ta. Voi helvata sentään, mikä siinä on että meillä pitää valvottua lääniä pystyttää niin paljon?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voi helvata sentään, mikä siinä on että meillä pitää valvottua lääniä pystyttää niin paljon?

 

Eipä siinä varmaan muuta kuin, että Suomessa purjelentotoiminta on paljon vähäisempää Keski-Euroopan purjelentokenttiin verrattuna. Ei ole paineita kehittää joustoa alueisiin?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eipä siinä varmaan muuta kuin, että Suomessa purjelentotoiminta on paljon vähäisempää Keski-Euroopan purjelentokenttiin verrattuna. Ei ole paineita kehittää joustoa alueisiin?

 

Enpä oikein jaksa uskoa että purjelentäjät ovat vastuussa muun Euroopan hubien lähestymisalueiden koosta. Purjelentäjänä olen toki imarreltu että joku ajattelee meidän olevat niin suuri tekijä Euroopan lentoliikenteessä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Huonommat lennonjohtajat?

Loistava provo!

Tarttuuko Laukkanen tähän ilman perusteita tehtyyn heittoon?

Saamme juupas/eipäs väittelyn?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Tarttuuko Laukkanen tähän ilman perusteita tehtyyn heittoon?

 

 

Mä oon tietoisesti koettanut välttää kannanottoja myös tuolla kemikaaliruiskutus-säikeessä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Provosointi tuskin hyödyttää ketään. Nyt lienevät ilmatila-asiat mietinnässä, joten asiallinen keskustelu aiheesta ja vertailu muihin eurooppalaisiin käytäntöihin lienee paikallaan. Tehokkaampi ilmatilan käyttö ilmeisimmin edellyttää harrastelentäjiltä  ilmatilarajoitusten kuuliaista noudattamista. Luulisin että hyvä koulutus, oikeat asenteet ja yleistyvät GPS -toimiset apuvälineet parantavat tilannetta.

 

Malmiin liittyen, tuolla proSoar.de saitilla on kiva tutkailla kuinka paljon eri alueilla on lentokenttiä.

 

Käsittääkseni lentokentällä infrana voi olla huomattava paikallinen taloudellinen merkitys.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Huonommat lennonjohtajat?

 

Jospa meillä onkin paremmat lennonjohtajat. Pystyvät käsittelemään isompia kokonaisuuksia kuin muualla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jospa meillä onkin paremmat lennonjohtajat. Pystyvät käsittelemään isompia kokonaisuuksia kuin muualla.

Niin, ja jotta olemattomasta liikennemäärästä huolimatta löytyisi jotain tekemistä, pitää pistää valvotuksi alueeksi puoli lääniä, niin joku kone sinne saattaa eksyä tai on jopa pakko mennä, vaikka ei haluta ;D.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämän ketjun innoittaman tullut tuijoteltua FlightRadaria ja eipä ole osunut silmiin yhtään konetta, jotka olisivat lentäneet Nummelan tai Hyvinkään purjelentoalueilla niin matalalla, etteikö ko. alueille kokonaisuudessa voisi antaa eism. FL60 -korkuiset pinnat. Osaako joku viisaampi sanoa, minut nuo nykyiset pintarajoitukset perustuvat?

 

T. Mika

 

ps. On toki tiedossa, että ilmassa liikkuu muitakin koneita kuin FlightRadarissa näkyvät, mutta FR:stä saa ainakin käsityksen millainen on liikennekoneiden lentoprofiilit DEP ja ARR EFHK. Varsinaista suorituskykyyn liittyvää estettä ei nähdäkseni ole. Vai?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuuleman mukaan korkeusportaita ei voida rakentaa lähestymisalueiden reunalle koska 1) lennonjohdon tekniikka ei tue sitä, 2) pilotit eivät ymmärrä noin monimutkaista ilmatilarakennetta. Ilmeisesti lennonjohtajien näyttöihin ei siis voi piirtää kuin yksi raja TMA:lle. Sen alaraja on siten koko TMA:n alin mahdollinen alaraja, ja yläraja vastaavasti ylin mahdollinen. Hämmennystä herättää toinen tieto, jonka mukaan yhteen tai kahteen suomalaiseen TMA:han voisi tällaiset reuna-alueet kuitenkin piirtää tulevaisuudessa ilmatilauudistuksessa 2012/13/14/15/..../+.

 

Pääpointti varmaan kuitenkin on se, että lähestymisalueiden rajat ja korkeudet määräävät aivan muut asiat kuin se lentoliikenne jota johdetaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuuleman mukaan korkeusportaita ei voida rakentaa lähestymisalueiden reunalle koska 1) lennonjohdon tekniikka ei tue sitä, 2) pilotit eivät ymmärrä noin monimutkaista ilmatilarakennetta. Ilmeisesti lennonjohtajien näyttöihin ei siis voi piirtää kuin yksi raja TMA:lle. Sen alaraja on siten koko TMA:n alin mahdollinen alaraja, ja yläraja vastaavasti ylin mahdollinen. Hämmennystä herättää toinen tieto, jonka mukaan yhteen tai kahteen suomalaiseen TMA:han voisi tällaiset reuna-alueet kuitenkin piirtää tulevaisuudessa ilmatilauudistuksessa 2012/13/14/15/..../+.

 

Pääpointti varmaan kuitenkin on se, että lähestymisalueiden rajat ja korkeudet määräävät aivan muut asiat kuin se lentoliikenne jota johdetaan.

 

En tiedä oliko tämän vastaus kyselyyni, mutta eihän tässä olla muuttamassa ilmatilan rakenteita tai järjestelmiä, vaan olemassa olevien iltatilojen varauksien ylärajaa. Kysymykseni on, että miksi purjelentoalueen dynaamisesti määriteltävää kattoa ei voida nostaa 1000 - 2000 jalkaa, koska senkin jälkeen ero ylempänä menevään liikenteeseen on 4000 ft? Dynaamisella tarkoitan sitä, että pintavaraukset ovat jonain päivänä x ft MSL ja toisena x + 1000 ft MSL. Jos nyt lähtökohtaisesti Nummelan purjelentoalueen TMA:n alle/sisälle jäävät pinnat nostettaisiin FL 60, niin kaikki olisivat tyytyväisiä. Eikö? Vai onko tähän jokin este?

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

... eihän tässä olla muuttamassa ilmatilan rakenteita tai järjestelmiä,

 

Kyllä ollaan. Ilmavoimat on muutoksessa kuten koko puolustusvoimat jolloin tukikohdat muuttuvat. Tällä tietoa MIL-CTA:t ovat poistumassa ja niiden sijaan toimittaisiin TSA/TRA varauksilla. Purjelentoalueiden tarve on kyseenalaistettu. Lentoasemilla ollaan siirtymässä menetelmälennonjohdosta tornitutkatoimintaan. NAV-SUR strategian mukaisesti maalaitteisiin perustuvasta navigoinnista ollaan siirtymässä RNAV navigointiin. SERA asetus on julkaistu ja se on tulossa voimaan 2014 lopussa. SERA standardisoi ilmatilaluokat, siellä ei esim ole G+ ilmatilaa (AFIS kentät). Ja lopuksi NEFAB alueelle halutaan yhteiset toimintamallit.

 

Paljon muuttuu marraskuussa 2014.

 

t Antti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Paljon muuttuu marraskuussa 2014.

 

Tuota ennen on vielä kaksi kokonaista purjelentokautta. Kerro kuitenkin lisää miten jatkossa on ajateltu varata ilmatilan osia purjelentoon.

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sitä mukaa kun tulee kerrottavaa niin tiedotetaan kyllä. Viimeksi artikkeli ILMAILU lehdessä 10/2012.

t. Antti

 

Kiitos tiedosta. Käymme arkiston kautta odottelemaan lisäinfoa.

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään