Purjelentoa reittiliikennekentältä

[Harri Kontturi 17]

Hei,

 

Tänään lensimme Joensuun kentältä purjelentoa lähes koululentomielessä. Tämä rikkoo useamman vuoden mittaisen tauon ainakin meidän kentällä. Tarinat kertoo että 90-luvulla tätä harrastettiin, mutta sittemin on hiljentynyt menot.

Nyt kuitenkin itsestarttaavan myötä on mahdollisuus purjelentelyyn jälleen avautunut tällaiselle "ruuhkakentälle" ja kun koneessa oli moottori, niin uskaltauduinpa itsekin kyytiin.

 

Ensin kone ulos putkesta ja kourallisesta lasikuitupätkiä kasautuikin ihan lentokoneen näköinen laitos. OH-1015.

[ attachment removed / expired ]

 

Tämä kuva on aiemmalta päivältä, kun ei näemmä tuo oma tämänpäiväinen kuvani onnistunut.

 

 

Hieno laji, pakko sanoa.

 

Ymmärtääkseni tätä harrastetaan Lappeenrannasta ja Savonlinnasta, mutta onko muilla isoilla (Lue: Finavian) kentillä tällaista toimintaa jatkuvasti? Onko muuten purjeporukka ajatunut korpikentille?

Joensuun toimintakin on pääasiassa Kiteellä (EFIT), mitä nyt tällaiset yksittäiset harrastelut täältä lähikentältä.

 

-Harri

[Pekka Sonninen 7]

Vaasassa mopulla poraavat laskukierrosta lähes päivittäin purjelentokauden aikana, välillä myös harjoitusalueella mitä lie toimintaa, Salon Pauli varmaan osais kertoo tästä enemmän 

[Hannu Niemi 1]

 

Ymmärtääkseni tätä harrastetaan Lappeenrannasta ja Savonlinnasta, mutta onko muilla isoilla (Lue: Finavian) kentillä tällaista toimintaa jatkuvasti? Onko muuten purjeporukka ajatunut korpikentille?

Joensuun toimintakin on pääasiassa Kiteellä (EFIT), mitä nyt tällaiset yksittäiset harrastelut täältä lähikentältä.

 

Tiedän että ainakin myös Rovaniemellä lennetään purtsikkaa lentoasemalla eikä muita kenttiä edes taida olla käytössä...

 

hannu

[Veli-Matti Karppinen 12]

No Vaasassa pörrää mopu ja sillä ei varsinaista purjelentoa harrasteta, moottorittomat on karkoitettu Menkijärvelle.

 

Kemissä edelleenkin lennetään puhdasta purjelentoa. Enää ei tosin mahduta yhtä hyvin reittiliikenteen sekaan kuin oman kurssini aikana: hinausyhdistelmä starttasi, kun Finski ilmoitti kentän olevan näkyvissä ja laskuun tultiin kun reittikone oli poistunut asematasolle. Sama sitten moottorien käynnistyksessä.

 

Nyt toiminta lakkaa varmaan samoihin aikoihin kun moottorit käynnistyvät Vantaalla....

 

Upea kone Joensuussa 

[Ilkka Lindström 9]

Lappeenrannassa on onnistunut perinteinen purjelento lentokonehinauksella hyvin muusta liikenteestä huolimatta.

[Harri Kontturi 17]

Moput olkoot mopuja. Niillähän lähtökohtaisesti sammunut moottori on hätätilanne, mutta tällä moottori on lähinnä keino pästä ylös sammuttamaan moottori. Kone on siis DG-500M, jos se nyt oli mennyt ohi tuolta uutisista.

 

Mutta miksi tästä on tehty niin hankalaa Finavian kentillä?

Joensuun kohdalla etenkin, kun kenttäalueella on edelleen olemassa 17-35 kiitotie, joskin käytöstä poistettuna. Miksi ei sen ylläpitoa ja vastuita voisi siirtää kerholle, joka vastineeksi saisi käyttää aluetta purjelentoon. Toki se alue on laskukierroksen kanssa ristissä, mutta etenkin viikonloppuisin on liikenne melko rauhallista ja tuntuisi sinne sekaan sopivan. Olkoonkin että Kitee on purjelentämisen kannalta paremmassa paikassa kuin Joensuu, niin yleisesti hieman hölmistyttää, ettei koneet näin harvaan ilmatilaan tunnu sopivan. Harvoin on lähestymisalueen rajoittamalla alueella viittäkään konetta yhtä aikaa ja kahta useampi kone laskukierroksessa on varmaankin älyttömän ruuhkan tilanne.

 

Ymmärtääkseni Lappeenranta ja Rovaniemi ovat kohtalaisesti liikennöityjä kenttiä jatkuvasti. Onko teillä miten tiukka rajoitus purjekaluston kanssa, kun reitti- tai sotilasliikennettä tulee? Aiemmin oli Joensuussa ollut erittäin tiukka rajoitus, mutta nyttemmin on käytännöt hieman mielestäni järkevöityneet ja liikennealueelta poissaolo riittää.

[Juho Pyhäjärvi 0]

Ymmärtääkseni Lappeenranta ja Rovaniemi ovat kohtalaisesti liikennöityjä kenttiä jatkuvasti. Onko teillä miten tiukka rajoitus purjekaluston kanssa, kun reitti- tai sotilasliikennettä tulee? Aiemmin oli Joensuussa ollut erittäin tiukka rajoitus, mutta nyttemmin on käytännöt hieman mielestäni järkevöityneet ja liikennealueelta poissaolo riittää.

Rovaniemellä sotilasliikenteen ollessa vilkasta purjelentoa pystyy harrastamaan käytännössä vain ilmavoimien virka-ajan ulkopuolella ( arkisin klo 16 eteenpäin ja viikonloppuisin). Mitään sen ihmeempiä tiukkoja rajoituksia ei muuten ole, toki esim. hinaukset pyritään ajoittamaan siten, että niistä ei ole vuoroliikenteelle haittaa. Reittikoneiden saapuessa siirrytään lentämään IFR-sektorin ulkopuolelle tai tullaan laskuun mikäli korkeutta ei ole riittävästi. Maassa olevalle kalustolle ja lentovuoroa odottaville piloteille on "varattu" odotuspaikka H jota muu liikenne ei rullatessa käytä, joten maassa olevaa kalustoakaan ei sen kummemmin tarvitse siirrellä reittikoneiden saapuessa.

[Ismo Nurmi 2]

Ei siitä nyt niin kauan ole, kun heinä suussa varpaat kiitoradalla katseltiin Caravellien ja DC-9:ien loppuvetoja. Niitä ohjasivat entiset purjelentäjät ja tornissakin istui purjelentäjä. Hyvin homma sujui.

[Olli Hänninen 14]

Ymmärtääkseni Lappeenranta ja Rovaniemi ovat kohtalaisesti liikennöityjä kenttiä jatkuvasti. Onko teillä miten tiukka rajoitus purjekaluston kanssa, kun reitti- tai sotilasliikennettä tulee? Aiemmin oli Joensuussa ollut erittäin tiukka rajoitus, mutta nyttemmin on käytännöt hieman mielestäni järkevöityneet ja liikennealueelta poissaolo riittää.

Eipä ole ihmeempiä rajoituksia Lappeenrannassa kun IFR-liikennettä lähtee tai saapuu. Tällöin vain purjekoneet selvitetään Lappeenrannan TMA:n sisällä oleville Eteläiselle - tai Pohjoiselle purjelentoalueelle ja yleensä torni kyselee korkeutta ja sijaintia IFR-koneen lähtiessä tai saapuessa, jos taivaalla ei pysytä niin tullaan laskuun hyvissä ajoin ennen reittikonetta, ettei olla tiellä, tätä kaikki ovat noudattaneet hyvin.

 

IFR-koneen lähestyessä loppulähestymissektori ja koneen mahdollinen ylösvetosektori pidetään vapaana, jonka takia nuo pohjoinen - ja eteläinen purjelentoalue on TMA:lle perustettu. Maassa olevat lentoonlähtöä odottavat purjekoneet ja hinauskone odottelevat vuorojaan yleensä purjelennolle varatuilla seisontapaikoilla joita ei tosin enää ole kentän viralliseen karttaan merkitty, rullaustie Bravo on siis poistettu virallisesta kartasta jo monta vuotta sitten ja se on nykyiseltä epäviralliselta nimeltään "purjelento-odotuspaikka". Hyvin on onnistunut purjelennon harrastaminen Lappeenrannan reittiliikennekentällä, ei ole viime vuosina ollut mitään suurempia ongelmia. Kuulin erään ilmailijan puhuvan Lappeenrannassa, että mitä sitä lennonjohtajaa turhaan pelkäämään, päinvastoin mukavaa kun on juttukaveri siellä radiossa   

[Juha Orasvuo 0]

Kemissä homma sujuu jotakuinkin Lappeenrannan malliin.

[Petri Hyttinen 0]

Niin Ismo, aika entinen ei koskaan enää palaa...mutta tosiasiassa Joensuun kohdalla eivät lennonjohdolliset rajoitteet niinkään olleet se perimmäinen syy Kiteelle siirtymiseen purjelennon osalta. Niitä rajoitteita kun tuli paljon muitakin ja toiminnan rento pyörittäminen ei vain niissä oloissa ollut enää kivaa. Lopullinen naula arkkuun tuli kun hinausRallye levisi, eikä sitä kerhon siinä taloustilanteessa ollut järkevää enää saattaa lentokuntoon ja vintturikin oli jo rakenteilla. Vintturitoimintaan taas tämmöinen reittikenttä ei sitten sovellu oikein mitenkään. Muuten, mainittujen 10/28 ja 17/35 kiitoteiden samanaikainen käyttö ei sekään ollut mikään ongelma, näinhän toimittiin varsin useasti ja paljon sekä tornin auki että kiinni ollessa. Se on kyllä silkkaa hulluutta, että poikkikiitotie on nykyään pois pelistä.

 

Tuo tornissa istunut purjelentäjä oli muuten myös kokenut hinauslentäjä, joten kuviot olivat varsin tuttuja ja selvitykset sen mukaisia. Kyllä hinauslentäjällekin pitkä päivä maistui kun tiesi, että tornissakin ymmärrettiin mitä voi ja ei voi hinausyhdistelmällä /hinauskoneella / purjekoneella tehdä. Saattoipa jopa välillä, kun muuta liikennettä ei ollut, kuulua komento "toimikaa vaan hetki omaan tahtiin". Terveisiä vaan Anterolle jos sattuu palstaa lukemaan

 

Mutta nykyhetkeen palatakseni, kyllä se purjelentely aivan mainiosti Efjossa nykyäänkin onnistuu. Olen viitenä viimeisenä kesänä viikon-parin aina itsestarttaavalla ilmaillut ilman sen suurempia lennonjohdollisia tai muitakaan ongelmia. Vaikeinta on joskus ollut kenttäalueelle pääsy läpi porttien ja aitojen. Lennolla pitää vain tiedostaa ennakkoon milloin reittiliikennettä suhaa ja pysyä pois se hetki jaloista. Joskus on tornista tosin kovasti kyselty aiottua lentoaikaa ja reitillä käytettävää korkeutta ennen starttia...kumpaakaan kun pursipilotti ei pysty tarkkaan ilmoittamaan tai ainakin vaihteluväli molemmissa voi olla melkoinen

 

[Markku Valkama 3]

Keski-Suomen Ilmailijat ovat vuosia lentäneet keväisin EFJY.

Viime vuosi (2012) taisi olla ensimmäinen kun ei lennetty.

Itse tosin starttasin sieltä lekohinauksessa viimeksi vuonna 2006 ja laskuun menin EFPK.

 

En nimittäin ymmärrä miksi ihmeessä pitää väkisin seikkailla vilkkaalla sotilas- ja reittiliikennekentällä kun voi nautiskella vapaasta ilmatilasta.

 

 

Markku

[Ismo Nurmi 2]

Siksi koska siinä ei ole mitään ongelmaa. Siksi koska kaupunkikentät ovat lähellä ihmisten asuinpaikkoja. Siksi koska nuorilla lentäjillä ei ole välttämättä mopoa tai autoa, jolla ajaa 50-100 kilometriä korpikentälle. Siksi koska kiitotiet ovat päällystettyjä ja apu on lähellä, jos jotain sattuu. Siksi koska lakanoilla on kivempi nukkua kuin makuupussissa. Siksi koska tulee lennettyä enemmän sen lyhyen matkan takia. Siksi koska me veronmaksajat olemme sen kentän omistajia. Siksi koska ruokakauppa on lähellä, hyvin syönyt ja juonut lentäjä on turvallinen. Siksi koska kaupunkikentällä on vähemmän paarmoja. Jatkanko vielä?

[Markku Valkama 3]

Siksi koska siinä ei ole mitään ongelmaa. Siksi koska kaupunkikentät ovat lähellä ihmisten asuinpaikkoja. Siksi koska nuorilla lentäjillä ei ole välttämättä mopoa tai autoa, jolla ajaa 50-100 kilometriä korpikentälle. Siksi koska kiitotiet ovat päällystettyjä ja apu on lähellä, jos jotain sattuu. Siksi koska lakanoilla on kivempi nukkua kuin makuupussissa. Siksi koska tulee lennettyä enemmän sen lyhyen matkan takia. Siksi koska me veronmaksajat olemme sen kentän omistajia. Siksi koska ruokakauppa on lähellä, hyvin syönyt ja juonut lentäjä on turvallinen. Siksi koska kaupunkikentällä on vähemmän paarmoja. Jatkanko vielä?

 

Älä jatka.

Kaikki väitteesi voivat joillekin olla tosia.  Paitsi nuo alleviivaamani.

Olen useammin kuin riittävän usein odotellut hinausta kun "ilmapyssyvaltio" rullailee edes taas ja jo se että torni vähän väliä kyselee sijaintia ei ole paras mahdollinen ajanviete matalalla räpistelevälle pilotille.

Myös se että, finskin ilmoitellessa tulostaan torni kysyy että pysytkö ylhäällä seuraavan puolituntia vai tuletko alas, on omiaan latistamaan intoa. Puhumattakaan siitä kun uhmakkaasti toteaa että kyllä pysyn ja sitten joutuukin laskuun juuri kun finskikin.

Olen nimittäin kerran laskeutunut rullaustielle yhtä aikaa Finskin kanssa kun torni oli jo selvittänyt sen laskuun ja minä jouduin olosuhteiden pakosta ilmoittamaan tulevani myös laskuun.  Torni "hieman" nuhteli.

 

Eikä pidä kuvitella että kaikille olisi se lentoasema lähempänä.

Ja vaikka olisikin, tosiasia on että esimerkiksi Jyväskylästä kun lähtee kohti EFJY, niin ennen kuin pääsee, roudattuaan kalustoa ympäri kilometrien mittaista kenttää, vetäisemään "keltaisesta nupista", on samaan aikaan kohti EFPK lähtenyt jo lennellyt hyvän tovin. tämä asia on tosi ja testattu.

 

Mutta hei, kukin tulkoon tavallaan onnelliseksi. Minä vain en enään perusta siitä leikistä.

Vaikka toisaalta, välillä tuntui hienolta kun samalla kentällä yhtä aikaa oli ilmassa laskuvarjohyppääjiä, riippuliitäjiä, purjelentäjiä, väkisinlentäjiä ja finski sekä ilmapyssyvaltio.

 

Markku

[Tatu Koiranen 1 744]

Niin no. Tuo on vielä pientä kun vertaat siihen, että haluat ilmailla vilkkaalla purjelentokentällä lahkon pyhimpien tapahtumien, eli purjelentokilpailuiden aikaan. Tilanteeseen liittyy sekä se järkyttävä odottelu, että toisaalta tuo samainen "räpsähtämiskielto" mikäli on onnistunut pääsemään ilmaan ennen kisakoneita. En tosin ole kisojen aikana lentänyt kuin pari kertaa, mulle riitti se pelleily.

[Markku Valkama 3]

Niin no. Tuo on vielä pientä kun vertaat siihen, että haluat ilmailla vilkkaalla purjelentokentällä lahkon pyhimpien tapahtumien, eli purjelentokilpailuiden aikaan. Tilanteeseen liittyy sekä se järkyttävä odottelu, että toisaalta tuo samainen "räpsähtämiskielto" mikäli on onnistunut pääsemään ilmaan ennen kisakoneita. En tosin ole kisojen aikana lentänyt kuin pari kertaa, mulle riitti se pelleily.

 

Ja minä taasen olen viimeiset kymmenkunta vuotta lentänyt joka kesä vähintään yhden kilpailun! Enkä saa kylläkseni. 8)

Mutta se on vähän eri odottelua siellä kilpailun gridissä. Alkaako hinaukset vai ei  ???

 

Markku

 

meni vähän ohi lentoasemista mutta menköön.

[Kristian Roine 0]

Niin no. Tuo on vielä pientä kun vertaat siihen, että haluat ilmailla vilkkaalla purjelentokentällä lahkon pyhimpien tapahtumien, eli purjelentokilpailuiden aikaan. Tilanteeseen liittyy sekä se järkyttävä odottelu, että toisaalta tuo samainen "räpsähtämiskielto" mikäli on onnistunut pääsemään ilmaan ennen kisakoneita. En tosin ole kisojen aikana lentänyt kuin pari kertaa, mulle riitti se pelleily.

 

Kilpailunjohtaja pystyy sovittamaan kisat aika hyvin muuhun toimintaan. Tietenkin on aina helpointa kieltää muu toiminta, itse näkisin kuitenkin että johtajalla pitäisi olla joku rata osoittaa myös muulle toiminnalle, korpikentällä kun ei juridisesti voi tehdä muuta kuin levitellä käsiään saapuvalle tai lähtevällä koneelle seis. (Siinähän ei tarvitse olla edes sitä kuuluisaa radiota). Nykykisoissa käytetään maaliympyrää jota tarkoittaa sitä että saapuvat koneet tulevat normaaliin laskukierrokseen. Ainoastaan kisahinausten alku on se vaihe että taivaalla ja kentällä on hetki aika ahdasta.

[Timo Koski 141]

Nykykisoissa käytetään maaliympyrää jota tarkoittaa sitä että saapuvat koneet tulevat normaaliin laskukierrokseen. Ainoastaan kisahinausten alku on se vaihe että taivaalla ja kentällä on hetki aika ahdasta.

Eikös siinäkin voi olla kierroksessa ahdasta, jos kymmenenkin kisarassia on tullut parissa minuutissa maaliin ja kaikki sorvaa perään laskukierrosta?

[Tatu Koiranen 1 744]

Kilpailunjohtaja pystyy sovittamaan kisat aika hyvin muuhun toimintaan. Tietenkin on aina helpointa kieltää muu toiminta, itse näkisin kuitenkin että johtajalla pitäisi olla joku rata osoittaa myös muulle toiminnalle, korpikentällä kun ei juridisesti voi tehdä muuta kuin levitellä käsiään saapuvalle tai lähtevällä koneelle seis. (Siinähän ei tarvitse olla edes sitä kuuluisaa radiota). Nykykisoissa käytetään maaliympyrää jota tarkoittaa sitä että saapuvat koneet tulevat normaaliin laskukierrokseen. Ainoastaan kisahinausten alku on se vaihe että taivaalla ja kentällä on hetki aika ahdasta.

 

Juu, ja kilpailun johtajat ovat kohtuullisen hyvin maan pinnalla asian suhteen olleetkin. Yleensä se on joku muu jollain tavalla kilpailuun liittyvistä henkilöistä, jolla naama loistaa punaisena kuin tomaatti siinä vaiheessa kun joku räpsähtää taivaalta alas kesken kisahinausten. En oikein jaksa ymmärtää sitä suhtautumista, tuskin sieltä kuitenkaan kukaan purjelentäjä tahallaan tulee alas juuri silloin kun kentällä on kovin lähtöruuhka menossa...

[Olli Hänninen 14]

Älä jatka.

Kaikki väitteesi voivat joillekin olla tosia.  Paitsi nuo alleviivaamani.

Olen useammin kuin riittävän usein odotellut hinausta kun "ilmapyssyvaltio" rullailee edes taas ja jo se että torni vähän väliä kyselee sijaintia ei ole paras mahdollinen ajanviete matalalla räpistelevälle pilotille.

Myös se että, finskin ilmoitellessa tulostaan torni kysyy että pysytkö ylhäällä seuraavan puolituntia vai tuletko alas, on omiaan latistamaan intoa. Puhumattakaan siitä kun uhmakkaasti toteaa että kyllä pysyn ja sitten joutuukin laskuun juuri kun finskikin.

Olen nimittäin kerran laskeutunut rullaustielle yhtä aikaa Finskin kanssa kun torni oli jo selvittänyt sen laskuun ja minä jouduin olosuhteiden pakosta ilmoittamaan tulevani myös laskuun.  Torni "hieman" nuhteli.

Markku

Tuo vaara, että sattuu reittikoneen kanssa samaan aikaan laskuun on aika helposti vältettävissä sillä, että suunnittelee itselleen "turvakorkeuden", jonka yläpuolella olettaa pysyvänsä varmasti vaikka sen puoli tuntia, tuo turvakorkeus voisi olla vaikka 700-900m tai alempikin pilotin kokemuksesta riippuen. Oikein lennettynä laskukierroksen lentäminen vie suunnilleen viisi minuuttia ilmasta maahan asti. Muistaa lisätä aina siihen lentoaikaan sen laskukierroksen, jos sieltä on reittikone tulossa, sitten seuraava muuttuja on vallitseva sää, näiden tekijöiden avulla on aika helppoa jo arvioida miten pitkään siellä taivaalla pysyy jos se seuraava pilvi ei toimikaan.

 

Seuraava tekijä on oma kokemus ja tuntemus, jos on varma, että pysyy taivaalla ja on reilusti yli turvakorkeuden niin voi ilmoittaa lennonjohtajalle, että pysyn kyllä ilmassa. Yksi vaihtoehto on myös etsiä nosto ja pysyä siinä niin pitkään kunnes reittikone on maassa tai lähtenyt, sekin toimii yleensä tosi hyvin tai sitten ajaa jollakin kantavalla alueella. Jos sitä nostoa ei sitten löydä ja on turvakorkeuden alapuolella niin sitten ei muuta kuin jarrut auki ja laskuun jos se reittikone on sieltä tulossa. Tai yksinkertaisesti vain: jos on yhtään epävarma, että pysyykö ilmassa niin ei muuta kuin laskuun vaan ennen reittikonetta, ei sekään ole häpeä vaan ainahan voi ottaa sitten uuden hinauksen ja parempi niin, kun jäädä reittikoneen tielle. Yleensä jos lennonjohtaja ymmärtää purjelennon luonteen ja purjelentäjä ymmärtää IFR-reittiliikenteen ja IFR-toiminnan luonteen, niin asiat hoituvat yleensä tosi hyvin ilman ongelmia   

[Kristian Roine 0]

Eikös siinäkin voi olla kierroksessa ahdasta, jos kymmenenkin kisarassia on tullut parissa minuutissa maaliin ja kaikki sorvaa perään laskukierrosta?

 

Voi toki. Usein tapahtuu vaan niin että odotellaan muutamaa kisakonetta saapuvaksi iltaan asti ja muu toiminta on maassa seis tuntitolkulla aivan turhaan. Niin kuin sanoin, korpikenttä tarkoittaa että kuka vaan voi tulla ja mennä milloin haluaa. Vierailevalta koneelta ei voi odottaa että hän tietää kisoista hölkäsen pöläystä, joten kisailijat ja organisaatio joutuvat tarvittaessa sopeutumaan.

[Markku Valkama 3]

Tuo vaara, että sattuu reittikoneen kanssa samaan aikaan laskuun on aika helposti vältettävissä sillä, että suunnittelee itselleen "turvakorkeuden", jonka yläpuolella olettaa pysyvänsä varmasti vaikka sen puoli tuntia, tuo turvakorkeus voisi olla vaikka 700-900m tai alempikin pilotin kokemuksesta riippuen. Oikein lennettynä laskukierroksen lentäminen vie suunnilleen viisi minuuttia ilmasta maahan asti. Muistaa lisätä aina siihen lentoaikaan sen laskukierroksen, jos sieltä on reittikone tulossa, sitten seuraava muuttuja on vallitseva sää, näiden tekijöiden avulla on aika helppoa jo arvioida miten pitkään siellä taivaalla pysyy jos se seuraava pilvi ei toimikaan.

 

Seuraava tekijä on oma kokemus ja tuntemus, jos on varma, että pysyy taivaalla ja on reilusti yli turvakorkeuden niin voi ilmoittaa lennonjohtajalle, että pysyn kyllä ilmassa. Yksi vaihtoehto on myös etsiä nosto ja pysyä siinä niin pitkään kunnes reittikone on maassa tai lähtenyt, sekin toimii yleensä tosi hyvin tai sitten ajaa jollakin kantavalla alueella. Jos sitä nostoa ei sitten löydä ja on turvakorkeuden alapuolella niin sitten ei muuta kuin jarrut auki ja laskuun jos se reittikone on sieltä tulossa. Tai yksinkertaisesti vain: jos on yhtään epävarma, että pysyykö ilmassa niin ei muuta kuin laskuun vaan ennen reittikonetta, ei sekään ole häpeä vaan ainahan voi ottaa sitten uuden hinauksen ja parempi niin, kun jäädä reittikoneen tielle. Yleensä jos lennonjohtaja ymmärtää purjelennon luonteen ja purjelentäjä ymmärtää IFR-reittiliikenteen ja IFR-toiminnan luonteen, niin asiat hoituvat yleensä tosi hyvin ilman ongelmia     

 

Just. Totta, ja nykykokemuksellani tuon jo hallitsen. Olen kuitenkin valinnut toisen ja idioottivarman tien. pysyn (purrella)poissa TMA:lta ja eritoten CTR on pannassa. Silloin ei reittikone voi tulla laskuun kanssani yhtä aikaa. Ja jos jostain kumman syystä niin käy, päästään kyllä uutisiin kumpikin

 

Ja ihan selvyyden vuoksi, lennonjohto ja lennonjohtoselvitykset on kyllä ihan hanskassa, kuitenkin mieluummin lentelen ihan omissa oloissani, niin purrella kuin mopulla tai ultrallakin.

 

Markku V

 

ai niin, se pointti; Miksi ihmeessä tehdä elämästään monimutkaista?

[Alpo Tamminen 0]

Vuonna -80 Naaran kentällä oli pohjustus/päällystystyöt käynnissä, niin toimittiin EFJY :llä Ilmavoimien virka-aikanakin. Joka kerta piti saada lupa Tiedustelulentolaivueen komentajalta, en muista että olisi kertaakaan kielletty. Me toimittiin rullaustieltä ja alueemme oli kentän länsipuolella kylän päällä.

Kerran olin tulossa laskuun E-kutosella, ilmoitin myötätuuliosan, ilmoitin perusosan, ei kuulunut mitään tornista. Käänsin finaaliin ja huomasin jotta Fuga rullaa vastaan, MIG-21 :n rullaa hallilta ensimmäistä poikkitietä (suunta oli 12 :lle itselläni). Siinä vaiheessa lennonjohtaja kysyi "sovitko nurmikolle ennen poikkirullaustietä". Vastasin sopivani.

Kyllähän se kutonen kääntyi tarvittaessa jyrkkäänkin sivuluisuun. Niin, se rullaustien oikean puolen nurmikko oli tasainen, kun taas vasen puoli oli möykkyinen.

[Ismo Nurmi 2]

Ihan kuin Alpo tuossa kertoi, kyllä homma sujuu kun pelisäännöt ja niiden soveltaminen on kaikillaosapuolilla tiedossa. Purjekoneella ei tarvitse tulla välttämättä kiitotielle.