Suomen Ilmapuolustusliitto

[Mika Laakso 718]

Löysin tuollaasen "LENTOTODISTUKSEN", noin postikorttikokoa. Mukana pinssi, ilmeisesti Junkers F-13? Lentomestari Urho Heiskala on kuulemma näitä jakanut, mutta missä tilaisuudessa? Joku yleisölennätys? Suomen Kuvalehti vuokrasi AERO:lta kesällä 1929 Junkers F13-koneen ja teki sillä yleisölennätyksiä ympäri Suomen, liittyykö todistus siihen? Ja tunnistaako / tietääkö joku nimikirjoitukset, puheenjohtaja / sihteeri?

 

[Raine Haikarainen 4]

 

Ja tunnistaako / tietääkö joku nimikirjoitukset, puheenjohtaja / sihteeri?

 

 

Puheenjohtaja voisi olla liiton ensimmäinen puheenjohtaja (1925-), kauppaneuvos Samuli Albert Hohenthal (myös. Harima). Sihteeri on epäilemättä liiton monivuotinen asiamies Elmo E. Kaila.

[Raimo Heikkinen 2 491]

Yhtenäisyyden vuoksi mainittakoon Elmo E. Kailan toinen nimi; Edvard. (Lähde: "Toivo Heilä 1905-1940 Suojeluskuntalentäjästä talvisodan syöksypommittajaksi", sivu 285).

 

E.E. Kaila oli SIPL:n palveluksessa 1926-1931.

[Ismo Nurmi 2]

Liiton järjestämiä yleisölennätystapahtumia oli ympäri Suomen vuosittain 1920-puolivälistä lähtien. Tarkkaa tietoa ei ole milloin tapa alkoi, mutta lennätettävät tapasivat saada kuvassa näkyvän muiston lennostaan.

[Raine Haikarainen 4]

Mukava yksityiskohta tuossa todistuksessa on sana "ilmamatka". Lentämisen alkuaikoina ilma-etuliite tuntui olevan ahkerammassa käytössä. Ensimmäisiä lentoemäntiä kutsuttiin "ilmaemänniksi" ja lentomajakatkin olivat "ilmamajakoita".

[Raimo Heikkinen 2 491]

Armeijakin lennätti maksavia asiakkaita lentonäytöksien yhteydessä. Heille myönnettiin "Ilmakastetodistus".

[Jaakko Kuusisto 3]

Mukava yksityiskohta tuossa todistuksessa on sana "ilmamatka". Lentämisen alkuaikoina ilma-etuliite tuntui olevan ahkerammassa käytössä. Ensimmäisiä lentoemäntiä kutsuttiin "ilmaemänniksi" ja lentomajakatkin olivat "ilmamajakoita".

 

Ohjaaja oli ilmalaivan kapteeni, joka haki säätiedot Ilmatieteen laitokselta ja lupakirjansa Ilmailulaitokselta.

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

Mikan esittämiin kysymyksiin totean, että "pinssi" on todellakin Junkers F 13 -aiheinen rintaneula.

 

Lentotodistus viittaa vahvasti tuohon esittämääsi Suomen Kuvalehden vuonna 1929 Aerolta vuokraamaan Junkersiin. Aerolla oli omat ohjaajat näitäkin lentoja varten, miksi ilmavoimien mies, lentomestari Heiskala olisi todistuksia jakanut. Heiskalalla oli omat lentoreitit kyseisenä vuonna Suomen Ilmapuolustusliiton Mothin "Ilmatar" ohjaajana. Enpä usko Junkersin ohjaajienkaan niitä jakaneen, vaan arvelen mukana olleen SIPL:n toimitsijan täyttäneen (lennätettyjen nimillä) valmiiksi allekirjoitettuja todistuksia?

 

Jk. On tietysti täysin mahdollista, että Heiskala on jakanut De Havilland Moth -aiheisia lentotodistuksia omalla rundillaan.

[Raimo Heikkinen 2 491]

Vielä tuosta "ilma"-sanasta. Minulla ei ole dokumenttejä edessäni, mutta muistaisin päiväkäskyssä mainitun ilma(ilu)voimissa tehdyn nimenmuutoksen yhteydessä, että "Ilmailukoulu" muutetaan "Ilmakoulu" ksi! Uusi nimi "eli" vain hetken - asiapapereissa.

[Harri Mustonen 152]

Suomen Kuvalehden kesäkiertue Junkersilla (K-SALF) alkoi kesäkuun 1. päivä ja päättyi 30. elokuuta 1929. Ohjaajana oli Rudolf Gottschalk ja mekaanikkona Karl-Oskar Fageström. Reitti ja päivämäärät on ilmoitettu Suomen Kuvalehden numerossa 21/1929.

 

Lentomestari Urho Heiskala teki samana kesänä omaa kiertuettaan Pilvettärellä (Pilvettären päiväkirja).

 

Harri

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

"Suomen Kuvalehti 23-1929. Lentävältä kirjeenvaihtajaltamme: Ensimmäinen matka puhki pilvien". Lauantaina 1.6.1929 alkoi Junkers K-SALFn rundi Helsingin Katajanokan lentosatamasta. Helsingissä riitti lennätettäviä sateisesta ja pilvisestä säästä huolimatta niin, että kone vasta seuraavan päivän iltapuolella lähti seuraavaan paikkaan, Kotkaan.

 

Lentomestari Heiskalan lennoista Moth -koneilla "Ilmatar" ja "Pilvetär" vuonna 1929, lainaan otteita "Toivo Heilä 1905-1940 Suojeluskuntalentäjästä talvisodan syöksypommittajaksi" -kirjasta sivulta 83: Vuoden 1929 aikana Suomen Ilmapuolustusliiton tai sen alaisiin yhdistyksiin ja kerhoihin kuuluneista koneista suurimman urakan ilmailupropagandan levittämisessä suoritti "Ilmatar", jolle lentotunteja kertyi lentomestari Heiskalan ja kapteeni Edvin Granrothin käsissä kaikkiaan 372.

 

Ilmapuolustusliiton uusi "Pilvetärkin" ehti lentämään lentomestari Heiskalan käsissä 129 tuntia.

 

Lehdessä ei ole tuon kirjeenvaihtajan nimeä eikä nimimerkkiä, arvelen hänen olevan SIPLn edustajan esim. Kailan?

[Joonas Wilska 0]

Jännä sattuma. Eilen lueskelin tätä ketjua ja tänään kaveri laittoi Facebookiin kuvia vanhoista lehdistä. Pisti sieltä sitten yksi otsikko silmään, olkaapä hyvät!

 

Leike on Helsingin Sanomista 11. joulukuuta 1938.

 

[Osmo Jalovaara 188]

Huomioni kiintyi ylläolevan lehtiuutisen oikeanpuolimmaiseen palstaan, millä kerrotaan liiton vuodelle 1939 varaamista määrärahoista.  Huomattakoon, että pääosa budjetin tulopuolesta tuli valtiolta tukena.

Kun käytetään rahanarvokertoimena 1000 mk ~ 340 euroa, saadaan: 60 uuden lento-oppilaan koulutukseen ~180.000€, 30 oppilaan jatkokoulutukseen ~60.000€ ja 75 reservin ohjaajan jatkokoulutukseen ~ 140.000€. Ihan mukavia summia hyvään tarkoitukseen. Konehankintoihinkin on varattu 140.000€. Mutta kun suhteutamme nämä summat Suomen bruttokansantuotteeseen kiintein hinnoin vuosina 1939 ja 2012, voidaan kertoimena käyttää kahdeksaa, jolloin saadaan ~1,5 milj€, ~0.5milj€, ~1,1milj€ ja ~1,1milj€, yhteensä 4,1milj€. Kaiken kaikkiaan moottorilentoa varten on varattu ~6.8milj€. Voidaan tietysti sanoa, että valtio tukee lentokoulutusta nykyisin mm SIOn kautta, mutta kyllä tällaisia summia katsellessa joutuu toteamaan valtion mielenkiinnon fokusoituneen selvästi muualle ja vain kaihomielin ajatella aikoja, jolloin ilmailunharrastus oli yhteiskunnassamme arvostettu asia.

 

OJ 

[Martti Kujansuu 180]

Kaiken kaikkiaan moottorilentoa varten on varattu ~6.8milj€.

 

Mielestäni entisiä markkalukuja on parempi muuttaa nykyrahaan keskimääräisten palkkojen kautta. Käyttämällä vuoden 1938 ja 2011 lukuja, saadaan kokonaissummaksi noin 3,3 miljoonaa euroa. Huomioi, että esimerkiksi pelkästään Suomen Ilmailuopisto Oy sai valtiontukia 7 miljoonan euron edestä vuonna 2008.

[Osmo Jalovaara 188]

Tarkasteluni ei suinkaan koskenut koulutus- ym tuen merkitystä asianomaisten koulutettavien kannalta vaan valtion menojen priorisointia ja tiettyjen menojen osuutta valtion budjetissa. Vuonna 1938 valtion budjetti oli 5,1 mrd markkaa - noin 1,8 mrd euroa vuoden 2012 rahassa! Voidaan tässä tapauksessa riittävällä tarkkuudella sanoa, että Suomen valtion vuoden 2013 budjetti 54 mrd euroa eli noin kymmenkertainen (puhtaan numeerisesti). Jos tämän vuoden ilmailun tukirahat olisivat suhteessa saman suuruiset kuin vuonna 1939, niiden tulisi olla koulutukseen ja konehankintoihin 15,1 milj€ ja kaiken kaikkiaan 19 milj€. Jos näistä summista vähennetään SIOn osuus 7 milj€, jäisi harrastusilmailun tukemiseen vielä 8/12 milj€! Kun ilmailijat ovat tunnetusti kohtuuden ystäviä, niin hieman tingitytkin summat riittäisivät ainakin ensi aluksi!

 

OJ

[Mika Laakso 718]

Löysin vielä Suomen Kuvalehden nro 11-1929. Kannessa Junkers F13 K-SALE ja teksti ILMA- JA KAASUPUOLUSTUSVIIKKO 17-23.III.1929. Lehden sisäsivuilla ei mainittu asiasta mitään. Liittyykö mitenkään alkuperäiseen kysymykseeni?

 

[Jouni Laukkanen 55]

Löysin vielä Suomen Kuvalehden nro 11-1929. Kannessa Junkers F13 K-SALE ja teksti ILMA- JA KAASUPUOLUSTUSVIIKKO 17-23.III.1929. Lehden sisäsivuilla ei mainittu asiasta mitään. Liittyykö mitenkään alkuperäiseen kysymykseeni?

 

 

Tässä kuva tapahtumasta: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19551228_311

[Harri Mustonen 152]

Näihin SIPL:n 1930-luvun lopun määrärahoihin vaikutti kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri ja sodan pelko. Määrärahat eivät olleet tarkoitettu pelkästään ilmailun harrastetoimintaan vaan pääasiassa lentäjien koulutukseen mahdollisen sodan varalle. Liiton koulutuksella oli sotilaallinen tavoite ja kurssit oli järjestetty yhteistyössä ilmavoimien kanssa.

 

Harri

 

[Osmo Jalovaara 188]

Varmasti totta. Liiton syyskokous oli joulukuussa 1938. Valtion budjetti samana vuonna oli 5,1 mrd markkaa. Vuoden 1939 aikana valtion kokonaismenot nousivatkin jo 7,5 miljardiin markkaan pääasiallisena syynä puolustusmenojen lisäykset.

 

OJ

[Raimo Heikkinen 2 491]

Tuossa Suomen Kuvalehden kannessa (kuva maaliskuulta 1928) mainostetaan tulevaa tapahtumaa josta Jouni on laittanut liitekuvan (otettu maaliskuussa 1929). Lumitilanteissa on huomattava ero! Valokuvassa Ilma- ja kaasupuolustuspäivien aikana on meneillään kaasuhyökkäys Kauppatorille, mihin Ilmavoimien Sääski I (SÄ-95) pudottelee kaasupommeja.   

[Tapio Heinomaa 360]

Lentotodistus Suomen Kuvalehden lentokiertueen paikallislennolta 1929.

 

[Ali Hiltunen 0]

Armeijakin lennätti maksavia asiakkaita lentonäytöksien yhteydessä. Heille myönnettiin "Ilmakastetodistus".

Isäukon arkistoja tonkiessa kaiken näköistä näemmä.

 

 

 

 

 

 

 

 

>

p>

p>