Ilmaliikenneonnettomuus, Orivesi.

[Kimmo Helin 0]

Asiani ei varsinaisesti tähän keskusteluun kuulu, mutta aloittelevana kevytlentäjänä olen pohtinut mikä näitä onnetomuuksia yhdistää? Kalusto? pilotin kokemus taso? pitkät lento tauot? pilotin ikä?

 

Toki tiedän että OTK raportti aikanaan näistä tulee, mutta asiaani tuskin muistan enään raporttien tullessa.

[Sauli Vuori 21]

Asiani ei varsinaisesti tähän keskusteluun kuulu, mutta aloittelevana kevytlentäjänä olen pohtinut mikä näitä onnetomuuksia yhdistää? Kalusto? pilotin kokemus taso? pitkät lento tauot? pilotin ikä?

 

Toki tiedän että OTK raportti aikanaan näistä tulee, mutta asiaani tuskin muistan enään raporttien tullessa.

 

Ultrakalusto on nykyään Suomessa jo varsin uudehkoa. En voisi uskoa kaluston olevan syy. Ladonovikin lentää hyvin, jos pilotti on vain tarpeeksi pätevä.

 

Puhuttiin tuolla aiemmin tauoista. Ne varmasti vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Jos olet kerran oppinut ajamaan fillarilla, ja olet vuoden ajamatta. Ajelethan ne muutamat ensikerrat talven jälkeen varovasti, kunnes peli tuntuu jälleen olevan turvallisesti hanskassa. Tarkkaile olosuhteita.

 

Ikäkysymys lienee poissuljettu niinkauan, kuin medikaaliset asiat on kunnossa.

 

Kokemus varmasti vaikuttaa - ja niinkuin täällä on toitotettu satakertaa, niin asenne ja oikeaoppinen harkinta ja päätöksentekokyky lienevät avainsanoja, mikäli tutkimukset eivät osoita teknisen vian olemassaoloa.

[Jari Seppälä 0]

Asiani ei varsinaisesti tähän keskusteluun kuulu, mutta aloittelevana kevytlentäjänä olen pohtinut mikä näitä onnetomuuksia yhdistää? Kalusto? pilotin kokemus taso? pitkät lento tauot? pilotin ikä?

 

Toki tiedän että OTK raportti aikanaan näistä tulee, mutta asiaani tuskin muistan enään raporttien tullessa.

 

Lähes joka onnettomuus ollut hyvin erilainen. Yksi tekijä joka on näkynyt monessa, mutta ei toki kaikissa, on puuskainen keli. Joka pilotille kehittynee erilainen käsitys millaisella kelillä voi lentää ja "väärän" päätöksen takana usein saattaa olla muitakin paineita. Parempi että on maassa ja toivoo olevansa ilmassa kuin toisinpäin - tätähän sitä on hoettu jo ties kuin kauan ja hyvin pätee edelleen.

 

Aika harvalla ultralla enää kannattaa lähteä lentämään jos puuskat on yli 10m/s tai on ns "hyvä purjelentokeli". Ei se vuoristorata niissä nousevissa ja laskevissa ilmavirtauksissa ole muutenkaan niin kivaa.. Noh tässä Oriveden uusimmassa tapauksessa tuskin oli kyse kovasta kelistä, eilen oli tosi kiva lennellä ainakin aamupäivällä. Järvet tosin olivat peilityyniä, se taas ei vesilento-oppaan mukaan ole paras mahdollinen asia...

 

Edit: Korjattu paikkakunta, Orivesi eikä Oripää.

[Jari Oksaharju 0]

   Jotenkin alkaa tuntua silleen,että ultrat ja kellukkeet ovat kohtalokas yhdistelmä! Pakostakin tulee mieleen,mitähän vielä on tulossa? Toivotaan joka tapauksessa,että kesän onnettomuudet olivat kasautuneet tähän yhteen viikkoon

 

Kyllä, näyttää että viimeaikaiset ultra- onnettomuudet tapahtuneet kellukkeilla varustetuille koneille , tapahtumat eivät ainakaan paranna suhtautumista lajia kohtaan , nämähän ovat aina valitettavia tapauksia.

 

Osanotto omaisten suruun

 

[Mikko Pirinen 0]

Ihan maallikon huomiota kiinnittävä yksityiskohta on tuo 2 ihmistä + koira ultrassa. Kuulostaa melkoiselta turvallisuusriskiltä pienikin koira tuollaisessa kiikkerässä ja herkässä ultrassa. Mihin ensinnäkin siinä koneessa se koira mahtuu, ja jos tuulenpuuska tms yllättävää tapahtuu niin voisin kuvitella irrallaan olevan koiran helposti singahtavan esim koneen hallintalaitteita päin ja aiheuttavan tai ainakin myötävaikuttavan onnettomuuteen.

 

Miten on asioista paremmin tietävät? Olenko ihan hakoteillä?

[Matti Huoviala 83]

kiikkerässä ja herkässä ultrassa.

 

Koiran sijainnista olen periaatteessa samaa mieltä mutta miten maallikkona olet päätynyt tuollaiseen luonnehdintaan?

En oikein usko että maallikolla on edellytykset luonnehtia Ultria (tai muitakaan lentolaitteita) oikein millään tavalla muuten kuin ulkonäön perusteella.

 

Asian nostin esille lähinnä siksi ettei ihan villeille teille lähdettäisi, en ilkeyttäni.

 

-M-

[Jaakko Männistö 268]

Ihan maallikon huomiota kiinnittävä yksityiskohta on tuo 2 ihmistä + koira ultrassa. Kuulostaa melkoiselta turvallisuusriskiltä pienikin koira tuollaisessa kiikkerässä ja herkässä ultrassa. Mihin ensinnäkin siinä koneessa se koira mahtuu, ja jos tuulenpuuska tms yllättävää tapahtuu niin voisin kuvitella irrallaan olevan koiran helposti singahtavan esim koneen hallintalaitteita päin ja aiheuttavan tai ainakin myötävaikuttavan onnettomuuteen.

 

Miten on asioista paremmin tietävät? Olenko ihan hakoteillä?

Et lainkaan hakoteillä,vaikka maallikko olisitkin! Ihan tuota samaa minäkin heti alkuunsa kummastelin,mutta pääsi unohtumaan!Jos mukana oli kaksi aikuista ja esim.iso koira,niin voi kuvitella mitä olikaan painot! Sopiikos siihen vielä pentsiiniä?

[Mikko Pirinen 0]

Ok, tarkennuksena sen verran että minulla on tällä hetkellä muutama tunti lentokokemusta ultralla opettajan kanssa, ja ensivaikutelmani koneesta on tuo kiikkerä ja herkkä, pidän kuitenkin vielä tässä vaiheessa lentokoulutustani itseäni maallikkona. Tarkoitukseni ei ollut provosoida.

[Mikko Maliniemi 5]

Jos mukana oli kaksi aikuista ja esim.iso koira,niin voi kuvitella mitä olikaan painot! Sopiikos siihen vielä pentsiiniä?

 

Entä jos siellä olikin kaksi pienikokoista aikuista ja vänkärin taskussa chi hua hua?

[Tommi Hinkka 32]

Osanottoni menehtyneen pilotin omaisille ja kunnia hänen muistolleen.

 

Jyrki

 

Jaa, onko sulla tieto, että menehtynyt on nimenomaan koneen pilotti, eikä matkustaja?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013050816996203_uu.shtml

[Jaakko Männistö 268]

Entä jos siellä olikin kaksi pienikokoista aikuista ja vänkärin taskussa chi hua hua?

Se vähäsen lohduttaa tietysti! Mutta jotenkin on kutina,että tuo minun esittämäni kuormaus voi olla lähempänä totuutta,kuin Sinun. Noin niinkun nuo vanhat merkit mielessä vaan... 

[Timo Koski 141]

Noh tässä Oripään uusimmassa tapauksessa tuskin oli kyse kovasta kelistä,

Paikka oli kyllä OriVESI .

[Jari Seppälä 0]

Paikka oli kyllä OriVESI .

 

Kiitoksia tärkeästä ja oleellisesta huomiosta.

[Taneli Haapaniemi 1]

Ainoastaan tyyppikelpuutetuilla (SEP-land) koneilla vähäistä kokemusta omaavana kysyisin asiasta tietäviltä ja omaa kokemusta omaavilta: kuinka paljon kellukkeiden lisäys ultraan muuttaa lento-ominaisuuksia? Lähinnä puuskaisen tuulen siedon suhteen. Tehoreservit?

 

Vx nopeudella vedestä noustessa MTOW tilanteessa, mikä on esim Ikaruksen käyttäytyminen puuskassa? Onko se selkeästi normaalia vaativampi lennettävä vai liki kuten renkailla?

 

T:Taneli H

 

[Hannu Örn 7]

Mieleen tulee monta tekijää, joiden vuoksi ultralentäminen on puuskaisella kelillä huomattavasti isompia koneita riskialttiimpaa.

 

1. Ultraa on vaikea lentää puuskissa, paljon hankalampaa kuin isompaa konetta, joka esim. loppuosalla kulkee melkein kuin juna, kunhan trimmin ja tehoasetuksen saa kohdilleen. Ultran nopeus voi hyytyä parissa sekunnissa sakkauksen rajoille, jos pilotti ei ole tarpeeksi aktiivinen sauvan ja nopeusmittarin suhteen.

 

2. Ultrakoulutus on kevyempi kuin PPL (en tosin pidä tätä välttämättä kovin merkittävänä tekijänä).

 

3. Ylipaino taitaa ultrissa olla valitettavan yleinen ilmiö.

 

4. Koneen sakkausominaisuudet. En tiedä miten muut ultrat käyttäytyvät, mutta Zephyr kaatuu sakkauksessa hyvin äkäisesti, eikä sakkausta edeltävää kevyttä tärinää välttämättä edes huomaisi kelissä, joka muutenkin ravistaa konetta jatkuvasti.

 

Sakkaus laskukierroksessa taitaa olla isompienkin yleisilmailukoneiden parissa yksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä; ultralla tämä riski korostuu huomattavasti.

 

Ehkäpä ultrakoulutuksessa tulisi enemmän painottaa sitä, että kelin arvioinnissa on syytä olla todella konservatiivinen, etenkin jos viimeaikainen lentokokemus on vähäinen.

[Juha-Pekka Vainio 0]

Useinhan näissä onnettomuuksissa on kyse monen asian summasta. Toki yksikin pielessä oleva asia voi johtaa onnettomuuteen, mutta tekijöiden määrän kasvattamisella yleensä todennäköisyys kasvaa ensin merkittäväksi ja lopulta vääjäämättömäksi – riippumatta koneluokasta. Keväällä lähtökohtaisesti suurella osalla piloteista on viimeisen 30pv ja 90 pv aikana kohtuullisen vähän lentoja takana. Intoa on sitäkin enemmän. Taidot ovat varmasti tallessa, mutta rutiini niiden käyttöön puuttuu tai on heikko. Molemmat viimeksi mainitut sumentavat arviointikykyä myös vallitsevan lentokelin tarkkailun suhteen. Innoissaan lähdetään ilmaan keleissä, jossa ei ehkä kannattaisi lentokautta aloitella. Chekkilistat unohdetaan ja luotetaan vanhaan muistiin. Kalusto tarkistetaan ja osin myös tunnetaan huonosti. Koneen käsikirjan luvustakin on jo aikaa. Niin ikään myös toimintojen ja tilanteiden tarkkailukin jää helposti vähemmälle kun itse lentäminen vaatii vähemmällä rutiinilla enemmän keskittymistä.

 

Yhtä kaikki, merkittävin asia kuitenkin loppujen lopuksi taitaa olla asenne. Kaikki edellä mainitut häiriötekijät on helppo huomioida ja puutteet korjata, jos asenne on oikea ja riittävän nöyrä. Valitettavan paljon viime vuosina olen itse kentällä keväisin (ja osin muunakin lentokautena) katsellut kanssa-ilmailijoita, jotka tulevat haasteellisessa kelissä takki auki naama virneessä kentälle, hyppäävät koneeseen ja innoissaan ilmaan unohtaen lähes kaiken. He tulevat alas parin pompan kautta siten, että vatsan pohjasta ottaa pelkkä sivusta katsominenkin. Lennon jälkeen ollaan tyytyväisiä ja minkäänlaista mietintää ei käydä siitä, miten lento sujui ja liittyikö siihen kenties jotakin parannettavaa - tai miten omat vallitsevat taidot vastasivat omaa käsitystä niistä.

 

Itse lennän +- 100h /lentokausi ja lähes yksinomaan ultraa. Talvella tulee 3 kk:n tauko vakuutusten seisonnan takia ja joka kevät aloitan lennonopettajan kanssa ensimmäisen lennon. Kolme-neljä ensimmäistä lentoa pyrin muutoinkin kertaamaan asiat sekä mielessäni että käytännössä. Lennän tarkastuslennon ohjelmaa mukaillen läpi erilaiset tehtävät. Näiden perusteella saa hyvää palautetta itselleen omista vallitsevista taidoistaan ja rutiinin tasosta – niin, kunhan vain muistaa olla rehellinen itselleen. Hitaasti jatketaan kuormitusta kesää kohden pidemmille ja monimuotoisemmille matkalennoille ja osin myös haastavampiin keleihin. Toki se kelin arviointikin on erittäin tärkeää koko lentokauden. Tänäkin keväänä olen jo kahdesti mennyt kentälle lentoaikeissa ja jättänyt menemättä ilmaan kelin takia. Vaatii kanttia, mutta jos yhtään mietityttää, että pitäisiköhän jättää menemättä, niin silloin ainoa oikea päätös on jättää menemättä. Toinen näistä kerroista oli se Sysmän onnettomuuden perjantai.

 

Sitten on vielä yksi asia onnettomuuksien ehkäisemiseen, jota haluaisin peräänkuuluttaa. Se on kassailmailijoiden asenne. Kuinka usein huikkaamme kentälle tulevalle lentoa valmistelevalle kanssailmailijalle, että hei siellä on muuten sitten aika petollinen keli tai että kannattaakohan sinne tällä kellonajalla/kelillä/näkyvyydellä/pilvikorkeudella/tuulella tjms. syyllä lähteä? Tai katsommeko sivusta sanomatta mitään kun sinne ultraan lastataan kaksi 120kg peruspilottia, täydet tankit bensaa, kissa, koira, kapsäkki ja kolme jerrykannua? Vaihdammeko koskaan jaksolla tietoa siitä, jos jossakin päin on kovasti puuskaista, röykyttää tjms. arvokasta informaatiota toiselle ilmassa olijalle? Tämäkin saattaisi monessa tilanteessa herättää suurempaan tarkkaavaisuuteen vallitsevia tai odotettavissa olevia olosuhteita kohtaan. Olen myös itse vannottanut muutamat arvostamani kollegat kentällä sanomaan suoraan minulle siinä vaiheessa, kun minun touhuissani ei ole enää järkeä tai ryhdyn ottamaan sivustakatsojan mielestä turhia riskejä. Ja jos en usko, niin olen kehottanut vetämään kaksi kertaa kuonoon ja sanomaan saman minulle hieman kovemmalla äänellä. Uskon sen pitkässä juoksussa olevan minun etuni!

 

Nautitaan arvon kollegat alkavasta kesästä ja upeita elämyksiä tuottavasta lajista, mutta turvallisesti! Pidetään nuo onnettomuuksia edesauttavat tekijät mahdollisimman vähissä lukumäärissä - lensimmepä sitten kellukkeilla, pyörillä tai kai sitä jossakin pohjoisessa joku vielä saattaa suksillakin ilmaan päästä. Todennäköisyys onnettomuuteen pysyy pienenä, kun emme itse tarjoile siihen suurempia lukuja. Ennalta arvaamattomiin ja havaitsemattomissa oleviin teknisiin vikoihin emme voi useinkaan suoraan vaikuttaa, mutta melkein kaikkeen muuhun kyllä sillä oikealla asenteella omiin ja kanssailmailijoiden lentotouhuihin.

 

Turvallista kesää ja otetaan opiksi näistäkin valitettavista tapauksista!

 

PS: Kaksi tuttua viime vuonna ja kaksi tuttua nyt tältä vuodelta jo siirtyneet yläkerran puolelle. Toivotaan, ettei enempiä tule.

 

[Jouni Laukkanen 55]

 

1. Ultraa on vaikea lentää puuskissa, paljon hankalampaa kuin isompaa konetta, joka esim. loppuosalla kulkee melkein kuin juna, kunhan trimmin ja tehoasetuksen saa kohdilleen. Ultran nopeus voi hyytyä parissa sekunnissa sakkauksen rajoille, jos pilotti ei ole tarpeeksi aktiivinen sauvan ja nopeusmittarin suhteen.

 

 

Samaa mieltä, vaikka vesikokemus ultrilla on melko vähäinen. Full Lotukset ovat melko isokokoiset.

 

 

Sakkaus laskukierroksessa taitaa olla isompienkin yleisilmailukoneiden parissa yksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä; ultralla tämä riski korostuu huomattavasti.

 

 

Ei ainakaan kotimaisessa yleisilmailussa ole kovin montaa tällaista tapausta. Polttoaineen loppuminen, huonossa säässä maahan ajo/koneen hallinnan menetys.

 

 

Se vähäsen lohduttaa tietysti! Mutta jotenkin on kutina,että tuo minun esittämäni kuormaus voi olla lähempänä totuutta,kuin Sinun. Noin niinkun nuo vanhat merkit mielessä vaan... 

 

Vaikka ko. UL-tyypissä ohjaamossa on kohtuullisesti vapaata tilaa rungon muodon takia, ei sinne kovin isoa koiraa mahdu.

[Ari Aho 62]

Ainoastaan tyyppikelpuutetuilla (SEP-land) koneilla vähäistä kokemusta omaavana kysyisin asiasta tietäviltä ja omaa kokemusta omaavilta: kuinka paljon kellukkeiden lisäys ultraan muuttaa lento-ominaisuuksia? Lähinnä puuskaisen tuulen siedon suhteen. Tehoreservit?

 

Vx nopeudella vedestä noustessa MTOW tilanteessa, mikä on esim Ikaruksen käyttäytyminen puuskassa? Onko se selkeästi normaalia vaativampi lennettävä vai liki kuten renkailla?

 

T:Taneli H

 

 

Ultrasta ei omaa kokemusta, mutta eiköhän niihinkin päde samat aerodynamiikan lait kuin isompiinkin. Kellukkeet pienentävät pituusstabiliteettia (sen vuoksi moniin kellukekoneisiin vaaditaan lisäevä pyrstön alle), joka aiheuttaa sen, että jäävät helposti lentämään "kuula poskella". Toisekseen ne lisäävät vastusta, eli kone hidastuu totuttua nopeammin tehoa vähennettäessä - nämä yhdessä ovat omiaan johtamaan kuula poskella sakkaukseen ja sehän on syöksykierteen aloitusliike...

[Jouko Holopainen 1]

Sakkaus laskukierroksessa taitaa olla isompienkin yleisilmailukoneiden parissa yksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä; ultralla tämä riski korostuu huomattavasti.

 

Eiköhän se ole päin vastoin, ultran sakkausnopeus on huomattavasti peltikoneita pienempi. Ellei pilotti vie tätä etua pois lentämällä väärin esim. ajattelemalla kuten kirjoitin.

 

[Ilkka Mäkelä 1 212]

Eiköhän se ole päin vastoin, ultran sakkausnopeus on huomattavasti peltikoneita pienempi. Ellei pilotti vie tätä etua pois lentämällä väärin esim. ajattelemalla kuten kirjoitin.

 

 

Varmaankin riippuu siitä, mikä ultra on kyseessä. Netistä löysin nopealla haulla Ikarus C42:n käsikirjan, jossa sakkausnopeuksiksi kerrotaan 41 KTS laipat sisällä ja 32 KTS täydet laipat ulkona. Cessna 152:n vastaavat nopeudet ovat 40 KTS ja 35 KTS. Uudemman mallisilla ultrilla voi toki olla pienemmät luvut.

[Nils Rostedt 13]

Sakkaus laskukierroksessa taitaa olla isompienkin yleisilmailukoneiden parissa yksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä; ultralla tämä riski korostuu huomattavasti. 

 

En kyllä suoralta kädeltä muista yhtään sellaista ultraonnettomuutta Suomessa ainakaan pyöräkoneella.

On totta että ultralla on pienemmän siipikuorman takia heikompi "jatkuvuus" ja puuskien vaikutus on isompi.  Toisaalta ultrien tyypillinen lähestymisnopeus  on luokkaa 1,5 x Vso tai enemmän (noin 95-100 km/h, käytännössä usein lennetään yli 100 km/h) kun normaalikoneiden normilähestymisnopeus on luokkaa 1,3 x Vso. Eli "puuskahäiriömarginaalia" on kenties jopa enemmän kuin normaalikoneissa.

 

Puuskaherkkyys on kylläkin osasyynä aika monelle konevauriolle kosketusvaiheessa  (tyypillisesti nokkapyörävaurio tms) mutta ne harvemmin johtuvat henkilövahinkoihin.

 

 

Ehkäpä ultrakoulutuksessa tulisi enemmän painottaa sitä, että kelin arvioinnissa on syytä olla todella konservatiivinen, etenkin jos viimeaikainen lentokokemus on vähäinen.

 

Tästä on helppo olla samaa mieltä.

 

Osanottoni viime aikojen onnettomuuksien omaisille.

[Ari Simonen 28]

Jokos on selvinnyt mikä koneyksilö onnettomuuteen joutui?

[Janne Karjanlahti 1]

Jokos on selvinnyt mikä koneyksilö onnettomuuteen joutui?

 

Nelosen uutisissa kuvaa:

http://www.ruutu.fi/ohjelmat/nelosen-uutiset/yksi-kuoli-pienkoneen-laskeutumisturmassa-orivedella-0

 

Puna-valkoinen Kojootti. Ducin potkurilla... 4-t -Rotaxilla siis? Niitä taitaa olla tasan yksi Suomessa....

 

Tämä siis omin silmin tuolta videolta nähtynä, ei muuta tietoa.

[Jouni Asteljoki 0]

ML-4,5,6 ja 7 (Maule) on mielestäni  "höyhen" painon ja siiveketehoon katsottuna, mutta C-185 / C 206 alkaa olla ns. "pommin varma" melkein joka sääsä.

KUULUTAN KUPPILATIIMAA !! ? Terveisin Jouni Aslak; 3000 h / 7000 laskua vesikoneella ja vielä OIKEIN päin.?! Ultra porukka sieltä ns. kaapista ulos ?

[Janne Karjanlahti 1]

Ultra porukka sieltä ns. kaapista ulos ?

 

Voisitko avata että mitä tuolla oikein tarkoitat? Toivottavasti siinä on joku syvällinen viesti eikä pelkkää kuittailua? Tuo ultralentäjä menetti vaimonsa sinne hyiseen veteen, luulisi sen hiljentävän jopa ultravihaajat edes vähäksi aikaa?

 

Kylmä totuushan on se että ns. tavallinen palkaansaaja aniharvoin on siinä elämäntilanteessa että aktiivinen peltilentäminen onnistuu nykyhinnoilla ja suunta vain pahenee. Ainakaan niin janoisella moottorilla kuin mitä Maulet ja isot Cessnat kellukkeilla on yleensä varustettu. Vaihtoehdot ovat käytännössä ultra tai ei mitään kun pitää talolainaakin lyhentää ja lapsia kasvattaa. Toki me kaikki mielihyvin lentäisimme "pomminvarmoilla" koneilla jos vain se käytännössä olisi mahdollista. Tai... kuvailemasi pomminvarman lentolaitteen kanssa kävi kyllä huonosti viimeksi marraskuussa, joten en kauheasti osoittelisi.