Malmin lentoasema on tuomittu hävitettäväksi, pelastamisstrategian kritiikkiä

[Esa Lintula 0]

Pelastamalmi.org-verkkosivulla on kunnallisvaaliehdokkaiden kommentteja Malmin lentoaseman pelastamisesta. SDP:n ehdokas Osku Pajamäki kalastelee ääniä aloittamalla kannanottonsa:

En ole innokas poistamaan Malmin kenttää ilmailukäytöstä

Sen jälkeen Osku kertoo miten kaikki vaihtoehdot Malmin lentoaseman sulkemiseksi ovat mahdottomia.

Ehkä joku Malmin lentoaseman ystävä äänesti Oskua?

 

Alkukeväästä 2013 asuntoministeri Krista Kiuru (sd) ehdottaa Malmin lentoaseman kaavoittamista asuntokäyttöön. Helsingin Sanomat uutisoi

Osku Pajamäki sen sijaan tarttuu innokkaasti asuntoministerin ajatuksiin.

"Tunnustan toki Malmin lentoaseman kulttuuriarvon, mutta totuus on, että asuntopula menee nyt sen edelle."

 

Kun selaa ehdokkaiden antamia vastauksia, alkaa koko kysely tuntua pelkältä vitsiltä. Puoleiden ehdokkaat kokoomuksesta vihreisiin julistavat Malmin lentoaseman tärkeyttä ja halua säilyttää se. Mikäli vastauksiin olisi uskominen, Malmia ei uhkaisi mikään.

 

Totuus on kuitenkin toinen. Malmin lentoaseman tuho näyttää lähes varmalta eikä Malmin lentoaseman ystävät ry:n keinoin sitä pelasteta.

 

Mitä lentoaseman turvaaminen vaatisi?

 

Aloitan analyysini listaamalla, minkälaisissa yhteiskunnallisissa oloissa Malmin lentoasema olisi turvattu

• Malmin lentoasema, ja sen alla oleva maa olisi lentoaseman käyttäjien omistuksessa. Lentoharrastajat ja lentoasemalla bisnestä tekevät omistaisivat lentoaseman osuuskunnan, yrityksen tai muun järjestelyn kautta. Tällöin kenelläkään muulla kuin lentoaseman käyttäjillä itsellään ei voisi olla vaateita lentoasemaa kohtaan.
  
• Suomessa olisi omistusoikeus. Vaikka Malmin lentoasema -  ja sen alla oleva maa - olisi lentoaseman käyttäjien omistuksessa, voisi kunta kaavoitusmonopoliin vedoten kaavoittaa alueen uudestaan tai pakkolunastaa sen. Malmin lentoaseman tulevaisuus on turvattu ainoastaan yhteiskunnassa, joka kunnioittaa kansalaisten oikeuksia eikä turvaudu pakkolunastuksiin yms.
  

 

Malmin lentoaseman uhan perinnäisen syyn voikin kiteyttää siihen, että, lentoaseman käyttäjät eivät omista lentoasemaansa. Lentoaseman maa on kaupungin omistama, ja lentoaseman omistajana on Finnavian kautta valtio. Tämä johtaa siihen että lentoaseman käyttäjillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa lentoasemaa koskeviin päätöksiin, päätöksen lentoaseman kohtalosta tekee virkamiehet ja poliitikot. Virkamiehille ja poliitikoille on annettu kaavoitusmonopolin kautta valta päättää ihmisten puolesta perustavan laatuisista asioista, kuten mihin asuintalot rakennetaan ja missä saa olla lentoasema, aina pieniin yksityiskohtiin, kuten minkälaiset räystäät taloissa saa olla.

 

Tekemällä kaavoitusratkaisuja, rakennusmääräyksiä ja määräällä pakkolunastuksia, poliitikot pelaavat ikäänkuin isoa Sim City-peliä, paitsi että pelissä kyse on oikeista ihmiskohtaloista, unelmista, haaveista. Ketään ei kiinnosta harrasteilmailijoiden haaveet ja unelmat, he ovat vain pieniä pelimerkkejä poliitikkojen kaavoituspelissä.

 

Lentoaseman säilyttämisen esteenä on keskusjohtoinen suunnittelutalous jonka lonkerot kietoutuvat yhtä tiukemmin ihmisten harrastustoiminnan ympärille estäen kaiken innovaation ja vapauden. Keskusjohtoinen suunnittelutalous vaikuttaa tietenkin suoraan Malmin lentoaseman tulevaisuuteen, niin että keskusjohtoisesti päätetään lopettaa Malmin kenttä, mutta sillä on myös epäsuoria vaikutuksia.

 

Keskusjohtoinen suunnittelutalous on aiheuttanut sen, että Helsingissä on akuutti pula asunnoista. Valtava rakennusmääräysviidakko ja tonttien panttaaminen on tehnyt rakennuttamisen pääkaupunkiseudulle lähes mahdottomaksi. Poliitikot eivät tietenkään myönnä olevansa syypäitä asuntopulaan, joten syyllisiä on etsittävä jostain muualta. Helppo syyllinen löytyykin harrastelentäjistä, joiden lentoaseman takia Helsingissä on asuntopula. Näin keskusjohtoisella suunnittelutaloudella on myös epäsuoria vaikutuksia paineelle lopettaa Malmin lentoasema.

 

Malmin lentoaseman käyttäjät eivät ole ainoita keskusjohtoisuuden uhreja. Tästä maasta löytyy varmasti tuhansittain ihmiskohtaloita, joiden unelmat ja haaveet on tuhottu kielloilla, määräyksillä, kaavoitusmonopolilla ja pakkolunastuksilla. Malmin lentoaseman pelastaminen vaatisi sitä, että yhdessä kaikkien muiden poliitikkojen vallasta kärsivien ihmisten kanssa ajettaisiin suurempaa muutosta yhteiskuntaan, muutosta, joka siirtäisi valtaa pois poliitikoilta lähemmäksi ihmisiä.

[Raine Haikarainen 4]

Itse en halua edustaa noin determinististä ajattelua. Tosin tunnustan, että Malmin pelastaminen olisi varmasti helpompaa, jos maapohja olisi kentän käyttäjien tai edes valtion omistuksessa. On kuitenkin syytä muistaa, että sekä poliitikot että virkamiehet saavat valtuutuksensa kansalta. Eivät he ole immuuneja sille, mitä ympärillä tapahtuu.

 

Malmin lentoaseman ystävien pelastamisstrategiaa voi luonnollisesti arvioida kriitisesti. Tehtävähän ei ole  helppo. Yhdistys on alusta lähtien halunnut sekä pelastaa ainutlaatuisen ilmailukeskuksen että kehittää sitä. Tämä kaksoistrategia on merkinnyt sekä vaikuttamista poliittisiin valmisteluprosesseihin että kentän vahvuuksien myönteistä esilläpitoa. Edellisen alueella on saavutettu selkeitä voittoja. Pidän merkittävänä esim. sitä, ettei kentän kaavoitusta tullut voimassaolevaan Helsingin yleiskaavaan. Ei myöskään korvaavan kentän varausta maakuntakaavaan. Myönteisen vaikuttamisen tulosta on ollut niinikään pari tärkeää kulttuurihistoriallista listausta (World Monuments Fund sekä Rakennettu arvokas kulttuuriympäristö). Näissäkin prosesseissa yhdistys on ollut aktiivinen.

 

Yksi hankaluus Malmin puolustamisessa on se, että lentoasemaan liittyy hvyin erilaisia intressejä.  Kentän haluaisivat säilyttää lentäjien lisäksi luontoihmiset, historian arvostajat, kotiseutuhenkiset, kriisivalmiudesta huolehtivat ja tavalliset rivikaupunkilaiset. Heidän kaikkien saaminen samaan pöytään poliitikkojen  ja virkamiesten kanssa ei ole aivan helppoa.

 

Ensi keskiviikkona on kentän juhlallisten vihkiäisten 75-vuotispäivä. Samaan päivänä ilmestyy  Kenttäpostia-lehti, jossa Malmin puolesta puhuvat  erilaisia intressejä edustavat tahot. Heidän kannanottojaan lukiessani uskon, ettei Malmin osalta ole vielä sanottu viimeistä sanaa. Kenttäpostin pdf-versio on 15.5. alkaen luettavissa yhdistyksen kotisivuilta (www.pelastamalmi.org). Lehti jaetaan lisäksi yli 30.000 talouteen Pohjois-Helsingissä.

 

Raine Haikarainen

puheenjohtaja

Malmin lentoaseman ystävät ry.

[Vesa Toropainen 0]

Toisaalta voisi myös sanoa että Malmin lentoaseman rakentaminen aikanaan on myös keskusjohtoisen järjestelmän ansiota, niin kuin lähes kaikkien muidenkin lentokenttien, ehkä Tuulikki-Vampulaa lukuunottamatta. Samoin päälentokentän siirtyminen Vantaalle, joka aiheutti Malmin siirtymisen kevyemmän ilmailun käyttöön. Ei sillä että olisin puolustamassa Malmin lentokentän hävittämistä, päinvastoin. Muistuttaisin kuitenkin kestävästä argumentaatiosta ja "rusinat pullasta" -näkökulmista.

 

Vesa