Radiokuunnelma: Maata etsimässä

[Tarmo Kallio 249]

Onko tuttu ?  Alkuperäinen lähetys Suomessa oli  vuonna 1981. Minulla on kaikki C- kaseteilla. Äänitetty toki kunnon dekillä . Eli NEC AUK 9000-E.http://www.vintagecassette.com/nec/auk_9000e.

Ääni on todennäköisesti häipynyt nauhoilta , vaikka käytin silloin parhaita mahdollisia  C- kasetteja.

 

Tässä tietoja itse ohjelmasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4

 

Lisätietoa: http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/maata.htm#osa02

[Vieras]

Tuttu on. Kuuntelin sitä silloin kun se tuli ensimmäisen kerran radiosta. Omassa päässä syntyi kyllä aika hyvät lavasteet mielikuvituksen voimalla. FAGOR tulee ja...FAGOR tappaa !!!!!

 

 

Hannu

 

BTW:Hauska yhteensattuma tämä ketjun aloittajan ulostulo, kuunnelman kaikki jaksot ovat puhelimessani ja aloitin kuuntelemaan sitä ties monettako kertaa viikko sitten, nukkumaan käydessä. Olen koettanut johdattaa puolisoani tällä upealla kuunnelmalla scifin ihmeelliseen maailmaan, mutta tulos oli: "Ai sinä kuuntelet tätä lasten kuunnelmaa "

[Jukka Siirilä 80]

Toi on aika legendaarinen kyllä.

 

Löytyy MP3:sina koko sarja.

[Terho Miettinen 6]

loistava sarja! Kuuntelin sen 82-83.

 

 

[Pekka Suikka 0]

Mikä oli sellainen kuunnelma (sarja?) jossa oli mukana fiksua (piilo) filosofiaa ja kysyttiin 'elämän tarkoitusta' tietokoneelta tai jotain sellaista?

 

Ja onhan tuo Linnunradan käsikirja liftareille (kirjana ja videona), jota on tullut luettua ja katsottua.

Tätä puheena olevaa 'Maata etsimässä' radiokuunnelmaa en taida juurikaan tuntea. Ikävä kyllä.

 

[Ville Viljakainen 0]

Mikä oli sellainen kuunnelma (sarja?) jossa oli mukana fiksua (piilo) filosofiaa ja kysyttiin 'elämän tarkoitusta' tietokoneelta tai jotain sellaista?

Kuunnelma on juuri tuo mainitsemasi Linnunradan käsikirja liftareille. On muuten todella mainio tekele! Tietokone laski miljoonia vuosia vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta ja vastaus oli se jo legendaarinen: 42 http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaus_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n,_maailmankaikkeuteen_ja_kaikkeen_muuhun_sellaiseen

 

Vastaukseenhan ei oltu tyytyväisiä, ja kone ilmoittikin että kysymys oli liian epämääräinen. Keksivät sitten kysyä koneelta, mikä oli se perimmäinen kysymys, johon vastaus oli 42 - tämän laskemiseen kone ilmoitti taas kuluvan miljoonia vuosia

[Tarmo Kallio 249]

Maata etsimässä kuunnelma oli äänitetty teknisesti hyvin aikanaan. Kuuntelin kaikki jaksot kuulokkeilla. Äänimaailma oli hyvä stereokuulokkeilla.  Ei ollut rahaa kaiuttimiin.

Kuulokkeet oli kytketty itse tekemääni viritinvahvistimeen. Oli jopa stereodekooderi !

 

Maata etsimässä kuunnelmasta: lainaus " Näetkö tuon plasmavanan, joka menee yli taivaan. Se on Haastaja, joka lähtee  kiertoradalta...."

[Pekka Suikka 0]

Kuunnelma on juuri tuo mainitsemasi Linnunradan käsikirja liftareille. On muuten todella mainio tekele! Tietokone laski miljoonia vuosia vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta ja vastaus oli se jo legendaarinen: 42 http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaus_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n,_maailmankaikkeuteen_ja_kaikkeen_muuhun_sellaiseen

 

Vastaukseenhan ei oltu tyytyväisiä, ja kone ilmoittikin että kysymys oli liian epämääräinen. Keksivät sitten kysyä koneelta, mikä oli se perimmäinen kysymys, johon vastaus oli 42 - tämän laskemiseen kone ilmoitti taas kuluvan miljoonia vuosia

 

Enpä todella muistanut aikojen kuluttua, että se oli tuo sama. Olin kai kuullut pätkän siitä radiokuunnelmana, ja en osannut yhdistää sitä tuohon kirjaan tai leffaan. Ainakin kirja ”Linnunradan liftarin käsikirja” oli muistaakseni tosi kiinnostava.  Mutta kiitos tiedoista.

PS

Se vastaus voi olla 42 tai 44?

 

Maata etsimässä kuunnelma oli äänitetty teknisesti hyvin aikanaan. Kuuntelin kaikki jaksot kuulokkeilla. Äänimaailma oli hyvä stereokuulokkeilla.  Ei ollut rahaa kaiuttimiin.

Kuulokkeet oli kytketty itse tekemääni viritinvahvistimeen. Oli jopa stereodekooderi !

 

Maata etsimässä kuunnelmasta: lainaus " Näetkö tuon plasmavanan, joka menee yli taivaan. Se on Haastaja, joka lähtee  kiertoradalta...."

Minäkin tein niihin aikoihin stereot itse.  Joku Peerless sarja (?) ja yli 40 W tehoa.  Tein myös kaiuttimet. Ja niillä kuunneltiin Sladea,  Uriah Heapia ja Alice Cooperia. Lujaa.

 

[Tarmo Kallio 249]

Minun viritinvahvistimen viritin ja stereodekooderi olivat rakennussarjoja. En muista merkkiä, mutta Turun Yleiselektroniikasta ostin. (Yliopistonkadun loppupäästä). Niissä oli valmis piirilevy, johon

komponentit juotettiin. Esivahvistinaste ja äänenvärinsäätöaste oli tehty Philipsin mikropiirillä. Molemmat olivat omilla piirilevyillään. Äänenvoimakkuutta ja äänen väriä säädeltiin tasavirralla. En muista otinko ohjeet Tekniikan Maailma lehdestä, tai jostain elektroniikkakirjasta. Tein piirilevyt itse.

 

Pääteasteet olivat myös pieniä mikropiirejä, joissa oli metallipinta. Niihin tuli jäähdytykseen järkyttävän iso passiivinen alumiinilevy. Minulla taisi olla kuparia. Tein kaikki itse. En muista taaskaan ohjeen lähdettä.

 

Vu mittarit olivat 3 mm. ledejä. Ohje oli TM lehdessä. Ohjainmikropiiri oli joko UAA 170, tai UAA 180.

 

Ne olivat niitä aikoja,  ( 1979-1983 ) kun piti käydä viikottain apteekissa. Ferrikloridia ostamassa. Ja aina koulun jälkeen piirilevy syövytykseen. Ja kolvi kärysi, tai oikeammin tina 

 

Myös komponentteja piti käydä ostamassa melkein joka päivä. Vastukset olivat halpoja. transistorit aika kalleita. Tantaalikondensaattorit ne vasta maksoivatkin. Minä tein melkein kaikki Tekniikan Maailman julkaisemat kiinnostavat elektroniikaohjeet. Ja todella monta myös kirjoista. Kuten esim. Hannu Miettisen kirjoista .

 

 

[Pekka Suikka 0]

...

Ne olivat niitä aikoja,  ( 1979-1983 ) kun piti käydä viikottain apteekissa. Ferrikloridia ostamassa. Ja aina koulun jälkeen piirilevy syövytykseen. Ja kolvi kärysi, tai oikeammin tina 

 

Myös komponentteja piti käydä ostamassa melkein joka päivä. Vastukset olivat halpoja. transistorit aika kalleita. Tantaalikondensaattorit ne vasta maksoivatkin. Minä tein melkein kaikki Tekniikan Maailman julkaisemat kiinnostavat elektroniikaohjeet. Ja todella monta myös kirjoista. Kuten esim. Hannu Miettisen kirjoista .

Juurikin näin.

Oma vahvistimeni oli rakennussarja piirilevyineen. Meni vaan tovi ennen kuin uskoin että 60 W on liikaa juottimelle; transistoreja paloi juotettaessa. Mutta sitten siitä tuli sitäkin parempi, pienempi tehoisen juottimen kanssa! Hummin ja muiden häiriöiden poistoon tein paljon töitä, ja sitten siitä tulikin hiljainen 'tyhjäkäynnillä'.

En muista mistä tuli ostettua tuo, mutta ainakin Hesasta Elektrofotosta tuli ostettua komponentteja ja muuta. Myöhemmin sitten Yleiselektroniikasta.  LPR:ssä tosin sai komponentteja muutoinkin liikkeistä.

 

Kaiuttimet olivat myös sarja. Täytyi vain tehdä vahvasta teakjäljitelmälastulevystä Boxit; ei ollut ongelmaa kun kaupungissa oli vaneriliikkeitä josta sai leikattuna oikeaan kokoon nuo. Tuli ihan mainiot!

Salakuuntelu ula-lähettimiä tuli tehtyä tuon tuostakin – Tekniikan Maailman 70-luvun ohjeilla. BC-148 ja BC-149 trankut mutta toimi mainiosti nuo James Bondin vehkeet! Kantoi satoja metrejä, vaikkei kokoa ollut kuin 1/4 tikkuaski ja komponentteja kai vain kymmenkunta kpl!

Täytyy kai mielenkiinnosta yrittää löytää kirjastosta tuo radiokuunnelma ”Maata etsimässä” kun on sellainen aukko sivistyksessä!

 

[Tarmo Kallio 249]

Minä tein myös silloin laittomia radiolähettimiä.    Minulla oli langaton sähkökitara. Kaikki osat olivat kitaran sisällä. Ei ulkoisia antenneita.

9 voltin neppariparisto oli virtalähteenä. Kapasitanssidiodia moduloitiin.

 

Kitaran soitto kuului normaalista FM radiosta. Lähettimen kantomatka oli maksimissaan jotain 100 metriä.

Olin varovainen, ettei lähetys mennyt YLEn kanaville. Vuosi oli 1979 .