Painavalla koneella lentäminen

[Jari J Sivula 1]

Huippulentäjiä

 

Puun oksalle laskeutuvan linnun nopeus on nollassa juuri oikealla hetkellä.

 

Linnut eivät keskustele aerodynamiikasta, vaan ne lentävät pelkällä pyrstötuntumalla. Ne ovat huippupilotteja luonnostaan. Ihminen ei taida yltää samaan.

 

Näin kerran tikanpojan epäonnistuneen laskun. Vauhtia oli puun oksaan tarttuessa vähän liikaa ja lintu päätyi melkein pää alaspäin roikkumaan. Räpisteli itsensä oksalle ja pälyili ympärilleen, josko kukaan ei olisi sattunut näkemään  .

[Matti Huoviala 84]

Korkeusvakaajan sakkaaminen onkin vakavampi ilmiö. .... Kone kippaa rajusti katon kautta ympäri.

 

Sama ilmiö esiintyi eräässä lentämässäni koneessa nopean vaakakierteen oikaisussa/pysäytyksessä.

Liike sinänsä oli koneella miellyttävä ja mukava liike. Tietyillä massakeskiöasemilla liike kuitenkin pysähtyi siten, että pyöriminen pysähtyi ja hetken ehti luulemaan kaiken sujuneen suunnitellusti kunnes nokka lähti "nopeasti" alas ja liike lopetettiin oikaisuun selkäsyöksystä. Ekalla kerralla se oli mielenkiintoista.

 

Harvoin kaksi erisuuntaista pyörimisliikettä on toteutunut sillä tavalla peräkkäin.

 

-M-

[Jaakko Kuusisto 3]

Sama ilmiö esiintyi eräässä lentämässäni koneessa nopean vaakakierteen oikaisussa/pysäytyksessä.

Liike sinänsä oli koneella miellyttävä ja mukava liike. Tietyillä massakeskiöasemilla liike kuitenkin pysähtyi siten, että pyöriminen pysähtyi ja hetken ehti luulemaan kaiken sujuneen suunnitellusti kunnes nokka lähti "nopeasti" alas ja liike lopetettiin oikaisuun selkäsyöksystä. Ekalla kerralla se oli mielenkiintoista.

 

Harvoin kaksi erisuuntaista pyörimisliikettä on toteutunut sillä tavalla peräkkäin.

 

-M-

painavalla koneella ei saa tehdä taitolentoliikkeitä

[Timo Hyvönen 208]

Hyvää(kin) ja asiallista(kin) keskustelua on syntynyt. Kentällä törmäsin kaveriin, joka oli koonnut täältä ituja oikein ajatuksella.

 

Kun nyt on näistä nopeuksista päästy siirtymään vähän takaisin painoihin päin, voisi vaihtaa vielä vähän lisää tietoa. Olen nyt käsittänyt näistä jutuista että 2-paikkaisilla pyöräkoneilla tuo kantavuus osuu aika samoihin, olkoon kyseessä ultra tai cessna tai grummani. Moniin nelipaikkaisiin mahtuu kolmen kaverin lisäksi bensaakin reippaasti

 

Onnettomuuksia on nyt ultrapuolella (ja itse asiassa peltipuolellakin, AAA oli vesikone?) sattunut vesikoneille. Jukka alusti aiheesta http://www.siivenalta.com/32 ja Aki Suokas kirjoitti mainiosti ja tarkasti http://www.ilmailu.org/forum/index.php?page=kellukekoko

 

Mitä tuollaiset kellukekoneet sitten painavat? En ole koskaan tullut katsoneeksi kellukeultran painotaulukkoa (senhän kai pitää olla näkyvissä siinä ohjaamossa ultrissa). Suokkaan artikkelissa mainittu 320 kg voisi hyvinkin olla kellukeultran tyhjäpaino, mutta onko kukaan punninnut? Orivedellä kipannut kone oli punnittu vetisenä kokonaispainoksi matkustajineen ja 3 kg koirineen 505 kg (onnettomuustutkinta).  Mikä tulee olemaan esim. OH-CTL tyhjäpaino ja kantavuus kellukkeilla? 180-Cessnoja taitaa olla enemmänkin kellukkeilla, näyttävät hurjan isoilta - niillä luulisi menevän neljä kaveria ja kajakit kanssa?

 

Mietin vaan kun aina puhutaan "satojen kilojen ylipainosta", joka aiempien artikkeleiden mukaan tosiaan on varsinkin peltikoneille helposti jo tappava yhdistelmä. Mihin yleensä noiden vesikoneiden kantavuudet osuvat?

 

Siihen kelluke-Caravaniin olisi varmaan mahtunut koko perhe ja vielä koiratkin

 

t. TImo

 

 

 

[Juha Pesu 15]

Korkeusvakaajan sakkaaminen onkin vakavampi ilmiö.

 

Sama ilmiö esiintyi eräässä lentämässäni koneessa nopean vaakakierteen oikaisussa/pysäytyksessä.

Liike sinänsä oli koneella miellyttävä ja mukava liike. Tietyillä massakeskiöasemilla liike kuitenkin pysähtyi siten, että pyöriminen pysähtyi ja hetken ehti luulemaan kaiken sujuneen suunnitellusti kunnes nokka lähti "nopeasti" alas ja liike lopetettiin oikaisuun selkäsyöksystä.

 

Kun en tuosta aeromystiikasta ihan kamalasti ymmärrä, mutta kiinnostaisi ymmärtää, niin osaisitko selittää, millä perusteella tuossa keikauksessa oli kyse korkeusvakaajan sakkaamisesta?

[Ari Simonen 28]

 

Mitä tuollaiset kellukekoneet sitten painavat? En ole koskaan tullut katsoneeksi kellukeultran painotaulukkoa (senhän kai pitää olla näkyvissä siinä ohjaamossa ultrissa). Suokkaan artikkelissa mainittu 320 kg voisi hyvinkin olla kellukeultran tyhjäpaino, mutta onko kukaan punninnut?

 

 

 

Meidän kerhon Ikarus C42 B painoi punnituksessa ekan kerran 334 kg kellukkeilla. Kuormattavuutta jäi huimat 161 kg. Näitähän on kellukkeilla myös pelastusvarjolla varustettuna jolloin kuormattavuutta putoaa tuostakin reilut kymmenen kiloa. Siis laillista..

[Jaakko Kuusisto 3]

Meidän kerhon Ikarus C42 B painoi punnituksessa ekan kerran 334 kg kellukkeilla. Kuormattavuutta jäi huimat 161 kg. Näitähän on kellukkeilla myös pelastusvarjolla varustettuna jolloin kuormattavuutta putoaa tuostakin reilut kymmenen kiloa. Siis laillista..

 

siis mukaan mahtuu kaksi kääpiötä ja bensanhajuinen trasselitukko tankkiin 

joten ihan riittävä toiminta-aika .

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Utsjoella pudonneessa FK9:ssä oli (ilmeisesti tavalliset) metallikellukkeet. Niitä tekee FK9:ille ainakin Baumann, joka mainostaa kellukkeitaan markkinoiden kevyimmiksi. Kellukkeiden paino tukivarsineen firman sivujen mukaan yhteensä 89 kg. Siitä vähennetään pyörät ja telineet, niin kuormattavuus pienenee ehkä 50-60 kg?

[Matti Huoviala 84]

..millä perusteella tuossa keikauksessa oli kyse korkeusvakaajan sakkaamisesta?

 

Koitetaan..

Snappi on autorotaatioliike. Siitä poistutaan (oikaistaan) kuten syöksykierteestä, vetoa löysäämällä ja vastajalalla. Ko. koneella liike tehdään laskevalla linjalla n. 30 astetta nokka alhaalla. Oikaisussa kone on suht samassa asennossa kuin aloittaessa. Normioikaisussa kone pysähtyy  samalle linjalle ja nokan painuminen on hallittavissa kevyellä vedolla kierreoikaisun jälkeen. Silloin kun peräsin sakkaa  nokan painuminen tapahtuu poikkeuksellisen nopeasti vetoa lisättäessä mikä siiis poikkeaa likkeen normioikaisun tapahtumista. Peräsin menettää hetkessä täysin kykynsä vastustaa koneen nokkaa laskevaa momenttia. Sakkaako peräsin?  Mielestäni kyllä. Aerodynaaminen teho katoaa hetkessä. Näin ei käynyt aina. Oliko kone luisussa tms,en tiedä, juuri sitä en ehtinyt havainnoimaan. Mäkään mitään airomystiikasta tajuu..

 

-M-

[Ari Simonen 28]

Utsjoella pudonneessa FK9:ssä oli (ilmeisesti tavalliset) metallikellukkeet. Niitä tekee FK9:ille ainakin Baumann, joka mainostaa kellukkeitaan markkinoiden kevyimmiksi. Kellukkeiden paino tukivarsineen firman sivujen mukaan yhteensä 89 kg. Siitä vähennetään pyörät ja telineet, niin kuormattavuus pienenee ehkä 50-60 kg?

Meidän kerhon Ikarus painoi pyörillä 268 kg joten kuormattavuutta pyörillä oli 182 kg. Full Lotukset nosti tyhjäpainon 334 kg joten kellukkeet nosti tyhjäpainoa 66kg ja tiputti kuormattavuuden 161 kg. Tässä pitää vielä muistaa että ultramääräysten mukaan maksimipaino pyörillä on 450 kg, 472,5 kg jos pelastusvarjo on asennettu ja kellukkeilla 495 kg.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

FK9:n USA:n nettisivuilta löytyy painot, joista asian voi laskea toisella tavalla. Pyörillä MTOW 520 kg miinus tyhjäpaino 268 kg = 252 kg, kellukkeilla MTOW 560 kg miinus tyhjäpaino 352 kg = 208 kg. Siis kuormattavuus vähenisi 44 kg.

 

http://www.fk-lightplanesusa.com/pages/fk9.htm

 

 

[Juha Pesu 15]

Normioikaisussa kone pysähtyy  samalle linjalle ja nokan painuminen on hallittavissa kevyellä vedolla kierreoikaisun jälkeen. Silloin kun peräsin sakkaa  nokan painuminen tapahtuu poikkeuksellisen nopeasti vetoa lisättäessä mikä siiis poikkeaa likkeen normioikaisun tapahtumista. Peräsin menettää hetkessä täysin kykynsä vastustaa koneen nokkaa laskevaa momenttia. Sakkaako peräsin?  Mielestäni kyllä. Aerodynaaminen teho katoaa hetkessä. Näin ei käynyt aina. Oliko kone luisussa tms,en tiedä, juuri sitä en ehtinyt havainnoimaan. Mäkään mitään airomystiikasta tajuu..

 

 

Jeps. Tarkoitukseni ei ole besserwisseröidä, kun en tosiaankaan ole mikään aeromystikko, kunhan pohdiskelen, kun kuulostaa niin mielenkiintoiselta. Tapahtuma on varmasti niin nopea, ettei senkään takia ole ehkä helppo ymmärtää, miksi tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Sakkaavan siiven kierteet eivät varmaan ole mitenkään absoluuttisen samanlaisia keskenään koskaan, eivätkä oikaisut liioin. Mutta tuossa tapauksessa mietityttää, että:

- kun korkeusvakaajasta tulee oikaiseva momentti kierrettä oikaistaessa, korkeusperäsinohjaus ilmeisesti toimii tuolloin, ja

- oikaisussa korkeusvakaajan kohtauskulma pienenee, ei kasva, niin

miksi virtaus irtoaa korkeusvakaajasta juuri silloin, kun vakaajan kohtauskulma pienenee? Korkeusvakaajan + peräsimen profiili toki muuttuu sauvasta vedettäessä, ja nopea liike oikaisun aikana kenties muuttaa olennaisesti korkeusvakaajan "aistimaa" ilmavirran suuntaa, mutta silti tuntuu jotenkin vaikealta uskoa, että kyse olisi vakaajan sakkauksesta.

 

En hetkeäkään epäile, etteikö kone käyttäydy kertomallasi tavalla, mutta olisi mukava ymmärtää, miksi se käyttäytyy niin. Jos kyse on tosiaan virtauksen irtoamisesta korkeusvakaajasta, pysyisikö virtaus kiinni ja liike rauhallisempana, jos oikaisuvedon sijaan vain keskittäisi korkeusperäsimen kierteen oietessa?

 

 

[Ari Simonen 28]

FK9:n USA:n nettisivuilta löytyy painot, joista asian voi laskea toisella tavalla. Pyörillä MTOW 520 kg miinus tyhjäpaino 268 kg = 252 kg, kellukkeilla MTOW 560 kg miinus tyhjäpaino 352 kg = 208 kg. Siis kuormattavuus vähenisi 44 kg.

 

http://www.fk-lightplanesusa.com/pages/fk9.htm

 

 

FK 9 peltikellukkeet lisäävät tyhjäpainoa 84 kg kun Ikaruksen alla Full lotukset lisäsivät  tyhjäpainoa 66 kg.  Suomessa FK9 kuormattavuus jää 143 kiloon noilla kellukkeilla.

[Timo Hyvönen 208]

Löysin pikakelauksella lentokäsikirjoja, joissa pelastusvarjon todettiin nostavan tuota vesikoneenkin kantavuutta. Voi olla kyse poikkeusluvistakin mutta ilmailumääräykset eivät sitä suoranaisesti totea - toteavat tosin mahdollisuuden anoa lisää.

 

t. Timo

[Markku Hiedanpää 0]

Löysin pikakelauksella lentokäsikirjoja, joissa pelastusvarjon todettiin nostavan tuota vesikoneenkin kantavuutta. Voi olla kyse poikkeusluvistakin mutta ilmailumääräykset eivät sitä suoranaisesti totea - toteavat tosin mahdollisuuden anoa lisää.

 

Ultrakevyen vesilentokoneen maksimi lentoonlähtömassa on 495 kg, maakoneen 450 kg maksimi lentoonlähtömassaa voidaan korottaa 22.5 kg:lla asentamalla siihen koko koneen kantava pelastusvarjo, jos koneen rakenteellinen lujuus tähän riittää (erillinen hyväksyntä).

Kts: EASA perussopimus, Liite II - 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ilma-alukset http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2008R0216:20091214:FI:PDF

Eli EASA asetuksen teksti on siinä muodossa että pelastusvarjon asentaminen ei lisää vesikoneen kuormattavuutta, päinvastoin se heikentää sitä asennetun pelastusvarjon painon verran.

[Timo Hyvönen 208]

Joo juuri tuota minä ihmettelin. Erikoista että tuo on määrätty noin.

 

Katselin myös muita käsikirjoja, Yhdessä C152 käsikirjassa kuormattavuus on 220 kg ja jossain ultrakäsikirjassa 176,5 kg mutta erikseen mainittu tehtaan takaama 254 kg kuormattavuus. Tämä on kyllä omiaan sotkemaan ajatuksia.

 

Minä mahdun kyllä kaikkiin näihin koneisiin, olenhan kääpiö (kiitos Jaska!)

 

UPL -> KPL = KääpiöPilotLicense

 

GPL on sit varmaan Gay kun se on niin iloista.

 

t. Timo

[Matti Huoviala 84]

miksi virtaus irtoaa korkeusvakaajasta juuri silloin, kun vakaajan kohtauskulma pienenee? Korkeusvakaajan + peräsimen profiili toki muuttuu sauvasta vedettäessä, ja nopea liike oikaisun aikana kenties muuttaa olennaisesti korkeusvakaajan "aistimaa" ilmavirran suuntaa, mutta silti tuntuu jotenkin vaikealta uskoa, että kyse olisi vakaajan sakkauksesta.

 

En hetkeäkään epäile, etteikö kone käyttäydy kertomallasi tavalla, mutta olisi mukava ymmärtää, miksi se käyttäytyy niin. Jos kyse on tosiaan virtauksen irtoamisesta korkeusvakaajasta, pysyisikö virtaus kiinni ja liike rauhallisempana, jos oikaisuvedon sijaan vain keskittäisi korkeusperäsimen kierteen oietessa?

 

 

 

Itse arvelen jutun johtuvan siitä että oikaisussa / pysäytyksessä työnnettyä sauvaa joutuu hieman vetämään jotta kone säilyisi linjalla. Se aiheuttanee nopean  profiilimuutoksen ja joissain tilanteissa virtaus sitten irtoaa. Energiaa liikkeessä katoaa  ja kone pyrkiipainamaan nokkaa alemmas kuin alussa.

 

-M-

[Ilpo Isoluoma 22]

Ehkä ihan offtopic eli asian vierestä: Kaikessa pyörimisliikkeessä vaikuttaa hyrrävoima. Kun pyörimistä yhden akselin suhteen muutetaan, aiheutuu tästä pyörimisakselia vastaan kohtisuorassa oleva akselin vääntö. Ilmiön vaikutuksia voi havaita esim pyöräilyssä. Myös moottorin ja potkurin pyörimisestä aiheutuu vääntöä.

 

[Heikki Pullinen 135]

Edellistä jatkaen. Helppo esimerkki. Ota polkupyrän rengas tai mikä tahansa jossa on akseli. Ota  molemmilla käsillä akselista ja anna toisen pyörittää rengasta. Ei tarvitse edes kovaa. Käänny johonkin suuntaa, tunne mitä tapahtuu.

 

Heikki

[Juha Pesu 15]

...hyrrävoima. Kun pyörimistä yhden akselin suhteen muutetaan, aiheutuu tästä pyörimisakselia vastaan kohtisuorassa oleva akselin vääntö.

 

Ihan hyvä pointti, mutta kuten arvelitkin, ei selitä tätä tapausta mitenkään. Jo oienneen kierteen pyöriminen on loppunut ennen tätä keikausta, ja potkurin hyrrävoima pyrkii (luultavasti aika marginaalisella momentilla) vastustamaan tällaista keikausta, ei kiihdyttämään sitä.

 

Itse arvelen jutun johtuvan siitä että oikaisussa / pysäytyksessä työnnettyä sauvaa joutuu hieman vetämään jotta kone säilyisi linjalla. Se aiheuttanee nopean  profiilimuutoksen ja joissain tilanteissa virtaus sitten irtoaa. Energiaa liikkeessä katoaa  ja kone pyrkiipainamaan nokkaa alemmas kuin alussa.

 

Kaipa tuo on mahdollista. Mutta edelleen tulee sitten mieleen, että jos se veto aiheuttaa korkeusvakaajan sakkauksen, voisiko sakkauksen estää sillä, että vetäisi sauvasta varovaisemmin? En ole sen enempää taitolentäjä kuin aeromystikkokaan, niin pitää ehkä olla pikkuisen varovainen neuvoessaan taitolentäjää taitolentämisessä, mutta kun oli vain niin mielenkiintoisen kuuloinen ilmiö. Itse olen lentänyt koneella, jossa sopivissa sivutuulioloissa kynnysnopeudella liian voimakas siivekepoikkeutus aiheutti virtauksen irtoamisen siivessä. Tuo piti tietenkin kokeilla käytännössäkin (ei tarkoituksella, vakuutan). Kun kova ja puuskainen tuuli keikuttaa konetta juuri ennen istumista, äkkinäisen lentopojan ohjausliikkeet voivat olla aika reippaita, ettei ottaisi siipi maahan. Kun tuossa tilanteessa saa liian isolla ohjausliikkeellä aikaan virtauksen irtoamisen osassa siipeä, pulssi nousee aika napakasti, liike on sen verran epämiellyttävä. Tuohon ongelmaan korjauksena tuli kyllä uusia vortex-generaattoreita siipeen, mutta ennen niitä ei auttanut kuin suitsia ohjaamisestaan liika pois. Jotenkin vain tuntuisi sillä tavalla vastaavalta tapaukselta, että jos tuossa nopean vaakakierteen oikaisukeikauksessa on myös kyse virtauksen irtoamisesta liian suuren ohjainpoikkeutuksen seurauksena, täsmälääke olisi ehkä pienentää ohjainpoikkeutusta. Taidan joskus liimata salaa virtauslankoja Huovialan koneen vakaajaan ja tulla viereen katsomaan, kun kyseinen ilmiö tapahtuu, että mitä siellä tapahtuu.

 

[Matti Huoviala 84]

Ei kannata, kyseisen tyypin osalta kaikki hauska on jo kielletty

-M-

[Ilpo Isoluoma 22]

Lisää pyörimisliikkeen fysiikkaa:

Vapaasti, elikkä ilman ulkoisia voimia pyörivä kappale voi pyöriä vain painopisteen kautta kulkevan akselin ympäri. Edelleen kappaleen painopisteen etenemisliike ei riipu mitenkään painopisteen ympäri pyörimisliikkeestä. Esim heitetty vasara pyörii PP:n ympäri ja PP jatkaa heittoliikkeen radalla. Näistä poikkeaminen vaatii ulkoisia voimia ja niitähän lentäessä tarvitaan.

 

Kissa hoitelee kylläkin elegantisti ilmassa kääntymisen, jos yrittää sen pudottaa  selälleen. Uimahyppääjät osaavat saman voltti kerien huolellisen harjoituksen jälkeen. Tämä ei nyt taida lentämisessä auttaa. 8)

[Jaakko Kuusisto 3]

Nyt , kun on tapahtunut muutama paha kaputtikin ( ja foorumin asiantuntijat ovat ratkoneet niiden synty-syitä  ) , niin voitaisiin taas palata takaisin pohtimaan painavalla koneella lentämistä, ja sen hyrrävaikutuksia

[Tatu Koiranen 1 754]

Edellistä jatkaen. Helppo esimerkki. Ota polkupyrän rengas tai mikä tahansa jossa on akseli. Ota  molemmilla käsillä akselista ja anna toisen pyörittää rengasta. Ei tarvitse edes kovaa. Käänny johonkin suuntaa, tunne mitä tapahtuu.

 

Heikki

 

Ota moottorisaha yhteen käteen, täysi kaasu ja rupea kääntelemään. Varo terää

[Ilpo Isoluoma 22]

voitaisiin taas palata takaisin pohtimaan painavalla koneella lentämistä, ja sen hyrrävaikutuksia

 

Täällähän kaikki ilmailuasiat selvitetään juurta jaksain eli nokasta pyrstöön. Eikä viihdettäkään unohdeta. Nuori sukupolvi tietysti ei aina arvosta vanhaa ja viisasta. Kun haluavat kokea kaiken ihan itse ja etsiä rajojaan. Anti tulla vaan muisteluita menneistä ajoista. Ne jutut voittaa kevyesti TV:n dekkarisarjat.