Koordinaatti-/etäisyysmittauskeskustelua (Re: Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta)

[Lauri Kangas 6]

Eiköhän tämä jo riitä tästä aiheesta?

 

No, eipäs nyt sentään tehdä niin että esität virheellisen väitteen jonka jälkeen lopetettaisiin siihen. Eiköhän tarkastella hölynpölysi vaihteeksi kriittisesti.

 

Kyllä puhumme samasta asiasta. Käytin laskuissani säteenä 6371 kilsaa, joka on yleisesti käytetty maapallon keskisäde (myös tuolla laskurisivulla). Samoin oletin maapallon palloksi ja niin oletti tuo laskurisivukin kaavoineen.

 

Lähtöarvot: säde r = 6371, isoympyrämatka d = 899.2, leveysaste L = 58.04 astetta

 

Kaupunkien välinen kulma radiaaneina a = d/r    (= asteina 8.09)

Kaupunkien välisen janan (tunnelin) pituus s = 2 r sin (a/2) = 898.45

 

Leveyspiirin säde r2 = r cos(L) = 3372.34

Leveyspiirin keskuskulma kaupunkien välillä radiaaneina a2 = 2*arcsin(s/(2r)) ( = asteina 15.31)

 

Leveyspiirin keskuskulmaa vastaavan kaaren pituus, eli pikkuympyräreitin pituus r2 * a2 = 901.13

 

Saamasi heitto lukuarvossa saattaa johtua että olet käyttänyt välituloksissa likiarvoja. Tai sitten jostain muusta. Käyttämällä säteenä 6370 kilsaa ei lopputulos näyttänyt Matlabin mukaan muuttuvan montaa metriä.

 

Onko vielä muita tyhmiä kysymyksiä? Onko sinulla mitään vastinetta siihen, että yrityksesi approksimoida loksodromin pituutta ei approksimoi loksodromin pituutta? Yritätköhän edes sitä?

 

Jos ajattelet asiaa vaikka näin: jätät mielestäsi hetkeksi kaikki projektiot ja koordinaatistot, jopa kartat ja pohjoisnavan.

-edelleen Helsinki ja Moskova sijaitsevat toisiinsa nähden samoin, niiden välimatka on sama  (ja se 'tunneli' niiden välillä on suora ). Ne ovat myös yhtä kaukana maankeskipisteestä kuin aiemminkin.

Lennettäessä Moskovaan, edelleen isoympyrän kaarta pitkin tehty lento on lyhin reitti. Voit määrittää sen.

Voit kuitenkin määrittää tässäkin tapauksessa myös Helsingin ja Moskovan kautta kulkevan pikkuympyrän (so. eräänlainainen 'leveyspiiriympyrä'), sen aikaisemmin määritetyn isoympyrän lisäksi. Ja lentää sitä pitkin sinne Moskovaan. Voit piirtää tämän asetelman vaikka teräskuulaan (flipperipalloon). Tosin se on jo tuossa aiemmin esitetyssä pikkukuvassa.

Tämä tilanne säilyy, vaikka maapalloa pyöritetään 'sormissa'. Ongelmana kuitenkin on, ettei maapalloa ole nyt kiinnitetty mihinkään koordinaatistoon.

 

Ymmärtänet, että kahden pallon pisteen välille voidaan piirtää vain yksi isoympyrä. Se on aina lyhin reitti ja niinkuin sanoit, ei riipu koordinaatiston valinnasta ikinä.

 

Pikkuympyröitä sen sijaan voi piirtää miten paljon ja minkä kokoisia tahansa. Yksi mahdollisista pikkuympyröistä on tuo jo piirretty isoympyrä. Muut piirtävät sitten pidempää koukkaavan reitin. Mitä enemmän pikkuympyrän taso poikkeaa isoympyrästä, sitä kauempaa reitti myös koukkaa.

 

Jos valitset koordinaatistottomalta rantapallolta kaksi pistettä n. 8 asteen päästä toisistaan (Helsingin ja Moskovan välinen etäisyys, muita sijaintitietoja ei ole), niin et varmasti onnistu piirtämään pikkuympyräreittiä joka sattuisi täsmäämään tuon valitsemasi 58.04 asteen leveyspiirin kanssa.

 

Esität asian tuossa yllä niinkuin koordinaatistottomassakin tilanteessa päätyisit pikkuympyrää piirtäessäsi samaan reittiin, vaikka sen koon ja muodon sanelee pelkästään valitsemasi leveysaste, joka taas perustuu kaupunkien sijaintiin lähtökoordinaatistossa, jota ei nyt edes pitänyt olla.

 

Entä jos pitäisikin lentää Madridista Pariisiin? Matka on samaa luokkaa, oletetaan että kaupunkien etäisyys olisi täsmälleen sama kuin Helsingillä ja Moskovalla. Mistä nyt tietäisit kalpealla rantapallollasi, ettei kahden pisteen väliin pidäkään piirtää 58 asteen muotoista ja kokoista leveyspiiriä, vaan jotain matalamman leveysasteen pikkuympyrää (joka on suorempi reitti)?

[Pekka Suikka 0]

No, eipäs nyt sentään tehdä niin että esität virheellisen väitteen jonka jälkeen lopetettaisiin siihen.

...

Ymmärtänet, että kahden pallon pisteen välille voidaan piirtää vain yksi isoympyrä. Se on aina lyhin reitti ja niinkuin sanoit, ei riipu koordinaatiston valinnasta ikinä.

...

Pikkuympyröitä sen sijaan voi piirtää miten paljon ja minkä kokoisia tahansa. Yksi mahdollisista pikkuympyröistä on tuo jo piirretty isoympyrä. Muut piirtävät sitten pidempää koukkaavan reitin. Mitä enemmän pikkuympyrän taso poikkeaa isoympyrästä, sitä kauempaa reitti myös koukkaa.

...

Esität asian tuossa yllä niinkuin koordinaatistottomassakin tilanteessa päätyisit pikkuympyrää piirtäessäsi samaan reittiin, vaikka sen koon ja muodon sanelee pelkästään valitsemasi leveysaste, joka taas perustuu kaupunkien sijaintiin lähtökoordinaatistossa, jota ei nyt edes pitänyt olla.

Tuossa edellä on kyllä kerrottu, että se 'Helsinki-Moskova tunnelin' keskikohta lasketaan ensin. Siis sen paikan korkeus maan sisällä. Ja myöhemmin sekä Helsinki että Moskova halutaan tälle samalle korkeudelle. 'Ne ovat olleet tämän taipumattoman "Helsinki-Moskova tunnelin" päissä kaiken aikaa'. Tämä korkeus määrittää sen pikkuympyrän (leveyspiirin) korkeuden.

 

EDIT:

PS

Jos et halua edes yrittää asiaa ymmärtää, vaan vängätä, en välitä keskustella tästä asiasta pidenpään.

[Lauri Kangas 6]

Tuossa edellä on kyllä kerrottu, että se 'Helsinki-Moskova tunnelin' keskikohta lasketaan ensin. Siis sen paikan korkeus maan sisällä. Ja myöhemmin sekä Helsinki että Moskova halutaan tälle samalle korkeudelle. 'Ne ovat olleet tämän taipumattoman 'Helsinki-Moskova tunnelin' päissä kaiken aikaa'. Tämä korkeus määrittää sen pikkuympyrän (leveyspiirin) korkeuden.

 

Korkeuden mistä tasosta? Rantapallolla/teräskuulalla ei ole päiväntasaajaa. Avaruudesta löytyy ääretön määrä eri suuntaisia tasoja, joihin kaikkiin tuo tunneli kuuluu.

[Pekka Suikka 0]

Korkeuden mistä tasosta? Rantapallolla/teräskuulalla ei ole päiväntasaajaa. Avaruudesta löytyy ääretön määrä eri suuntaisia tasoja, joihin kaikkiin tuo tunneli kuuluu.

Se tunnelipiste kuuluu kyllä nyt käytössä olevan koordinaatiston leveyspiiriympyrätasoon (maan keskipisteestä laskettuun). Siis ihan tämän tavanomaisen nyt käytössä olevan leveyspiirin muodostamaan tasoon. Korkeus siitä.

EDIT:

[ attachment removed / expired ]

 

[Arto Virtanen 15]

Jatkatteko vuoropuhelua jossain muualla? Ei taida tulla tähänkään ratkaisua kun ei tullut rustin juttuihinkaan. Alkaa jokainen ketju saamaan jo erikoisia piirteitä.

[Lauri Kangas 6]

Se tunnelipiste kuuluu kyllä nyt käytössä olevan koordinaatiston leveyspiiriympyrätasoon (maan keskipisteestä laskettuun). Siis ihan tämän tavanomaisen nyt käytössä olevan leveyspiirin muodostamaan tasoon. Korkeus siitä.

 

Abstraktiosi teräskuulasta jolla ei ole ennalta määrättyä koordinaatistoa oli siis täysin merkityksetön, vaikka sanoit että sellaiseenkin voidaan piirtää tuo sama pikkuympyräreitti niinkuin se olisi jotenkin merkityksellinen reitti.

 

Tilanne on siis edelleen sama: Jos pikkuympyrällä yritettiin approksimoida loksodromia, yritys on epäonnistunut. Pikkuympyrän pituus ei ole edes suunnilleen sama kuin loksodromin pituus niinkuin laskuilla näytin. Toisella, geometrisesti sinänsä merkityksettömällä leveysastevalinnalla saatiin paljon tarkempi "arvio". Siispä tuo esitetty leveysastevalinta ei ole minkäänlaisessa erityisasemassa, eikä edes hyvä.

 

Jos nuo parin kilometrin sisään jäävät erot eri reittien pituuksissa tuntuvat pieniltä ja "approksimaatiot" siksi hyviltä, niin se johtuu vain siitä ettei tuollaisella ainoastaan kahdeksan asteen kulmalla olekaan mahdollista saada aikaan isoja eroja. Tarvittaessa on kyllä helppo valita paikat, joiden välille piirrettyjä isoympyrää, loksodromia ja mielivaltaisia pikkuympyröitä pitkin kuljetut reitit poikkeavat tuhansia kilometrejä.

 

Jatkatteko vuoropuhelua jossain muualla? Ei taida tulla tähänkään ratkaisua kun ei tullut rustin juttuihinkaan. Alkaa jokainen ketju saamaan jo erikoisia piirteitä.

 

Tokkopa tämä liittyy Rustiin millään tavalla. Pallogeometria on kyllä lähellä sydäntä, mutta harmi että se taitaa monelta lukijalta mennä melko tukevasti yli hilseen. Olisi ihan virkistävää kuulla, mitä joku muu ajattelee noista laskuista ja reitinvalinnoista.

 

Vaan kyllä tähän nyt on käytetty kaikki perustelut mitä voikin eikä tilanne taida mihinkään edetä, jos esimerkkilaskutkin sivuutetaan vain sanomalla "ei" ja toistamalla perustelematta joku vanha inte. Eipä tietysti yhtään yllätä.

[Pekka Suikka 0]

Lisäsin tuonne Vastaus#28  kuvan (Teksti on kyllä vähän huonosti luettavissa).

 

Miksi sinä itse nimität tapausta, jossa lennetään tuolla aiemmassa kuvassa olleella punaisella leveyspiiri ympyrällä (Kuvat Vastaus #11, Vastaus #17)?

 

...

Tilanne on siis edelleen sama: Jos pikkuympyrällä yritettiin approksimoida loksodromia, yritys on epäonnistunut. Pikkuympyrän pituus ei ole edes suunnilleen sama kuin loksodromin pituus niinkuin laskuilla näytin.

 

Lennetäänkö silloin itään, leveyspiiriä pitkin, pikkuympyrää pitkin, suuntaan 90°E (tosisuunta) vai loksodromi käyrää pitkin?

Vai kaikkia näitä?

 

PS

En ehdi tai halua nyt jatkossa enää keskustella tästä asiasta. Mutta toivottavasti toiset jatkavat keskustelua! Laskuni tosiaan olivat pikaisesti laskettuja likiarvolaskuja, jossa voi olla virheitä. Näinhän totesin jo edellä  (Vastaus #11). Tärkeämpi olisikin hahmottaa se periaate, jolla laskuni ovat suoritettu (siis jos se kiinnostaa!), ei niiden mahdolliset virheet. Kaiken kaikkiaan tämänhän pitäisi olla hauskaa, mutta sen ei kuitenkaan pitäisi viedä kaikkea aikaa!

 

[Jarmo Kempas 0]

Vaihtoehto 1) kytketään GPS ja syötetään tarvittavat reittitiedot. Seurataan poikkeamaosoitinta.

 

Vaihtoehto 2) hommataan paperikartta. Piirretään kartalle haluttu reitti. Kurkataan aina välillä ikkunasta ja liikutellaan peukaloa karttapinnalla.

 

Vaihtoehdot 1) ja 2) voi yhdistää.

 

[Lauri Kangas 6]

Miksi sinä itse nimität tapausta, jossa lennetään tuolla aiemmassa kuvassa olleella punaisella leveyspiiri ympyrällä (Kuvat Vastaus #11, Vastaus #17)?

 

Mielivaltaista pikkuympyräreittiä pitkin lentämiseksi.

 

Lennetäänkö silloin itään, leveyspiiriä pitkin, pikkuympyrää pitkin, suuntaan 90°E (tosisuunta) vai loksodromi käyrää pitkin?

Vai kaikkia näitä?

 

Lennetäänkö itään?

Maantieteellisessä koordinaatistossa: Ei. Kääntämässäsi koordinaatistossa: Kyllä.

 

Lennetäänkö leveyspiiriä pitkin?

Maantieteellisessä koordinaatistossa: Ei. Kääntämässäsi koordinaatistossa: Kyllä.

 

Lennetäänkö pikkuympyrää pitkin?

Kummassakin koordinaatistossa: Kyllä.

 

Lennetäänkö suuntaan 90E?

Ks. ensimmäinen kohta.

 

Lennetäänkö loksodromikäyrää pitkin?

Maantieteellisessä koordinaatistossa: Ei. Kääntämässäsi koordinaatistossa: Kyllä (leveyspiiri on loksodromin erikoistapaus, joskin aika mielenkiinnoton sellainen).

 

Liittyykö tätä käyrää pitkin lentäminen mitenkään todellista loksodromia, eli mercator-karttaan piirrettyä suoraa viivaa pitkin lentämiseen?

Ei.

 

Laskuni tosiaan olivat pikaisesti laskettuja likiarvolaskuja, jossa voi olla virheitä. Näinhän totesin jo edellä  (Vastaus #11). Tärkeämpi olisikin hahmottaa se periaate, jolla laskuni ovat suoritettu (siis jos se kiinnostaa!), ei niiden mahdolliset virheet.

 

Tässäpä olenkin välttänyt noiden lukuarvojen käsittelyä ja nimenomaan yrittänyt osoittaa että virheesi on siellä periaatteen tasolla. Lukuarvot otin loppuvaiheessa itse mukaan rautalankaesimerkin vuoksi.

 

En ehdi tai halua nyt jatkossa enää keskustella tästä asiasta.

Kaiken kaikkiaan tämänhän pitäisi olla hauskaa, mutta sen ei kuitenkaan pitäisi viedä kaikkea aikaa!

 

 

Huuruisten teorioiden viljelystä voi tietysti mennä maku, jos joku tulee ja kyseenalaistaa ne. Itse käytän mieluusti suuren osan ajastani pallogeometrian pähkäilyyn. Kiinnostus tähän suuntaan ei muuten tule purjehduksesta tai ilmailusta vaan tähtitieteestä.

[Tauno Voipio 87]

Taitaa Pekka olla luupissa Rustin retken kanssa, päätellen reitin valinnasta.

 

Heti Rustin suorituksen jälkeen pohdimme hänen suunnistustaan Esa Karangon kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että Rust lensi ADF:llä kohti Moskovan keskiaalto-yleisradioasemaa (1000 kW, aivan kaupungin vieressä). Radioaalto ei tiedä mitään kompassisuunnista tai koordinaateista ja tämänlainen retki menee keskimäärin isoympyrää pitkin.

 

--

 

-Tane

 

[Pekka Suikka 0]

...

Lennetäänkö loksodromikäyrää pitkin?

Maantieteellisessä koordinaatistossa: Ei. Kääntämässäsi koordinaatistossa: Kyllä (leveyspiiri on loksodromin erikoistapaus, joskin aika...

Liittyykö tätä käyrää pitkin lentäminen mitenkään todellista loksodromia, eli mercator-karttaan piirrettyä suoraa viivaa pitkin ...

Oikein ja väärin.

 

Kyse oli nimenomaan nyt ketjun alussa olevan kuvan esittämästä alkutilanteesta.

Siinä kuten herrat Huovila, Wan, Tuomi, Uotila ja Hermola ovat todenneet Vastauksissa #1 , #3 , #5 , #10  alkuehdot ovat kovin niukkasananaiset tuolle ’kartan suoraa viivaa pitkin suoritetulle lennolle’.

Etenkin Hermola toteaa tämän selkeästi Vastaus #10.

(vakio-ohjaussuunta vaatimusta ei todella ollut siinä esitetty).

 

Kartan erikoisen projektion täytyisi siis olla vain sellainen, että viiva sillä olisi suora. Siis sellaisessa kartassa jossa isoympyrä kuvautuu kaarevana viivana, joka on myös tässä kartassa esitetty ja jonka kaaren pituus on annettu.

 

Herra Koivunen oli jo laskenut tämän Helsinki-Moskova lentoreitin pituuden vakio-ohjaussuunnan ’Rhumb Line’ (loksodromin) nettilaskinohjelmalla (Vastaus #7, #9). Varmaan täysin oikein ja tyydyttävästi, siitä ei siis ole kysymys.

Lisäksi juuri tämä oli se kiinnostuksen kohde alun pitäen. Olihan eräs kuuluisa lentäjä Mathias Rust lentänyt tämänkaltaista reittiä Helsingistä Sipoonlahden kautta Moskovaan (ja Tuomo&muut:  tässä uudessa ketjussa ei se IP:n rajoitus ole voimassa! Vastaus#13).

 

Myöhemmin on kuitenkin siis tarkasteltu tuota tilannetta nimenomaan tuon alussa olleen kysymyksen pohjalta. Tilannetta, jossa kartan alkuehtojen vaatimukseen sopiva tilanne täyttyisi, ja jossa siis lennettäisiin kartan mustaa viivaa pitkin Moskovaan, on yritetty hahmottaa myöhemmin tekemässäni approksimaatiossa.

Tähän approksimaatioon on valittu sopiva (ja perusteltu, lento-olosuhteetkin siis täyttävä) leveyspiiri pohjoiselta pallonpuoliskolta ja suoritettu sitten koordinaatiston kierto. Miksi?

On pyritty luomaan sellainen karttaprojektio jossa lento ohjaussuuntaan 124 (suurin piirtein loksodromi reitin laskennalliseen suuntaan) olisi oikeakulmainen. Sellaiseen karttaprojektioon piirretty lentoreitti olisi jotakuinkin suora (joskaan ei välttämättä se sama laskennallinen loksodromi kuin edellä).

 

Lento tällä karttaprojektiolla olisi kuitenkin sitä suoraa karttaviivaa pitkin, kuten alkuehdoissa on vaadittu.

Koska kartan projektiosta tai varsinkaan kysytystä ’suoran viivan lentoreitin’ pituudesta ei ole vielä tietoa, asiaa täytyy tarkastella. Approksimaatiossa on valittu lento pikkuympyrää pitkin suoraan itään.

Tämä täyttää alkuehdot kartan projektiolle. Lisäksi se on tässä ’muutetun pohjoisnavan’ approksimaatiossa myös sopivasti vakio-ohjaussuuntaa käyttäen leveyspiiriä (pikkuympyrää) ja loksodromia pitkin lentämistä.  Se helpottaa tarkastelua, ja tekee laskuista yksinkertaisempia (kaikki laskut voidaan tehdä helposti ja kontrolloidusti itse).

 

Enpä olisi uskonut, että tämä aiheuttaa näin paljon keskustelua!

 

Mutta ehkä se oleellisin kysymys, jonka  Jarmo Kempas kysyi jo Vastaus #12, ja jota asiaa Lauri Kangas on kiivaasti lähestynyt vastauksissaan edellä: Mitä opimme tästä?

  – vakio-ohjaussuuntaan tehdyn lennon pituus riippuu paikasta ja suunnasta maapallolla (maantieteellinen koordinaatisto!)

  – helpoin tapaus on lento suoraan etelään tai pohjoiseen.

  – myös leveyspiiriä itään tai länteen lennettäessä loksodromi ei mene spiraalille (käyräksi) ja kone ei silloin päädy navalle, vaan jää vaikka pyörimään ko. leveyspiiriä ympäri.

 

Mutta muutoin aihepiirihän on kiinnostava. Kuulisin mielellään lisää ammattilentäjän kokemuksista vaikka Atlantilla ja tähtitieteeseen ja navigointiin liittyvistä asioista. Tuossa edellä Seppo jo kertoi mielenkiintoisia asioita Vastaus#23.  Varmaan Lauri Kangas voi valottaa tähtitaivaan kiemuroita?

 

Meneekö oikein:  Pienen Otavan kirkkain tähti on pohjantähti, sen seitsensakaran päässä.  Pienen Karhun kirkkain tähti on Stella Polaris. Lisäksi se taisi vielä olla Ursae Minoris?, jota joku ampui nuolella sen kirkkaimpaan tähteen!  Kai samaa asiaa, mutta aika sekavaa.

 

Mitä nuo tähdistöjen nimitykset on Suomeksi tai joksikin muuksi kieleksi? Vaikka Iso Koira on Canis Major, Pieni Koira on Canis Minor. Ja kirkas Sirius on Ison koiran tähti. Jossain siellä etelämpänä jos Pohjan tähti ei näy.

Edellä jo oli aikaisemmassa viestissä #23, #34 jotain suunnistusvinkkejä. Mitähän muita vielä olisi?

 

 

[Jarmo Kempas 0]

Tällä hetkellä (uusissa pitkänmatkan) liikelentokoneissa on tyypillisesti seuraavat navigaatiolaitteet:

 

* LASER IRU (inertia)

* GPS

* DME

* (FMS)

* VOR/ILS NAV

* MARKER

* magneettinen varakompassi

 

Koneissa saattaa olla  ADF, mutta se ei ole pakollinen. Uusimmissa koneissa sitä ei ole.

 

VOR ja MARKER on poistumassa.

 

Varakompassi ei ole hyrräkompassi.

 

Varsinaisilla navigaatiolaitteilla ei mitata maan magneettivuota. Magneettisen pohjoisen indikointi on laskennallinen ja perustuu inertialla ja GPS vastaanottimella mitattuun koneen paikkaan, digitaaliseen maan magneettivuokarttaan ja tosipohjoisen mittaamiseen.

 

FMS tuottaa isoympyräreitin kahden pisteen välille. FMA saa paikkatiedon GPS vastaanottimesta ja LASER IRU laitteesta. FMS tuottaa elektronisen graafisen lentokartan ohjaamon näyttölaitteille sekä poikkeamaosoittimet niin karttapintaa pitkin kuin myös lentoprofiilin ja optimi nopeuden hallinnan.

 

Ohjaamossa ei ole laitteita, joilla voisi hyödyntää pallogeometriaa eikä mitata taivaankappaleiden korkeuksia.

 

jk

[Jarmo Kempas 0]

Mitä tästä opimme?

 

Pallogeometria voi olla kiva harrastus mutta liikenneilmailun kanssa sillä ei ole nykypäivänä mitään tekemistä. Entä sitten yleisilmailu? GPS ja elektroniset kartat ovat tulleet sinnekin kun tehdään pitkiä matkalentoja. Venäjä on ilmeisesti avaamassa alailmatilan, joten sielläkin voinee kohta seikkailla pikkukoneilla.

 

Pallogeomertialle on aikaa lähinnä purjeveneessä (GPS...) ja tähtitaivaan kohteiden löytämisessä (GPS/GoTo teleskoopit ovat todellisuutta...)

 

jk

[Arne Wallen 72]

Tätä olen hiukka epäillytkin, ei ole enää näkyny ohjaamon katolla tuota kupua ja eräs liikennelentäjänä työskennellyt väitti ettei sekstanttiakaan enään ole joten se siitä. 8)

[Juha Pesu 15]

 

Ohjaamossa ei ole laitteita, joilla voisi hyödyntää pallogeometriaa

 

Ohjaamossa nimenomaan on pallogeometriaa hyödyntävät laitteet. Kaikki navigaattorilaskimet laskevat suorat reittiosuudet isoympyräreitteinä.

 

En epäile, etteikö tämä olisi selvää lähes kaikille, ml. Jarmolle, mutta enpä silti malttanut olla sanomatta, kun pallon geometria, kompassisuuntien käyttö ja koordinaatistot navigoinnissa sekä kaksiulotteisille kartoille piirrettyjen viivojen olemuksen ymmärtäminen näkyvät olevan joillekin aivan mahdottomia ymmärtää.

[Seppo Koivisto 202]

Rustilla luulisi olleen käytössä Naton 1:1000000 matkailukartta Neuvostoliittoon lentäville, lehdet D-3 ja E-4, niitähän sai käsittääkseni ostaa vapaasti.

http://www.lib.utexas.edu/maps/onc/

 

Karttaan piirretyn suoran viivan mukaisen reitin pituus lienee jossain isoympyrän ja loksodromin välissä.

[Tauno Hermola 111]

Karttaan piirretyn suoran viivan mukaisen reitin pituus lienee jossain isoympyrän ja loksodromin välissä.

 

Hmm, vähän epäilen . Mercator-projektiossa karttaan piirretty suora viiva on loksodromi ja tietyissä tapauksissa taas loksodromi on isoympyrä

[Seppo Koivisto 202]

Ajattelin tätä tapausta, sillä Ilmajärven kohdalla karttaviiva näyttää menevän isoympyräviivan ja loksodromin välissä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Peter Lord 185]

Ja kuinkas sitten saatiinkaan saksalaispoika keskusteluun mukaan....

On se sitkeä tapaus.

 

Peter

[Ari Wan 51]

Ceterum censeo.

 

Kaikki nämä hienot laskelmat perustuvat oletukseen, että kotiplaneettamme on kaunis tasaisen pyöreä pallo, mitä se ei ole. Maastoon siirrettynä ne eivät ole koskaan täysin oikein

[Tauno Voipio 87]

Ja kuinkas sitten saatiinkaan saksalaispoika keskusteluun mukaan....

On se sitkeä tapaus.

 

Peter

 

Taisi olla minun vikani, sorry ...

 

-Tane

 

[Tauno Hermola 111]

Ajattelin tätä tapausta, sillä Ilmajärven kohdalla karttaviiva näyttää menevän isoympyräviivan ja loksodromin välissä.

 

Juu, mutta jos ajatellaan esim. tätä keskimmäistä tapausta eli vino tasoprojektio:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Päiväntasaaja on isoympyrä, ymmärtääkseni myös loksodromi, mutta missäs menee suora karttaviiva kahden päiväntasaajalla olevan paikkakunnan välillä? Ei taida olla isoympyrän ja loksodromin välissä . Leveyspiirit, keskellä olevaa lukuunottamatta, ovat yhtä havainnollinen esimerkki, joka sopii myös transversaali-projektioon.

 

[Jarmo Kempas 0]

Ohjaamossa nimenomaan on pallogeometriaa hyödyntävät laitteet. Kaikki navigaattorilaskimet laskevat suorat reittiosuudet isoympyräreitteinä.

 

OK, tietenkin. FMS tai muu aluenavigointilaskin on se pallogeometrian osaava laite. Olihan tuo tuossa listassanikin.

Se mikä puuttuu on Nautical Almanac luettavassa muodossa ja sekstantti sekä ohjelmisto, laskin tai taulukot, joihin tuota mittatietoa voisi syöttää. Finnairin koneista DC-8 oli viimeinen sekstanttiperiskoopilla varustettu kone, vaikka senkin varusteina oli inertianavigointilaitteet.

 

jk

 

Ceterum censeo

Carthaginem esse delendam

[Olavi Uotila 184]

OK, tietenkin. FMS tai muu aluenavigointilaskin on se pallogeometrian osaava laite. Olihan tuo tuossa listassanikin.

Se mikä puuttuu on Nautical Almanac luettavassa muodossa ja sekstantti sekä ohjelmisto, laskin tai taulukot, joihin tuota mittatietoa voisi syöttää. Finnairin koneista DC-8 oli viimeinen sekstanttiperiskoopilla varustettu kone, vaikka senkin varusteina oli inertianavigointilaitteet.

 

jk

Carthaginem esse delendam

 

Finnairin DC-8:t tulivat tehtailta LORANilla, sextantilla ja navigaattorin asemalla (kipparin selän takana) varustettuina. Näin mentiin, kunnes (aika nopealla aikataululla) kolminkertainen AC Electronicsin (myöh. Delco) inertia-asennus tehtiin ja hyväksytettiin pitkänmatkan navigointiin. Myöhemmin asennettiin vielä DME-update, jolla inertiat "pantiin ruotuun" kun päästiin taas VHF/UHF-kantaman piiriin.

[Hannu Örn 7]

Ohjaamossa nimenomaan on pallogeometriaa hyödyntävät laitteet. Kaikki navigaattorilaskimet laskevat suorat reittiosuudet isoympyräreitteinä.

 

Uskaltaisin jopa veikata, että nykyaikaiset laitteet eivät perustu pallomalliin vaan WGS84-ellipsoidiin ja osaavat laskea lyhimmän reitin ellipsoidin pintaa pitkin.