Suuri Musiikkilaite keskustelu

[Tumi Hämäläinen 716]

Siinä sai jo varmaan jännittää, että pysyykö rumpukepit käsissä.  Minulla on muutaman kerran keikalla lähtenyt rumpukeppi omille teilleen, eipä ole mitenkään kannustava tilanne, vaikka ne varakepit onkin siinä ulottuvilla noita tilanteita varten.

 

No, tietysti kapuloita oli lähes joka puolella mihin niitä ikinä keksi laittaa. Basarin viritysruuvin kolohin sai tungettua jopa kaksikin samaan reikään. Tai basarin päällä pitkittäin virityskoneiston heloja vasten. Sitten oli toki kapulapussi tai nuolileili roikkumassa ison tomin kyljessä tai peltitelineessä. Joku nimeltä mainitsematon rump-ali laittoi jopa narun kiinni kapulaan ja ranteeseen. 

 

Yleisesti ottaen mulla ei hirveesti kapulat lennelleet. Satunnaisia tapauksia. En tiedä oliko näppiote sen verran hyvä, ja lyöntitarkkuus kohdallaan. Mene ja tiedä.  8)

[Pauli Hankonen 663]

Ensimmäinen basso ja vahvistin olivat Vester merkkisiä. Basso oli Jazz Bass kopio. Sittemmin hankin Made in Japan Fender Jazz Basson, mutta se varastettiin Korkeavuorenkadun treenikämpältä vuonna 1999 tai 2000. Yhdeksänkymmentäluvun alussa tuli myös hankittua Made in Mexico Fender Telecaster joka olikin aika mukava soitin. Se vain tuli myytyä inttiaikoina rahapulassa. Nämä kaikki ovat historiaa..

 

Nykyinen välinekirjo on seuravanlainen: Vanhin ja ainoa amerikkalainen on Fender Precision Bass vuodelta 1978. Loput ovatkin japseja. Fender Stratocaster, Fender Jazz Bass ja uusimpana tulokkaana Fender Jaguar JGS GRB.

 

Vahvistimena treenikämpällä on Marshall JTM30 putkikombo jonka kaverina toimii saman valmistajan JTM C12 alakaappi. Bassolle löytyy vahvistusta Ampeg V4B putkinupista (70-luvun puolestavälin toki) ja kaappina siinä on "joku" viistoistatuumanen jossa elementti on joku Celestion. Treenikämpällä äänet kerää talteen Yamaha AW4416 digitaalinen työasema joka on kieltämättä iso, vanha ja ei-käyttäjäystävällinen, mutta en raaski myydä sitä kun ei siitä sitä saa minkä siihen joskus on sijoittanut.

 

Kotiin saapui tällä viikolla pieni mallintava Fender Mustang I jonka kanssa setä on ollut kahvilla. Hieno 20w transistori pienokainen jonka voi kytkeä USB-piuhalla tietokoneeseen keskustelemaan Fender FUSE ohjelmiston kanssa.

 

Edit: Pari kuvaa lisätty.

 

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Lampi 267]

Oo, tuttuja kirjaimia ja numeroita historiasta. 

 

Minä räpläsin mm. Rolandin R-5 rumpukonetta ja W-30 musatyöasemaa ryyditettynä Bossin mikserillä. Tietsikassa oli Soundblasterin AWE ja satsi Cakewalkin sekkareita. Kouluaikojen sähköbasso- ja skittamerkkejä en nyt enää oikein muistakaan. Perkussiopuoli onkin jo ollut mittavan villi pyykkilaudoista arabitablaan ja lusikoihin. Viimeisimmät lystinpitovälineet ovat iPadin Michael Eskinin verrattomat säkkipillit  . (vielä, kun saisi Northumbrian smallpipesin... )

[Tumi Hämäläinen 716]

Fender Jazz Bass:in L-sarja oli (on) erityisen maailman kuulu, ja tänään arvokas soitin. Muistan kun Martti Metsäketo esitteli sellaista minulle erään keikan yhteydessä joskus 70-luvun lopulla. Bodyn takaa löytyvässä lätkässä (bodyn ja kaulan kiinnitys) oli sarjanumero ja edessä L. En osaa sanoa, miksi tuo L-sarja oli erityisen arvostettu, mutta näyttää siltä, että kyseessä oli jokin erityinen tuotantoerä, jossa kaikki on kohdallaan:

 

http://www.conceptmusic.com.au/products/Fender-1963-L-Series-Original-Jazz-Bass.html   

[Jari Vanhatupa 2]

[ attachment removed / expired ]

 

Tämmöinen keyboardi tuli omistukseeni. Merkki on Yrjö. T Pilvinen. Kova masiina siis! Laite on peräisin ymmärtääkseni 50-luvulta ja kyseessähän on siis poljettava harmooni. Tämä soittopeli on ilmeisesti tarkoitettu liikuteltavaksi keikkamalliksi. Molemmissa päissä on tuommoiset kahvat josta laitetta saa näppärästi kannettua. Painoa on kylläkin aikatavalla mutta mitäs se nyt haittaa.

 

On se niin kaunis, että Huh, Huh ja sointi tuo mieleen kansakouluaikojen musiikkitunnit. Kiva tällä on soitella, tottakai. Soundeja voi jonkinverran vaihdella ja varsinkin virret ja kaikenlainen "laahaava" musiikki soi komeasti ja oikealla hartaudella.

Tämä on nyt ollut minulla pari päivää ja virsien lisäksi on tullut soiteltua metsäkukkia, vanha pelargoniaa ym. sekä humppaa johon soundi myös sopii hauskasti. Pelimannithan näitä käyttävät kansanmusiikissa ja pitäneekin tutustua siihen tyylilajiin ja opetella jotain Konsta Jylhän ja vastaavien biisejä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Homman nimi on, että mikäli et polje niin musaa ei tule. Polkimet käyttävät ilmapalkeita ja ilmaa saa poljettua jopa jonkinverran varastoonkin. Tosin se kuluu sitä nopeammin mitä enemmän koskettimia on painanut pohjaan. Varsinkin tuolla bassopuolella ilma kuluu nopeammin koska siellä on "isommat pillit"

Koskettimien "tatsi" myös vaihtelee hieman reservissä olevan ilmamäärän mukaan. Noita rautalankoja voi painaa polvella ja ne avaavat jonkinlaisia läppiä ja silloin kuuluu kovempi ääni sekä hieman erilainen soundi. Kovalla pumppaamisella tästä lähtee itseasiassa aika kovakin meteli mutta parhaimmillaan tämä soitin on mielestäni pehmeillä soundeilla ja hiljaisilla volyymilla soitettaessa.

 

Koskettimiston päälle saa vedettyä kannen ja nuottiteline taipuu kasaan jolloin roudaaminen keikalle helpottuu. Hämmentävä seikka tämän kanssa on se, kun ei tarvitse miettiä että jäikö virta päälle vai ei. Voi vain lopettaa soiton ja kävellä soittimen luota pois.

Minulla tuo soitin on työpaikalla ja onkin näppärää kun välillä voi vain kävellä soittimen luo ja alkaa soittamaan ja jos töitä pitää tehdä niin sitten vain jättää harmooni siihen odottamaan . .

[ attachment removed / expired ]

 

[Tumi Hämäläinen 716]

No on hieno peli! Harmoonihan on vapaalehdykkäsoitin, siis niin kuin haitarikin. Legenda kuten Hammond B3. 

 

Meillä oli aikoinaan naapurissa uskovainen perhe, joilla oli harmooni. Kyllä siitä aika kova metakka saatiin aikaan kun pari kaveria paineli pedaleita ja muut koskettimia. Eihän me mitään osattu soittaa, mutta tunnelma oli harras. 

[O-P Pietila 1]

Otsikkonahan on suuri musiikkilaite keskustelu. Rolandin analogi-modulaarijärjestelmä, System-100 on ISO. 

http://www.emismusic.co.uk/museum/images/Roland%20System%20100m.jpg

 

Laitteessa riittää myös keräiltävää, kun ostaa käytettynä yhden unitin kerrallaan:

http://2.bp.blogspot.com/-zNPkTvimDvw/Toqjl2wCAuI/AAAAAAADCnc/njZEjCm2ask/s400/%2524%2528KGrHqEOKnIE5t%2521Gmc1hBOip2ni64%2521%257E%257E60_3.JPG

[Jari Vanhatupa 2]

Juu . . arvaa vaan kiinnostaako nuo modulaarisyntikat! Kyllä vaan, tosin tuo Rolandin system-100:sen kerääminen taitaa olla rahamiesten hommaa. Ennemminkin kiinnostaa "Doepferin" moduulit joiden saatavuus on hyvä ja hinnat todella kohtuullisia muutama satku per loota!

Hienoa äänikudosta niillä silti saa aikaiseksi ja soundit on hyviä. Yotube-demoja on tietysti "tuhat ja sata" mutta tässä nyt kuitenkin yksi:

 

 

Sunnittelin hieman tuon Doepferin analogi-sekvensseri-osan hankkimista, ainakin aluksi. Sillä voisi pulputtaa noita minun kahta Yamaha Cs-analogi-syntikkaa ja jos innostusta sitten löytyisi jatkoon niin ehkä sitten niitä muita moduuleja . . .

Jokatapauksessa pieni modulaarisyna olisi ihan ehdoton laite elektronisen musiikin tekoon ja niihin nappuloihin pitäisi päästä käsiksi ihan livenä joten mikään "pyöritä hiirellä pc:n näytöllä" systeemi ei ainakaan minua kiehdo, vaikka toimiihan ne tietysti nekin systeemit omalla tavallaan. Lisäksi tuohon doepferin systeemiin saa myös Midi-moduulin jolla käyttöalue laajenee entisestään.

[O-P Pietila 1]

Mites Korg:n MS-20? Siinä on vähän modular-synth meininkiäkin. Laitteesta tuli hiljattain ulos uusi Mini-malli:

http://www.korg.com/ms20mini

 

Oma suosikkini kautta aikojen on ehdottomasti Roland Jupiter-8:

http://www.vintagesynth.com/roland/jup8.php

 

Muita omistamiani:

Roland SH-101

Roland TB-303

Roland TR-505, 606, 626, 707, 808, 909

Roland JP-8000

Korg Polysix x 2

Korg Microkorg, Quasimidi 309, Roland R-70, Yamaha RM1X, Roland MC-303, 505, 909..

[Samuli Pänttäjä 1]

Juu . . arvaa vaan kiinnostaako nuo modulaarisyntikat! Kyllä vaan, tosin tuo Rolandin system-100:sen kerääminen taitaa olla rahamiesten hommaa. Ennemminkin kiinnostaa "Doepferin" moduulit joiden saatavuus on hyvä ja hinnat todella kohtuullisia muutama satku per loota!

Hienoa äänikudosta niillä silti saa aikaiseksi ja soundit on hyviä. Yotube-demoja on tietysti "tuhat ja sata" mutta tässä nyt kuitenkin yksi:

 

Samaa tautia täälläkin. Pitänee kolvata toi Doepferin DIY rakennussarja ensin läjään ja katsoa sitten, miten lähtee homma hanskasta:

http://www.doepfer.de/DIY_Synth_e.htm

[O-P Pietila 1]

Analoque Solutions myy myös Concussor modular -laitetta mikä voisi olla hyvä vaihtoehto Doepferille:

http://www.analoguesolutions.org.uk/concussor/c-modules.htm

[Jari Vanhatupa 2]

Samaa tautia täälläkin. Pitänee kolvata toi Doepferin DIY rakennussarja ensin läjään ja katsoa sitten, miten lähtee homma hanskasta:

http://www.doepfer.de/DIY_Synth_e.htm

 

Juu kyllähän ne näköjään ovat rakentaneet tuosta DIY rakennussarjasta aikamoisia käsityötaidon näytteitä. Varmaan mielenkiintoinen projekti ja valmistuttuaan ilmeisestikin ihan varteenotettava syntikka. Moniraidalle sitten vaan kutomaan elektronista äänikudosta kasaan . . .

 

Analoque Solutions myy myös Concussor modular -laitetta mikä voisi olla hyvä vaihtoehto Doepferille

 

Kiitokset vinkistä, enpä ollut tästä ennen kuullut. Varsinkin nuo analogiset rumpukohtaiset moduulit ovat kiinnostavia ja tuovat kaikenlaisia ideoita mieleen . . .

 

Mites Korg:n MS-20? Siinä on vähän modular-synth meininkiäkin. Laitteesta tuli hiljattain ulos uusi Mini-malli:

 

Korg MS-20 on sinänsä ihan kiva laite muttei taitaisi enään minulle riittää kun olen jo niin paljon kuunnellut ja katsellut noita moduulisyna-videoita. Periaatteessa nuo jo olemassaolevat syntikkani vastaavat jo tuota Korg MS-20:tä.

 

Ompas sinulla  O-P hienoja konemusiikin tekemiseen sopivia laitteita. Olen näkevinäni tuossa myös hieman keräilijäluonnetta, senverran kattavia sarjoja olet saanut koottua noista legendaarisista koneista.

Jupiter 8:sia en ole päässyt kokeilemaan mutta olen semmoista ollut kuuntelemassa. Joskus 80-luvulla paikallisen musiikkiliikken tiloissa oli maahantuojan edustaja demottamassa siellä Rolandin laitteita.

Kysyin häneltä, että saako siitä ukkosen jyrinää ja tuulen suhinaa jolloin hän väänsi siitä Jupiterista semmoisen myrskyn ulos että ikkunat vaan helisivät.

 

Käytettyä Jupiter 6:sta olin kerran ostamassa. Syntikkaa myyvä kaveri olisi silloin vaihtanut sen uuteen Tunturin maastopyörään! En kuitenkaan malttanut ostaa uutta maastopyörää vaikka olisin sen silloin saanut henkilökunta hintaan, olin näes Tunturi liikkeessä töissä.

Olisipa vaan pitänyt se kauppa silloin tehdä sillä nyt ei Tunturi Matrix maastopyörästä saa missään kunnossa kuin max 200,-euroa. Jupiter 6- syntikkaa taasen on turha havitella alle 2000,- euron. Mistäs se ymmärrys olisi silloin ollut saatavilla? Ei varmaan mistään!

 

 

[Kari Kyheröinen 0]

Tulossa pian, Pulse Code modular iPad/iPhonelle. Maistiasvideo ohjelmistosta

.

 

Vaikuttaa varsin asialliselta paketilta. Perusohjelma on ilmainen, lisämoduleita voi ostaa erikseen. CoreMIDI-tuki on mukana joten modularia voi käskyttää myös ulkoisella ohjaimella ja Audiobussin ansiosta muut iOS:n musisointiohjelmat toimivat synkassa. Vaikka soundi ei ehkä olisikaan aivan yhtä hyvä, kuin perinteisissä rautamoduleissa, minä valitsen mieluimmin tällaisen pienen mukana kulkevan mallin. Näillä tulee myös aloitettua se musisointi helpommin. Hetimiten inspiraation iskiessä.

[Tumi Hämäläinen 716]

Tulossa pian, Pulse Code modular iPad/iPhonelle. Maistiasvideo ohjelmistosta

.

 

Vaikuttaa varsin asialliselta paketilta. Perusohjelma on ilmainen, lisämoduleita voi ostaa erikseen. CoreMIDI-tuki on mukana joten modularia voi käskyttää myös ulkoisella ohjaimella ja Audiobussin ansiosta muut iOS:n musisointiohjelmat toimivat synkassa. Vaikka soundi ei ehkä olisikaan aivan yhtä hyvä, kuin perinteisissä rautamoduleissa, minä valitsen mieluimmin tällaisen pienen mukana kulkevan mallin. Näillä tulee myös aloitettua se musisointi helpommin. Hetimiten inspiraation iskiessä.

 

Jotenkin tämä modulaarimeininki tuntuu siltä, että näitä intohimoisesti näpelöivät "muusikot" ovat pääsääntöisesti posetiivisoittajia. Olen ehkä väärässä, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan? 

[Iiro Helminen 0]

Löytyisikö täältä studiomonitori suosituksia, pitkään ollut hakusessa hyvä hinta/laatusuhde. Mielellään jotka myydään parina ja plugi/XLR sisään on must.

[O-P Pietila 1]

Monitoreista on vain yksi suositus: Genelec. Kotimaista laatu-designia ja lienee n. 90% ammattilais-studioitakin vakiomerkki.

Itselläni kyseiset monitorit ja subbari olleet jo n. 10-vuotta käytössä ilman mitään ongelmia:

Esim. täältä:

http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=789961

 

Itselläni vanhempi 1029A malli:

http://en.audiofanzine.com/active-monitor/genelec/1029A/medias/pictures/a.play,m.642287.html

[Kari Kyheröinen 0]

Löytyisikö täältä studiomonitori suosituksia, pitkään ollut hakusessa hyvä hinta/laatusuhde.

 

No Genelec on aina varma valinta. Huonompikin monitori soi hyvin, jos ne on sijoitettu oikein ja huoneen akustiikkaan on panostettu.

 

Jos äänilähteitä on huoneessa useita erilaisia siellä täällä, kuten monella nykyään on, Pioneerin S-DJ05 ja S-DJ08 monitorit on käteviä. Minulla on pienessä huoneessa pienemmät

:t. Äänenlaatu ei pärjää esimerkiksi vastaavankokoisille Geneleceille mutta käytettävyydessä Pioneerit pesee muut mennen tullen. Kaukosäätöpyörästä saa kytkettyä virran päälle ja pois, säädettyä äänenvoimakkuutta, vaimettua äänen väliaikaisesti, vaihdettua äänilähdettä ja EQ-korjauksen päälle ja pois. EQ-asetus on oivallinen ja minulla se viritetty naapuriystävällisesti leikkaamaan bassoja pois, jos tulee kuunneltua nukkumaanmenoajan jälkeen.

[Tarmo Kallio 239]

Löytyisikö täältä studiomonitori suosituksia, pitkään ollut hakusessa hyvä hinta/laatusuhde. Mielellään jotka myydään parina ja plugi/XLR sisään on must.

 

Kysyn ihan mielenkiinnosta. Miksi studiomonitorin täytyy olla kaiutin ?  Onhan olemassa hyviä korvamonitoreja. Parhaimmat valetaan yksilöllisesti korvaan. Tai ei kuuloketta valeta, vaan muotti. Mikrobittilehdessä oli siitä aikoinaan juttu. Ei ollut mitään halpaa puuhaa. Olisiko ollut Shuren kuulokkeet, voin muistaa väärin.

 

 

 

Kaiuttimina minulla on HiFi 12/2 :set .  Itse tein. Ovat olleet jo todella kauan varastossa. Ne kuulostivat uutena tarkalta ja lähes monitorimaisilta    Eli ei miltään  ;)Bassopää meni tilavuuteen nähden todella alas. Herkkyys oli pieni, eli vaati järeän isotehoisen vahvistimen.  Minulla oli joku Harman Kardon.

[Kari Kyheröinen 0]

Kysyn ihan mielenkiinnosta. Miksi studiomonitorin täytyy olla kaiutin?

 

Koska munaskuissa tuntuvan matalan basson saa syntymään vain isolla kaiutinelementillä. Kun vähän yleistää… Kaiuttimella ja korvamonitorilla on eri käyttöympäristöt ja käyttötarkoitukset. Korvamonitori on enempi kuulokkeiden ja kuulosuojaimen yhdistelmä. Ja hyvin henkilökohtainen, jokaisella pitää olla se ikioma. Toisaalta laadukas monen elementin korvamonitorikin voi olla kooltaan niin iso, ettei sitä välttämättä saa korvaan oikeaan asentoon edes räätälöidyn valumuotin avulla. Korvamonitorien mekaanisessa kestävyydessäkin on toivomisenvaraa. 2-3 vuotta tuntuu olevan uusimisväli kovassa käytössä.

[Tarmo Kallio 239]

Koska munaskuissa tuntuvan matalan basson saa syntymään vain isolla kaiutinelementillä. Kun vähän yleistää… Kaiuttimella ja korvamonitorilla on eri käyttöympäristöt ja käyttötarkoitukset. Korvamonitori on enempi kuulokkeiden ja kuulosuojaimen yhdistelmä. Ja hyvin henkilökohtainen, jokaisella pitää olla se ikioma. Toisaalta laadukas monen elementin korvamonitorikin voi olla kooltaan niin iso, ettei sitä välttämättä saa korvaan oikeaan asentoon edes räätälöidyn valumuotin avulla. Korvamonitorien mekaanisessa kestävyydessäkin on toivomisenvaraa. 2-3 vuotta tuntuu olevan uusimisväli kovassa käytössä.

 

Onko kyse siitä, että kuulo on mennyt huonoksi studioissa ?

 

Jos tuottaa jotain levyä, niin ei kai sitä tarvitsi itse kuunnella 150 desibelin voimakkuudella   

 

Matala basso ei tarkoita mitään jytkettä. Minun HiFi12/2:n 6 db käyrä oli alapäässä 38 hz.  Hyvää bassoääntä saa esimerkiksi oikeilla uruilla. Kuten Turun tuomiokirkon urut.

 

 

 

[Kari Kyheröinen 0]

Onko kyse siitä, että kuulo on mennyt huonoksi studioissa ? Jos tuottaa jotain levyä, niin ei kai sitä tarvitsi itse kuunnella 150 desibelin voimakkuudella 

 

Matalimpia taajuuksia ihminen aistii koko kehollaan, ei vain korvilla. Kysehän on aallonpituuksien eroista. Eikös se jumputusbasso ole siellä 100-200 Hz:n hujakoilla? Niin äänistudiossa kaiuttimet ovat kiinteä osa huonetta ja koko huone säädetään soimaan mahdollisimman tasapainoisesti riippumatta siitä, kuka sitä käyttää ja onko huoneessa ihmisiä 1 vain 3. Studiossa on yleensä yhdet referenssimonitorit (isot Genelecit) joita perusteella kaikki äänet säädetään. Lisäksi löytyy 1-2 muuta pienempää kaiutinparia vertailua varten.

 

Korvamonitoreja käyttävät esimerkiksi muusikot ja dj:t soittokeikoilla ja näyttelijät ja juontajat tv/videotuotannossa. Kun huomaamattomuus, vaivattomuus, liikkumisenvapaus ja taustaäänien vaimennus ovat tärkeämpiä kriteereitä, kuin absoluuttinen äänenlaatu.

[Tumi Hämäläinen 716]

Studiossa on yleensä yhdet referenssimonitorit (isot Genelecit) joita perusteella kaikki äänet säädetään. Lisäksi löytyy 1-2 muuta pienempää kaiutinparia vertailua varten.

 

Studion päämonitorit (esim. meillä Genelec) eivät ole varsinaisesti "referenssimonitorit". Referenssimonitorit ovat käsitteenä jotkut muut hiukan halvemmat, pienemmät ja "tuhnuisemmat" tiaispöntöt, joiden avulla saadaan VERTAILTUA soundia keskiverto-normi-kotikuuntelijan tms. äänimaailmaan.

 

Minulla on kotistudiossa edulliset Behringerin MS-40 lähikenttämonitorit, ja referenssinä jotkut Ultimaten halpispöntöt. Kotona en tee miksauksia juurikaan, joten noilla monitoreilla ei ole sinällään merkitystä. Ja oikeasti niillä ei ole muutenkaan paljoa käyttöä kun on luurit (Sennheiser HD 280 Pro) päässä enimmäkseen.

[Kari Kyheröinen 0]

Studion päämonitorit (esim. meillä Genelec) eivät ole varsinaisesti "referenssimonitorit"...

 

Aah, alkaa väsymys näkyä jo juttujen tasossa… ??? Totta totta. Sama tapa on minullakin kuulokkeiden kanssa. Kun on vuosikausia käyttänyt tietynlaisia kuulokkeita ja oppinut niiden soundin virheineen ja puutteineen, niistä tulee ne kaikista tärkeimmät työkalut.

[Jari Vanhatupa 2]

Jotenkin tämä modulaarimeininki tuntuu siltä, että näitä intohimoisesti näpelöivät "muusikot" ovat pääsääntöisesti posetiivisoittajia. Olen ehkä väärässä, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan? 

 

Varmaankin niissä käyttäjissä on sekä/että . . Tuo modulaarijuttu ja elektroninen musiikkikudos on kuitenkin niin oma maailmansa. Mielenkiintoista kuunneltavaa saa epäilemättä aikaan ilman varsinaista soittotaitoakin. Tarvitaan vain hyvää tyylitajua ja innokasta kokeilua. Ei kai siinä mitään, kiva harrastus siinä missä perinteinen soittaminenkin.

 

Saako modulaarisynalla sitten parempaa jälkeä aikaan mikäli hallitsee myös perinteisen soittotekniikan? Ehkä, mikäli siihen juttuun tuodaan elementtejä myös siltä perinteisen soittoyylin alueelta. Esimerkiksi perinteisen rumpujen soiton hallitseva kaveri saattaa ohjelmoida erilaisia komppeja kuin "posetiivari" ovatko ne sitten lopulta parempia siitä voi olla montaa mieltä. Posetiivari nimittäin saattaa kokeilla jopa rohkeammin kaikenlaisia uusia juttuja.

 

Itseäni noissa modulaareissa kiinnostaa sekä ihan puhdas elektroninen musiikki, että myöskin paneelisynan soveltaminen perinteisen soiton sekaan. Niitähän on tuotu aina silloin tällöin normaalien soittimien rinnalle, ensimmäisiä kokeilijoita taisi olla Roxy Music.

Brian Enolla, joka oli silloin mukana bändissä oli jo 70-luvulla EMS:n paneelisyna keikoilla mukana josta hän väänsi mitä erikoisempia joikuja ulos.

Roxy Musicin kiertueella 2000-luvun alussa oli mukana loistava naismuusikko Lucy Wilkins. Hän soitti normaaleja syntikoita, Zeta sähköviulua ja yllätys, yllätys kahta samanlaista EMS paneelisynaa jollaisia Brian Enokin oli bändissä aikoinaan soittanut.

 

Kuva:  http://www.manzanera.com/RoxyArchive/RoxyMusicTour2001/lucyequipment.htm

 

Minulla on tallenne Bändin Lontoon keikalta vuodelta 2001 jossa Lucy vääntää EMS paneeleista aina silloin tällöin kaikkea kivaa ulos. Häntä ei ainakaan voi sanoa "posetiivariksi" ja tähän onkin muuten pakko laittaa yksi musalinkki mukaan jossa Lucy soittaa legendaarisen soolonsa Zeta-sähköviululla.

Kuullessani tuon ensikerran sukat pyörähtivät jaloissa väärinpäin! Vieläkään en ole varma voiko tuon soolon aikana hengittää vai ei! Varokaa vaan . . 

 

 

[Ilkka Kangastalo 8]

No Genelec on aina varma valinta. Huonompikin monitori soi hyvin, jos ne on sijoitettu oikein ja huoneen akustiikkaan on panostettu.

 

 

- Genelec on osoittautunut hyväksi valinnaksi yllättävän monessa kohteessa

- huonoa kaiutinta ei saa hyväksi akustiikalla tai sijoittamisella. Sensijaan hyvän kaiuttimen saa soimaan huonosti väärällä sijoituksella tai akustiikan puutteilla, eikä se ole edes vaikeaa.