Suuri Musiikkilaite keskustelu

[Kari Kyheröinen 0]

huonoa kaiutinta ei saa hyväksi akustiikalla tai sijoittamisella. Sensijaan hyvän kaiuttimen saa soimaan huonosti väärällä sijoituksella tai akustiikan puutteilla, eikä se ole edes vaikeaa.

 

Valitettavasti näin. Kaiuttimet laitetaan paljaalle pöydälle, aivan takaseinään kiinni tai ties minne… Tarkoitin yleisesti Geneleciä huonompaa. Huonommankin kaiuttimen saa paremmaksi tai ainakin siitä saa asianmukaisella sijoittelulla kaiken hyödyn irti, oikeasti hyvää siitä ei saa mitenkään. Niin kumpi soikaan paremmin. Keskinkertainen aivan oikein asennettu ja säädetty kaiutin vai huippulaadukas päin persettä asennettu kaiutin…

 

Suurin soundivelho on minulle aina ollut Vince Clarke. Mies on nero tekemään koukuttavia melodioita ja kaivamaan koneista juuri haluttuja soundeja. Vince Clarken legendaarinen Analogue Monologues videosarja saa syntikoista ja sähköisistä soundeista kiinnostuneen suun messingille.

[Kari Kyheröinen 0]

Abletonilla on käynnissä tarjouspäivät 5.9.2013 asti. Kaikista Ableton Live musiikinteko-ohjelmiston uusista versioista, vanhojen versioiden päivityksistä, Pushista ja muistakin tuotteista 25 % alennus. Esimerkiksi Ableton Live 9 Standard maksaa nyt 262 €, Ableton Live 9 Intro tutustumisversio vain 59 €. Ableton Live 8 Suite -> Live 9 Suite päivitys maksaa 187 € eli aikalailla saman, kuin uusi Apple Logic Pro X.

[Tumi Hämäläinen 716]

Olen ymmärtänyt, että noita c-kasettiharrastajia on vielä joitakin, ja harrastus ehkä jopa lisääntymässä -vähän kuin tuo vinyyliosasto. No, minulla kun on noita käytöstä pois jääneitä hyväkuntoisia ja vähän käytettyjä dekkejä (lähinnä Technics), niin voisiko noilla olla jolle kulle käyttöä jossain päin mualimata? Mikä on arvionne? Vai onko noita kaikki torit tulvillaan (en ole tutkinut)? 

[Pekka Holopainen 96]

Mulla on iso laatikollinen hyväkuntoisia C-kasetteja. Autossa niitä ennen kuuntelin pitkiä matkoja ajaessani. Nykyisessä biilissä ei kuitenkaan ole enää edes kasettisoitinta.

 

Mikähän olisi paras/edullinen vaihtoehto siirtää tuo musiikki esimerkiksi CD- tai DVD-levyille? Taloudesta löytyy kyllä vielä kasettisoitin, mutta se on vain mallia "tavanomainen". Tietokone luonnollisesti on (kaksikin - toinen on läppäri) ja siinä pöytäkoneessa on myös hyvänlaatuinen erillinen äänikortti.

 

Pekka

 

[Arttu Heinonen 0]

Tarkemmin tietämättä soittimesta tai äänikortista. Kytke kasettisoitin äänikortin sisääntuloon.

[Iiro Helminen 0]

Tarkemmin tietämättä soittimesta tai äänikortista. Kytke kasettisoitin äänikortin sisääntuloon.

 

Ja vaikka Audacityllä äänität.

[Tarmo Kallio 239]

Mulla on iso laatikollinen hyväkuntoisia C-kasetteja. Autossa niitä ennen kuuntelin pitkiä matkoja ajaessani. Nykyisessä biilissä ei kuitenkaan ole enää edes kasettisoitinta.

 

Mikähän olisi paras/edullinen vaihtoehto siirtää tuo musiikki esimerkiksi CD- tai DVD-levyille? Taloudesta löytyy kyllä vielä kasettisoitin, mutta se on vain mallia "tavanomainen". Tietokone luonnollisesti on (kaksikin - toinen on läppäri) ja siinä pöytäkoneessa on myös hyvänlaatuinen erillinen äänikortti.

 

Pekka

 

 

Saako täällä mainostaa ? Vaimoni pakotti digitoimaan jonkun vanhan videokasetin.    Se ei toiminut normaalissa, eikä hifivideolaitteessa. Sanoin, että nauhalta on häipynyt kaikki. Ei auttanut.

Kiikutin videokasetin pakosta erääseen firmaan. Kasetti digitoitiin DVD levylle. Kuvanlaatu oli kyllä liiankin hyvä ! http://www.digitalisointi.com/

[Pekka Holopainen 96]

Tiedän kyllä nämä ammattilaisvaihtoehdot, mutta taitaisi tulla äkkiä 100+ kasetille helposti hintaa enemmän kuin millä vastaavat saisi uutena ostaa? Nuo on ostettu pääasiassa ulkomailta erilaisista tarjouksista, joista en paljoa maksanut. MP3:na kai kannattaisi tallentaa CD:lle?

 

Edit: Eivät ole mitään Mustamäen torin piraatteja (en ostele mitään piraatteja) vaan pääasiassa Espanjasta tai muista espanjankielisistä maista ihan tavarataloista ostettua suurimmaksi osaksi latinomusiikkia.

 

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Äänittämiseen tarvitaan ohjelma mikä tuossa tulikin esille. On ilmaisia, maksullisia, hyviä, huonoja ja kaikkea siltä väliltä. Itse käytän Cubase -ohjelmaa, joka on täysversiona hiukan tyyris (Thomanilla 533 e) jos ei tee muuta kuin äänittelee kasetteja. En tunne Audacityn ominaisuuksia, mutta ainakin Cubasella voi tehdä äänelle melkein mitä tahansa mitä nyt "oikeassakin" studiossa... jos se nyt millään lailla on tässä kasetin digitoimisessa tarpeellista. Cubasesta on myös kevytversioita.

 

Niin no lisäksi, mitä parempi äänikortti sen parempi. Nykyaikaisen tietokoneen äänikortillakin pärjäilee.

[Kari Kyheröinen 0]

Mulla on iso laatikollinen hyväkuntoisia C-kasetteja. Mikähän olisi paras/edullinen vaihtoehto siirtää tuo musiikki esimerkiksi CD- tai DVD-levyille?

 

Tällainen vanhojen äänitallenteiden digitointiohje löytyi kirjanmerkeistä - How To Rip and Clean Your Analog Audio Collection [* Tested]. Audacity on oikein hyvä ohjelma ja mp3 varmaan riittävä C-kasettien äänenlaadulle. Suosittelen tallentamaan kaikki digitoidut musat omalle (verkko)kovalevylle (+ varmuuskopiolevylle tai pilvipalvelimelle). CD on jo kuolemaa tekevä formaatti ja DVD:n alamäkikin vain kiihtyy. No tallenteista voi toki tehdä myös CD/DVD käyttökopiot, jos niille on käyttöä esimerkiksi autossa.

[Pekka Holopainen 96]

...

musat omalle (verkko)kovalevylle (+ varmuuskopiolevylle tai pilvipalvelimelle). CD on jo kuolemaa tekevä formaatti ja DVD:n alamäkikin vain kiihtyy. No tallenteista voi toki tehdä myös CD/DVD käyttökopiot, jos niille on käyttöä esimerkiksi autossa.

 

Nykyinenkin auto on jo vanha joten siitä ei löydy kuin CD-soitin (ei mitään liittymiä uudemmille laitteille tai ääniratkaisuille). Soittimen vaihto ei ole yksinkertainen juttu koska tässä on sellainen (ulkoisesti) vain tähän automalliin sopiva koodisuojattu soitin-radioyhdistelmä. Auton vaihto olisi helpompi, mutta siihen taitaisi mennä hieman enemmän rahaa. Tietenkin musiikin voisi kopioida jollekin tikulle ja kuunnella sitten vaikka kuulokkeilla. Minä vain en pidä niistä etenkään liikenteessä, jossa ne voivat haitata liikenteen äänien seuraamista.

 

Kiitoksia kaikille hyvistä ehdotuksista. Ei noiden kasettien äänenlaatu niin kaksinen ole etteikö niiden siirtämisestä voisi selviytyä ilmaisohjelmillakin.

 

Pekka

 

[Antti Laukkanen 15]

Kas tämmöinenkin ketju tänne on ilmestynyt. En tiedä onko tässä aihetta suureen musiikkilaitekeskusteluun, mutta kerronpa nyt jotakin ennen kuin esitän teille tietoviisaille kysymyksen. Monenlaista on tullut jollakin tasolla soitelluksi vuosien varrella. Soittimia olen mieluusti ottanut haltuuni, jos olen niitä jostakin saanut ja toisen kautta tärvännyt niihin jonkin verran rahaakin. Kosketinpuolella minulla on semmoinen Rolandin EP7 II midipiano, jonka olen omistanut jo pian 20 vuotta. Vielähän silläkin soittelee, vaikka aika on epäilemättä ajanut siitä ohi. Akustinen piano/flyge olisi haaveissa, mutta moiseen ei ole juuri nyt kapasiteettia. Vanhempien luona on vanha Hellas, jota voi hakata. Isukilla on myös Clavinova, jota tulee kiusatuksi mökillä käydessä. Torvimaailmassa on pasuuna ja pari trumpettia, sekä tällä hetkellä lainassa myös baritoni. Kaikenlaisia tinapillejä ja nokkahuiluja vielä lisäksi. Sitten on kerääntynyt nurkkiin kitaroita ja bassoja jonkinlainen armada. Kuvassa näkyvien lisäksi myös akustiset Landola ja appiukolta lainassa oleva Martin, jonka voi kuulla soivan vaikkapa tuossa introssa:

 

Noista sähköisistä räpsäisin hirmu huonon kuvan, jonka sain hirmu huonoilla työkaluilla tähän mukaan, mutta ehkä niistä saa alkuun jotakin tolkkua.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vasemmalta ylhäältä pikku kierros:

- Squierin 20th Anniversary Strato. Nätti peli, mutta muuten viime aikoina enempikin koriste. Eli 2002.

- '09 jenkki-Telecaster, jonka toin Floridasta uutena

- '77 jenkki-Stratocaster. Aarteeni, jonka sain hankkia entisen soittotoverin perikunnalta. Kitaran historia on tiedossa siitä saakka, kun entinen omistaja osti sen New Yorkista uutena. Se on nähnyt monta legendaarista keikkalavaa.

- ´77 Fender Jazz Bass, jossa ei oikeestansa ole muuta originaalia kuin kaula. Bodyn tein raakaversiosta itte, mikit ovat Bartolinit ja talla Gotoh. Kielet flatwoundit.

- Squierin versio aiheesta, eli Vintage modified Jazz Bass jostain tämän vuosikymmenen alusta.

- Jänskempi Baja-Strato eli ns. Splattercaster vuodelta 2003. Yksi lempikitaroistani. Käypi niin kivasti käteen.

- '86 Ibanez Roadstar II. Eka sähkärini, jolla on soitettu kaikki kouluaikojen kovimmat rokit Marty McFlylla oli samanlainen Paluu Tulevaisuuteen -leffassa, paitti siinä oli floikka ja lukot!

- Squierin valmistama Telecaster Custom, joka on oikeestaan aika kiva peli. Toimii mulla Keith Richards -henkisenä open G -keppinä, vaikka siinä onkin vääräoppisesti kuusi kieltä.

 

EDIT: Ainiin Samickin Greg Bennett Avion 6 eli punainen Les Paul -kopio unohtui, kun se asuu toisessa kammarissa.

 

Ja Hankosen Paulille tiedoksi, että kun meinaat myydä tuon Blue Floral Stratosi, tiedät kelle ilmoittaa

 

Mutta siihen kysymykseen. Minua on kovasti innostanut puuhata sovituksia ihan noin harrastemielessä. Kaipaisin jotakin ohjelmaa, jolla homma hoituisi helposti ja nopeasti. Siis siten, että voin soittaa stemmat midi-kiipparilla sisään, korjata niitä vähän ruudulla ja saada sekä soivan, että nuotinnetun lopputuloksen aikaan. Tein yhden kohtuullisen kokoisen kuorosovituksen MuseScorella ja eihän siitä tullut täytistäkään, kun jokaisen nuotin keston saa valita erikseen ja korjaaminen on helkkarin vaikeaa. Suositelkaapa siis jotakin mukavaa, muttei liian hankalaa ohjelmaa. En nimittäin jaksa kuitenkaan opiskella itse ohjelman käyttämistä kovin syvällisesti lopputuloksen ollessa nörtteilyä suurempi tavoite. Toki samalla voisin ottaa vastaan myös suosituksia kivasta kotistudiosoftasta, jotta voisin viimeinkin soitella joitakin vuosien takaisia ideoitani ns. äänitteiksi.

 

Semmosia

 

-A-

 

 

 

[Jari Vanhatupa 2]

Antilla näyttävä ja edustava kokoelma Fendereitä. Kyllä tuolta seinältä kelpaa soitinta mennä valitsemaan. Itse olen soitellut vain Fenderin kopioilla. Muutaman kerran olen päässyt kokeilemaan oikeaa Stratocasteria . .  Olihan se . .

Hieno ääni niissä on. Eric Claptonin ja suomalaisista esim. Jimi Sumenin varhainen tuotanto on jäänyt mieleen. Tässä hieman Claptonin Stratocasterin uustuotanto mallin soundia: 

 

Mutta sitten taas  niistä syntikoista . . .  .

 

[ attachment removed / expired ]

 

Moduulisyntikat ja niillä tehty musiikkikudos rupesivat kiinnostamaan muttei ole tällähetkellä rahaa semmoisia härveleitä ostaa, no ei hätä ole tämännäköinen onhan minulla tämä Casion XW-P1:nen.

Tämähän on käyttöjärjestelmältään senverran erikoinen ja innovatiivinen että päätin tutkia voisiko tätä ajatella ikäänkuin "modulaarisesti" ja tehdä sitä musiikkikudosta pelkästään tällä pelillä. Oli siis hyvä syy aloittaa laitteen teho-opiskelu!

 

Tässähän on tuo step-sekvensseri niin merkittävässä osassa ja se muistuttaa pitkälti modulaarisyntikoissa käytettyjä vastaavia laitteita, tosin sikäli poiketen, että tämä pyörittää useampia mono-raitoja kerralla + yhtä moniääniraitaa sekä kontrolliraitoja.

Mukana on myös toinekin tallennusväline: "Pharse sekvensseri" joka soi tarvittaessa itsenäisesti tai synkassa yhtäaikaa step-laitteen kanssa.

Lisäksi on monipuolinen arpegraattori sekä "hold nappi" jolla saa jätettyä soimaan alas painetuja koskettimia. Vielä olisi sitten Hex-layer monikerroksiset soundit joko 6kpl vierekkäin tai päällekkäin koskettimistolle aseteltuna. Niiden keskinäisiä voimakkuus-suhteita voi säätää niillä mekaanisilla liukupotikoilla. Ääniin pääsee myös kiitettävästi suoraan kiinni neljällä ruuvattavalla potikalla sekä tilanteesta riippuen myös noilla liukusäätimillä.

 

Laitteen takana on myös extra sisääntuloja mikrofonia, ulkoista äänilähdettä ja instrumentteja varten. Voit vaikkapa liittää toisen syntikan jonka tuottaman äänen voi sitten mixata XWP:n mikserissä mukaan äänikudokseen ja käyttää siinä XWP:n omaa efektiprosessoria. Extra syntikan voi sitten myös tahdistaa kytkemällä midi-piuha laitteiden välille.

Kokeilin ominaisuutta kytkemällä Rolandin rumpukoneen extra-sisääntuloon. Varsin erikoista, että Rolandin rumpusoundien vire seurasi äänenkorkeudeltaan XWP:n koskettimistoa tempon pysyessä vakiona! Mikrofonin kytkentäkokeilussa ilmeni, että puhuessani mikrofoniin sain äänenkorkeuteni muuttumaan koskettimia painelemalla. Ääneni näytti seuraavan myös arpeggioita jos semmoisen laittoi pyörimään, samoin ääntäni pystyi muokkaamaan syntikan suotimilla ym.

 

Kuulostaa monimutkaiselta ja se myös on sitä. Hitaasti alkaa laitteen logiikka kuitenkin avautua ja pian huomaakin, että härveli antaa varsin monipuoliset ja hyvät eväät tehdä elektronista live-musiikkikudosta.

Aluksi kokeilin kuitenkin mennä tekemään omia soundeja. Laitteesta löytyy roppakaupalla niitä samannimisiä "moduuleja" joita saa ostaa varsinaisiinkin modulaarisyntikoihin, tyylin LFO-1, LFO-2, Ring-modulator jne. Eniten yllätti kuitenkin aaltomuotojen järkyttävä määrä!

Virtuaalisesti mallinnettuja analogiaaltomuotoja on 310-kpl! Soundeihin voi ottaa mukaan myös PCM-aaltomuotonäytteitä joita on huikea määrä, yli 2000-kpl! soundimateriaalia on siis enemmän kuin koskaan pystyy täysin hyödyntämään.

 

Aaltomuotojen nimissä käytettävät lyhenteet antavat vinkkiä siitä minkä syntikoiden aaltomuotoja ilmeisesti kulloinkin mallinnetaan, tässä arvioita:

 

MM - Moog Modular

MG - Moog

AP - ARP

OB - Oberheim

P5 - Propeth 5

CZ - Casio-CZ sarja

ND - A New England Digital Syclavier?

JP - Roland Jupiter

VA - Virtual Analog, Nord?

TB - Roland Bassline

SH - Roland SH 101?

 

PCM-ääninäytteissä huomasin mielenkiintoisen seikan. Niiden virettä voi säätää aivan tolkuttomasti. Esimerkiksi vaikkapa jonkun sellon kielen saa värähtelemään niin hitaasti ja matalalta, että kieli kuulostaisi olevan ainakin metrin paksuinen!

Toinen mieleenjäänyt juttu oli LFO:ssa vibraaton värähtelynopeuden lisäksi mahdollisuus määrittää siihen myös nuottiarvo jonka saa tahdistettua sekvensserin tempoon!

 

Sitten se varsinainen juttu jota minä pidän tärkeänä: Lähes kaikkeen pääsee kajoamaan sekvenssien soidessa. Juuri tämä seikka mahdollistaa sen elävän musiikkikudoksen luomisen. Niin sekvenssien rakennetta kuin soundejakin voi ruuvailla reaaliajassa.

 

Vaikka XW-P1 yrittääkin olla ihan kiitettävästi yhtäaikaa kaikkea mahdollista, niin toki tulee vastaa tilanteita joihin se ei taivu tai sitten en vain vielä osaa . . . Suomenkielistä manuaalia tässä odotellaan joka kuulemma on juuri valmistunut ja Fazerilta lupasivat sen postittaa minulle muutaman päivän sisällä. Tässä onkin muuten tärkeä pointti. Mikäli haluat suomi-manuaalin niin osta laite Fazerilta!

Minulta ainakin on turha kysellä siitä manuaalista kopioita mikäli sormi menee suuhun tämän monimutkaisen syntetisaattorin kanssa.

 

Pistän mahdollisesti lisää tarinaa tulemaan sikäli kun laite tulee tutummaksi, ehkäpä laitan myös omia musiikkinäytteitä siitä kuinka XWP taipuu ambience musiikin suuntaan. Kaikkeen muuhun se ainakin tuntuu kyllä taipuvan kun noita Yotube videoita katselee. Pistäkää tähän linkkiä mikäli törmäätte Xwp:llä tehtyyn musiikkikudokseen joka rikkoo "normaalimusan" rajoja.

 

[Jari Vanhatupa 2]

[ attachment removed / expired ]

 

Tuommoinen räkkimikseri tuli hankittua kun halvalla sen sain erään musiikkiliikkeen loppuunmyynnistä. Testailin sitä tuossa juuri eilen rumpukoneen ja tallentimen kanssa, ominaisuudet ja laatu yllättivät. Tämä sisältää itsessään 100-ohjelmaisen 24-bittisen multiefekti prosessorin, joten kaiut sun muut efektit kulkevat näppärästi samassa laatikossa.

[Esa Sairio 763]

Moi,

 

rakensin tällaisen sähkökitaran oppikoulun alaluokilla joskus 1960-luvulla. Erikoista soittimessa on itse tehty otelauta, kehno sellainen kun ei ollut varaa ostaa valmista otelautaa. Itse lankkuosa on ontto, jolloin kitarasta lähti jonkinlainen soundi ilman vahvistinlaitteitakin. Mikrofoneina ovat aikanaan halvimmat Idealin mallit.

 

Ongelmana on minulla se, että vaikka kuuntelen musiikkia todella mielelläni - ja huomaan melodia- ym. virheet helposti, en koskaan ole oppinut itse soittamaan - pois luettuna kitaralla alkeellinen soolo-osuus kappaleesta "Talo nousevan auringon".

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

yES

[Tarmo Kallio 239]

Hieno on kitara. Ja arvokas. tällaisia ei monella ole.

 

Ei ole nyt valitettavasti laittaa kuvaa minun koulussa tekemästäni kitarasta.  Vuosi oli 1979. Se tehtiin todella paksusta pyökkilankusta. Opettaja ensin sahasi ja höyläsi, että päästiin lähelle kitaran rungon paksuutta. Tein sitten loput koneilla itse.

 

Ensimmäinen kitaran kaulaosa (pyökistä) meni sudeksi. Opettaja oli antanut väärät piirustukset tai jotain. Ei olisi mahtunut kuutta kielenkiristintä mitenkään.

Uuden kaulaosan suunnitteli isäni. Ja siitä tulikin hieno. Minulla on kitarassa vain yksi mikrofoni ja taisi olla myös Ideal merkiltään. Ei ollut rahaa parempiin.

 

Minun kitaraan tuli valmis otelauta. Mutta kukaan ei sanonut, että otelaudan alla pitää olla teräslattarauta upotettuna puuhun. Eli kitaran kaulaosa käyristyi hieman teräskielien vedosta.

No sen pystyy tekemään vaikka nyt jatkossa. Olen miettinyt kitaran peruskunnostusta. Värikin on hirveä. Kamala metallinhohto vihreä. Miksi maalasin 

Alkujaan kitara oli laikukas tummanpunainen.

 

Kitarassa oli aikoinaan sisäänrakennettuna langaton itsetehty laiton lähetin. Jonka kantomatka oli jotain 100 metriä. Tein lähettimen muistaakseni vuonna 1980. Mikä tahansa ULA radio toimi vastaanottimena. En muista onko lähetin edelleen kitarassa.

[O-P Pietila 1]

Uusimmat hankinnat:

 

Korg Volca Beats, Bass ja Keys:

 

MicroKorg XL AllBlack:

 

Rolandilta on tulossa mielenkiintoinen TR-808, TR-909 ja TB-303 paketti (Aira):

http://www.roland.com/aira/

 

Kannattaa muuten katsoa nuo Airan videot. 

 

Hauskin ja mielenkiintoisin juttu on mielestäni silti Bass Bot TT-303. Rolandilta päättyi lisenssi aitoon TB-303:een ja Cyclone julkaisi heti

laitteesta pahvilaatikkoa myöten lähdes identtisen kopion:

 

 

Linkin takana kuva aidosta 303:sta ja kopiosta:

http://www.youtube.com/watch?v=tpQSI9atFaE

[Jari Vanhatupa 2]

Esalla tyylikäs vanha "Batman kitara" Liekö vain sattumaa nuo Batman vaikutteet ulkonäössä vaiko ihan tarkoituksellisia?

Epäilemättä tuon näköisestä kitarasta olisi varmaankin tullut kaupallinen menestys, tarvittaisiin vain vielä iskevä nimi tuonne lapaan.

Nousevan auringon talo, sehän oli se legendaarinen kitaristien ensimmäinen opeteltu biisi ja ihan hyvä sellainen. Kyseisellä biisillä aikoinaan itsekin aloitin ja vieläkin sitä soittelen silloin tällöin. (kun en osaa muutakaan)

Tuon kun oppi soittamaan niin sittenhän sitä olikin jo valmis perustamaan bändin muiden samantasoisten kaverien kanssa. Yllättäen yhteisvoimin syntyikin musiikkia ja pian tytöt alkoivat piirittämään "bändissä soittavia muusikoita" jne.

 

O.P:llä mielenkiintoisia hankintoja. MicroKorg XL vaikuttaa pätevältä. Tosin demottajana on yksi parhaista, ellei paras syntikoiden demottaja  U.Katsunori.

Mielenkiintoinen juttu tuo Rolandin TB-303:sen ilmestyminen kloonattuna ja varsinkin noin toteutettuna. Kas kun Roland ei itse tehnyt tuota juttua. Epäilemättä tulee olemaan menestys, sillä porukka haluaa kyllä myös noita vanhoja klassikoita sellaisena kuin ne olivat vaikka uudet korvaavat mallit olisivatkin parempia.

Liekö tuolle ilmiölle vielä jatkoa? Koskahan sen Jupiter-8:sin lisenssi umpeutuu? Vaikka uudet Jupiter-50 ja 80 tuovatkin tarjolle kaikki nykyiset ja vanhatkin herkut, ostaisin silti mielummin samalla hinnalla tarkasti kloonatun Roland Jupiter-8:sin.

 

Olen myös hankkinut jotain pientä uutta härveliä, pitäisi koittaa jossakin vaiheessa vääntää niistä vähän jutuntynkää.

 

 

[O-P Pietila 1]

Nuo Rolandin Jupiter- ja SH-sarjan VA-syntikat eivät ole käsittääkseni mitenkään yhteneväisiä esikuviensa kanssa. Myyntiä on lisätty vain vetävällä nimellä.

Toivotaan, että tuo Aira muuttaisi suunnan.

 

On tuo Bass Botin noinkin laadukas julkaisu kyllä hieno veto. Se mitä Rolandilta odotettiin 20-vuotta tuupattiin ulos näin nopealla tahdilla.

Vieläkään ei kyllä päähäni mahdu miksi Roland ei itse julkaissut vastaavaa re-issueta vaikka limited editionina. 

[Jari Vanhatupa 2]

[ attachment removed / expired ]

 

Tutun musiikkikaupan loppuunmyyntihässäkän ajan hyllyssä seisoi eräs laite jota kukaan ei ymmärtänyt ostaa. Oliko syynä se, että siitä oli jo tullut uudempikin versio markkinoille. Jokatapauksessa tämä oli siis epäilemättä eräs viimeisiä uutena myynnissä olevia yksilöitä ja alkoikin kiinnostaa sen verran, että korjasin sen omiin kokoelmiini. Pakkauksen päällä luki komeasti:  "Maailman pienin Pro Studio"

 

Aika paljon luvattu joten olikin erityisen kiinnostavaa ottaa selvää tuosta lupauksesta. Pieni se ainakin on, leveyskin on vain vajaat 14 senttimetriä! Juuri tässä pienessä koossa piileekin ehkä laitteen suurin vahvuus kun sitä verrataan markkinoiden muihin digitallentimiin. Kyseessä on siis SD-muistikortille neljää erillistä ääniraitaa, parhaimmillaan CD-tasoisella äänenlaadulla tallentava digitallennin.

 

Pakkauksen avattuani huomio kiinnittyi tuhtiin ohjekirjaan. Ominaisuuksia siis epäilemättä löytyy roppakaupalla kuten näissä digitallentimissa on jo muodostunut tavaksi, eikä tämäkään mikroluokan studio tee poikkeusta. Oppettelemista riittää useiksi päiviksi vaikka äänittämään pääseekin heti, sen kummemmin ihmettelemättä.

 

Hmmm . . . mistä aloitetaan?

 

Kitarat:   Kitaraplugi kiinni laitteen kylkeen ja kuulokkeet päähän. Heti kuulostaa oikein hyvältä, sillä onhan Boss tunnettu laadukkaista kitaran efektilaitteistaan. Kitaralle ja bassolle tarkoitettuja valmiita efektiohjelmia on 80 kpl. Efektien parametreja voi myös tarvittaessa muokata mieleisekseen.

Mukana on myös toistakymmentä erilaista kitaravahvistin mallinnusta pienestä combosta järeään hevistäkkiin. Kitaravahvistimen eteen astetun mikrofonin paikkaa voi muuttaa, jolloin tallennettava sointi muuttuu kuten todellisuudessakin.

 

Akustisen kitaran, laulun tai muun akustisen instrumentin äänitys onnistuu myös, sisäänrakennetun mikrofonin avulla. Laitteeseen voi myös kytkeä oman ulkoisen mikrofonin. Tässä käyttötilassa on valittavana 20 kpl erilaista efektiprosessoria.

 

Rummut: Laitteessa on oma studiorumpali joka osaa soittaa 50 erilaista musiikkityyliä. Jokaiseen tyyliin voi valita erilaisia variaatioita, aloituksia, välifillejä ja lopetuksia. Eri tyylejä voi sekoitella vapaasti.

Rumpukopit voi valita valmiista "biisirungoista" tai tehdä itse valmiskompeista tahti kerrallaan. Varsinaisten rumpukoneiden iskukohtaista editointia ei kuitenkaan ole.

Kokeilin rumputaustan tekoa valitsemalla toivelaulukirjasta J.Leskisen "Marilynin" ja rupesin laittamaan rumpupatterneja ja fillejä jonoon kirjan tahtiviivoja ja sanoitusta mukaillen. Kyllähän siitä ihan kelpo ja aidolta kuulostava komppi syntyi.

Rumpusoundit sinänsä ovat oikein hyvät, ihan samaa tasoa kuin Rolandin sähkörummuissani tai varsinaisessa isommassa rumpukoneessa.

Erilaisia rumpusettejä on myös kiitettävät kahdeksan kappaletta. Valmista biisiä voi sitten kokeilla soittaa erilaisilla seteillä ja valita niistä parhaalta kuulostavan.

Mikään ei tietenkään estä tekemästä rumpuraitaa omilla rummuilla mutta silloin siihen kuluu yksi tallennettavista neljästä raidasta. Koneen omat rummut eivät näitä ääniraitoja kuluta.

 

Virtuaaliraidat: : Nuo neljä tallennettavaa raitaa saattavat kuulostaa vähäiseltä mutta asia muuttuu hieman toiseksi kun ymmärtää "virtuaaliraitojen" tarkoituksen. Jokainen neljästä raidasta sisältää myös kahdeksan klp virtuaaliraitoja, joille voi myös äänittää materiaalia ihan normaalisti! Käytössä on siis yhteensä 32-eri raitaa.

Itse kokeilin tuossa "Marilynissä" soittaa kitarakomppeja eri raidoille eri soundeilla, samoin erilaisia sooloja joista sitten pystyin valitsemaan mieleisen lopulliseen soivaan versioon.

On myös mahdollista määrittää ja yhdistellä soivia virtuaaliraitoja erikseen, eli mikäli olet äänittänyt vaikkapa pätkän säkkipilliä niin sen voi tallentaa vaikkapa kitarasoolon virtuaaliraidalle ja poimia sitten soivaksi tarvittavaa kohtaan mikäli kitarasoolon ja säkkipillin ei tarvitse soida yhtäaikaa.

Tosin nuo neljä raitaa kyllä riittäisivät ihan sellaisenaankin pienten demobiisien tekoon. Ainakin itse teen sovitukset lähes aina tyyliin rummut, komppikitara, soolokitara, basso ja keyboardi. Mikäli tarvetta on isompiin sovituksiin niin voi tehdä välimiksauksen, hyödyntää virtuaaliraitoja tai käyttää jotain toista järeämpää tallenninta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Editointi: Biisien soitettuja osia voi leikkailla ja liimailla eri paikkoihin miten haluaa (tai mihin taidot riittävät). Undo toiminto on tehokas ja tehdyt asiat saa tekemättömäksi. Yhtä biisin kohtaa voi jauhaa niin kauan, että otto onnistuu jne.

 

Loppumasterin tekemistä varten on myös omat muokattavat 10 efektiä, hieman musiikkityylin mukaan. Lopullisen miksauksen voi sitten siirtää usb-liittimen kautta tietokoneelle joko MP-3 tai Waw-muodossa.

Jätän tässä nyt paljon hienouksia kertomatta, sillä tämän olisi tarkoitus olla vain "pikatesti" mainittakoon kuitenkin vielä, että laitteeseen voi tallentaa musiikkia Mp-3 muodossa ja tallenteen tempoa voi hidastaa äänenkorkeuden siitä muuttumatta.

Varsin hyvä ominaisuus harjoiteltaessa soittamaan outoja biisejä. Mp-3 tallenteesta voi myös "leikata" esim laulun tai muita osia pois harjoittelun tai jammailun tehostamiseksi. Kuin he ovat saaneet sen aikaan! Ei voi kuin ihmetellä!

 

Laitteen varsinainen "juju" on nimenomaan tuo pieni koko ja "heti valmis tositoimiin" ominaisuus. Onkin nautittavaa mennä kitaran kanssa äänittelemään ja miksaamaan sinne missä milloinkin tuntuu parhaalta olla, vaikkapa sohvalle makaamaan, pihakeinuun, autotalliin, parvekkeelle jne. Kitaran ja basson saa näppärästi vireeseen laitteen omalla viritysmittarilla. Virrankulutus laitteella on tosin aika kova valaistusta näytöstä johtuen joten laitteen kaksi paristoa tyhjenevätkin melko nopeasti. Ensimmäinen lisähankinta olikin neljä ladattavaa akkua laturin kera. Verkkolaitteenkin voi asentaa mutta silloin menee tuo näppärä "soita missä huvittaa" ominaisuus vähän pieleen.

Tuo on nyt ollut muutaman viikon käytössä ja aina vain joutuu ihmettelemään laitteen äänenlaatua ja sitä, että tuossa tupakka-askin kokoisessa laitteessa on täydellinen musiikkistudio!

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jari Vanhatupa 2]

Wanha Sierra sai taas toimia rahtilavettina kun ukko päätti hankkia lisää harrastusvälineitä!

 

Tässä ollan juuri käyty postissa ja matkahuollossa. Kiire kotiin on kova sillä laatikkojen sisältöä pitää päästä hetimiten näkemään. Ei niissä tiiliskiviä sisällä ollut vaikka paljon painoivatkin, nissä oli "vintagea" tarkemmin sanottuna semmoisia esineitä jotka vaativat käyttäjältään tietynlaista harrastemieltä ja innostusta . . . . ööö . . mitä niissä sitten oli?

Saatte arvata . . . arveluja voi esittää. Kirjoittelen niistä juttua sitten myöhemmin kun työkiireet vähän hellittää.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Mikko Tuomi 398]

Onko Sierra ihan ehta '83?

 

[Jari Vanhatupa 2]

Onko Sierra ihan ehta '83?

 

 

Se on vuosimallia 1986. Nelivaihteinen 1.6:nen ja korimalli on se ensimmäisen lähdön versio niillä pienemmillä lampuilla. Pidän tuota huvikseni liikenteessä kun siinä on niin letkeän rento tunnelma ja bonukset vakuutuksessa 75% elikkä sitä ei tule kalliiksi pitää.

[Mikko Tuomi 398]

Se on vuosimallia 1986. Nelivaihteinen 1.6:nen ja korimalli on se ensimmäisen lähdön versio niillä pienemmillä lampuilla. Pidän tuota huvikseni liikenteessä kun siinä on niin letkeän rento tunnelma ja bonukset vakuutuksessa 75% elikkä sitä ei tule kalliiksi pitää.

 

Oliko '86 vielä nuo penkit vai? Omista Sierra-ajoista on niin pitkä aika ettei enää muista

 

[Jari Vanhatupa 2]

Oliko '86 vielä nuo penkit vai? Omista Sierra-ajoista on niin pitkä aika ettei enää muista

 

Juu kyllä ne alkuperäiset penkit pitäisi olla. Melko uudenkarheana tuo auto aikoinaan tuli hankittua ja nuo siinä oli.

 

Niin ne salaperäiset paketit? Tässä on sen pienemmän sisältö: Yamaha Cs-15 Monofoninen analogi-syntetisaattori 70-luvun lopulta.

Kyllähän se oli haaveena jo silloin aikoinaan mutta mikäs lie siinä oikein oli, että vasta nyt sain sen hankituksi. No parempi myöhään kun ei milloinkaan. Noin periaatteessa olen sitä mieltä, että kannattaa hankkia tämmöisiä "ikuisuus-unelmia" niin kauan kun yleensä on vielä elävien kirjoissa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Se on tukeva kuin tankki, ei todellakaan mikään rimpula. Mikään ei notku, jousta tai natise. Ei tarvitse pelätä, että se menee rikki jos siihen koskee. Siihen aikaan nämä tehtiin tällätavoin. Potikat ovat erittäin miellyttävän tuntuiset käännellä ja toimivat tarkasti.

Laite on myös sähköisesti erittäin vakaa ja säädetty soundi ei itsekseen lähde muuttumaan vaan on vielä seuraavanakin päivänä kokeiltaessa ennallaan. Myös vire näyttäisi pysyvän hyvin säädöissään, ihan hyvä saavutus kun puhutaan analogisella elektroniikalla tehdystä syntikasta jolle on ikää kertynyt siinä 40-vuoden verran. Miten lie nykysoittimien kanssa, onko niistä jäljellä tämänverran kun aikaa on kulunut 40-vuotta?

Oskillaattoreita on kaksi kappaletta (VCO) mikä mahdollistaa hienovaraistenkin äänien luomisen. Laite on yksiääninen, eli vain yksi kosketin soi kerrallaan. Tosin tätä voi käyttää myös "Duofonisesti" eli kaksiäänisenä mikäli hyödynnetään takapaneelissa olevaa Control-volt liitäntää. Tosin en ole vielä kokeillut sitä ominaisuutta.

 

Ohessa kuva oskillaattoreiden säätimistä VCO-1 ja VCO-2. Aaltomuotoja on valittavissa kolmea sorttia kumpaiseenkin. Kanttiaallon pulssinleveyttä on mahdollista säätää sekä moduloida LFO:n singnaalilla. Vasemmassa yläkulmassa oleva External/Trigger Level nappi on yksi parhaita juttuja tässä laitteessa. Takapaneelissa on normaali plugisisäänmeno johon voi syöttää mitä tahansa audiosingnaalia ja sitten ottaa se mukaan syntikan äänimaailmaan jolloin sitä voi muokata syntikan VCF:llä ja VCO:lla!

Aivan huikea juttu ja esim. rumpukoneen kompista saa tehtyä aivan tunnistamattoman ja tyylikkäästi svengaavan elektroonisen sykkeen joka pistää jalan vipattamaan. Löysin aiheesta pienen yotube videonpätkän, kyseiseen kohtaan videossa pääset alla olevaa linkkiä klikkaamalla:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Mutta viedäämpä nyt syntikka laboratoriooni ja tutkitaan tuleeko sieltä niitä luvattuja aaltomuotoja ulos!

Kytkin Yamahan oskilloskooppiin ja koitin saada sen soittamaan mahdollisimman vakaasti noita perusaaltomuotojaan. Kyllähän ne siellä vielä olivat tallella! Ylimpänä Kantti-aalto, sitten saha-aalto ja lopuksi kolmio-aalto. Oskilloskooppi on ihan mukava juttu syntikan kanssa leikkiessä. Voisi muuten olla ihan hyvä myyntivaltti jollekin syntikalle, mikäli siinä olisi jo uutena reaaliajassa aaltomuotoja näyttävä pieni näyttö. Erilaisten äänien aaltomuotoja on hauska seurata kun syntikan nappuloita vääntelee.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ohessa vertailun vuoksi näytteeksi laadukkaasta singnaaligeneraattorista otetut vastaavat aaltomuodot. Tosin vertailu ei ole aivan reilu sikäli, että Yamahassa aallot otettiin audio ulostulosta jolloin välissä oli komponentti jos toinenkin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tähän syntikkayksilöön on tehty Don Solariksen "Melu-modaus" eli sisäinen lisäkytkentä jolla saadaan kohinaa tarvittaessa myös VCF kakkoseen. Modauksen voi kytkeä päälle ja pois takapaneeliin asennetusta lisäkatkaisijasta joka näkyy Yamaha tekstin alla. Modauksesta on hyötyä tietynlaisia soundeja tehdessä, esimerkiksi rumpuäänet tms.

 

Lisätietoa asiasta kiinnostuneille löytyy täältä:  http://www.synthdiy.com/files/2008/cs-15_mods.pdf

 

[ attachment removed / expired ]

 

Sitten jatketaan eteenpäin. Vasemmalla mixerit, huomaa singnaalin reititysviivat. VCO-1:sen singnaali voidaan tuoda myös VCO-2:seen jolloin molempia voidaan työstää kakkosen suotimella!

Molemmissa suotimissa (VCF) on rajataajuuden säätö ja resonassikorostus. Ylipäästösuodatin (HPF), kaistanpäästösuodatin (BPF) ja alipäästösuodatin (LPF). LFO:n ja vaippakäyrien vaikutuksen tasolle on omat nuppinsa. Käytettävä vaippakäyrä voidaan valita ja niiden polariteetti on mahdollista kääntää peilikuvaksi.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Seuraavana on sitten VCA:t eli (Voltage Controlled Amplifier) Nämä eivät kuitenkaan ole vahvistimia siinä mielessä, että niiden tarkoituksena olisi vahvistaa ääntä, vaan ne määrittävät vaippakäyrien kanssa lähinnä sen kuinka tehty ääni käyttäytyy ajan suhteen.

Intial Level nupilla syntikan saa soimaan ilman koskettimiston avainnusta joka on varsin kätevää monessakin tapauksessa.LFO:n moduloinnin taso voidaan tuoda tännekin ja EG Depth määrittää vaippakäyrien (EG) vaikutuksen tason. Vaippakäyrissä (EG-1 ja EG-2) on tavanomaiset liukusäätimet: Nousuaika (A), Tasaantumisaika (D), Vakiotilan taso (S) ja Laskuaika ® Vaippakäyrät voi asettaa myös ajallisesti 5-kertaisiksi Time x 5 napilla.

 

[ attachment removed / expired ]

 

No joo . . . tämmöistä vuodatusta tälläkertaa mutta ehkäpä jotakuta tämmöinen tarinointi kiinnostaa.

 

Lopuksi vielä nuo soiton aikana käytettävät säätimet. Koskettimiston vasemmassa laidassa: Portamento, sillä saa aikaan äänen automaattinen "liutus efektin" Keskimmäisellä liukusäätimellä säädetään suottimen äänenväriä ja se on hyvin tärkeä ja hyödyllinen. Bitch Bender säädin on lähinnä koskettimistoa ja se toimii hauskasti sikäli, että se näyttää liukusäätimeltä mutta onkin eteen ja taaksepäin kallistuva nuppi. Säätimellä voi taivutella ääntä ylös ja alaspäin ja taivutuksen laajuuden voi valita erillessä kytkimellä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tuommoinen masiina se Cs-15 on noin pääpiirteittäin. Sitten olisi vielä se isompi loota! Mitä siellä sitten lienee? Ainakin se painaa paljon lähes 30Kg! Siellä on vintagea . . . raskaan sarjan vintagea. Semmoista joka puhaltaa hieman eri tavalla kuin vastaavat nykypelit. Laite on varsin mutkikas mutta koitan kehitellä siitä jotain juttua tuossa ajan kanssa.