Suuri Musiikkilaite keskustelu

[Kari Kyheröinen 0]

Tuo Denon tupla cd voisi kiinnostaa mikäli se ei ole kotilaite, vaan dj-malli.

 

Laitan alustavasti tähän. Denon DN-2000F. Aito ja alkuperäinen, ollut minulla uudesta asti. Pysynyt kotistudiokäytössä paitsi yksi ulkokeikka heitetty legendaarisella Väinölänniemen Kasinolla Kuopiossa. Pakattuna nyt valmiiksi kestävään 4U kuljetuskassiin. Lisää infoa voi kysellä yv:nä tai sähköpostilla.

 

 

Monilla laitevalmistajilla omistaja on vaihtunut vuosien saatossa eikä tällaisten vanhojen, ennen internetin nousua tehtyjen tuotteiden tietoja välttämättä jakseta esitellä. Hyvä olisi esitellä. Juu Technicsin vinyylisoittimien hinnat ovat pilvissä. Muiltakin merkeiltä löytyy onneksi lähes yhtä laadukkaita tuotteita. Dj-käytössä tarvitaan suoravetosoitin pyörimisnopeuden säädöllä.

[Jari Vanhatupa 2]

joo, tuohan on ihan sopivan vintage laite joka tekee kaiken mitä ymmärrän CD:ltä vaatia harrastuksen tässä vaiheessa. Tuolla Denonilla ja sillä minun Peaveyn mikserillä pääsisi jo heti yrittämään jotakin etäisesti Dj-miksauksia muistuttavaa kohellusta.

Laiton yv:tä tulemaan

[Kari Kyheröinen 0]

Tuolla Denonilla ja sillä minun Peaveyn mikserillä pääsisi jo heti yrittämään jotakin etäisesti Dj-miksauksia muistuttavaa kohellusta.

 

Kyllä vaan. DJ-mixaaminen ei ole mitään rakettitiedettä mutta sitkeää harjoittelua sekin vaatii. Musikaalisuudesta ja rytmitajusta on apua.

[Jari Vanhatupa 2]

 

Hmmm . . . Kaikki vaikuttaa kaikkeen, nuo kirpparilta ostetut Dj-romumikserit, se ehjä Peavey Dj-mikseri, tuhansien kappaleiden vinyylilevy kokoelma, Tampereelta diskosta tulleet isot kaiuttimet, muusikkotausta ja konemusiikilla leikkiminen ja nyt tuo Karilta tullut Dj-CD soitin. Mikähän soppa noista voisi kehittyä, vai onko soppa jo valmis?

No ei ole mutta sanotaan, että kiinnostus heräsi kokeilemaan, että mistä tuossa Dj-jutussa oikein on kysymys. Veikkaan etten selviä tästä millään pikatestillä vaan kyse saattaa olla vuosienkin pituisesta ihmettelystä ja kokeilusta.

Tiedän suunnilleen missä tämä ala menee teknisesti tällähetkellä mutta sinne ei kuitenkaan kiinnosta suoraan loikata vaan ennemminkin  haluan lähteä liikkeelle jostain 80-luvun alkupuolen jutuista ja siitä kuinka silloin toimittiin. Mies, mikseri ja kaksi levaria . . . tiedättehän.

 

Tavallaan tuli kuitenkin ikäänkuin varaslähtö kun Kari tarjosi tuota Denonin Cd-soitinta. Olen nyt leikkinyt sillä muutaman päivän ja alkukompuroinnin jälkeen sillä kyllä saa aikaan ihan uskottavaa jälkeä, ainakin hetkittäin. Dj-miksaus näyttää kyllä vaativan harjoittelua saman verran kuin jos opettelisi soittamaan jotain uutta instrumenttia. Välillä voi kuulostaa hyvältä mutta pääosin kuultava lopputulos on aivan hirveän kuuloista.

Alla olevalla kalustolla pystyy miksaamaan kahden eri kappaleen ääniä sulavasti yhteen samassa tempossa ja hyvällä tuurilla jopa samassa sävellajissa. Yksinkertaisimmillaan siten, että kun toinen kappale on loppumassa niin toinen alkaa jo soida harmonisesti ja rytmissä siihen päälle.

 

Tällä Denonilla voi hakea biisistä jonkin tietyn kohdan erittäin tarkasti ja sitten napsauttaa sen soimaan oikealla hetkellä. Huomasin, ettei hauskanpitoon tarvita tuhansia levyjä, kaksi levyä riittää ihan hyvin.

Parilla biisillä pystyy leikkimään tuntikausia kun niitä yhdistelee eri tavoin siten, että välillä soi pätkä toisesta ja välillä toisesta tai sitten ne soivat harmonisesti hetkellisesti päällekkäin. lopputulos saattaa olla paikoitellen erittäin hyvän kuuloista eikä puuhaa malta lopettaa, ei sitten millään. Fiilikset on vähintään ihan samat kuin soitettaessa jollakin bändin soittimilla, tämä soitin on vain hieman erilainen . . .

 

>

[Kari Kyheröinen 0]

Hmmm . . . Kaikki vaikuttaa kaikkeen, nuo kirpparilta ostetut Dj-romumikserit, se ehjä Peavey Dj-mikseri, tuhansien kappaleiden vinyylilevy kokoelma, Tampereelta diskosta tulleet isot kaiuttimet, muusikkotausta ja konemusiikilla leikkiminen ja nyt tuo Karilta tullut Dj-CD soitin...

 

Nyt näyttää hyvältä. Kunhan laitteet vielä virittää tehokkaampaan asentoon, työ helpottuu ja työnjälki paranee. Esimerkiksi pöytäräkin voi kääntää makaamaan niin, että lyhyempi jalkaosa jää taakse. Kuin numero 7 kärkiensä varassa.

 

Kuvailusi fiiliksestä osuu nappiin. Erilaisten kappaleiden soittamisessa ja yhteensovittamisessa riittää hupia loputtomiin. Kahden samassa sävellajissa ja suunnilleen samassa tempossa kulkevan mutta muuten täysin erityylisen musiikin tai laulun odottamaton liitto voi kuulostaa täydelliseltä. Sopivien uusien parien löytyminen on työlästä ja selviää lopulta vain kokeilemalla ja kuuntelemalla.

 

Niin Pioneer julkaisi juuri uuden kevyen keskisarjan levysoitinmallin, Pioneer PLX-500. On phono- ja linjatasoinen lähtö sekä usb-liitin digikäyttöön. Laite on tulossa kauppoihin syksyllä hintaan $350. Joku tuollainen laitearsenaalin jatkoksi niin pääset pyörittelemään myös niitä vinyylilevyjä.

[Jari Vanhatupa 2]

Nyt näyttää hyvältä. Kunhan laitteet vielä virittää tehokkaampaan asentoon, työ helpottuu ja työnjälki paranee. Esimerkiksi pöytäräkin voi kääntää makaamaan niin, että lyhyempi jalkaosa jää taakse. Kuin numero 7 kärkiensä varassa.

 

Hyvä idea jota ei tule aivan heti ajatelleeksikaan, pitää kokeilla! Tosin nuo ovat nyt tuossa pöytäräkissä vain tilapäisesti. Jos kaikki menee nappiin niin tuossa talven mittaan saan lp-levyt, syntikat ja muut musalaitteet samaan huoneeseen ja ainoastaan kitaravahvistin ja rumpusetit saavat jäädä muualle kovaäänisyytensä vuoksi. Sitten sinne olisi tarkoitus väsätä jonkinlainen Dj-työpöytä viritys jossa olisi mukana ne vinyylilevaritkin, tämän Denonin cd-ohjainyksikkö tulisi sitten Dj-mikserin eteen vaakatasoon.

 

Tuo linkittämäsi Pioneer Dj-levari kyllä kiinnostaa, tosin tarkoitus oli kyllä selvitä halvemmalla, niitä levaeita kun pitää kumminkin olla kaksi kappaletta. Lisäksi ainakin toiseen pitää hankkia "scratchaamiseen" sopiva äänirasia ja liukumatto.

Omatkin levarivarastot on vielä tsekkaamatta, varastoon on vuosien varrella kertynyt muutama levari, joku niistä voi olla suoravetoinenkin . . . ei muista . . . ai mutta nyt muistan! Yksi on varmasti suoravetoinen! Siinä vilkkui jotain valoja levylautasen reunassa. Jaa mutta pahus, eihän siinä ollut portaatonta nopeudensäätöä!

[Kari Kyheröinen 0]

Tuo linkittämäsi Pioneer Dj-levari kyllä kiinnostaa, tosin tarkoitus oli kyllä selvitä halvemmalla, niitä levaeita kun pitää kumminkin olla kaksi kappaletta. Lisäksi ainakin toiseen pitää hankkia "scratchaamiseen" sopiva äänirasia ja liukumatto.

 

Saksalaisesta verkkokaupasta Decks Recordsista saa kaikkea vinyylilevyjen soittamiseen liittyvää. Uusista soittimista ja varaosista uusiin levyihin ja oheistuotteisiin. On toki edelleen mahdollista löytää kotimaan kirpputoreilta aitoja 80-90-luvun Technics SL-1200 -sarjalaisia. Kannattaa ostaa, jos edullisesti saa. Niin DJ-käytössä suoravetosoitin on suositeltava mutta hihnavetoisellakin pääsee alkuun. Hihnavetoisissa levyn pyörimisnopeus ei pysy yhtä tasaisena. Se ei välttämättä ole ongelma mutta vaatii enemmän harjoittelua ja nopeita kädenliikkeitä, kun yrittää sovittaa kappaleita samaan tahtiin.

 

Kotikäytössä vaatimattomampikin levysoitin käy ihan hyvin. Kun yökerhojen kuumat ja kosteat olosuhteet, tanssilattialta kantautuvat voimakkaat tärinät ja bassoäänten murinat eivät ole sotkemassa. Ei tarvita yli 10 kg painoisten Teknareiden suojaustasoa. Pyörimisnopeuden säätökään ei ole ehdoton välttämättömyys mutta silloin joutuu selvemmin tinkimään eri soittotekniikoista.

 

Levylautasmatoista muistui mieleen, DJ:n pyykkipäivä.

 

[Jari Vanhatupa 2]

Nauhureiden äänipäiden demangnetointi pitäisi kuulemma suorittaa silloin tällöin koska äänipäät ja nauhankuljetuksen metalliosat mangnetisoituvat pikkuhiljaa. Tämä mangnetisoituminen vaikuttaa nauhurin ääneen siten, että lähinnä korkeat äänet rupeavat pikkuhiljaa vääristymään.

 

Joskus aikoinaan 70-luvulla kuulin näistä demangnetointi laitteista, taisin silloin lukea niistä juttuja "Tekniikan Maailma" lehdestä. Mieleen taisi tulla silloin jotain sentapaista, että: Joo . . . varmaan hyvä laite mutta soihan nuo nauhurit ihan hyvin ilmankin ja mistä tuollaisen nyt edes löytäisi!

 

Ajat ovat muuttuneet siinä mielessä paremmiksi, että nyt löytää mitä vaan härveleitä ihan helposti. Ebayssa on myynnissä näitä demangnetoijia vaikka kuinka paljon, tilasin niistä yhden!

 

Otin tuossa hiljattain taas käyttöön yhden vanhan JVC-kasettidekkini joka on kaikinpuolin hyväkuntoinen, puhdistin äänipäät, vetoakselin ja kumitelan. Dekki soi mielestäni "ihan hyvin" mutta ei sitä kyllä ole koskaan demangnetoitu, siispä tämä dekki sai olla ensimmäinen testikohteeni.

Kuskasin dekin autotalliin, mahdollisimman kauaksi äänikaseteista siis! Tuo demangnetoijan käyttö kuulemma saattaa vahingoittaa äänikasetteja ja etäisyyttä niihin pitäisi olla vähintään yksi kilommetri. Tallissa oli myös vanha Ford Sierrani mutta arvelin ettei se kärsisi laitteen käytöstä mitenkään.

Itse demangnetointi oli kyllä helpoin hultotoimenpide minkä olen koskaan tehnyt, Laite kytketään verkkoon ja se tuodaan nauhurin äänipäiden luokse ja liikautetaan siitä ohi yhden sekunnin ajan! Sitten se viedään kauemmas ja katkaistaan siitä virta. Homma tuntuu ihan "huu-haalta" mutta totuus paljastuu kun menee kuuntelemaan dekillä musiikkia.

Muutos dekin äänessä oli ihan selvä! Korkeat äänet tulivat selkeämmiksi ja vapautuneemmiksi. Rumpalina kiinnitin huomioni symbaalien ja hihatin selkeämpään sointiin, olin jopa kuulevinani puisten rumpukeppien kosketuksen rumpujen kalvoihin, siis sen aivan ensimmäisen äänen alukkeen. Reunalyönti virveliin, vispilät, perkussiot jne. Riippuen tietysti hieman äänitteestä.

Saksofonin röhinä, laulukaiun hienot nyanssit, akustisen kitaran helinä, solistin hengitysäänet jne. Kaikki tuli paremmin esiin. Suosittelen kyllä toimenpidettä vanhalle muuten kunnossa olevalle nauhurille.

[Alex Lund 19]

Itellä ollu jo pitkään haaveena opetella jonkin soittimen soittaminen. Noh nyt sitten kaverin avustamana ja kertomusten myötä soittimeksi valikoitui urut. Noh menin ja ostin Yamaha Electone FC-10 kotiurun, jolla pääsin alkuun. Olen nyt noin 2kk soitellut ja G-avaimen nuottien luku onnistuu jo jotenkuten. Vielä kun oppisi käyttämään vasenta kättä ja jalkaa soittaessa Olen opetellut erittäin typistetyn version J.S. Bachin Toccatasta ja Fuugasta ja siihen kuuluu Toccatan alku, Fuugan alku ja fuugan loppu. Tällä hetkellä koitan opetella soittamaan toccataa kunnolla.

[Tarmo Kallio 239]

Hyvin se varmaan menee. Samoin minulla oli kitaransoiton opetteleminen. Minun pomoni sanoi aikoinaan: Soita riffi eräästä piisistä, niin saat palkankorotuksen. 

 

Tuosta edellisestä keskustelusta. Minulla on vastaava, mutta harmaa Akai merkkinen demangnetointilaite varastossa: http://www.radiomuseum.org/images/radio/akai_tokyo/head_demagnetizer_ah_9_1366895.jpg

[Tumi Hämäläinen 716]

Itellä ollu jo pitkään haaveena opetella jonkin soittimen soittaminen. Noh nyt sitten kaverin avustamana ja kertomusten myötä soittimeksi valikoitui urut. Noh menin ja ostin Yamaha Electone FC-10 kotiurun, jolla pääsin alkuun. Olen nyt noin 2kk soitellut ja G-avaimen nuottien luku onnistuu jo jotenkuten. Vielä kun oppisi käyttämään vasenta kättä ja jalkaa soittaessa Olen opetellut erittäin typistetyn version J.S. Bachin Toccatasta ja Fuugasta ja siihen kuuluu Toccatan alku, Fuugan alku ja fuugan loppu. Tällä hetkellä koitan opetella soittamaan toccataa kunnolla.

 

Aikoinaan aloitellessani haitarin soittoa, suurin vaikeus oli se, että en saanut vasenta (bassopuoli) kättä soittamaan omaa juttuaan oikeaan käteen (melodia) verrattuna. Pyrkivät aluksi tekemään vähän samoja liikkeitä. Noh, motoriikka kehittyi ahkeran harjoittelun myötä.

 

Siirryin sitten jossain vaiheessa urkuihin (Yamaha FE-70), jossa piti opetella myös jalkio. Se toi oman haasteensa motoriikan suhteen, mutta edelleen - ahkeralla harjoittelulla alkoivat kaikki raajat toimia halutulla tavalla. Vasen jalka (ja tarvittaessa oikeakin) soitti jalkiolla bassoa, ja oikealla säädeltiin volumepedalia tarvittaessa. Samalla tavalla rumpalikin joutuu koordinoimaan kaikkien raajojen käyttöä erillisinä, mutta se kyllä lähtee sujumaan, kun oikein asiaan keskittyy. 

[Jari Vanhatupa 2]

Itellä ollu jo pitkään haaveena opetella jonkin soittimen soittaminen. . . . . . . .

 

Tervetuloa soittoharrastuksen pariin, hieno juttu josta on iloa koko elämän ajaksi. Valmiiksi soittajaksi vain ei tunnu tulevan kuitenkaan koskaan mutta ei se haittaa. Aina kun saavuttaa jonkin tietyn tavoittelemansa tason niin se palkkio on sitten siinä.

 

Noilla isoilla kotiuruilla saa kyllä aikaan ihan komean kuuloista jälkeä ja ne on kevyitä ja helppoja soittaa jos vertaa vaikkapa akustiseen pianoon. Minullakin oli ensimmäinen kosketinsoitin juurikin tuommoiset kaksisormioiset urut. Sitten myin ne ja keskityin muihin soittimiin.

Koskettimet tulivat sittemmin taas takaisin syntikoiden muodossa ja ostin sittemmin jälleen myös isot urut, kunnes taas myin ne ja hankin lisää syntikoita. Kivaa puuhaa tuntuu riittävän jatkuvasti tämän soittoharrastuksen parissa. Kannattaa myös heti tehdä omia biisejä vaikkei ne hääppöisiä olisikaan, ne on kuitenkin omanlaisiaan juttuja ja kiinnostus pysyy yllä.

[Alex Lund 19]

Tervetuloa soittoharrastuksen pariin, hieno juttu josta on iloa koko elämän ajaksi. Valmiiksi soittajaksi vain ei tunnu tulevan kuitenkaan koskaan mutta ei se haittaa. Aina kun saavuttaa jonkin tietyn tavoittelemansa tason niin se palkkio on sitten siinä.

 

Noilla isoilla kotiuruilla saa kyllä aikaan ihan komean kuuloista jälkeä ja ne on kevyitä ja helppoja soittaa jos vertaa vaikkapa akustiseen pianoon. Minullakin oli ensimmäinen kosketinsoitin juurikin tuommoiset kaksisormioiset urut. Sitten myin ne ja keskityin muihin soittimiin.

Koskettimet tulivat sittemmin taas takaisin syntikoiden muodossa ja ostin sittemmin jälleen myös isot urut, kunnes taas myin ne ja hankin lisää syntikoita. Kivaa puuhaa tuntuu riittävän jatkuvasti tämän soittoharrastuksen parissa. Kannattaa myös heti tehdä omia biisejä vaikkei ne hääppöisiä olisikaan, ne on kuitenkin omanlaisiaan juttuja ja kiinnostus pysyy yllä.

 

Kanttori kertoikin improvisaatiosta ja soveltamisesta että ne on hyödyllisiä taitoja joilla saa biiseihin monipuolisuutta. Pilliurut voivat olla yhtä kevyet soittaa kuin kotiurut tai raskaampi kuin akustinen piano. Esimerkiksi Bachia soittaessa käytetään monia äänikertoja jolloin yksi kosketin avaa useamman venttiilin, ja se tarkoittaa että soittaminen on raskaampaa. Kotiuruilla ei oikein bachia pysty soittamaan kun sormiot ovat liian lyhyet ja jalkio vain yhden oktaavin ja ääniyhdistelmiä liian vähän. Kirkossa soittaessa harjoittelen aika paljon bachia mutta välillä on kivaa jysäytellä vähän iskelmää tai poppia tai rokkia. Koska urut ovat monipuolinen soitin niin sillä pystyy soittamaan lähes tulkoon mitä vain. Pakko sanoa kyllä että tuo yamaha on aika mopo 34-äänikertaisten Veikko Virtasten jälkeen

[Jari Vanhatupa 2]

Täytyy sanoa, että kova sälli tämä Alex, kun kirkon pilliuruilla aloittaa soittoharrastuksensa. Nostan kyllä hattua, vaikkei olekaan kuin vain erilaisia pipoja.

[Tarmo Kallio 239]

Ison kirkon urut soivat hienosti. Pääsin kerran katselemaan ja kuuntelemaan Turun tuomiokirkossa urkuparvelle edesmenneen Erkki Alikosken soittoa. Saimme kuulla soiton lisäksi asioita tekniikasta. Erittäin laadukkaat mikrofonit ovat kirkkosalin katossa. Noin 25 metrin korkeudessa. Saimme myös kuunnella soittoa hyvillä kuulokkeilla noitten mikrofonien kautta. Oli erikoista tutustua Turun tuomiokirkkoon yksityisesti. Valot olivat kirkossa silloin minimissään.

 

Erkki Alikoski soitti meille myöhemmin siellä paikanpäällä häämarssin ja erään hienon soiton uruilla.

 

Käytiin perinteisesti tänä joulunakin kuuntelemassa lauluja ja urkuja Turun tuomiokirkossa. En ole itse mitenkään kirkonmies. "Pakolla" olen seurakunnassa.  Oli silti hieno tilaisuus rauhoittua ja kuunnella.

 

[Alex Lund 19]

Täytyy sanoa, että kova sälli tämä Alex, kun kirkon pilliuruilla aloittaa soittoharrastuksensa. Nostan kyllä hattua, vaikkei olekaan kuin vain erilaisia pipoja.

 

Sanoisin että urkujen soitossa vaikeinta on se, että millaisella äänellä soittaa. Kaikkiin kappaleisiin ei sovi jysäyttelysoundi. Joihinkin herkkiin biiseihin sopii esimerkiksi jokin kevyt pehmeä huilusoundi. Ja joihinkin iloisiin esimerkiksi trumpetteja ja pasuunoita ja kieliääniä. Pitää kuullostella. Uruissa eri ääniyhdistelmiä saa miljoonia. Lisävarusteina usein tremolo ja paisutuskaapit. Mutta urut on kaikin puolin erittäin mukava ja monipuolinen soitin. En itsekään ole uskovainen tai kirkkomies mutta urkuja tykkään soittaa. Monipuolisuuden takia soitettavien kappaleiden määrä on lähes rajaton. Viime soittokerralla kun kaverin kanssa oltiin soittelemassa ja harjoittelemassa niin ensin kaveri soittaa suvivirren ja sitten opetellaan hieman bachia. Sen jälkeen hän sanoi, että pidetään taukoo opettelusta ja soitetaa joku kiva biisi mikä osataan. Noh meitsi sanoi siihen sitten että nyt soitetaan Tsingis Khan ja niin tehtiin. Kuullosti kyllä upealta...

[Alex Lund 19]

Jonkulla tässä keskustelussa taisi olla Hammond urut. Itsekin olen B3-urkuja soittanut ja tykkäsin tosi paljon. Hyvältä se Bachin musakin kuullosti hammondeilla, vaikka niitä käytetäänkin melko paljon rokissa ja populaarimusiikissa. Toisaalta, voihan kirkon uruillakin soittaa rokkia ja populaarimusaa.

[Jari Vanhatupa 2]

Studio numero:4 alkaa valmistua pikkuhiljaa. Puinen räkki on jo melkein valmis, sivulevyt, pintakäsittely ja suojaraudat puuttuvat vielä. Kytkennät on jo tehty ja ensimmäinen testibiisi on soitettu sisään, hyvin systeemi pelasi.

Tuo on 8-raitainen äänitys-studio jonka ydin on tuo Fostexin 8-raita kovalevytallennin jonka hommasin Ebay-netti-huutokaupasta, se lähti sieltä alle satkulla. Soundtrac äänipöytä oli minulla ennestään joutilaana, samoin nuo kaikulaitteet.

Painonappi patchbayn olin aikoinaan korjannut talteen roskalavalta. Tuo Shintronin patchbay onkin aikamoinen kytkentäpeto yksinkertaisesta ulkonäöstään huolimatta, kyllä jonkinaikaa sai suunnitella ennenkuin johdotus tuolla takana tuli valmiiksi.

Ideana tässä oli rakentaa ylijäämäkamoista tietokoneesta riippumaton 8-raitastudio lähinnä kitarademojen äänitystä varten. Mitoitus on semmoinen, että tuon voi asettaa kitaravahistimen päälle. Yksi pointti rakentamiselle oli myös tuo laadukas englantilainen mikseri jolla halusin päästä miksaamaan moniraitaa vanhanliiton tyyliin. Tuon Soundtrac:in eq:t soundaakin tosi hyvältä. Pistän joskus tuolla äänitettyä demoa tänne kunhan setti tulee aktiivikäyttöön. Tuohon ylimmäksi tulee sitten hylly jolle voi sijoittaa "vierailevia" laitteita, vaikkapa rumpukoneen, efektejä tai vaikkapa toisen kannettavan tallentimen jonka voi synkata fostexiin koska siinä on midi-liitännät.

 

 

Tämä Shintron on kytketty siten, että mikserin ryhmälähdöstä singnaali voidaan ohjata tallentimen kahdeksalle kanavalle monona tai tarvittaessa 4 x stereona. Tallentimen outputit on taasen jatkuvasti kiinni mikserin 8-ensimmäisessä kanavissa. Loppuja kanavia voidaan sitten käyttää sisäänsoittoon. Efektilaitteet voi tuoda mukaan äänityksen aikana tai vasta toistovaiheessa ilman piuhojen irtirepimistä.

 

 

Tuo Soundtrack Topaz tuli minulle taulukaupan yhteydessä ja se oli minulla pitkään hyllyssä ilman muuntajaa. alkuperäinen muuntaja löytyi sitten englannista näitä laitteita huoltavalta ja entisöivältä harrastajalta. Pöytä on satumaisen hyvä enkä myy sitä ikinä!

Tuosta Fostexin tallentimesta saa irti tuon ohjausyksikön, jonka voi sitten laittaa tarvittaessa vaikkapa pöydälle. Kovalevy on kiinni pikavaihto kelkassa. Tosin en aio niitä ruveta vaihtelemaan, sillä tarkoitus ei ole kerätä musiikkia tähän tallentimelle. Yksi biisi kerrallaan tehdään. Tuo alempi kaiku on Fostexin jousikaiku josta on tullut kulttilaite ja hinta on pompannut. Silloin kun ostin sen niin se oli vaan "yx vanha pa---a"

Mikrowerb on multiefektilaite jossa on sitten vähän kaikkea. Tuossa mikserissä on näppärää tässä käytössä kun kytkentäpaneeli on eteenpäin. Ei tarvitse kurotella pluginreikiä sokkona.

 

>

[Tumi Hämäläinen 716]

Mikrowerb on multiefektilaite jossa on sitten vähän kaikkea.

 

Midiverb II sulla tuossa näyttää olevan.  Olisikohan asunut joskus täällä itäisemmässä Suomessa...?  8)

[Jari Vanhatupa 2]

Midiverb II sulla tuossa näyttää olevan.  Olisikohan asunut joskus täällä itäisemmässä Suomessa...?  8)

 

Joo, kyllä tuo on se sinun vanha kaikulaite. Ne muutkin räkkilaitteet jotka sinulta tulivat ovat hyötykäytössä. Ne ovat studio 1:sen räkissä, se studio on hybridi Vsti/midi systeemi jonka ydin on Reaper-moniraitasofta.

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Joo, kyllä tuo on se sinun vanha kaikulaite. Ne muutkin räkkilaitteet jotka sinulta tulivat ovat hyötykäytössä. Ne ovat studio 1:sen räkissä, se studio on hybridi Vsti/midi systeemi jonka ydin on Reaper-moniraitasofta.

 

 

Mukavaa, että ovat löytäneet paikkansa hyötykäytössä.