Uskotko Jumalaan (mihin tahansa)?

[Guest teemuv]

Minä olen kyllä käsittänyt, että Suomen evlut olisi siinä suhteessa sieltä leppoisimmasta päästä kristityistä kirkoista. Olkoonkin että käsitykseni muiden maiden kirkkokulttuurista perustuu elokuviin :-)

 

Saatat olla oikeassa, puhuinkin siis puhtaasti siitä, että miten minä hlö.kohtaisesti koen asian. Puhdas mielipide siis, ei missään tapauksessa faktaa

Onhan kirkkokunnissa, niiden opeissa ja siinä, että minkälaisessa asemassa kirkko on nimenomaan instituutiona, suuriakin eroja, minut on aikoinaan kastettu presbyteeriseen kirkkoon johtuen silloisesta asuinmaastani.

 

-t-

[Tuomas Kuosmanen 52]

Puhuin ihan siitä kokemuksesta minkä olen saanut sinä aikana kun aktiivisesti kirkon toiminnassa olin mukana. Tämä on nimenomaan asia minkä takia myös minun mielestäni ev. lut. kirkko on hakoteillä. Eihän sitä suoraan sanota että täytyy elää synnintunnossa huonolla mielellä, mutta ainakin allekirjoittaneelle tuntui tulevan jonkinlaisena ristiriitana tämä (karrikoidusti) "Te syntiset!" ja "Jeesus kuoli ristillä teidän syntienne tähden!" Tiedä sitten olenko ymmärtänyt asian täysin väärin, mutta tuolta minusta aina tuntui.

 

Juu, kokemus on itsellä ollut ihan samanlainen, siksi kommentoinkin tuota.

 

//T

 

[Esa Lehtismäki 0]

Sellainen usko, joka tuo (ainakin ulkopuolisen silmin) järkähtämättömän mielentyneyden ja varmuuden siitä, että kaikella on tarkoituksensa, on mielestäni jossain määrin kadehdittava. Toisaalta sen etsiminen voi johtaa todellisuudesta irtautumiseen, mikä mielestäni vähentää sen arvoa. Pidän luostaria lähinnä pakopaikkana. Mutta nämä aikaisemmin mainitsemani papit, joiden kanssa olen lyhyesti keskustellut, olivat kyllä hienoja ihmisiä. Varmaan ammattikuntansa paremmasta päästä. Siinä on jotain uskomattoman hienoa, kun saa keskustella ihmisen kanssa, joka on täysin varma kaikesta, mutta nöyrältä pohjalta. Itse kun epäilee kaikkea, eikä ole ihan varma omista ajatuksistaankaan. Toisaalta sitten taas, sen mielentyyneyden hintana on, ettei voi keksiä mitään uutta, ainakaan mullistavaa. Moninaista on ihmiselo, ja hyvä niin.

[Tapsa Tulisalo 3]

Puhuin ihan siitä kokemuksesta minkä olen saanut sinä aikana kun aktiivisesti kirkon toiminnassa olin mukana. Tämä on nimenomaan asia minkä takia myös minun mielestäni ev. lut. kirkko on hakoteillä. Eihän sitä suoraan sanota että täytyy elää synnintunnossa huonolla mielellä, mutta ainakin allekirjoittaneelle tuntui tulevan jonkinlaisena ristiriitana tämä (karrikoidusti) "Te syntiset!" ja "Jeesus kuoli ristillä teidän syntienne tähden!" Tiedä sitten olenko ymmärtänyt asian täysin väärin, mutta tuolta minusta aina tuntui.

 

Otin nyt vain pienen lainauksen tekstistäsi. Olen itse miettinyt paljon tuota syntikäsitettä ja mitä syntisyys sisältää. Sanan alkujuuri on jousitermi: "Osua harhaan". Ei tule kymppiä vaikka miten ampuisi. Eli vähän niinkuin Ruusterilla Laggia roiskisi Vakavasti ottaen tuo tulee ilmi jo pelkästään lähimmäisen rakastamisessa. Paljon tulee tehtyä väärin ja paljon jää tekemättä hyvää. Kyllä minä ainakin tunnustan tekeväni syntiä tahdoinpa sitä tai en. Enkä voi sitä muuksi muuttaa. Íloista sanomaa on ja äärettömän suurta helpotusta kuulla, että ne saa anteeksi Jumalalta ja toinen toiseltamma. (Ihmisiltä tosin kuulee välillä, että ikinä en tätä anteeksi anna. Ei kivaa )

 

Mitä tulee ristiriitoihin niin olen täysin varma siitä, että siellä missä ihminen toimii, ovat ristit ja riidat aina läsnä. Vaikka sitten kuinkakin pienessä perheessä.

 

Ja tuo asia on kaikkein merkillisintä, että toisaalla koetaan tympeiksi juuri perinteet, dogmit (kiteytetyt opetukset), saarnat jne ja vaaditaan kattoa korkealle ja seiniä leveälle ja suurta ajatuksen vapautta nimenomaan kirkon sisälle - että sitä voisi joinkin sietää. (Ja ajatuksiahan riittää). Ja toisaalta pitäisi ehdottomasti kuulua selkeä kristillinen ääni ja yksimielinen opetus, että tiedettäisiin miten kaikki pitäisi käsittää. Vaikea paikka silloin, jos pitää joka puolelle pyllistää. Henk. koht olen kyllä ehdottomasti tuon mainitsemasi vastuun kannalla.

 

Jo alkuseurakuntalaisista sanottiin, kun he kuuntelivat kaikenkarvaisia julistajia, että he tutkivat jatkuvasti kirjoituksia oliko asia niin. Ongelma on ollut tuttu sivu vuosituhanten.

 

PS: Ja erittäin valitettavaa on, jos papppi ei suostu keskusteluun!

[Anssi Lisko 0]

Otin nyt vain pienen lainauksen tekstistäsi. Olen itse miettinyt paljon tuota syntikäsitettä ja mitä syntisyys sisältää. Sanan alkujuuri on jousitermi: "Osua harhaan". Ei tule kymppiä vaikka miten ampuisi. Eli vähän niinkuin Ruusterilla Laggia roiskisi Vakavasti ottaen tuo tulee ilmi jo pelkästään lähimmäisen rakastamisessa. Paljon tulee tehtyä väärin ja paljon jää tekemättä hyvää. Kyllä minä ainakin tunnustan tekeväni syntiä tahdoinpa sitä tai en. Enkä voi sitä muuksi muuttaa. Íloista sanomaa on ja äärettömän suurta helpotusta kuulla, että ne saa anteeksi Jumalalta ja toinen toiseltamma. (Ihmisiltä tosin kuulee välillä, että ikinä en tätä anteeksi anna. Ei kivaa )

 

Ei siinä mitään, tottakai on olemassa ristiriitoja, ihmiset tekevät pahaa paljon jopa tietämättään. Mutta miksi tehdä siitä niin iso juttu? Sehän on vain inhimillistä. Ei minun syntejäni tarvitse kenenkään muun kantaa, kyllä ne tulee itse lopulta sovitettua jollain tavalla.

 

Ja tiedän että kuulostan nyt kapinalliselta. "Pärjään itse, en tarvitse Jumalaa." Tuolta usein tuntuu etsikkoaikana ja uskoon tultuakin. En vain usko Jumalaan, joten miten voisin Häntä tarvita?

 

Ihmiset tekevät virheitä, rikoksia ja väärin toisiaan ja itseäkin kohtaan. Ei siitä tarvitse heitä rankaista sen ihmeemmin lyömällä raamatulla päähän. Paha ja hyvä saavat palkkansa, oli Jumala olemassa tai ei.

[Jouni Laukkanen 55]

Pitäisikö paheksua, kun täällä puhutaan muistakin taivasasioista kuin lentämisestä, lentokoneista ja lennonjohtamisesta?

 

Kun meidän pikkujätkä (8 vee) on ollut tekemässä töllöntöitä, saa tämä kuulla kunniansa. Eli seuraa iskän ankarat nuhteet (minusta ei taida enää olla selkäsaunan antajaksi ja tiedän, se on kuulema myös lailla kiellettyä). Tämän jälkeen seuraa pikkujäbän aitoakin aidompi murheellinen katumus ja iskä tästä heltyneenä antaa anteeksiannon, musertavan karhusyleilyn, suukon poskelle ja päänsilityksen. Sama kaava pätee myös jäbän isosiskoille, mutta käytännössä paljon harvemmin. Ihanat enkelini.

 

Vasta tässä vanhemmuuden aikana olen sisäistänyt miksi kristillisessä jumalasuhde-jargonissa ovat sanat isä ja lapsi niin keskeisellä sijalla. Niiden kautta avautuu ymmärrys muutamaan keskeiseen käsitykseen, kuten, mitä se synti on ja miksi katumusta tarvitaan, jotta anteeksianto olisi mahdollinen. Ja miksi täytyy kokea tulevansa myös hyväksytyksi virheistään huolimatta.

 

Tämähän on juuri sitä mitä yritän kotona tehdä, jotta lapsistani kasvaisi toiset ihmiset toiminnassaan huomioon ottavia aikuisia. Tästä huolimatta ei muksuillani ole mitään tarvetta kulkea päivät pitkät ahdistuneina tekojensa tai tekemättäjättämisiensä seurauksista. En usko, että nämä uskonnon perusteemat ovat pohjimmiltaan yhtään sen "aikuismaisempia". Mutta sikäli kun olen käsittänyt, ei tämä tarkoita sitä, että ihmisen tarvitsisi jäädä muuten infantiilille asteelle, kuten henkisen laiskuuden tasolle.

 

Niinkuin tuossa Tapsa jo mainitsi, on kansankirkossa todellisuudessa aika väljät puitteet uskonnollisuuden toteuttamiselle. käytännössä tämä tarkoittaa kaikkea mahdollista Suuren Ja Oikealaatuisen Ahdistuksen ja toisaalta hällävälimeiningin väliltä. Jo menneinä vuosisatoina pohjanmaalaiseen evankeliseen herätysliikkeeseen kuului itsetietoisen vahva tietoisuus omasta pelastumisesta, kun savolaiseen körttiläisyyteen kuului taas näkemys omasta vajavaisuudesta. Kerrotaan Ukko-Paavo Ruotsalaisen käyneen ryyppyreissuilla, jotta kokisi voimallisemmin olevansa syntinen. Riippuen papin hengellisestä kodista, saattaa asenteissa olla sitten kaikkea näitä sekotettuina. Kuulijan tehtäväksi jää sitten päätellä mikä papin puheissa on potaskaa ja mikä ei.

 

Sanottakoon tähän vielä oma näkemykseni siitä, että ollakseen moraalinen ihminen ei tarvitse uskoa mihinkään jumalaan tai Jumalaan. Jos uskoa taas on, muotoutuvat moraalikäsitykset uskon mittapuiden mukaisiksi, mutta se ei tee tällaisesta moraalista yhtään sen huonompaa.

[Esa Lehtismäki 0]

Ei minun syntejäni tarvitse kenenkään muun kantaa, kyllä ne tulee itse lopulta sovitettua jollain tavalla.

 

Sepä onkin minusta yksi heikoimmalla pohjalla olevia juttuja, tuo helvetti (jännä nähdä automaattisensuroituuko tuo sana). Tuntuu, kuin se olisi kirkollekin nykyään lähinnä kiusallinen muinaisjäänne. Saako nykyään kristityn ihmisen uskomaan, että jumala lähettää hänet kidutettavaksi ikuisesti, jos hän sanoo "Jahve"? Minusta tässä alkaa tulla vastaan se, että raamattu on kirjoitettu niin kauan sitten niin erilaisissa oloissa eläville ihmisille.

[Jouni Laukkanen 55]

Sepä onkin minusta yksi heikoimmalla pohjalla olevia juttuja, tuo helv**** (jännä nähdä automaattisensuroituuko tuo sana). Tuntuu, kuin se olisi kirkollekin nykyään lähinnä kiusallinen muinaisjäänne. Saako nykyään kristityn ihmisen uskomaan, että jumala lähettää hänet kidutettavaksi ikuisesti, jos hän sanoo "Jahve"? Minusta tässä alkaa tulla vastaan se, että raamattu on kirjoitettu niin kauan sitten niin erilaisissa oloissa eläville ihmisille.

 

No mutta... sinähän voisit kohta lähteä hakemaan pappisvihkimystä, näyttävät tiedot ja asenteet olla kohdallaan!

 

Helvetin riemujen kuvailu täytyy melkein laittaa Danten tiliin. Asiasta voi nähdä viitteitä Ilmestyskirjassa, mutta se on tulkinnaltaan muutenkin melko hankala Raamatun kirja. Lyhyesti kuvailtuna raamatullinen kadotus on ikuinen ero Jumalasta. Minkä tiedon pitäisi saada teistä useimpien kavahtamaan ja kääntymään.

 

Tästä kääntymisestä tulee taas se seikka, että tällä tarkoitetaan lähinnä asennetta kuin yksittäisiä tekoja. Perinteisessä suomalaismeiningissä on pureudeuttu tehokkaasti näihin tekosynteihin, joilla voi sitten julistaa vaivattomasti hairahtuneen jumalattomaksi synnintekijäksi. Mielensynteihin kuten pahansuopaisuuteen ja rakkaudettomuuteen ei ole riittänyt pätevää poliisivoimaa koskaan.

 

Teologit tuntuvat yleisimmin pitävän Raamattua uskon dokumenttina, joka kuvastaa kunkin aikakauden näkemyksiä ja toisaalta kirjan kirjoittajan teologisia painotuksia. Tämä tietenkin poissulkee kirjaimellisen tulkinnan. Vedenpaisumus on hyvin todennäköisesti tapahtunut, koska tästä on viitteitä muiden uskontojen kirjoissa, mutta se on ollut paikallinen tulva, luultavimmin jääkauden loppumisen seurausta. Kirjoittajan näkökulmasta se on kuitenkin peittänyt alleen koko hänen tuntemansa maailman. Raamatun mukaan Jumala kostaa ihmisten pahat teot kolmanteen polveen, mutta tässäkin on lähinnä teologinen tulkinta siitä mitä oikeassa elämässä oikeasti tapahtuu.

[Esa Lehtismäki 0]

No mutta... sinähän voisit kohta lähteä hakemaan pappisvihkimystä, näyttävät tiedot ja asenteet olla kohdallaan!

 

Taitaa sen verran olla vielä ahdasmielistä tuo palkkaustoiminta, että ateisteja syrjitään papinviroissa Otan tuon kommentin kuitenkin suurena kohteliaisuutena, kiitos!

 

Lyhyesti kuvailtuna raamatullinen kadotus on ikuinen ero Jumalasta. Minkä tiedon pitäisi saada teistä useimpien kavahtamaan ja kääntymään.

 

Tämähän sen pelottelun tarkoituksena lienee. "Älä palvo muita jumalia". Meidän taloon rahat. Raamattuahan ovat kirjoittaneet monet henkilöt, ja ainakin yhdellä heistä on ilmeisesti kaupallinen koulutus.

 

Vedenpaisumus on hyvin todennäköisesti tapahtunut, koska tästä on viitteitä muiden uskontojen kirjoissa

 

Niin, se on kopioitu Assyyrialaisilta. Mutta ei ole kovinkaan vahvaa näkemystä, pohjautuuko se todelliseen tapahtumaan. Ainoa uskottava on Mustanmeren täyttyminen, joka tapahtui muistaakseni n. 8000 eaa. ja geologisesti katsoen nopeasti. Mutta tuskin sekään olisi ollut suurempia kokonaisuuksia ymmärtäämättömän ihmisen näkövinkkelistä ihme. Se kesti kuitenkin monta sukupolvea, vaikka olikin geologisesti katsoen räjähdysmäisen nopea tapahtuma. Se oli myös liian aikaisin. Suullisen perinteen olisi pitänyt säilyä tuhansia vuosia ennenkuin tuli kirjoitetuksi. Minä olisin taipuvainen uskomaan vedenpaisumuksen olevan pelkkää tarua, joka juontaa juurensa jostain varsin mitättömästä tapahtumasta.

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Haudasta kaivettua, mutta tuli mieleen, koska auton ikkunanpyyhkijän sulan alle oli laitettu lappu, jossa lukee:

 

Invite you

 

Any sin in your heart?

Sin is a wall blocking us from God.

If we are blocked from God,

we cannot receive the blessing

and the life of God.

So sinners can´t do anything else,

but fall into unhappiness.

But God loves you,

So he wants to solve

your problems of sin

in order to be with you,

and to bless you.

Don´t you want to know more

about this fact?

 

When: May 9th -12th 7 pm

Where: MUNKKINIEMEN YHTEISKOULU

Laajalahdentie 21, 00330 Helsinki

Speaker: Pastor LEE HUN DUK

(GoodNews St. Petersburg Church)

Tel: (GoodNews Helsinki Church) 09 386 7535

 

http://www.goodnews.or.kr

 

Siis, mukavahan se olisi saada hyviä uutisia, esim. siis tänään klo 19,

 

mutta täytyykö tähän perievankelisluterilaiseen maahan nyt ihan Koreasta saakka maahantuoda pappismiehiä kertomaan niitä hyviä uutisia eli ts. käännyttämään kansaa?

[Ville Pirttinokka 0]

Mun auton tuulilasinpyyhkijän alle oli tänään laitettu sanoma jossa luki:

 

Maksukehotus pysäköintivirheen johdosta ajoneuvon kuljettajalle

 

Ilosanoman kantaja oli vieraillut ihan paikan päällä.

 

Siinä meinas kyllä usko loppua.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Jos yhtään helpottaa, niin sakkolapuksi tai siirtokehotukseksi minäkin ensin lappua luulin.

 

Maksamisesta ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan uskonnollisesta ilosanomasta jota kaikelle kansalle jaetaan.

 

Kerätäänkö Muncan koululla tänään kolehti tms, siitäpä en ole varma, enkä taida mennä katsomaakaan/kuuntelemaankaan.

[Guest Henkka]

Haudasta kaivettua, mutta tuli mieleen, koska auton ikkunanpyyhkijän sulan alle oli laitettu lappu, jossa lukee:

 

Invite you

 

Any sin in your heart?

Sin is a wall blocking us from God.

If we are blocked from God,

we cannot receive the blessing

and the life of God.

So sinners can´t do anything else,

but fall into unhappiness.

But God loves you,

So he wants to solve

your problems of sin

in order to be with you,

and to bless you.

Don´t you want to know more

about this fact?

 

When: May 9th -12th 7 pm

Where: MUNKKINIEMEN YHTEISKOULU

Laajalahdentie 21, 00330 Helsinki

Speaker: Pastor LEE HUN DUK

(GoodNews St. Petersburg Church)

Tel: (GoodNews Helsinki Church) 09 386 7535

 

http://www.goodnews.or.kr

 

Siis, mukavahan se olisi saada hyviä uutisia, esim. siis tänään klo 19,

 

mutta täytyykö tähän perievankelisluterilaiseen maahan nyt ihan Koreasta saakka maahantuoda pappismiehiä kertomaan niitä hyviä uutisia eli ts. käännyttämään kansaa?

 

Kattelin tosiaan eilen aamulla, että olivat ehtineet Niemenmäkeenkin. Munkkivuoressa laputtivat noita jokunen päivä sitten. Kolmen aasialaisen neitokaisen tiimin voimalla.

En tuosta tarkemmin tiedä, mutta käsittääkseni meno alkaa olla niinpäin, että kun ennen eurooppalaiset lähtivät käännyttämään muita kristinuskoon, niin nyt alkaa homma toimia jo tännekkin päin.

Noita aasialaisia saarnaajia on käsittääkseni jo itänaapurin puolella paljon liikkeellä.

[Cathy Tiainen 0]

Itse uskoa Shinto ja hieman Buddha uskonto.

 

 

Cathy

[Guest kenkku]

Olen ateisti. Ehkä voi hiukan olla myös agnostikon vikaa.. Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vanhemmat eivät sulattaisi eroamista.

[Arttu Vattulainen 0]

Olen kristitty ja harvoin on  tullu kirkossa käytyä, mutta nyt ripari käyntejä on tullu tässä viimeaikoina. Saatta olla, että tulevaisuudessa tulee käytyä kirkossa huomattavasti useammin.

[Hannu Virpi 1]

Kyllä uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon, mutta en ns. hoida uskoani käymällä missään nuortenilloissa tai vastaavissa. Uskoni on minun ja Herran välinen asia enkä tarvitse siihen välikäsiä.

 

Kyllä kristilliseen uskoon kuuluu myös seurakuntayhteys, koska Raamatun mukaan evankeliumia julistavat ihmiset ihmisille. Se ns. uskon hoitaminen on mielestäni sitä, että aina uudelleen ja uudelleen saan kuulla, että Jumala pitää minustakin huolen ja Vapahtaja on ristillä kuollessaan maksanut minunkin syntini. Se vaatii uskoa, mutta kyllä siihen uskoon kuuluvat myös epäilykset. Ei meidän tarvitse olla uskon sankareita (onneksi).

[Guest Henkka]

Kyllä kristilliseen uskoon kuuluu myös seurakuntayhteys, koska Raamatun mukaan evankeliumia julistavat ihmiset ihmisille. Se ns. uskon hoitaminen on mielestäni sitä, että aina uudelleen ja uudelleen saan kuulla, että Jumala pitää minustakin huolen ja Vapahtaja on ristillä kuollessaan maksanut minunkin syntini. Se vaatii uskoa, mutta kyllä siihen uskoon kuuluvat myös epäilykset. Ei meidän tarvitse olla uskon sankareita (onneksi).

 

Olen eri mieltä. Mielestäni usko on etenkin henkilökohtainen asia, kuten myös kunkin suhde ylöspäin, jos sellainen on.

Mielestäni ihmisotus on vain aika kova määrittämään mitä uskoon kuuluu ja miten "uskotaan" oikein. Se on minusta on käsittämätöntä. Sillä ihminen on ne monet säännöt keksinyt seurakuntaan ja rituaalit keksinyt.

Ja haluaa nähdä vain omasta suunnasta totuuden tämän suhteen.

Uskoaaan ei tavitse repiä näkyville, vaan sen saa pitää myös sisällään, jos niin tuntee.

 

Tunnen eräitä uskovia, joista en tiedä, onko usko vai sen todistaminen muille tärkeämpää. Ja pahinta on se että usein näissä tapauksissa otetaan jonkinlainen erivapaus jakaa moraalia ja tuomita muita oman näkemyksen pohjalta. Eli ikään kuin oltaisiin ulkoistettu itselle Jumalan "valtuuksia".

 

 

 

 

 

 

 

 

[Ari Viitajylhä 36]

En voi kieltää Jumalan olemassa oloa kun en voi sitä todistaa, mutta en kyllä uskokkaan siihen.

[Hannu Virpi 1]

Mielestäni ihmisotus on vain aika kova määrittämään mitä uskoon kuuluu ja miten "uskotaan" oikein. Se on minusta on käsittämätöntä. Sillä ihminen on ne monet säännöt keksinyt seurakuntaan ja rituaalit keksinyt. Raamattua voi lukea ja tulita hyvin monitahoisesti ja etenkin, usein omien näkemyksiensä tueksi.

 

 

Toki saat olla eri mieltä, niinhän minäkin olen... Mutta kyllä minä uskon että Raamatusta löytyy myös totuus, muuten en olisi edes kristitty. Ja tiedän senkin että Raamattua tulkitaan hyvin monella tavalla, käytetäänpä sitä myös lyömäaseena...  :'(

[Guest Henkka]

Niinpä. Uskontoja ylipäätänsäkin käytetään melkoisena välineenä maailmassa. Valitettavan usein niiden siivellä ajetaan omia asioita eli käytetään välineenä. Moni on menettänyt jopa mielenterveytensä luotettuaan vääriin asioihin tai lupauksiin. Saatikka sitten ne sodat. Moneenko tämän hetkiseenkin on vedetty uskonto/jumala -kortti mukaan? Saatikka menneisiin.

Itse tiedän henkilöitä, jotka todella ajattelevat että Irakin sotakin on oikeutettua, koska Bush on oikeaoppinen ja kristitty mies. Ei ole mennyt Bushin avustajien työtunnit hukkaan, mutta toisaalta se hätkähdytti, kuinka helppoa on todella saada uskonnon varjolla oikeutus melkein mihin vain...

 

Mutta jos ei olisi uskontoja, niin aina olisi jotain muuta tilalla. Eli en syyttäisi uskontoja tai jumalia, vaan kyllä sieltä takaa aina se ihminen löytyy...

 

 

 

[Esa Lehtismäki 0]

En voi kieltää Jumalan olemassa oloa kun en voi sitä todistaa, mutta en kyllä uskokkaan siihen.

 

Ei minkään olemassaolemattomuutta voi todistaa. Eikä toisaalta jumalia ole tarpeen kieltääkään, kyllä ne voi aivan hyvin sallia muille, vaikkei niitä itse tarvitsekaan. Vain erilaiset vainot, painostukset, väkivaltaisuudet yms. lieveilmiöt, joita jotkin kirkkokunnat ja yhteisöt ovat harjoittaneet on tarpeen kieltää.

[Joona Väisänen 537]

Nojoo, mutta nykyään taitaa olla useampiakin jotka eivät vanno valaa, vaan sen vakuutuksen. Ja eihän tuo nyt sinänsä, kyllähän sen "kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä" kohdan voi jättää vaikka toistamatta jos niikseen tulee... (Toistetaanko se edes? Sotilaan käsikirja 2003 sanoo että alleviivatut kohdat toistetaan, mutta kun ei tässä ole mitään alleviivattu. )

 

Itsehän en toistanut sanaakaan, enkä kyllä pitänyt kättäkään valantekoasennossa. Turhanpäiväistä pelleilyä koko touhu.

[Guest arttula]

Samaa mieltä Joonan kanssa. Uskokoon jokainen mihin tahtoo, tai tuntee tarvetta, mutta muille sitä on turha tuputtaa. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisten "uskonnollisuus" on kytköksissä aivojen herkkyyteen vaihtuville magneettikentille. Voimakas magneettikenttä saa aikaan toisilla voimakkaan jumaluuden läsnäolontunteen. Ehkä tuolla on selitettävissä suuri osa "raamatullisista kokemuksista" tai muiden uskontojen vastaavista. Loppujen lopuksi suurin osa uskonnoista tähtää kuitenkin maallisen vallan havitteluun, ja siten yhteisön arvoaseman parantamiseen "papiston" keskuudessa. Muutama hieno filosofia on ihmisen historian aikana pulpahtanut pintaan ilman noita piirteitä, mutta harvassapa ne ovat.

 

Eli... Mistä uskonnollisuudessa tai johonkin uskomisessa pohjimmiltaan on kysymys ? Mielestäni joidenkin harvojen johtamisvietistä, ja suuren massan lanmmaslaumaiseta käyttäytymisestä "johtajan" edessä. Aika primitiivistä, eikö totta, kun koko instituutio puretaan tekijöihinsä...

 

Arttu

 

Turhanpäiväistä pelleilyä koko touhu.

[Sami Vesala 0]

Olen kristitty, mutta en tosin usko oman seurakuntani Jumalaan, enkä mihinkään muuhun.