Uskotko Jumalaan (mihin tahansa)?

[Jouni Laukkanen 55]

Laumakäyttäytymisenä sitten usko on ollutkin kauhea veruke pahantekoon. Inkvisitio ja ristiretket ovat törkeitä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Pohjois-Irlannin rähinöissä on osaltaan kyse kristinuskon seremonioiden muodosta. Puhumattakaan sitten eri uskontojen välisistä rähinöistä.

 

Itse olen sitä mieltä, että uskonnollisuus, sikäli kun siihen ei erityisesti liity väkivaltaisia piirteitä, on syntynyt toisaalta ihmisen yrityksenä selittää olemassaoloansa, mutta toisaalta siihen on sidottu melko ankaria moraalisia pohdintoja, joihin ei näytä väkivallan käyttö liittyvän millään tavoin.

 

Uskonnoista on tullut kuitenkin monien valtionpäämiesten tai kansankiihottajien hyväksikäyttämiä välineitä omien ei-niin-uskonnollisten päämäärien toteuttamiseen, mikä on melko surullista. Toivotusta hyveestä on tullut ankara normi, jolla ei ole osattu muuta kuin kiusata tai tappaa muita ihmisiä. Ymmärsin, että tarkoitit jotakin tämänsuuntaista ja se on mielestäni hyvin sanottu.

 

Tuosta Irlannin tilanteesta en osaa muuta sanoa kuin että jos Leon Urisin Kolmiyhteys-romaanissa kertomat tapahtumat pitävät suurinpiirtein paikkansa, ei kyse ole siitä, että sielä ovat katoliset ja protestantit vastakkain, vaan lähinnä monarkistit ja tasavaltalaiset. Onhan Saksassakin olemassa samanlaiset ryhmät, mutta ne eivät silti sodi keskenään. Nooh, ei liene sattumaa, että usean tietosanakirjan maininnat puhtaista uskonsodista Euroopassa viittaavat lähinnä vuosien 1519-56 väliseen aikaan uskonpuhdistusten Saksassa. Liekö siellä opittu jo tarpeeksi asiasta tuolloin. Kolmikymmenvuotisessa sodassa uskonto oli jo enää näennäinen syy.

 

Näihin uskontopohjaisiin konfliketeihin kannan ottaminen näyttää olevan vaikeaa. Jopa kohtalaisen kriittinen Religious tolerance http://www.religioustolerance.org/ ei taannoiseen tapaan listaa uskonsotia, vaan sotia joissa merkittävänä tekijänä on uskonnollinen suvaitsemattomuus http://www.religioustolerance.org/curr_war.htm.

 

Inkvisition maine on on itseasiassa ollut pahempi kuin sen todellinen toiminta http://www.chronicon.com/noita/inkvisitio.html ja ristiretkien alkamiseen oli syynsä myös sillä, että Jerusalemiin matkaavia kristittyjä pyhinvaeltajia kohdeltiin melko raa'asti, vaikka muslimit muutoin suhtautuivat melko sallivasti muihin uskontoihin. Intoon näytti Euroopassa vaikuttavan enemmän läänitysten ja omaisuuden hankkimisen into, kuin uskonnolliset näkemykset. Siitäkin huolimatta, että paavi Urbanus II oli itse ensimmäisenä yllyttämässä retkeläisiä. http://www.tkukoulu.fi/~helitt/ristiretkialku.html. Tuohon aikaan kukoisti ritariaate, jonka myötä syntyi kaikkea erikoista, kuten ristiretki-innostus sekä käsite romanttisesta rakkaudesta.

 

Edellisellä ei tarkoitus ei tietenkään ole muuttaa mustaa valkoiseksi. Korkeintaan hieman mustan vaaleammaksi sävyksi.

[Guest timoturunen]

Ateisti, enkä kuulu kirkkoon...tosin olen väärin kastettu :'(

[Guest Chone]

Ateisti kyllä, kirkkoon kuulun vielä, eroaminen tulee ajankohtaiseksi varmaan silloin kun täytyisi heille rahaa alkaa antamaan.

 

Itsellenikin tieteellinen maailmankatsomus on niin vahvoilla ettei jumalolennoilla ole jalansijaa minun elämässäni juurikaan. Silti tavallaan yliluonnollisiin asioihin uskon, esimerkiksi olen kokenut tietynlaista henkistä yhteyttä ihmisien välillä (Ei siskojen tai veljien kanssa, jolloin asia olisi selvitettävissä totutulla käyttäytymisellä). Tapahtuma olikin mielenkiintoinen, ryhdyin nukkumaan, kunnes yhtäkkiä jokin roska/pieni esine tipahti pöydältäni ja rasahti osuessa lattiaan. Ihmettelin hetken, kuittasin asian naurahtamalla, lähetin silti viestin eräälle ihmiselle toiselle puolen Suomea, jonka kanssa oltiin puhuttu henkisistä yhteyksistä juuri sinä päivänä. Kävi ilmi, että tämä henkilö oli nähnyt juuri unta, jossa hän käveli minun huoneessa minun nukkuessa ja pudotti hetken päästä vahingossa jotain pöydältä herättäen minut sen putoamisen äänellä. Ja tämä henkilö heräsi siitä unestaan minun viestiin, joten uni oli tapahtunut samalla hetkellä. Tiedä sitten, voisi olla puhdasta sattumaa, mutta kun ei viitsisi kuitenkaan jokaista asiaa sattumallakaan aina kuitata.

 

Mutta tästä huolimatta, että tavallaan pidän mieleni avoimena henkisille asioille, ei mikään jumaluus mahdu minun elämääni, kuitenkin uskon että elämä periaatteessa kulkee luonnollisella pohjalla, eikä meillä ole täällä sen suurempaa tarkoitusta, tai että meitä jokin niinkään suojelisi.

[Guest motojuzzi]

No siis tiettyjä henkimaailman hommia en suoralta kädeltä sulje pois, ne ovat erillään uskonnoista.

 

Esimerkiksi eräs sukulaiseni (kuoli vanhuuteen viime vuosina) ennusti unissaan monta tapahtumaa. Esimerkiksi miehensä hukkumisen (yritti estää miestään menemästä kalaan, meni kuitenkin ja hukkui), erään sukulaisensa kolarin (sukulainen oli rekkamies, ja ajoi kolarin juuri ennustetulla reissulla), sukulaistensa lapsen (tämän parin ei ollut onnistunut saada lapsia ja lapsen tuloa pidettiin mahdottomana. Lapsi tuli kuitenkin. Tätä ennustusta minä (hyvin pienenä) ja oma siskoni olimme todistamassa), ja lopulta hän näki unessa omat hautajaisensa ja kuoli pian sen jälkeen.

 

Miten tämän nyt selittäisi? Sattumalla? Tai ehkä nämä ennustukset vaikuttivat ennustusten kohteiden psyykkeeseen niin, että ne kävivät toteen? Jaa-a. En tiedä, mutta outoa se on.

[Mikko Kallas 0]

Hmm, osaako joku kertoa, miksi osa tässä ketjussa uskonsa kiistäneistä on toisissa ketjuissa iloinnut joululahjoistaan ja/tai esitellyt joulukuustaan? Eikös joulua juhlita Jessen syntymäpäivän kunniaksi? Vai haluaako joku vain nyppiä pullasta pelkät rusinat?

 

MikkO

lähtee poteroon suojaamaan itseään uskonsodalta...

[Esa Lehtismäki 0]

Joulu, kuten useimmat muutkin juhlat ovat useimmilta perinteiltään paljon vanhempia kuin kristinusko. Niille on vaan annettu uusi, kristillinen merkitys. Joulussa on aika paljon vanhaa kekriä. Kyllä joulua siis vallan hyvn voi viettää vaikkei Jesse kiinnostaisikaan.

[Guest tipsu]

Hmm, osaako joku kertoa, miksi osa tässä ketjussa uskonsa kiistäneistä on toisissa ketjuissa iloinnut joululahjoistaan ja/tai esitellyt joulukuustaan? Eikös joulua juhlita Jessen syntymäpäivän kunniaksi? Vai haluaako joku vain nyppiä pullasta pelkät rusinat?

 

MikkO

lähtee poteroon suojaamaan itseään uskonsodalta...

 

Monille henkilöille joululla ei välttämättä ole NYKYÄÄN uskonnolista merkitystä. Joulu tuntuu muutenkin kaupallistuneen ja esineellistyneen vuosi vuodelta.

 

Vastasin agnostikko, vaikka kristitty olenkin. Tuntui paremmalta vaihtoehdolta.

 

Edit: Lehtimäen kommentissa olikin enemmän järkeä kuin tässä

 

NJS

[Guest ToniH22]

Höm..no joo, mie uskon maan ulkopuoliseen elämään (Ei siis Ruotsi, Venäjä, Viro tai Norja:), vaan noihin ulkoavaruuden hörhöihin

[Mikko Maliniemi 5]

Höm..no joo, mie uskon maan ulkopuoliseen elämään (Ei siis Ruotsi, Venäjä, Viro tai Norja:), vaan noihin ulkoavaruuden hörhöihin

 

Mulla on sama. Mäkään en usko, että Ruotsissa olisi elämää

[Joel Ahonen 0]

Mulla on sama. Mäkään en usko, että Ruotsissa olisi elämää

...ainakaan älyllistä sellaista.

Njoo mutta siis, olen kristitty.

[Mika Virolainen 715]

Ja ihminen loi jumalan omaksi turvakseen..........

Näin uskoisin käyneen ammoisina aikoina. Jotain selittämätöntä olen kuitenkin nähnyt, mutta menee sinne ufojen osastolle. (Siis selvinpäin).

 

T: Mika (ja vieläpä kristitty).

[Jorma Silo 0]

Jouni L: hieno ja harkittu viesti, ja erinomaisesti kirjoitettu, kuten sinulta on totuttu näkemäänkin.

 

Sallinet pari kommenttia.

 

Inkvisition maine on on itseasiassa ollut pahempi kuin sen todellinen toiminta ... snip

 

Historiantutkimuksessa on kovasti erilaisia trendejä. Ollut aina: viime vuosina on ollut muotia olla maltillinen inkvisition tuomitsemisessa. Uhrien lukumäärä voidaan tietysti suhteuttaa väkilukuun ja moniin muihin muuttujiin, mutta itse olisin edelleen hiukan varovainen.

 

Inkvisition vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin pelkän uhriluvun perusteella voisi ajatella. Se lamautti harvinaisen tehokkaasti terveen järjen käytön todella laajalla alueella, ja aivan liian pitkäksi aikaa. Kysymys oli tietysti täsmälleen samasta asiasta kuin kaikessa kirkkotouhussa - institutionalisoidussa taikauskossa - yleensäkin: vallasta ja vallankäytöstä. Siinä suhteessa ilmiö voidaan mielestäni rinnastaa täysin oikeutetusti Stalinin aikaan Neuvostoliitossa, oli rinnastus sitten kuinka triviaali hyvänsä.

 

...ristiretkien alkamiseen oli syynsä myös sillä...snip

 

Luin vähän turhan pikaisesti nuo linkkaamasi sivut, joten ehkä asia jäi huomaamatta... mutta kyllä pääpontimena ristiretkien syntyyn oli Rooman ja Bysantin välinen kilpailu. Valtakilpailua taas kerran. Mainitsemasi tekijät olivat sellaisia, jotka mahdollistivat hyökkäyksen: taloudelliset olosuhteet Länsi-Euroopassa olivat kokeneet valtavan mullistuksen, jonka seurauksena oli syntynyt silmitön joukko aatelisia, työttömiä isänpoikia... sekä rahvasta, joka ei pystynyt löytämään enempää työtä kuin paikkaansa muuttuneessa ympäristössä. Syntyi lumipalloilmiö, jota Rooman paavi käytti täysin häikäilemättömästi hyväkseen.

 

- Ja huomaatko muuten paralleelin tähän päivään: kohtuullinen pohjakoulutus (luku- ja televisionkatsomistaito + nuoren gorillan hormoonit + syrjäytyminen omassa yhteisössä -> Suuren Totuuden etsintä -> Suuren Totuuden löytyminen -> skinit=Al Quaida.

 

Lukutaitoa ei silloin tietysti ollut enempää kuin töllöäkään, mutta joukkoviestimiä oli ja niitä osattiin kuunnella... kun kirkossa käytiin.

 

--- Jorma

 

 

 

 

[Olli Vainio 3]

Kuulun kirkkoon(tosin saa nähdä kuinka kauan), mutta en usko Jumalaan tai mihinkään vastaavaan.

[Guest Otto-Ville]

Uskon joulupukkiin.

[Esa Lehtismäki 0]

Inkvisition vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin pelkän uhriluvun perusteella voisi ajatella. Se lamautti harvinaisen tehokkaasti terveen järjen käytön todella laajalla alueella, ja aivan liian pitkäksi aikaa.

 

Niin, kun esimerkiksi se heppu, joka keksi verenkierron olevan kaksipiirinen (keuhkoista takaisin sydämeen ja sitten vasta muualle kroppaan), poltettiin siitä hyvästä elävältä roviolla, niin saattaa se hiukan olla haitannut tutkijan ammatin kiinnostavuutta. Kirkko onnistui pysäyttämään tieteen edistymisen Euroopassa lähes kokonaan tuhanneksi vuodeksi.

[Guest sasu]

Kirkko onnistui pysäyttämään tieteen edistymisen Euroopassa lähes kokonaan tuhanneksi vuodeksi.

 

Ja lisäksi hävitti tehokkaasti antiikin aikana kerättyä tietämystä. Kilpailevat aatteet piti tukahduttaa keinolla millä hyvänsä.

 

Miten pitkällä ihmiskunta olisikin jo ilman kristinuskon tukahduttavaa vaikutusta?

 

No, kaikki ajallaan.

 

sasu

 

[Jouni Laukkanen 55]

Niin, kun esimerkiksi se heppu, joka keksi verenkierron olevan kaksipiirinen (keuhkoista takaisin sydämeen ja sitten vasta muualle kroppaan), poltettiin siitä hyvästä elävältä roviolla, niin saattaa se hiukan olla haitannut tutkijan ammatin kiinnostavuutta. Kirkko onnistui pysäyttämään tieteen edistymisen Euroopassa lähes kokonaan tuhanneksi vuodeksi.

 

Mitä tuhannen vuoden jaksoa muuten tarkoitat?

[Esa Lehtismäki 0]

Mitä tuhannen vuoden jaksoa muuten tarkoitat?

400 - 1400 eli keskiaika.

[Jouni Laukkanen 55]

400 - 1400 eli keskiaika.

 

Ilmeisesti tarkoitat tällä aikaa, jota yleisesti nimitetään pimeäksi ajaksi. Tuosta ajanjaksosta sen verran, että vandaalit pistivät 400-luvulla suurin piirtein kaiken tuusanpaskaksi Euroopassa. Vaikka kristillinen usko oli 400-luvulla saanut valtionuskonnon aseman Roomassa, se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että vaikutus olisi ulottunut Alppien pohjoispuolelle.

 

Kun Rooma oli alistanut 500-luvun puolessa välissä vandaalit alleen, tulivat Alppien pohjoispuoliseen Eurooppaan barbaarit. Jotkut harvat päälliköt, kuten Clovis kääntyivät kristinuskoon, mutta tässä oli painostajana oma vaimo. Kaiken kaikkiaan tämä osa Eurooppaa oli melko sekasortoisessa tilassa tuosta ajasta eteenpäin, eikä kirkko-instituution vaikutuksesta voi oikein puhua kuin Alppien eteläpuolisessa Euroopassa.

 

Tilanne muuttui vasta Kaarle Suuren (742-814) aikana, jolloin hän hallitsi suurta osaa Eurooppaa. Aika yhden hallitsijan alla loi mahdollisuuden vakaiden olojen luomiseen ja siten myös (tiede)kulttuurin kehittymiseen (jos sitä oli tullakseen). Ensimmäiset varsinaiset pakkokäännytykset alkoivat vasta tuolloin valloitetuilla germaanialueilla. Kuitenkin edelleen barbaarin ominaisuuksiin kuului liikkuminen ja lukutaidottomuus mitä sana varsinaisesti merkitsi. Näillä meriiteillä ei kyllä tiedettä ole tehty minkään vertaa. Sen sijaan idässä alkoi kehittyä saman aikaan muslimien tiede, jossa oli kyllä paljon vaikutteita Persiasta: itse asiassa sieltä tuotettiin arabeille tiedemiehiä.

 

Jos sitten tarkastellaan tieteenfilosofiselta kannalta sitä mikä kristinuskon asenne oli ympäristön tutkimiseen on sille haettava pohja lähinnä hellenismistä, mikä ei taas vastustanut tieteen tekoa missään muodossa. Pikemminkin kristinuskon piirissä nähtiin tarve tutkia luonnontieteitä siksi, että nähtiin luonnon moninaisuuden ja salaisuuksien paljastavan jotakin Jumalasta. Itse asiassa kreikkalaiset ajattelijat olivat ennen keskiaikaa vaikuttaneiden kirkkoisien

kuten Aurelius Augustinuksen (354 - 430) ajatteluun voimallisesti. Augustinuksen tärkein teos De Civitate Dei unohtui sadoiksi vuosiksi jonnekin, mutta silti hänen teostaan voidaan pitää Eurooppalaisen kulttuurin – sellaisena kuin sen nyt tunnemme – yhtenä peruskivenä..

 

(Rajoittava asenne on tyypillisempää luonnonuskonnoille ja ei-lineaarisen aikakäsityksen omaaville uskonnoille. Ensimmäisessä oudon tutkiminen on tabu ja jälkimmäisessä ei ole tarvetta tutkia, koska kuoleman jälkeen kaikkia alkaa uudestaan – mikään ei tule muuttumaan, niin miksi sitä edes yrittäisi. Intia ja sen kulttuuriympäristö on jatkuvasti tuottanut loistavia matemaatikkoja, mutta soveltavan tieteen saavutukset ovat jääneet vähäisiksi.)

 

Seurauksena kuitenkin oli, että luonnontieteiden tutkiminen oli kristinuskolle tärkeää oli luostarikoulujen perustaminen. Luostarikoulujen tunnetuimpien opettajien maine kasvoi niin suureksi, että 1100-luvulla kehittyi näiden ympärille oppineiden ja opiskelijoiden ryhmittymä jota ryhdyttiin kutsumaan yliopistoksi. Yliopiston keskeisimmät metodit opetuksessa olivat toistaminen, kuulustelu ja väittely. Mikäli kyse olisi ollut tieteen tukahduttamispyrkimyksistä, varsinkin viimeistä ei olisi sallittu. Nykyiset yliopistot nojaavat edelleen tähän kirkon aloittamaan henkiseen perintöön.

 

Senaikaiseen tiedekulttuuriin vaikutti merkittävästi myös se, että samoihin aikoihin ristiretkien myötä tuli arabimaailmasta paljon vaikutteita. Siellä oli tieteiden tekeminen kehittynyt suotuisissa (vakaammissa) olosuhteissa pitkään ja niiden hedelmiä päästiin nauttimaan myös Euroopassa. Ristiretkien aiheuttama syvä juopa aikaansai myös en, että myöhäisempi kulttuurivaihto estyi. Ilmeisesti arabien tiede olisi tarvinnut tätä, koska siitä ei noussut merkittävää mahtia kuten Euroopassa tapahtui.

 

Mainitsemasi esimerkki ja kaikkien tuntema Galilein tapaus ovat törkeitä tapauksia, mutta niiden perusteella tuskin voidaan lähteä yleistämään sitä, että kirkko olisi erityisesti yrittänyt tukahduttaa tieteen kehitystä. Jo koululaitoksen olemassaolo puhuu tätä vastaan. Vaikuttaa siltä, että nimityksen ”pimeä keskiaika” ovat keksineet renessanssin ajan ajattelijat, jotka omaa merkitystään korostaakseen antoivat tuon nimityksen. Tuo ajanjakso on ehkä aiheetta saanut ylleen huonon maineen ja tämä leima on tuskin valituksen aikakautena heikentynyt minnekään. Kummaa vain on, että johonkin kulttuuriperintöön renessanssi ja sen poikima valistus pohjautuvat, eivätkä nämä suostu sitä tunnustamaan. Aika vaikea tyhjästä niitä olisi ollut synnyttää.

 

Vaikka tämä tuntuukin kornilta, niin kyllä minusta voi esittää kysymyksen miksi nykyaikainen tiede on melko pitkälle länsimaista ja nimenomaan juutalais-kristillisessä kulttuuripiirissä syntynyttä. Miksi näin ei ole tapahtunut esimerkiksi Lähi-idässä, Intiassa tai Kiinassa?

 

Kuvittelen kuitenkin, että tiedätte tasan tarkkaan mistä molemmat puhutte, kun puhutte kirkon tukahduttavasta vaikutuksesta, ettekä vain turvaudu opittuihin fraaseihin. Otan ihan mielelläni vastaan vasta-argumentteja tästä aiheesta ja varmasti tieto ei muillekaan tekisi pahaa.

 

[Guest sasu]

[...]

 

Ansiokas vastaus, Jouni. Minulla meneekin tovi ennenkuin saan vastineen aikaiseksi. Ei kannata pidättää hengitystä odottaessa.

 

No, voisin aloittaa pienellä argumentilla, mutta tätä ei voi kohdistaa vain kristinuskoon.

 

Usko yliluonnolliseen eli havaitsemamme todellisuuden ulkopuoliseen voimaan on helppo, laiska selitys asioille, joita emme vielä ymmärrä. Ihmisen psyyke on altis tällaiselle oikaisulle, mutta onneksi kaikki eivät siihen sorru.

 

Yliluonnolliseen voimaan eli useimmiten jumalaan vetoaminen on myös mukava tapa hallitsijoille perustella tekojaan tavalla, jota ei voi kukaan tarkistaa.

 

Uskontoihin liittyy myös usein (aina?) tiettyjä perusdogmeja, joita ei saa missään tapauksessa epäillä eikä kyseenalaistaa. On harmi, jos ajattelua ja keskustelua rajoitetaan sen vuoksi, että kritisointi koetaan uhkaksi.

 

Euroopassa on kieltämättä ollut viime vuosisatoina kova kehitys. Minun silmiini sattunut paras perustelu ilmiölle on se, että Euroopassa oli pitkään useita pieniä, kilpailevia kuningaskuntia (tai mitä lie hallintoyksiköitä). Näin päästiin kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja naapureilta kopioitiin parhaaksi havaitut.

 

Sitten jään hautomaan perusteluja nimenomaan kristinuskon kritiikille...

 

sasu

 

[Esa Lehtismäki 0]

Keskiajalla kirkon piirissä kyllä opiskeltiin kovasti, mutta tieteellä käsitettiin silloin nimenomaan vanhojen, pääosin kreikkalaisten kirjoitusten tutkimista. Uutta tutkimusta ei tehty eikä mainittavia edistysaskelia tieteessä saavutettu ennen renesanssia. Totta, että kirkko oli keskiajalla ainoa kouluttaja, mutta motiivina oli kouluttaa kirkolle kuuliaista väkeä. Kirkkohan oli tuolloin ennen muuta valtahierarkia.

[Guest motojuzzi]

Kirkkoa ei tosiaan voi tarkastella tässäkään mustavalkoisesti. Kirkko toisaalta tukahdutti, toisaalta ylläpiti. Kirkko mm. säilytti lukuisia antiikin ajan kirjoituksia munkkiluostarien välityksellä. Sen enempää en rupea yhden kirkkohistorian + yhden asiaa käsittelevän historiankurssin tiedoilla väittelemään.

 

Mutta minun tietääkseni (eli näin meille on opetettu) sana "barbaari" olisi tullut "barbaarien" tavasta puhua. Eli puhe kuullosti bar barilta. Tiedä sitten..

[Jukka Kolehmainen 0]

Tulipa sitten tänään erottua kirkosta. Tällä keskustelulla ei kyllä ollut sen päätöksen kanssa mitään tekemistä. Tuo on kytenyt mielessä jo pidempään, mutten ole saanut sen vertaa aikaiseksi. Nyt sitten tuli sekin hoidettua, kun oli muutakin asiaa maistraattiin. Melkoisen kivuton toimenpide nykyään: täyttää vain lomakkeen ja pistää nimen alle, niin homma on selvä. Ennenhän siinä taisi olla se katumakuukausi, jonka jälkeen ero vasta astui voimaan.

 

En nyt halua kantaani tuputta, mutta laitetaan linkki kuitenkin esille, jos vaikka jotain kiinnostaa.

www.eroakirkosta.fi

 

edit: ehti vuorokausi vaihtua kirjoittaessa, eilen siis erosin kirkosta

[Guest cabdriver]

Hyvä otsikko mutta jotain silti puuttui...

 

Fatalismi on eräs suuntaus joka jää monelta unoduksiin joten olisin lisännyt listaan tuon...

 

Eli vastasin "siltä väliltä"

 

T:Teemu

 

P.S Luterilaisessa kirkossa kastettu, vihitty, eronnut ja silti jäsen!!

[Jouni Laukkanen 55]

Usko yliluonnolliseen eli havaitsemamme todellisuuden ulkopuoliseen voimaan on helppo, laiska selitys asioille, joita emme vielä ymmärrä. Ihmisen psyyke on altis tällaiselle oikaisulle, mutta onneksi kaikki eivät siihen sorru.

 

Yliluonnolliseen voimaan eli useimmiten jumalaan vetoaminen on myös mukava tapa hallitsijoille perustella tekojaan tavalla, jota ei voi kukaan tarkistaa.

 

Uskontoihin liittyy myös usein (aina?) tiettyjä perusdogmeja, joita ei saa missään tapauksessa epäillä eikä kyseenalaistaa. On harmi, jos ajattelua ja keskustelua rajoitetaan sen vuoksi, että kritisointi koetaan uhkaksi.

 

Sitten jään hautomaan perusteluja nimenomaan kristinuskon kritiikille...

 

sasu

 

Tuota... jos jätettäisiin näitten uskojen ruotimiset sikseen, koska se ei tule olemaan hedelmällistä. Tuossa jo teit olettamuksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa, kuten se, ettei uskon dogmeja saisi kyseenalaistaa.

 

Jos mahdollista, niin pitäydytään siinä sinun ja Esan esittämässä väitteessä, että kirkko esti tieteen kehittymisen Euroopassa.

 

Onko Esa sinulla sellaista faktalinkkiä, jossa kävisi selkeästi ilmi, että keskiaikainen tutkimus oli lähinnä kreikkalaisten kirjoitusten tutkimusta. Tulee vaan mieleen, että jos opetus oli kovasti dogmaattista, on näissä teksteissä ollut todella paljon epäkristillisiä elementtejä - luulisi, että tarve "oikeaoppisen" tieteen tekemiseen (eli uuden luomiseen) olisi silloin ollut hyvin suuri. Väitteesi siitä, että koulutetusta väestä saadaan kuuliaisia ei ainakaan nykyaikana pidä paikkaansa. Olisiko heittää mitään linkkiä tiedeartikkellin tästä.

 

Itselleni oli hienoinen yllätys, että tietosanakirja Facta 2001 esitti, että 400-700 -lukujen välissä katolisen kirkon valta olisi ollut erityisen suuri, koska valtioita ei ollut. Mitä se käytännössä oli, ei kerrottu tarkemmin. Romppumuotoinen Facta 2002 kertoo paljon enemmän keskiajasta. Katolisen kirkon merkitys on siinä kuvattu keskeiseksi ja myös siinä määrin, että taiteet ja filosofia olivat melko uskonto-orientoitunutta. Mutta tätä ei kyllä väistämättä tarkoita sitä, että tiedettä olisi erityisesti tukahdutettu. Nähdäkseni tilanne oli se, että jos kirkko ei olisi kouluja perustanut, niitä ei välttämättä olisi ollut ollenkaan.

 

Facta 2002:n piiitkästä tekstistä (jota en aio copypastetttaa tähän) itselleni tulee mieleen ajatus, että Eurooppa oli ikäänkuin lapsi, joka vasta renesanssin kynnyksellä herää aikuisuuteen. Siihen pääsemiseksi on vain tarvittu aikaa, vuorovaikutusta ja vakiintuneita oloja.

 

Tähän kuitenkin yksi linkki aiheesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika