Lentokonetehtaan lentokenttä (Tampere-Härmälä?)

[Tuomo Kalliokoski 0]

Terve,

 

Löytyisiköhän täältä tietoa kyseisen lentokentän kiitotien pituudesta sodan aikana?

 

 

 

 

[Markku Kanninen 447]

Uolamo, Seppo  "Härmälä - Tampereen lentokenttä"  opus tietääpi kertoa. että alkuun kenttä oli ellipsinmuotoinen 600x800metriä ja 1050m pitkä kiitotie otettiin käyttöön kesällä 1942 ja pidennys 1350m:n valmistui vuoden 1944 lopulla.

Markku

[Jukka Nisula 2 265]

Markku pistää metrit ja vuodet aivan oikein. Lisää vähän detaljeja. Aimo E. Juhola mainitsee kirjassaan "Koelentotoiminta 1939-1945", että vuoden 1942 aikana vakiintui pääasialliseksi ja lähes yksinomaiseksi kiitotieksi sotien jälkeen päällystetty ja pidennetty itä-länsisuuntainen kiitotiealue, joka oli aluksi 800 metriä pitkä. Vuonna 1941 alettiin kiitotiealuetta vähitellen parannella. Keväällä 1942 sattuneen PE-2 pommikone-onnettomuuden jälkeen alettiin kentän itäpuolella suorittaa huomattavia parannuksia useassa vaiheessa. Kiitotien jatkeelta poistettiin puusto ja kiitotietä pidennettiin idän suuntaan rautatien läheisyyteen saakka. Kiitotien länsipäätä pidennettiin myös viemäriojan paikkaa muuttamalla. Vuoden 1943 syksyyn mennessä oli kiitotie 1300 metrin pituinen. Vaiheittain kiitotien pintaa parannettiin ja vahvistettiin siten, että vuoden 1943 lopussa oli käytettävissä sidemaan (savi) avulla sidottu sorapäällysteinen, tuolloin käytetyt konetyypit kantava kiitotie. Kenttä säilyi tällaisena aina 1950-luvun loppupuolelle saakka.

 

Sivumainintana, että koska Härmälän kenttä oli huonokuntoinen jo 1940-luvun alussa, niin lentotoiminnan turvaamiseksi aurattiin Pyhäjärven jäälle itä-länsisuuntainen kiitotie joka talvi vuosina 1939-1943. Sen pituus oli 1500-2000 metriä ja leveys 100-150 m. Haittana oli aurausvallit ja sivutuulella liukas rata. Koelentotoiminnan kannalta kuitenkin jäärata oli tärkeä, ajoittain jopa ratkaiseva.

 

Jukka

 

 

[Tuomo Kalliokoski 0]

Kuten minun kirjoituksia seuranneet varmaan arvasivatkin, kyse on pelijutuista.

 

Fiat-kirjan lainasin kirjastosta ja siinä oli juttua Caudron-Renault C.R.714:stä. Mainittiin, että lentokonetehtaan kenttä riitti vain hyvillä olosuhteilla. Miten se kenttä riitti Blenheimeille?

Pelissä lentokoneiden kenttätarpeilla on neljä kategoriaa: STOL (Lysander), hävittäjä, kevyt pommari ja raskas pommari. Mietin että pitäskö Caudronin kenttätarve laittaa samaksi kun raskailla pommareilla, kun kevyille riittää 1 km rata, jossa on pommin aiheuttama reikä (pelintekijät ovat unohtaneet taulukosta rivin jossa on 0-reikää kiitotiessä).

 

 

edit: Kirotusvehre numerossa korattu.

[Jukka Nisula 2 265]

Kyllä se Blenheimeille riitti, eihän se iso kone ollut. Harvassa ne yli kilometrin radat tuohon aikaan olivat. Siellä Tampereella ne lisenssi-Blennut rakennettiin, korjattiin ja koelennettiin ja sieltä laivueisiin siirtolennettiin.

 

t. Jukka

[Kalle Rantanen 64]

Kyse oli enemmän 714:n poikkeuksellisen kovista kiitoratavaatimuksista. Tosin mitään lukuja niitä ei ainakaan SIHL 4/2010:n mukaan ole olemassa, mutta pitkäksi nousukiitoa ainakin Suomessa haukuttiin. SIHL:n artikkelissa arveltiin, että puhuttaisiin noin 500 metristä hyvältä kentältä. Jos tähän lisätään pehmeä kenttä ja reunaesteet, niin voi hyvin kuvitella, että Härmälä kävi ahtaaksi.

[Jukka Nisula 2 265]

Kyse oli enemmän 714:n poikkeuksellisen kovista kiitoratavaatimuksista. Tosin mitään lukuja niitä ei ainakaan SIHL 4/2010:n mukaan ole olemassa, mutta pitkäksi nousukiitoa ainakin Suomessa haukuttiin. SIHL:n artikkelissa arveltiin, että puhuttaisiin noin 500 metristä hyvältä kentältä. Jos tähän lisätään pehmeä kenttä ja reunaesteet, niin voi hyvin kuvitella, että Härmälä kävi ahtaaksi.

 

Juuri näin, ja yksi Caudron-koneen hylkäämisen ja kelpaamattomuuden syy rintamalaivuekoneeksi oli tämä "huono" ominaisuus. Kentät kun Suomessa olivat useimmiten pieniä.

 

Jukka

[Kalle Rantanen 64]

Mainitaan vielä vertailun vuoksi, että Lentäjän näkökulma IV kertoo 5200 kg painoisen Blenheimin nousukiidoksi 300 m.

[Harri Lonnqvist 0]

Moro!

 

Mikä malli toi 514 oli?Yritin katsoa mutta antoi vain 714 vai oliko toi vaan typo?

 

 

 

Harri

[Tuomo Kalliokoski 0]

Moro!

 

Mikä malli toi 514 oli?Yritin katsoa mutta antoi vain 714 vai oliko toi vaan typo?

 

 

 

Harri

 

Kirotusvehre, kiitos huomautuksesta

[Markku Kanninen 447]

Itseasiassa tuo c.714 häätäjä on kehitelty ihan siivosta siviilikoneesta eli Caudron C.460 raaserista vuodelta 1934 joten nuo Suomen pienille kentille sopimattomat ominaisuudet on ymmärrettävissä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Caudron_C.460

Markku

[Tommi Hinkka 32]

Kyllä se Blenheimeille riitti, eihän se iso kone ollut. Harvassa ne yli kilometrin radat tuohon aikaan olivat. Siellä Tampereella ne lisenssi-Blennut rakennettiin, korjattiin ja koelennettiin ja sieltä laivueisiin siirtolennettiin.

 

t. Jukka

 

Ja vois kuvitella, että nämä Blennut eivät olleet pommilastissa.

Tomppa

[Jukka Nisula 2 265]

Ja vois kuvitella, että nämä Blennut eivät olleet pommilastissa.

Tomppa

 

Härmälästä lennettiin kyllä pommilastissakin ja raskaammillakin koneilla kuin Blenheim, esim. venäläisillä sotasaalispommareilla. Esko Halme kertoo muistelmissaan "Koelentäjä Esko Halme", että kaikenlaisia pommituskokeita lennettiin Härmälästä Siikakankaan kentälle Ruovedelle. Siikakankaalla oli pommitusmaalialue kentän pohjoispuolella. Kyseessä oli mm. Valtion Lentokonetehtaan valmistamien kotimaisten pommiripustimien koelennot. Mukana oli pieniä pommeja, mutta myös isoja esim. 2 x 250 kilon pommit.

 

Jukka