Lentämiseen sopivien rillien hankinta

[Leo Kolari 0]

Olen lennellyt koululentoja ULPL-lupakirjaa varten. Kävin lääkärintarkastuksessa medikaalia varten ja sen mukaan lähinäköä varten tarttisin prillit. Tosin asia tuli jo kertaalleen itsekin todetuksi, kun opettajan kanssa tehdyllä matkalennolla sylissä olevasta kartasta ei paljoa selvää saanut, puhumattakaan että olisin nähnyt himmeää lyijykynällä vedettyä reittiviivaa. Mittarit taas näkyvät jo täysin moitteitta ovat sen verran kaukana silmistä.

 

No, rillit menevät hankintaan tässä ihan lähiviikkoina. Kuuma kysymys olisi: rajattomat vai rajalliset 2-tehot? Eräässä optikkoliikkeessä suosittelivat sellaisia rajattomia. Heillä oli näitä kolmea eri sorttia. Siihen en saanut vastausta, että minkä takia sellaisia huonolaatuisia lasejakin pitää ylipäätään valmistaa? Luulisi, että kun linssiä aletaan tekemään, niin kannattaisi kerralla tehdä hyvä linssi? Ilmailulääkäri taas oli sitä mieltä, että monitehot aiheuttavat vääristymiä ja että perinteiset rajalliset 2-tehot olisivat oikea vaihtoehto, mutta totesi myös, että mitään pykäliä ei ole olemassa: kummatkin kelpaavat.

 

Mikä on rillipäisten lentäjien mielipide asiaan? Ja myös, minkä verran näistä hyvistä laseista (mitkä ne sitten kenenkin mielestä ovatkaan) on kohtuuhinta? Ainut keskustelu tähän mennessä oli tuon erään optikkoketjun liikkee kanssa, missä tarjous niist parasta laatua olevista  moniteholinsseistä oli €450 ja hintaan saisi samoilla vahvuuksilla olevat aurinkolasitkin.

 

Osaisiko joku antaa hyviä vinkkejä?

 

[Tatu Koiranen 1 758]

Ilmailulääkäri taas oli sitä mieltä, että monitehot aiheuttavat vääristymiä ja että perinteiset rajalliset 2-tehot olisivat oikea vaihtoehto, mutta totesi myös, että mitään pykäliä ei ole olemassa: kummatkin kelpaavat.

 

Joo.. vanha jar-fcl:n teksti aiheesta kuului näin: "lasien tai piilolinssien on taattava paras mahdollinen toiminnallinen näkökyky ja sovelluttava ilmailutehtävissä käytettäviksi." Vielä kun joku tosiaan osaisi sanoa, kumpi malli takaa parhaan mahdollisen toiminnallisen näkökyvyn...

 

Jos et meinaa laseja kuitenkaan ilmailun ulkopuolella vielä käyttää(?), ei välttämättä kannata panostaa niihin aivan älyttömiä summia. Varalasien suhteen aurinkolaseillakin pääsee sinänsä pitkälle (varsinkin kun ultrilla ei voi lentää öisin), ja toisaalta kun kyse on lähinäön ongelmasta (eikä siinäkään kovin rajusta), niin kaipa nuo aurinkolasit riittävät toimittamaan varalasien virkaa. Muistat vaan sitten, että kun kirkkaat kakkulat hajoaa auringonlaskun tienoilla, voi kartanluku olla vähän haasteellista tummat lasit päässä.

[Tauno Voipio 87]

 

No, rillit menevät hankintaan tässä ihan lähiviikkoina. Kuuma kysymys olisi: rajattomat vai rajalliset 2-tehot? Eräässä optikkoliikkeessä suosittelivat sellaisia rajattomia. Heillä oli näitä kolmea eri sorttia. Siihen en saanut vastausta, että minkä takia sellaisia huonolaatuisia lasejakin pitää ylipäätään valmistaa? Luulisi, että kun linssiä aletaan tekemään, niin kannattaisi kerralla tehdä hyvä linssi? Ilmailulääkäri taas oli sitä mieltä, että monitehot aiheuttavat vääristymiä ja että perinteiset rajalliset 2-tehot olisivat oikea vaihtoehto, mutta totesi myös, että mitään pykäliä ei ole olemassa: kummatkin kelpaavat.

 

Mikä on rillipäisten lentäjien mielipide asiaan? Ja myös, minkä verran näistä hyvistä laseista (mitkä ne sitten kenenkin mielestä ovatkaan) on kohtuuhinta? Ainut keskustelu tähän mennessä oli tuon erään optikkoketjun liikkee kanssa, missä tarjous niist parasta laatua olevista  moniteholinsseistä oli €450 ja hintaan saisi samoilla vahvuuksilla olevat aurinkolasitkin.

 

Osaisiko joku antaa hyviä vinkkejä?

 

 

Tulee mieleen vanha ilmailulääkäri Eero Vapaavuori. Hän katsoi Tilkassa lempeästi lasiensa yli ja sanoi: "Kuule, kyllä sinun pitäisi nähdä karttakin".

 

Olen lentänyt neljännesvuosisadan rajattomilla. Ne ovat hyvät, jos joka tapauksessa tarvitsee lasit (siis myös kauko-). Rajattomat vääristävät näkymää, mutta siihen tottuu. Ensi vaikutelma on se, että optikon ulkoportaissa on mennä nurin. Totuttelu vie viikon päivät kokopäiväistä käyttöä.

 

Sinun tapauksessasi voisi helppona ratkaisuna olla rajalliset lasit ilman yläosaa (puolikuut). Tosin aurinkolaseissa tämä ei käy.

 

Kustannuslaskelmissa tulee ottaa huomioon ilmailumääräysten vaatimus samalla lailla korjaavista varalaseista. Itselläni on kahdet kirkkaat monitehoiset ja kahdet samalla lailla hiotut Ray-Banit.

[Mikko Pirinen 0]

Tsekkaa favoptic.fi. Sieltä sain itselleni ainakin hyvään hintaan lasit joihin olen ollut tyytyväinen kun en muussa kuin lentämisessä ja autolla ajaessa varsinaisesti tarvitse. Ekat lasit tosin joten laatua en osaa verrata optikkoliikkeiden laseihin nähden. Ne tilataan netistä mutta systeemi on toimiva koska tilaat ensin maksutta sovituskehykset sieltä että tiedät mitä saat ennen varsinaista tilausta. Silmälasireseptin toki tarvitset tilausta varten ja sen saat optikolta muutamalla kympillä.

 

Eikä ollut tarkoitus mainostaa vaan ihan vaan vinkkinä kun sitä pyysit.

[Harri Nurmi 2]

Olen lennellyt koululentoja ULPL-lupakirjaa varten. Kävin lääkärintarkastuksessa medikaalia varten ja sen mukaan lähinäköä varten tarttisin prillit. Tosin asia tuli jo kertaalleen itsekin todetuksi, kun opettajan kanssa tehdyllä matkalennolla sylissä olevasta kartasta ei paljoa selvää saanut, puhumattakaan että olisin nähnyt himmeää lyijykynällä vedettyä reittiviivaa. Mittarit taas näkyvät jo täysin moitteitta ovat sen verran kaukana silmistä.

 

No, rillit menevät hankintaan tässä ihan lähiviikkoina. Kuuma kysymys olisi: rajattomat vai rajalliset 2-tehot? Eräässä optikkoliikkeessä suosittelivat sellaisia rajattomia. Heillä oli näitä kolmea eri sorttia. Siihen en saanut vastausta, että minkä takia sellaisia huonolaatuisia lasejakin pitää ylipäätään valmistaa? Luulisi, että kun linssiä aletaan tekemään, niin kannattaisi kerralla tehdä hyvä linssi? Ilmailulääkäri taas oli sitä mieltä, että monitehot aiheuttavat vääristymiä ja että perinteiset rajalliset 2-tehot olisivat oikea vaihtoehto, mutta totesi myös, että mitään pykäliä ei ole olemassa: kummatkin kelpaavat.

 

Mikä on rillipäisten lentäjien mielipide asiaan? Ja myös, minkä verran näistä hyvistä laseista (mitkä ne sitten kenenkin mielestä ovatkaan) on kohtuuhinta? Ainut keskustelu tähän mennessä oli tuon erään optikkoketjun liikkee kanssa, missä tarjous niist parasta laatua olevista  moniteholinsseistä oli €450 ja hintaan saisi samoilla vahvuuksilla olevat aurinkolasitkin.

 

Osaisiko joku antaa hyviä vinkkejä?

 

 

Itse lensin yli 20 vuotta rajattomilla kaksitehoilla ilman minkäänlaisia ongelmia.  Tämä tarkoittaa kyllä sitten sitä, että ei kannata ottaa niitä halvimpia linssivaihtoehtoja.  Merkitystä on toki myös tarvittavan linssin vahvuuksilla. Tekstistäsi voisin päätellä, että et ole saamassa mitään vahvoja lukulaseja?

Vinkkinä myös, että liian pieniä pokia (tulee pienet linssit) ei kannata ottaa, sillä se kohta, missä lentäessä kaksiteholaseista voisi olla haastetta, on esim. laskeutumisvaihe, jolloin silmäkulmasta seurataan kiitotien reunasta referenssiä. Jos on oikein pieni linssi, niin pienikin pään liike korkeussuunnassa voi aiheuttaa sen, että sitä kiitotien reunaa katsotaan vuorotellen normaalinäön ja lukulinssin kautta, jolloin kyllä "pomputtaa".

Ensimmäisten kaksitehojen kanssa kannattaa ensin totutella maassa hetken aikaa

[Mika Hissa 8]

Rajattomat moniteholinssit ovat OK. Monitehoissa tarkan näön alue on tiimalasin muotoinen, eli yläosassa on kohtuu leveä kaukonäköalue ja alaosassa kapeampi lukualue. Halpojen ja hyvien linssien merkittävin ero on tiimalasin leveydessä. Tässä hinta ja laatu menevät käsi kädessä. Halvoissa on kapeampi tarkan näön alue kuin kalliimmissa ja laadukkaammissa. Jos haluaa skannata mittaristoa silmillään, eikä kääntämällä koko ajan päätä, suosittelen laadukkaampia. Kannattaa suosia liikkeitä, joissa on tyytyväisyystakuu / ostoturva. Esim. Silmäasemilla on kolmen kuukauden ostoturva, ja voin suositella sitä. Kyseinen turva realisoitui itsellänikin ensimmäisiä monitehoja hankkiessani; Halvoista linsseistä ei ollut kerrassaan mihinkään.

[P. Juhani Hämäläinen 8]

Itse en lennä, mutta voisin kuvitella, että sylissä lukeminen ja mittariston katselu vastaa suurin piirtein päätetyöskentelyä, jossa välillä luetaan papereita pöydällä ja välillä katsellaan monitoria. Mulla on ollut neljä vuotta päätetyöskentelyyn nk. toimistomonitehot (rajattomat), joita optikot kutsuvat nimellä TACT. Alareunalla näkee lukea paperit ja näppäimistön, yläreunalla monitorin. Kauas katsoessani en tarvitse laseja, joten katson niiden yli. Sen vuoksi lasini ovat kehyksettömät eli hengettömät, jolloin lasien yli kauas katsominen ei häiriinny kehyksestä.

[Marko Einamo 0]

Itsellä mielessä, että kapeat sangat jotta laskussa pystyy havaitsemaan myös näkökentän reunoille. Lisäksi olen huomannut, että ainakin itse sain päänsärkyä kun headsetti painoi korvan vierestä sankaa päätä vasten. Kun vaihdoin laseihin jossa sanka korvankohdalta oli "lättänä" niin jomotus poistui ja lasien päähänlaitto hedsettienkanssa helpottui.

[Tarmo Kallio 241]

Tuskin ne lentämiseeen tarkoitetut lasit eroavat paljon autoilun laseista. Molempien on oltava hyviä. Pääasia on, että näkee hyvin  

 

Seuraava ei liity lentämiseen: Olen nähnyt hyvin aina omasta mielestä. Kun 45 V tuli täyteen, tuli kirje. Piti toimittaa optikon lausunto näkökyvystä poliisille. Se tehtiin ja sain hyvät  rajattomat moniteholasit. Optikkoliike hoiti kaikki paperityöt poliisille.

 

Minulle tuli silloin korjausta hiukan lukualueelle. Kaukonäköön ei olisi tarvittu korjausta, mutta laitettiin todella vähän.

Lasit ovat toimineet hyvin 5 vuotta. Ovat titaanikehykset.

 

Sitten tuli kirje Trafilta. Kenellä on Kuorma-auton, tai linja-auton ajokortti, niin mars lääkärintarkastukseen. (Kun täyttää 50 vuotta). Lääkärintarkastus meni hyvin. Olin yksityisellä lääkäriasemalla. Lääkäri oli joku yleislääkäri. Tosin työpaikkani työterveyslääkäri.  Katsottiin E- kirjaimia taululta. Olin aika epäileväinen näkötestistä.

 

Sain paperit käteen. Piti toimittaa itse nykyään poliisilaitokselle. Menin sinne ja jonotin kauan. Sitten sanottiin poliisilla, että lääkäri on ehkä laittanut rastin väärään paikkaan. Ja minun täytyy mennä uudestaan lääkäriin hakemaan lääkärintodistus.

Ja ajokortissa on oltava merkintä silmälaseista.

 

Minua ei harmittanut yhtään !!  Menin autooni rauhoittumaan.  Soitin lääkärilleni. Hän myönsi virheen.  Piti olla : Silmälaseja on käytettävä ajaessa.  Menin hakemaan paperin. Ja menin ensimmäiseen valokuvausliikkeeseen, josta saa passikuvia

Ja uudestaan polisille. Sain ajokorttihakemuksen. Käsittelyaika muutamia viikkoja.

 

Lopulta uusi tuliterä A BE C  ajokortti maksoi vain jotain 12 euroa .

 

Kävin sitten kunnon silmälääkärissä ja sain uudet paremmmat silmälasit. Uudet lasit ovat juuri sellaiset hengettömät. Aika kevyet . Titaania on vain linssien väli ja kulmat. Sangat ovat muovia.

 

 

 

 

 

[Seppo Kolehmainen 1 822]

Lisätään soppaan omatkin kokemukset: Aluksi puolikkailla lukulaseilla, kaukonäkö lasien yli. Myöhemmin kaksiteholasit siten, että tarkan näön focus vajaan metrin päässä (mittaritaulu) kuitenkin varmistaen, että näkö on riittävä normaalilla lukualueellakin. Oleellista on se, että lukulasialueen (linssin alaosa) yläreunaa on nostettu noin millillä, ettei mittaritauluun katsoessa tarvitse kääntää päätä ylöspäin.

 

Seppo

[Tapio Valminen 0]

Itse hankin ilmailua harrastavan optikon tekemät aurinkolasit tänä keväänä. Rajalliset 2-teholinssit korjaavat ikänäön aiheuttaman ongelman alueella n. 0,3-1,2m. Karttaa ja mittareita pystyy lukemaan hyvin. Siirtymäkorkeus liki-kaukoalueelle tähdättiin juuri sopivalle korkeudelle mittariston ylärajaan. Liukuvärjätyt linssit (tumma ylhäällä, miltei väritön alhaalla) tasoittavat valon määrän vaihtelua ulos ja mittaristoon katsottaessa. Ruskea väri parantaa värierottelua. Pilvet korostuvat ja erottuvat huomattavasti paremmin, kuin tavallisilla aurinkolaseilla. Randolphin aviator malliset kehykset pysyvät hyvin päässä, eivätkä litteät sangat paina headsettienkään kanssa. Toimii hyvin niin purjelennossa, kuin moottorilla päristellessäkin. Hintaa noille kertyi jonkun (ultra) lentotunnin edestä, mutta kyllä kannatti.

[Jari J Sivula 1]

Olen viimeiset 7 vuotta lentänyt käyttäen portaattomia. Toimivat hyvin. Ainoa ongelma on se, että, kun pitää katsoa lähelle, saattaa vasta-aurinko haitata, kun joutuu nostamaan nenää ja samalla lippiksen lippakin nousee. Vähän olen harkinnut sellaisia laseja, joissa tuo lähiosa olisi ylhäällä, mutta toistaiseksi olen pitänyt kokeilua liian kalliina.

[Leo Kolari 0]

Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä!

 

Tähän asti oon pärjännyt ABC:ltä ja Tiimarista ostetuilla 1.0 lukukakkuloilla. Näkemisen puoleen sinänsä pärjäisin noilla lentäissäkin, mutta se ei oikein tule kysymykseen että aina karttaa kattoessa remppaisi rillejä päähän ja päästä pois.

 

Lääkärintarkastuksessakin Tiimari-laseilla näin lähes kaiken mitä siinä lähinäön tarkastuslapussa nähtävää oli. Meinaan kumminkin käydä vielä silmälääkärillä, joka saa kattoa koko homman kertaalleen. Pidän silmälääkärin tutkimusta laadukkaampana ja luotettavampana kun noiden spekseiverssien ja nissenien merkonomien koneella tekemää "Tee-se-itse" -näöntarkistusta.

 

Hintaa noille kertyi jonkun (ultra) lentotunnin edestä, mutta kyllä kannatti.

 

Sulla taitaa olla vakiduuni? Eikös tuossa ole jo melkeen puolikkaan käytetyn Kojotin hinta?

[Tapio Valminen 0]

Sulla taitaa olla vakiduuni? Eikös tuossa ole jo melkeen puolikkaan käytetyn Kojotin hinta?

 

Heh, oikein arvasit, ollut 33 vuotta  . Mutta se tarkoittaa samalla sitä, että ikääkin on kertynyt 58v. ja se taas tarkoittaa, että silmissä alkaa jo olla kaikennäköistä vaivaa kuten juuri tarkennuksen ja valon määrän säätelyn heikkeneminen . Näihin hyvät lasit tuovat helpotusta ja kun suhteuttaa hinnan lentotunnin hintaan, niin ei tunnukaan enää yhtään niin pahalta  .

 

[Leo Kolari 0]

Kookkelelehdin noista rilleistä lisää ja törmäsin FAA:n julkaisemaan artikkeliin aurinkolaseista. Ihan perustellun tuntuista juttua.

 

Tiivistettynä siinä sanottiin, että laseissa tulisi olla:

- 100% UV-suoja (99-100% UVA- ja UVB -suoja)

- materiaali kruunulasia tai CR-39-muovia (

- linssin väri harmaa, harmaa-vihreä tai ruskea (harmaa aiheuttaa vähiten värivääristymiä)

- näkyvän valon aallonpituuksien suodatus enintään 70-80%

 

Laseissa EI SAA OLLA:

- polarisointia

- automaattista tummennusta

 

Taittovirheen korjauksesta aurinkolaseihin liittyen artikkelissa ei sanottu mitään.

 

Koko artikkeli löytyy täältä: http://www.faa.gov/pilots/safety/pilotsafetybrochures/media/sunglasses.pdf

 

Näillä opeilla taidan katsella aurinkolaseiksi mahd. laajasti peittäviä harmaita lasilinssejä. Toki sillä varauksella, etteivät lasilinssit ole niin painavia että tuntuvat ärsyttävän painavilta nokalla. Toisaalta, jos ainut tarvittava taitto-ominaisuus on joku +0,5...+1,0 lähinäköalue, niin tuskin mihinkään paksuihin pullonpohjiin on tarvetta.

 

Katselin tuolta nettipaikastakin noita vermeitä, mutta kun hintaero kivijalkamyymälään ei tule kovin suureksi, niin taidan käydä tekemässä kaupat ihan kivijalassa.

[Mikko Pirinen 0]

Voisiko joku viisaampi kertoa että miksi polarisointia ei saisi olla? Optikkoliikkeessä ainakin myyjä sai minut vakuutettua polarisoitujen lasien paremmuudesta mutta mikä on se juttu miksi niitä ei lentämiseen suositella?

[Tapio Valminen 0]

Jos oikein olen ymmärtänyt, valon polarisaatiota saattaa tapahtua heijastumissa ja myös valon mennessä eri rajapintojen läpi. Jos sitten pilotillakin on polarisoidut lasit ja näiden lasien ja esim. kuomusta läpi kulkeutuneen tai ulkopuolelta muusta kohteesta silmään suuntautuvan valon polarisaatio ovat keskenään ristikkäiset, niin valoa ei kohteesta kuljekaan silmään saakka vaan pysähtyy laseihin ja kohde saattaa jäädä havaitsematta.

 

Polarisoiduista lasista on hyötyä (mainosten mukaan) esim kalastettaessa. Siinä veden pinnasta heijastunut auringon valo polarisoituu ja lasien ristikkäinen polarisaatio estää heijastuman menon silmään. Veden alta silmään suuntautuva valo taas ei ole polarisoitunutta ja tämä valo menee laseista läpi. Näin kalastaja näkee kalansa.

 

Voit helposti testata aurinkolasien polarisoinnin asettamalla kahdet polarisoidut linssit suoraan päällekkäin, jolloin valo kulkee linssien läpi. Kun sitten asteittain käännät linsseja keskenään ristiin, valon kulku linssien läpi heikkenee, kunnes linssien ollessa 90 astetta ristikkäin läpi ei tule valoa lainkaan.

 

 

Viisaammat tietenkin korjaa.

[Tuomo Matilainen 0]

En väitä itseäni viisammaksi, mutta tuli mieleen.

 

Kameroihinhan saa pyöröpolarisaatiosuotimia, jolloin tuolla suunnalla ei kai ole niin väliä?

Aurinkolasithan ovat perinteisesti vaakkapolarisaatiota, että juuri järvellä tai märällä tiellä vasten aurinkoa ajaessa suuri osa heijastuksista katoaisi.

En tiedä miten pyöröpolarisaatiosuodin toimii, mutta velipoika osti sellaisen kameraansa, jossa on pyörivä etulinssi ainakin yhdessä putkessa.

Voi olla että osti tuon UV suotimen tilalle linssinsuojaksi, en ole kysynyt tarkemmin.

 

Näin siis olen ymmärtänyt. Viisammat korjatkoon.

[Tauno Voipio 87]

Voisiko joku viisaampi kertoa että miksi polarisointia ei saisi olla? Optikkoliikkeessä ainakin myyjä sai minut vakuutettua polarisoitujen lasien paremmuudesta mutta mikä on se juttu miksi niitä ei lentämiseen suositella?

 

Kuomuissa käytetty PMMA (polymetylmetakrylaatti, Perspex, Plexiglas jne) aiheuttaa valoon polarisaatiota, joka näkyy väreinä ja varjoina polarisoiduilla laseilla.

 

Lisäksi elektroniikassa käytetyt LCD -näytöt perustuvat polarisaation hyväksikäyttöön. iPadeista ja lasiohjaamon näytöistä tulee helposti yllättävän näköisiä polarisaatiolasien läpi katsottuina. Muistaakseni jo vanha Ilmailuhallituksen ohjekirje suositteli välttämään polarisoivien lasien käyttöä.

 

[Markus Valo 13]

Lisäksi elektroniikassa käytetyt LCD -näytöt perustuvat polarisaation hyväksikäyttöön. iPadeista ja lasiohjaamon näytöistä tulee helposti yllättävän näköisiä polarisaatiolasien läpi katsottuina. Muistaakseni jo vanha Ilmailuhallituksen ohjekirje suositteli välttämään polarisoivien lasien käyttöä.

 

Minulla on aurinkolaseina Serengetit (suosittelen merkkiä pitkän kokemuksen perusteella) vahvuuksilla, taittovirhekorjauksella ja polarisoituina. iPadin näyttö on ne päässä ihan musta, katsoo mistä suunnasta tahansa. Serengetit suodattavat vain sinisen aallonpituuden, joka on häikäisyä aiheuttava, eivätkä pimennä paljoakaan. Esimerkiksi kesäyönä sumussa tai sateessa näkee aurinkolasien kanssa paremmin kuin tavallisilla laseilla.

 

EDIT: Niin ja aurinkolasini eivät siis ole ilmailukäytössä.

[Juha Lampi 275]

Medikaali vaatii vain VDL:n, mutta teetin Specsaverseilla sekä kirkkaat että neutraaliharmaat rajattomat (elite-leveät hionnat ja pilottimalli tietty  ). Aurinkoversioissa on liukusävy, jolloin mittariston ja taivaan välinen kontrasti on jees - eikä tietnkään mitään polarisaatioita ilmailuun...  8)

[Tarmo Kallio 241]

Minulla on aurinkolaseina Serengetit (suosittelen merkkiä pitkän kokemuksen perusteella) vahvuuksilla, taittovirhekorjauksella ja polarisoituina. iPadin näyttö on ne päässä ihan musta, katsoo mistä suunnasta tahansa. Serengetit suodattavat vain sinisen aallonpituuden, joka on häikäisyä aiheuttava, eivätkä pimennä paljoakaan. Esimerkiksi kesäyönä sumussa tai sateessa näkee aurinkolasien kanssa paremmin kuin tavallisilla laseilla.

 

EDIT: Niin ja aurinkolasini eivät siis ole ilmailukäytössä.

 

Minulla on myös ikivanhat Serengetit. (Jotain 30 vuotta vanhat). Ovat lasiset ja todella isokokoiset. Ovat itsestään hieman tummuvat. Ovat tehty alunperin muistaakseni autoiluun.

 

Lasit ovat parhaimmillaan sateessa ja sumussa ja hiukan hämärässä ajaessa. Kun lasit laittaa päähän noissa keleissä, niin näkymä kirkastuu selkeästi. Ero on todella selkeä. Nämä eivät ole hyvät suoraan auringonpaisteeseen . Eivät ole tarpeeksi tummat. Siitä automaattisesta tummennuksesta on ehkä loppunut "patterit"  . Lisäksi lasit ovat hirvittävän painavat.

Autolla ajaessa pysyvät kyllä päässä, jos ei paljon liikuta päätä. Kävellessä putoavat heti alas nenälle muutaman askeleen jälkeen. Ei auta, vaikka olen taittanut sangat koukuiksi korvien taakse.

[Veli-Pekka Suuronen 0]

Kameroihinhan saa pyöröpolarisaatiosuotimia, jolloin tuolla suunnalla ei kai ole niin väliä?

 

Pyöröpolarisaatiossa tulevan valon polarisaatiosuunnalla on väliä, eli tapahtuu ihan sama efekti kuin pelkällä polarisoidulla linssillä. Eli samalla lailla poistavat heijastuksia tai saa taivasta tummennettua, mutta vain oikeassa asennossa. Pyöröpolarisaatiosuotimessa on ensin lineaarinen polarisaatio, jonka takana on neljännesaaltolevy, joka muuttaa lineaaripolarisoidun valon ympyräpolarisoiduksi. Ilman tuota taaimmaista osaa järjestelmäkameroiden valotusmittaus ja automaattitarkennus ei toimi.

[Tuomo Matilainen 0]

Pyöröpolarisaatiossa tulevan valon polarisaatiosuunnalla on väliä, eli tapahtuu ihan sama efekti kuin pelkällä polarisoidulla linssillä. Eli samalla lailla poistavat heijastuksia tai saa taivasta tummennettua, mutta vain oikeassa asennossa. Pyöröpolarisaatiosuotimessa on ensin lineaarinen polarisaatio, jonka takana on neljännesaaltolevy, joka muuttaa lineaaripolarisoidun valon ympyräpolarisoiduksi. Ilman tuota taaimmaista osaa järjestelmäkameroiden valotusmittaus ja automaattitarkennus ei toimi.

Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä kun heti aamuyöstä oppii uutta. Kiitos tiedosta.

[Leo Kolari 0]

Kuomuissa käytetty PMMA (polymetylmetakrylaatti, Perspex, Plexiglas jne) aiheuttaa valoon polarisaatiota, joka näkyy väreinä ja varjoina polarisoiduilla laseilla.

 

Lisäksi elektroniikassa käytetyt LCD -näytöt perustuvat polarisaation hyväksikäyttöön. iPadeista ja lasiohjaamon näytöistä tulee helposti yllättävän näköisiä polarisaatiolasien läpi katsottuina. Muistaakseni jo vanha Ilmailuhallituksen ohjekirje suositteli välttämään polarisoivien lasien käyttöä.

 

 

Erinäisistä syistä kesti vähän aikaa tulla taas näille foorumeille. Mutta...

 

Jostain tuollon kesällä asiaa tutkaillessani muistan lukeneeni, että polaroidut lasit suodattavat jotenkin kiiltävistä pinnoista tulevia heijastuksia (mistä syystä esim. perhokalastajat läträävät aina polaroidit päässä: pinnan alla luumuilevat kalat näkyvät paremmin). Lentelyssä taas joissain tilanteissa ja olosuhteissa se toisen koneen ikkunasta tai muusta suorasta pinnasta tullut heijastuksen vilahdus saattaa olla juuri se ratkaiseva signaali, minkä avulla koneen havaitsee.

 

Tosiaan koneen pleksikuomua kun katselee polaroidit päässä, niin siinä näkyy kaikennäköisiä moire-ilmiön kaltaisia raitoja. Yksi missä polaroidit taas näyttivät lentoon liittyen olevan ylivoimaiset, niin koneen kuomun paljaalla silmällä tai ei-polaroideilla täysin näkymättömätkin halkeaman alut näkyvät erittäin hyvin.