Liikenneilmailun turvallisuusajattelun tausta

[Antti Asikainen 1]

Olen täällä ihmetellyt, miksi lentoliikenteessä turvallisuus on mantra, jota hoetaan hokemistaan. Miksi lentoliikenne pitäisi säädellä sen turvallisemmaksi kuin muukaan elämä? Miksi tieliikenteen turvallisuuden taso ei kelpaa? Tällä hetkellä on pitkä matka siihen, että liikennekoneen lentäjä kuolisi todennäköisemmin lento-onnettomuudessa kuin automatkalla kotiin.

 

Laivaliikenteessä jopa alkoholi sallitaan. Siellä sattuukin kaikenlaista, vaikka marginaalit ovat paljon suuremmat kuin ilmailussa. Ei se tunnu kuitenkaan ketään häiritsevän. Se ei ole johtanut turvallisuusvouhotukseen. Yli tuhannen matkustajan laivat seilaavat ilman sen suurempia huolia. Joskus katkeaa, osuu karille, törmää toiseen tai jopa uppoaa. Joskus joku laiva ehkä lastataan räjähteillä ja ajetaan kaupunkiin.

 

Junaliikenteessä terrori-iskun pystyisi tekemään lähes kuka tahansa, joka vain saisi räjähteet käsiinsä. Sen kuin kävelisi VR:n joulujunan läpi ja asettelisi paukut paikoilleen. Kyllä siinä useamman sata saisi tapettua. Kiskot räjäyttämälläkin saisi mukavan mällin aikaiseksi. Mutta ei ole asemilla turvatarkastuksia eikä läpivalaisuja. Onko edes suurnopeusjunien asemilla? En tiedä.

 

Bussikuskin ammatista taas vieljellään sellaista kuvaa, että jos muuten ei elämässä onnistu, niin sitten bussikuskiksi. Aika kyytiä ajavat ja ohittelevat lapin kapeilla ja lumisilla teillä, mutta ei ole kuskeilla pääsyvaatimuksena kattavia psykologisia testejä. Mitäpä sitä, vaikka joku hullu sattuisikin joukkoon.

 

Myös mediassa lento-onnettomuuksien huomioarvo on merkittävä. Kaksi kuollutta lento-onnettomuudessa kirjoituttaa enemmän rivejä kuin rotkoon syöksynyt monta kymmentä tappanut bussi.

 

Mistä johtunee? Miksi ilmailu on säädeltävä niin kauaksi elämän perusturvallisuuden tasosta? Tuskin Afrikassa tai Venäjälläkään kaikkien sääntöjen mukaan lennetään, mutta ei noillakaan seuduilla koneita yhtenään tipahtele. Afrikkalaiseen rotiskoon astuessa hyvin todennäköisesti selviää hengissä perille, vaikka lentäjätkään eivät olisi ehkä päteviä.

[Aarno Isomäki 11]

paljon ajatuksia herättävä aloitus

 

jatkakaa...

[Tauno Hermola 113]

Yksi syy taustalla on varmaan siinä, että 1960-luvulla lentoliikenteen turvallisuus oli hyvin huono, selkeästi huonompi, kuin tieliikenteessä (olisi toki parempi, jos luvut olisi laskettu matkustajamailia tai -kilometria kohta, mutta näihin lienee nyt tyytyminen):

 

http://www.rita.dot.gov/bts/sites/rita.dot.gov.bts/files/publications/national_transportation_statistics/html/table_02_09.html

http://www.rita.dot.gov/bts/sites/rita.dot.gov.bts/files/publications/national_transportation_statistics/html/table_02_17.html

 

Eli jotain oli pakko tehdä. Itse asiassa ainakin ajoneuvokilometria kohti lasketut lentoliikentessä menehtyneet ovat vasta viimeisen kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi pudonneet tieliikenteen lukujen alapuolelle. Lentoliikenteen luvut vaihtelevat vuosittain aika paljon, kun yksikin onnettomuus näkyy isona piikkinä, tieliikenteen luvut ovat hyvin vakioita, nykyään USA:ssa vähän yli yksi kuollut per 100 miljoonaa ajoneuvomailia. (Menee jo vähän ohi aiheen, mutta kannattaa muistaa, että USA:n tieliikenteen turvallisuus on yllättävän huono, vuosittain n. 30000 kuollutta, väkilukuun suhteutettuna paremminkin itäeurooppalaista kuin suomalaista tasoa; syytä tähän en ole koskaan oikein ymmärtänyt.) USA:n rautatieliikenteessä vuosittain menehtyneiden matkustajien (junathan tunnetusti teloo paljon ulkopuolisia) lukumäärä on yleensä ollut selvästi alle kymmenen.

 

Minun on hiukan vaikea ymmärtää, miksi joku näkee lentoliikenteen turvallisuudessa viime vuosina saavutetun tason ongelmana. Minusta se on hyvin myönteinen asia, varsinkin kun onnettomuusluvut näyttävät osoittavan, että se on ylläpidettävissä myös 'low cost' yhtiöissä.

 

(Edellisessä 'lentoliikenne' tarkoitettaa aikataulunmukaista liikennettä tai tilauslentoliikennettä liikennekoneilla; varsinkin yleisilmailu on oma surullinen lukunsa)

[Ari Wan 51]

Mielenkiintoinen kysymys. Tästä linkistä löytyy ainakin vähän historiallista taustaa:

 

[ftp=ftp://http://en.wikipedia.org/wiki/TWA_Flight_599]http://en.wikipedia.org/wiki/TWA_Flight_599[/ftp]

 

[Mikko Tuomi 416]

(Menee jo vähän ohi aiheen, mutta kannataa muistaa, että USA:n tieliikenteen turvallisuus on yllättävän huono, vuosittain n. 30000 kuollutta, väkilukuun suhteutettuna paremminkin itäeurooppalaista kuin suomalaista tasoa; syytä tähän en ole koskaan oikein ymmärtänyt.)

 

Jenkeissa on "lansimaista" ehkapa surkein liikennekulttuuri. Useimmissa itaeuroopan maissa ajaminen on huomattavasti sujuvampaa, kuin USA:ssa.

Taalla on enemman saanto kuin poikkeus, etta isolla SUVilla vedetaan 5mph alle rajoitusten ohituskaistaa ilman peileihin katsomista, samalla kun puhutaan puhelimeen/surffaillaan netissa/luetaan kirjaa/whatever. Lisaksi tieston kunto on monissa osavaltioissa aivan surkea.

 

 

[Juha Pesu 15]

Miksi lentoliikenne pitäisi säädellä sen turvallisemmaksi kuin muukaan elämä?

 

Ihmisillä on paljon haluttomuutta kuolla turhaan ja antaa muiden kuolla turhaan. Kustannuspuolella lentokoneen romuuntuminen tuppaa olemaan niin kallista, että sitä mielellään vältetään taloudellisistakin syistä. Ihmiselämän arvolle ei ole yleisesti hyväksyttyä, kansainvälistä raha-arvoa, mutta vaikka erilaisia lähestymistapoja käytetäänkin tämän suhteen, yleensä ihmiselämälle pannaan selkeästi plusmerkkinen hinta.

 

Jos saisit läpi toiveesi, että onnettomuustiheyttä lisättäisiin tarkoituksellisesti, mitä sillä saavutettaisiin? Lisää jännitystä elämäään, halvempaa lentotoimintaa, lentäminen kaikkien ulottuville kyvyistä ja osaamisesta riippumatta? Mitä se maksaisi? Miksi siihen kannattaisi pyrkiä?

[Teijo Niemelä 21]

Jenkeissa on "lansimaista" ehkapa surkein liikennekulttuuri. Useimmissa itaeuroopan maissa ajaminen on huomattavasti sujuvampaa, kuin USA:ssa.

Taalla on enemman saanto kuin poikkeus, etta isolla SUVilla vedetaan 5mph alle rajoitusten ohituskaistaa ilman peileihin katsomista, samalla kun puhutaan puhelimeen/surffaillaan netissa/luetaan kirjaa/whatever. Lisaksi tieston kunto on monissa osavaltioissa aivan surkea.

 

 

Sanoisin kylla, etta esimerkiksi Italia on varsin paljon karseempi kuin USA -- tietenkin joku Florida ja Miamin seutu varsinkin on oma lukunsa.

[Martti Jakobsson 3]

Jos saisit läpi toiveesi, että onnettomuustiheyttä lisättäisiin tarkoituksellisesti, mitä sillä saavutettaisiin? Lisää jännitystä elämäään, halvempaa lentotoimintaa, lentäminen kaikkien ulottuville kyvyistä ja osaamisesta riippumatta? Mitä se maksaisi? Miksi siihen kannattaisi pyrkiä?

 

Jatkan tästä, vaikken ollutkaan alkuperäinen kysymyksen asettaja.

 

Avaus on mielestäni myös erittäin mielenkiintoinen ja olen sitä monesti pohtinut. Lentoliikenteen turvallisuuslähtökohdaksi läpi koko teollisuuden ja operoinnin on otettu se, että onnettomuuksia vältetään kaikilla taloudellisesti realistisilla keinoilla siinä missä esim. autoliikenteessä tietty riskitaso ja onnettomuusmäärä on hyväksytty. (Autoliikennettä olisi erittäin helppo reguloida vaikkapa nopeusrajoittimilla tai muuttamalla koko tieverkko yksisuuntaisiksi)

 

Itse näkisin suurimmaksi teoreettisesti saavutettavissa olevaksi muutokseksi koko operaatiotavan muuttumisen. Valtavat lentokenttäinfrastruktuurit voitaisi suurimmalta osalta purkaa ja lentokoneita lähtisi kuin bussiasemalta ja niihin voi hypätä kyytiin vielä vaikka 5 minuuttia ennen lähtöä ilman ennalta varattuja lippuja saati sitten koko laukku- ja turvarumbaa. Tämä toki toimisi ainoastaan volyymiltaan riittävän suurilla markkina-alueilla. Työtoverini on kertoillut tarinaa 1970-luvun Kaliforniasta, jossa American Airlinesilla sai ostaa kymmenen matkan sarjalippuja ja maakuntakentiltä operointi oli hyvin lähellä edellä kuvattua, joten ei tässä ihan TWA 599:iin asti tarvi taakse päin mennä että historia on ollut aika erilaista...

[Markku Kanninen 447]

Taustat ovat kyllä pääasiassa kaupalliset. Ensinnäkin matkustajille piti vakuuttaa että lentäminen on turvallista eikä vain pelottomien, kuolemaahalveksivien ihmisten liikennemuoto. Toisaalta tämän konetyypin tarina pani alulle perusteelliset onnettomuustutkinnat jossa onnettomuuksien syyt kaivetaan esille vaikka kiven silmästä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_D.H.106_Comet

Vuosien saatossa erinäisten konetyyppien "lastentaudit" ovat paljastuneet   onnettomuustutkinnan myötä ja inhimilliset tekijät on pyritty eliminoimaan.

Toivottavasti kaupalliset paineet eivät tule viemään kehitystä taakseppäin....

Markku

[Eerik Kiskonen 5]

Jos saisit läpi toiveesi, että onnettomuustiheyttä lisättäisiin tarkoituksellisesti, mitä sillä saavutettaisiin? Lisää jännitystä elämäään, halvempaa lentotoimintaa, lentäminen kaikkien ulottuville kyvyistä ja osaamisesta riippumatta? Mitä se maksaisi? Miksi siihen kannattaisi pyrkiä?

 

Nykyinen turvahölmöily lentokentillä voitaisiin kyllä hyvin lopettaa nostamatta riskitasoa merkittävästi ja saavuttaen paljon hyötyjä normaalimatkustajan näkökulmasta. Tuo nykymalli verrattuna 10-20 vuoden takaisiin turvatarkastuksiin, matkatavararajoituksiin, kentillä liikkumiseen jne tekee lentämisestä helkkarin hankalaa.

 

Olisi edelleen mukava marssia lentokentälle ja shopata lentolippu "mihin tahansa tossa puolen tunnin päästä", olla miettimättä minkä kokoinen suihkuvaahtopullo on käsimatkatavaroissa sallittu tai olla joutumatta strippaamaan suunnilleen munasilleen tunnin jonottamisen jälkeen, olla kiroilematta yleisilmailijana korkean piikkiaidan väärällä puolella että mistäs täältä pääsee airsidelle jne.

 

Kaikki muut lentoturvallisuutta parantavat muutokset ovat toki ehdotonta plussaa eikä turvallisuustason alentamiseen itsessään pitäisi pyrkiä vaikka se vähän kuluja laskisikin.

[Markku Kanninen 447]

http://www.hs.fi/m/talous/a1363847333630

kyllä tuo turvateatteri syö rahaa ja resursseja varsinaiselta lentoturvallisuuden eteen tehtävältä työltä...

Markku

[Tuomo Seppälä 0]

Tietysti tuo turvarumba on yksi asia jota voitaisiin ihan aiheesta höllentää. En halua kommentoida pommi-iskujen tekemisen helppoutta eri liikennevälineisiin, mutta tarttuisin lentoliikenteen teknisiin vaatimuksiin, erityisesti redundanssiin ja sen tarpeellisuuteen lentoliikenteessä.

 

Lentokone on näet ainoa liikennemuoto jota ei voi pysäyttää ja ajaa tien sivuun jos joku asia menee vikaan. Moottorihäiriö kaksimoottorisessa laivassa tai junassa on välittömiltä vaikutuksiltaan varmasti pienempi päänvaiva kuin moottorihäiriö lennolla. Laivan voi pysäyttää ja se kelluu, moottoria tai laitteistoa voidaan korjata ja paikalle voidaan hälyttää jos jonkinlaista apua. Junassa tietysti sama homma, autoista nyt puhumattakaan. Mutta lentokonetta ei voi vetää parkkiin lentoväylän sivuun ja tutkia mikä meni vikaan. Se on saatava sieltä taivaalta hallitusti alas ja tämän hallitun alasajon takia lentämisestä on tehtävä niin mahdottoman paljon turvallisempaa kuin muista liikennevälineistä.

 

Siksi lentokoneissa lähes kaikki järjestelmät on tuplattu ja paritettu ristiin. Kriittiset järjestelmät on varmistettu kolmella eri tasolla, esimerkkinä vaikkapa hydraulijärjestelmä L/C/R. Jos vasen hydraulipumppu pettää, jäljelle jäävät oikea- ja keskipumppu syöttää helposti riittävää painetta myös vasempaan järjestelmään. Jos myös C pettää, R pystyy vielä tuottamaan riittävästi painetta lennon kannalta kriittisten palvelujen tuottamiseen. On äärimmäisen harvinaista että edes yksi pumppu sanoo sopimuksen irti, mutta silti järjestelmä on kolmessa itsenäisessä tasossa, jotka pystyvät syöttämään toisiaan ristiin.

 

Ja sitten vielä tämä:

 

"Safety is expensive? Try having an accident..."

 

-tuomo

 

[Tatu Koiranen 1 727]

Mutta lentokonetta ei voi vetää parkkiin lentoväylän sivuun ja tutkia mikä meni vikaan. Se on saatava sieltä taivaalta hallitusti alas ja tämän hallitun alasajon takia lentämisestä on tehtävä niin mahdottoman paljon turvallisempaa kuin muista liikennevälineistä.

 

Siis minkä takia? Miksei riitä, että siitä tehdään yhtä turvallista, kuin muusta liikenteestä? Sehän tarkoittaa edelleen, että moni järjestelmä on varmennettu, koska muuten samaan turvallisuustasoon muun liikenteen kanssa ei päästäisi.

[Markku Kanninen 447]

Siis minkä takia? Miksei riitä, että siitä tehdään yhtä turvallista, kuin muusta liikenteestä?

Tästä syystä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentopelko

eli suomeksisanottuna jos ei ihmiset uskalla nousta lentokoneeseen ei ne osta sitä tikettiäkään jonka varassa lentofirmojen bisnes pyörii...

Markku

 

[Tuomo Matilainen 0]

Onhan tuota turvallisuuskulttuuria parannettu aikojen saatossa muillakin liikennemuodoilla.

 

Tieliikenteeseen tullut nopeusrajoitukset ja promillerajat ja niitä valvotaankin päivittäin. Lisäksi on tullut nopeudenrajoittimet kuorma- ja linja-autoihin. Takseissa ja linja-autoissa joilla ajetaan koulukuljetuksia pitää olla alkolukko. Tosin tuo on huonosti toteutettu pykälä, tiedän että eräässä suurehkossa helsinkiläisessä bussifirmassa on erikseen käynnistäjä, joka käy tsekkaamaassa että autossa kaikki OK, ovet toimii ja jättää sitten käymään keräämään paineita ja lämpiämään. Vuoron aikana ei juuri koskaan tule tilannetta että tarvitsisi puhaltaa.

 

Raideliikenteessä käsittääkseni VR:llä puhallutetaan kaikki veturin kuljettajat vuoron alussa, oli sitten aamu- tai iltavuoro.

 

Toki ulkomailla saattaa tilanne olla toinen. Kahdessa paikassa olen pelännyt taksin kyydissä. Ensimmäinen oli Helsingissä ja toinen Riikassa. Mutta en ole matkustellutkaan kuin Euroopassa.

 

Mutta mielestäni turvallisuuteen kannattaa panostaa kohtuullisessa määrin. Kaikelta ei voida mitenkään suojautua.

[Tuomo Seppälä 0]

Siis minkä takia? Miksei riitä, että siitä tehdään yhtä turvallista, kuin muusta liikenteestä?

 

Ai minkä takia se kone on saatava sieltä hallitusti alas vai? .

 

Lentoliikenteestä voi olla vaikeaa tehdä yhtä vaarallista tai yhtä vähän turvallista kuin muusta liikenteestä. Jos kriittinen järjestelmä, jota ei ole tuplattu, hajoaa koneessa niin se on vähän niinkuin ON/OFF homma että meneekö kaikki päin seiniä vai ei. Ja jos menee niin jälkihän on tunnetusti karua.

 

-tuomo

[Tatu Koiranen 1 727]

Ai minkä takia se kone on saatava sieltä hallitusti alas vai? .

 

Lentoliikenteestä voi olla vaikeaa tehdä yhtä vaarallista tai yhtä vähän turvallista kuin muusta liikenteestä. Jos kriittinen järjestelmä, jota ei ole tuplattu, hajoaa koneessa niin se on vähän niinkuin ON/OFF homma että meneekö kaikki päin seiniä vai ei. Ja jos menee niin jälkihän on tunnetusti karua.

 

-tuomo

 

Niin, eli jatkossa pitää lisätä vielä miljardeja esimerkiksi turvatarkastuksiin, jotka teoriassa läheisesti liittyvät lentoturvallisuuteen.. jep jep