Kansanedustaja haukkuu Finnairin: "Työt ja verotulot ulkomaille"

[Sami Puro 612]

http://www.iltalehti.fi/talous/2013091717500421_ta.shtml

 

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, joka koskee EU:n ulkopuolelta tuleville Finnairin työntekijöille myönnettyjen työlupien lainmukaisuutta.

 

Heinonen puolustaa kysymyksellään Finnairin suomalaista matkustamohenkilökuntaa.

 

Hän kysyykin, ovatko Finnairin ulkomaisten työntekijöiden työluvat nykylainsäädännön ja sen hengen mukaisia. Hän haluaa vastauksen myös siihen, onko lain ja kotimaisen työmarkkinatilanteen mukaista palkata valtiolliseen lentoyhtiöön ulkomaista työvoimaa, kun Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja.

 

Heinonen muistuttaa, että Finnairin matkustamohenkilökunta on "parhaansa mukaan" yrittänyt sopeutua Finnairin vuosia kestäneeseen säästökuuriin ja lomautuksiin.

 

- Kyse ei kuitenkaan olekaan ollut lopulta siitä, että henkilöstöä todella vähennettäisiin, sillä samaan aikaan Finnair on täyttänyt uudet avautuvat työpaikat ulkomaalaisella vuokratyövoimalla, Heinonen kirjoittaa.

 

Heinonen ei hyväksy Finnairin selityksiä, joiden mukaan on tärkeää, että henkilökunta puhuu kohdemaan kieltä.

 

- Tämä peruste vesittyi viimeistään Finnairin ottaessa amerikkalaista vuokratyövoimaa palvelukseensa - jokainen suomalainen matkustamohenkilökunnan jäsen puhuu kyllä englantia.

[Seppo Kolehmainen 1 870]

Yritin olla kommentoimatta mutta en voinut. Nämä samperin kansanedustajat, samat joilla on lainsäädäntövalta, nämä luulevat vielä elävänsä sellaisessa suljetussa pilvilinnassa joka tosiasiassa on kadonnut jo parikymmentä vuotta sitten. Olisi korkea aika, että nämä heinoset lopettavat tyhmät kannanottonsa ja kritiikkinsä siitä, että Finnair toimii juuri niinkuin heidän kuuluukin pörssiyhtiönä toimia. Kysyisivät sen sijaan peilin edessä itseltään, että miksi suomalainen työ on niin paljon kalliimpaa kuin ulkolainen, miksi Suomi on niin paljon kalliimpi maa elää kuin useimmat kilpailijansa. Miksi Virossa pystyy elämään samantasoista elämää puolella siitä summasta mitä vaaditaan Suomessa elämiseen. Ja tärkeimpänä mitä he itse voisivat tehdä suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamiseksi.

 

Seppo

[Toni Korppi 0]

Eurostatin tilastojen mukaan taloudellista elintasoa kuvaava ostovoimakorjattu bkt asukasta kohden on Suomessa (115) lähes kaksinkertainen Viroon (67) verrattuna.

 

http://europa.eu/about-eu/facts-figures/living/index_fi.htm

 

Epäilisin sosiaalisen vertailun olevan Suomen hyväksi vieläkin edullisempi.

 

 

[Topi Falkenberg 417]

Yritin olla kommentoimatta mutta en voinut. Nämä samperin kansanedustajat, samat joilla on lainsäädäntövalta, nämä luulevat vielä elävänsä sellaisessa suljetussa pilvilinnassa joka tosiasiassa on kadonnut jo parikymmentä vuotta sitten. Olisi korkea aika, että nämä heinoset lopettavat tyhmät kannanottonsa ja kritiikkinsä siitä, että Finnair toimii juuri niinkuin heidän kuuluukin pörssiyhtiönä toimia. Kysyisivät sen sijaan peilin edessä itseltään, että miksi suomalainen työ on niin paljon kalliimpaa kuin ulkolainen, miksi Suomi on niin paljon kalliimpi maa elää kuin useimmat kilpailijansa. Miksi Virossa pystyy elämään samantasoista elämää puolella siitä summasta mitä vaaditaan Suomessa elämiseen. Ja tärkeimpänä mitä he itse voisivat tehdä suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttamiseksi.

 

Seppo

 

Lainsäätäjinä kansanedustajat voisivat tietysti estää työnantajia, myös pörssiyhtiöitä, käyttämästä vuokratyövoimaa niin halutessaan. Keskipalkka Virossa oli viimevuoden lopussa noin 900 euroa kuukaudessa, se on euroalueen pienin. Suomessa keskiansio oli samaan aikaan noin 3100 €. Ei ihme että puolet tästä summasta riittää suomalaisturistilla suhteellisen normaalin tiukkaan elämään Virossa.

[Seppo Kolehmainen 1 870]

Kun joka käänteessä julkituodaan bruttokansantuotetta ja sen suuruutta sekä verrataan sitä suoraan eri maiden välillä ja suhteutettuna valtionvelkaan, sallittaneen pieni kommentti. Harvoin kerrotaan, että bkt on julkisen ja yksityisen sektorin aikaansaannosten summa. Mutta vain yksityisen sektorin tuottamasta bkt:n osuudesta saadaan vientiä ja (hieman yksinkertaistettuna) rahassa mitattavaa lisäarvoa. Harvoin on kuultu uutisia, että julkishallinnon työpanosta olisi onnistuttu myymään ulkomaille. Eli julkishallinnon tuottaman osuuden bkt:stä joudumme maksamaan itse. Sille ei löydy ulkomailta ostajaa kuten vientiä harjoittavan yksityisen sektorin työpanokselle. Kun esim. USA:ssa yksityisen sektorin osuus bkt:sta on varmaan lähellä 80 %, lienee se suomessa reilut 40%. Tästä lähtökohdasta on vaikea repiä vaurautta ja menestystä. Toistemme paitoja pesemällä ei rikastu. 

 

Vertaus Viroon perustuu siihen, että perheeni käytössä on ollut siellä asunto jo 19 vuotta joten ihan omakohtaistakin kokemusta on tullut riittämiin. Viron kehitys on sitä luokkaa, että odotan vain hetkeä, jolloin Suomalaiset alkavat palkkaamaan virolaisia talousosaajia laittamaan asioita täällä kuntoon.

   

Seppo 

 

   

[Tommi Kaukonen 5]

Onhan tuossa ongelma, jos Finnair ei ole aidosti kansainvälinen yritys. Jos se olisi, niin työsopimukset sovittaisiin paikallisin sopimuksin, paikalllisen palkkatason ja työehtojen mukaisesti, paikallisen tytäryhtiön kanssa. Tämä on käytäntö  suomalaisissa kansainvälisissä yhtiöissä, jotka toimivat globaalisti ja silti maksavat yhteisöveronsa Suomeen.

 

[Michael Tähti 0]

Onhan tuossa ongelma, jos Finnair ei ole aidosti kansainvälinen yritys. Jos se olisi, niin työsopimukset sovittaisiin paikallisin sopimuksin, paikalllisen palkkatason ja työehtojen mukaisesti, paikallisen tytäryhtiön kanssa. Tämä on käytäntö  suomalaisissa kansainvälisissä yhtiöissä, jotka toimivat globaalisti ja silti maksavat yhteisöveronsa Suomeen.

 

 

Kiinnostaisi tietää, että miten vastaavat asiat on hoidettu esimerkiksi kansainvälisellä Lufthansalla?

[Topi Falkenberg 417]

Onhan tuossa ongelma, jos Finnair ei ole aidosti kansainvälinen yritys. Jos se olisi, niin työsopimukset sovittaisiin paikallisin sopimuksin, paikalllisen palkkatason ja työehtojen mukaisesti, paikallisen tytäryhtiön kanssa. Tämä on käytäntö  suomalaisissa kansainvälisissä yhtiöissä, jotka toimivat globaalisti ja silti maksavat yhteisöveronsa Suomeen.

 

Finnairin pitäisi valmistaa peltipurkkeja, niin nykyisenkaltaisia henkilöstöongelmia ei olisi. Peltipurkkeja saa suhteellisen vapaasti laivata maasta toiseen, harvoin tarvitsee sopia valtiotasolla jokaisen uuden peltipurkkierän laivausreitistä sekä määräsatamasta, ja vielä harvemmin asiasta tarvitsee sopia vastavuoroisuusperiaatteella.

[Erik Schobesberger 0]

Kun joka käänteessä julkituodaan bruttokansantuotetta ja sen suuruutta sekä verrataan sitä suoraan eri maiden välillä ja suhteutettuna valtionvelkaan, sallittaneen pieni kommentti. Harvoin kerrotaan, että bkt on julkisen ja yksityisen sektorin aikaansaannosten summa. Mutta vain yksityisen sektorin tuottamasta bkt:n osuudesta saadaan vientiä ja (hieman yksinkertaistettuna) rahassa mitattavaa lisäarvoa. Harvoin on kuultu uutisia, että julkishallinnon työpanosta olisi onnistuttu myymään ulkomaille. Eli julkishallinnon tuottaman osuuden bkt:stä joudumme maksamaan itse. Sille ei löydy ulkomailta ostajaa kuten vientiä harjoittavan yksityisen sektorin työpanokselle. Kun esim. USA:ssa yksityisen sektorin osuus bkt:sta on varmaan lähellä 80 %, lienee se suomessa reilut 40%. Tästä lähtökohdasta on vaikea repiä vaurautta ja menestystä. Toistemme paitoja pesemällä ei rikastu. 

 

Vertaus Viroon perustuu siihen, että perheeni käytössä on ollut siellä asunto jo 19 vuotta joten ihan omakohtaistakin kokemusta on tullut riittämiin. Viron kehitys on sitä luokkaa, että odotan vain hetkeä, jolloin Suomalaiset alkavat palkkaamaan virolaisia talousosaajia laittamaan asioita täällä kuntoon.

 

Itse asiassa USA:ssa julkisen sektorin osuus bkt:sta on noin 40% (Suomessa noin 50%), kannattaa olla tarkkana kun heittää "arveluita" ilmaan. Mitä lisäarvon tuottamiseen tulee, niin se vaatisi jo melko monipuolisen debatin makrotaloudesta, joka ei tällä palstalla ole kovin mielekästä. Pistää vain silmään tuo "vain yksityisen sektorin osuudesta", joka ei pidä paikkaansa millään muotoa, Neuvostoliitto olisi kaatunut vuodessa seitsemänkymmenen vuoden sijaan. Ylipäänsä työn tuottavuus on tärkeämpää kuin se, tekeekö työtä julkishallinnon vai yksityinen organisaatio. Taidamme tosin kaikki arvata, kumpi on keskimäärin tehokkaampi tuottamaan lisäarvoa...

 

P.s. USA:n korkea julkisen sektorin osuus selittyy varsin helposti: ainakin toistaiseksi USA:n asevoimat ovat osa julkista sektoria, samoin kuin maailman suurin vankeinhoitojärjestelmä (suurimmilta osin, toki yksityisiä palveluntarjoajia löytyy). Tässä on sellainen kiva lisämauste, että ilman suuria asevoimia ja miljoonia vankilassa olevia työvoimaikäisiä USA:n työttömyysprosenttia olisi varsin mielenkiintoinen

[Erik Schobesberger 0]

Kiinnostaisi tietää, että miten vastaavat asiat on hoidettu esimerkiksi kansainvälisellä Lufthansalla?

 

Pääasiassa Saksan työvoimalainsäädännön mukaan, joka tosin on huomattavasti Suomen työlainsäädäntöä joustavampi. Esimerkiksi Berliinin basen henkilökunta saa matalampaa palkkaa kuin Frankfurtin tai Münchenin basen henkilökunta, vaikka ovat kaikki emo-Hansalla töissä. Sitten on tietty erikseen nämä Lufthansa Citylinen brandin alla lentävät tytäryhtiöt ja alihankkijat, joilla on ihan omat sopparinsa. Lufthansalla tosin edellystryksenä on aina erinomainen saksan kielen taito, siellä voisi tulla melkoinen kapina jos ilmoitettaisiin että tällä lennolla matkustamohenkilökunta ei sitten muuten saksaa puhu, vain espanjaa ja spanglishia