ILS erot

[Guest Savo]

Mikähän mahtanee olla ILS-lähestymisissä eroa. Esime. Turun 26:lle on kaksi Ils lähestymistä ZULU ja YANKEE

 

Mikähän mahtanee olla näiden erot. Näin kun kartasta katsoo niin ylösvedot ovat ainakin erilaiset.

 

Mitä tässä tilanteessa ZULU ja YANKEE tarkoittaa

[Sami Puro 599]

Toinen perustuu normaaleihin navigaatiomajakoihin (IAF Lieto, ylösveto Liedolle), toinen on imaginäärisiä reittipisteitä käyttäen tehty menetelmä (IAF Uteli (=muistaakseni 8 DME RUS), ja ylösveto MAPUS-pisteelle, joka on 08:n jatkeella).

 

Muutenhan lähestyminen on ihan sama, erot vaan tuossa ylösvedossa ja IAF:n (initial approach fix) paikassa.

[Tuomas Kuosmanen 51]

Mitä noissa sitten käytännössä on erona, että pitää olla kaksi erilaista? Eikös tuommoisia "imaginaarisia" pisteitä vielä kuitenkin voi ajaa ihan vor/dme -vehkeilläkin, eli ei ole edes RNAV-juttuja..? Missä tilanteissa noita sitten käytetään?

 

//Tuomas

 

[Niko Tastula 5]

Mitä noissa sitten käytännössä on erona, että pitää olla kaksi erilaista? Eikös tuommoisia "imaginaarisia" pisteitä vielä kuitenkin voi ajaa ihan vor/dme -vehkeilläkin, eli ei ole edes RNAV-juttuja..? Missä tilanteissa noita sitten käytetään?

 

//Tuomas

 

 

Pisteitähän voi kyllä ajaa, vaikkapa noita Turun juttuja mutta se mikä ei onnistu on kyseiseen pisteeseen suoraan ajaminen mistä tahansa pisteestä (vaikkapa jos ylösvetoon kaarto määrätään esim. 2000 jalasta ja sen jälkeen DCT paikkaan UTELI). Tämän eron minä olen mieltänyt YANKEEN ja ZULUN välille. Eli jenkit ajettais tällasilla ns. perinteisillä vehkeillä.

 

-niko-

[Tero Partanen 1]

Moi,

 

Joo kyllä ero on just tuo, että noita jenkkilähestymisiä voi ajaa tavallisilla radiosuunnistuslaitteilla varustetuilla koneilla, ja vaikka nuo pisteet onkin määritelty etäisyytenä radiomajakoista tietyllä radiaalilla, niin ei niiden käyttö koneessa, jossa ei ole RNAV-vehkeitä, ole mielekästä (pitkälti Nikon mainitsemasta syystä).

 

Zulut ovat koneita varten, joissa on FMS tai vastaava, joissa voidaan suoraan hyödyntää reittipisteiden koordinaatteja.

 

Tero

[Ari Aho 62]

Yleensähän näissä ZULUissa ylösvetopiste on etusektorissa radiiaali/DME - määritettyinä, eli pystyy sinne perinteisilläkin löytämään, ainakin tällaisilla nykyisillä, jossa voi laittaa ylösvetoa varten toisen jakson stand-by. Eri asia sitten, jos on yksin vajaamoottoritilanteessa huonossa säässä jne... Eli yksinkertainen on turvallista !!! Tuntuu joskus unohtuneen menetelmäsuunnittelijoilta. Sinänsä olen ymmärtänyt, että tuo edessä päin oleva ylösvetopiste pienentää porrastuksia menetelmälennonjohdossa, kun ylösvetävä kone ei palaa majakalle, jossa seuraava kone on lähestymässä. Tilanne joka on melko usein esim. Turussa.

 

Ari

[Janne Hannula 6]

Eiköhän kans yks merkittävimpiä syitä kahteen lähestymismenetelmään ole toimintavarmuus vikaantumisten tai huoltojen varalta. Eli jos VOR tipahtaa pois niin edelleen pystytään lentämään Y-menetelmä, joka perustuu NDB-majakoihin (ja toisinpäin)

[Peter Lord 187]

Alun perin yhtenä painavana syynä vaihtoehtoisiin lähestymismenetelmiin ollut se tosiasia että vanhat menetelmät edellyttivät koneessa olevan ADF-vastaanottimen.

 

Kuorevedellä viime aikoina valmistetuissa koneissa ei ymmärtääkseni sellaisia ole.

 

Peter