Avaruusuutisia

[Petri Lehtovirta 903]

5/25/2020 at 23.24, Petri Lehtovirta kirjoitti:

Ja keskiviikkona jännätään SpaceX:n ensimmäistä miehitettyä Crew Dragon laukaisua kansainväliselle avaruusasemalle

Laukaisuikkuna alkaa keskiviikkona 27.5 myöhään illalla klo 23:33 Suomen aikaa, ja seuraavat ikkunat lauantaina 30.5 kello 22:22 sekä sunnuntaina 31.5 kello 23:00.

SpaceX: https://www.spacex.com/launches/

NASA: https://www.nasa.gov/specials/dm2/

Eli siirrytään odottamaan seuraavaa laukaisuikkunaa lauantaina 30.5  sääolosuhteista johtuen
 

 

[Lari Nylund 161]

Video kohdassa 01:24:00 alkaa tapahtua ja hetkeä myöhemmin todetaan "RIP SN4"...

SpaceX Starship SN4 explodes during latest round of testing

 

Tässä ei siis ole kyseessä SpaceX Falcon 9, jonka laukaisua siirrettiin lauantaille vaan Starship SN4.

Muokattu: Toukokuu 29, 2020, käyttäjä: Lari Nylund

[Harri V. Matikainen 45]

Pöh, eikös tämä ole avaruus-UUTISILLE tarkoitettu lanka, olisi uutinen jos Elon ei räjäyttäisi yhtä tähtilaivaa per ~kuukausi.

 

https://youtu.be/sYeVnGL7fgw

https://youtu.be/2TDaMCMEc8Q

https://youtu.be/wFXQ5SRCy74

Muokattu: Toukokuu 30, 2020, käyttäjä: Harri V. Matikainen

[Harri V. Matikainen 45]

Yhdysvalloissa tehtiin avaruus­historiaa: Astronauttien matka avaruusasemalle alkoi SpaceX:n aluksella

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006524689.html

 

 

Muokattu: Toukokuu 30, 2020, käyttäjä: Harri V. Matikainen

[Matti Hyötyniemi 431]

On 30.5.2020 at 1:03 AM, Harri V. Matikainen said:

Pöh, eikös tämä ole avaruus-UUTISILLE tarkoitettu lanka, olisi uutinen jos Elon ei räjäyttäisi yhtä tähtilaivaa per ~kuukausi.

 

https://youtu.be/sYeVnGL7fgw

https://youtu.be/2TDaMCMEc8Q

https://youtu.be/wFXQ5SRCy74

Viimeisin taitaa olla tämä jo Larin linkkaama tapaus, jossa ilmeisesti tapahtuu detonaatio tai parikin. Tässä kuitenkin mukana asiantuntijan (astrofyysikko) kommenttejakin.

Joku, olisikohan ollut peräti entinen professori, totesi aikoinaan jotenkin siihen tyyliin, että rakettimoottorin toiminta on hallittu räjähdys ja koko raketti itsessään viritetty pommi. Liki 60 vuotta miehitettyjä avaruuslentoja ei ole muuttanut tätä asiaa miksikään. Mikä tekee, muidenkin asiaan liittyvien merkittävien vaaratekijöiden vuoksi, avaruusmatkailijoista edelleenkin melkoisen riskin ottavia koelentäjiä, olivatpa nämä sitten entisiä ilmavoimien everstejä tai filmitähtiä. Lapsuuden sankareita tämän päivän penskoille.

Tällä kertaa "tuotannossa" olevan raketin laukaisu kuitenkin meni hyvin. Tulkaa elävänä takaisinkin!

Muokattu: Toukokuu 31, 2020, käyttäjä: Matti Hyötyniemi

[Petri Lehtovirta 903]

Avaruuslentojen riskitasosta: NASA on laskenut että avaruuslennolla kuolemisen todennäköisyys on 10 000–50 000 kertaa suurempi kuin lentoliikenteessä.

 

Lainaa

 

Sukkulaohjelman 135 lennosta tuhoutui kaksi, mikä tarkoittaa 1,5 prosenttia.

Ennen SpaceX:n toteuttamaa miehitettyä koelentoa, joka laukaistiin toukokuun 30. päivänä, Nasa arvioi miehistön kuoleman todennäköisyydeksi 1 per 276 – eli noin 0,36 prosenttia.

Asiasta kertovan Spaceflight Now’n mukaan tämä alitti juuri ja juuri Nasan vaatiman virallisen maksimiriskitason, 1 per 270.

Luvut tarkoittivat kuoleman todennäköisyyttä koko lennolle. Koska miehistö on tätä kirjoittaessa jo päässyt Kansainväliselle avaruusasemalle, on jäljellä oleva riski tietenkin pienempi, karkeasti arvioiden noin puolet edellä mainitusta.

ICAOn mukaan edellisen viiden vuoden aikana kaupallisten lentolinjojen onnettomuuksissa kuoli keskimäärin noin 300 ihmistä vuodessa. Matkustuskertoja oli noin 4 miljardia vuosittain, joten riskitaso vuosina 2015–19 oli noin yksi 13 miljoonaa matkaa kohti eli 0,000 0075 prosenttia.
Tästä saadaan avaruus- ja lentomatkojen väliseksi kertoimeksi noin 50 000 .

 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasan-mukaan-spacexn-miehisto-kuolee-0-36-todennakoisyydella-jos-lentoliikenne-olisi-yhta-vaarallista-koneita-tippuisi-140-000-ja-matkustajia-kuolisi-15-miljoonaa-vuodessa/0ecc387d-f457-4e07-adeb-f49018a04b77

[Harri V. Matikainen 45]

14 tuntia sitten, Petri Lehtovirta kirjoitti:

Avaruuslentojen riskitasosta: NASA on laskenut että avaruuslennolla kuolemisen todennäköisyys on 10 000–50 000 kertaa suurempi kuin lentoliikenteessä.

 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasan-mukaan-spacexn-miehisto-kuolee-0-36-todennakoisyydella-jos-lentoliikenne-olisi-yhta-vaarallista-koneita-tippuisi-140-000-ja-matkustajia-kuolisi-15-miljoonaa-vuodessa/0ecc387d-f457-4e07-adeb-f49018a04b77

Der Spiegelin haastattelussa SpaceX:n tehtävä-vastaava pamppu (VP Mission Assurance) Hans Königsmann sanoo että tuohon lukuun ei ole otettu huomioon pelastusjärjestelmää, oikea luku olisi luokkaa 1:2000. Nasa itse oli laskenut avaruussukkulalle (STS)  samanmuotoisen luvun 1:1500, mutta kun sitten sukkulaohjelma loppuessa, STS:n oikea historiallinen taso onkin 1:90.

 

https://www.spiegel.de/wissenschaft/weltall/spacex-chefingenieur-zum-stat-des-crew-dragon-wilde-party-kommt-noch-a-998ff592-1071-44d5-9972-ff2b73ec8fb6

Venäläisessä avaruusohjelmassa ei ole kosmonautteja kuollut sitten vuoden 1967, kun taas pelkästään Suomessa moottoripyöräilijöitä kuolee ~20 vuodessa, joten voimme todeta venäläisten avaruuslentojen olevan turvallisempia kuin moottoripyöräily. Ehkä myös motoristeihin pitäisi asentaa pelastusraketit...

[Matti Hyötyniemi 431]

Komissaari tai firmansa edustaja ei tee työtään kunnolla, jos ei edes yrittäisi kaunistella tilastoja, jos niissä on kaunistelemista. Siperia viimeistään opettaa. Venäjän ja varsinkaan SNTL:n todellisia tilastoja tietää tuskin kukaan ja pelastusjärjestelmien avulla on ilmeisesti vain kerran onnistuneesti pelastettu miehistö (Venäjällä), eikä tilastollisesti asiallisia päätelmiä voi yksittäistapauksen perusteella tehdä. Toisaalta pelastusjärjestelmä ei auta mitään nousun jälkeen ilmaantuvien ongelmien suhteen, ks. Apollo 13. Ja tuosta sinänsä kiintoisasta ajatuksestasi motoristien hyvinvointia ajatellen, mieluummin asentaisin pelastusrakettipaketin selkään ilman moottoripyörää ja lentäisin hurua mökin ympärillä  Periaatteessa hauska heitto väittää Venäläisen avaruusilmailun olevan turvallisempaa kuin moottoripyöräilyn Suomessa, mutta ehkä ei kuitenkaan.

Pointtini on se, että todelliset avaruuslennot ovat edelleenkin erittäin vaarallisia suhteessa varsinkin muuhun ilmailuun, pitävät Neuvostoliiton tilastot tai mainospuheet paikkansa tai eivät. Suhteutettuna ajankohdan sietokykyyn riskien ja ihmisuhrien suhteen ovat avaruuslennot ehkäpä vielä vaarallisempiakin kuin joskus 60-luvulla. Laajalle yleisölle suunnatun avaruusturismin kannattavuutta ja hyväksyttävää riskitasoa kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, niin NASAn kuin Bransoninkin.

[Jorma Kosonen 1 679]

4 tuntia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

Siperia viimeistään opettaa.

https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/7cd718cb54ab4fcc86c3a665239442b1.jpghttps://hs.mediadelivery.fi/img/1920/7cd718cb54ab4fcc86c3a665239442b1.jpg

Rod 

[Petri Lehtovirta 903]

12/22/2019 at 20.54, Harri V. Matikainen kirjoitti:

Sekä Boeingin lehdistötiedotteen ja Nasan johtajan Jim Bridenstinenen mukaan astronautit olisivat huomanneet ajastinongelman heti, siirtyneet käsiohjaukseen ja lento olisi voinut jatkua asemalle asti. Varmastikin totta, mutta siitä huolimatta tämä muistuttaa minua jostain, mutta en ihan osaa sanoa mistä...

 

Hienoa! Suomalaisella tekniikalla koulutetaan astronautteja!

Lainaa

 

Virtuaalitodellisuuslaseja valmistava Varjo on solminut yhteistyökumppanuuden amerikkalaisen Boeingin avaruusohjelman kanssa. Helsinkiläisyritys toimittaa Boeingin Starliner-avaruusohjelmalle virtuaalitodellisuuslaseja, joiden avulla astronautit harjoittelevat esimerkiksi telakoitumista kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään.

Varjon lasien resoluutio eli tarkkuus mahdollistaa yksityiskohtaisten ympäristöjen simuloimisen. Siksi yhtiön lasit sopivat hyvin myös astronauttien kouluttamiseen.

Boeingin avaruusohjelman astronautit aloittavat harjoittelun Varjon uusien VR2-lasien kanssa noin kahden viikon kuluttua.

– Heillä on täysikokoinen simulaattori avaruuskapselistaan. Siellä voi olla astronautteja harjoittelemassa livenä ja osa voi osallistua samaan harjoitukseen etänä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

 

 

https://yle.fi/uutiset/3-11396157

 

[Petri Lehtovirta 903]

Askel kohti Tähtien sotaa:

Venäjä on testannnut avaruudessa jonkinlaista satelliitintuhoaja - asetta.

https://www.bbc.com/news/world-europe-53518238

Eikä se ole pelkkää UK tai USA:n hysteriaa, sillä Venäjä itsekin kertoo asiasta Interfaxin sivulla

[Petri Lehtovirta 903]

5/25/2020 at 23.24, Petri Lehtovirta kirjoitti:

Ja keskiviikkona jännätään SpaceX:n ensimmäistä miehitettyä Crew Dragon laukaisua kansainväliselle avaruusasemalle

Laukaisuikkuna alkaa keskiviikkona 27.5 myöhään illalla klo 23:33 Suomen aikaa, ja seuraavat ikkunat lauantaina 30.5 kello 22:22 sekä sunnuntaina 31.5 kello 23:00.

SpaceX: https://www.spacex.com/launches/

NASA: https://www.nasa.gov/specials/dm2/

SpaceX:n Demo-2 testilento on tarkoitus saattaa päätökseen ensi sunnuntaina 2. elokuuta, jolloin Dragon kapselilla kansainväliselle avaruusasemalle matkanneet kaksi astronauttia palaavat takaisin maan pinnalle - tai siis tarkaemmin sanottuna Meksikonlahteen.

Lainaa

Coverage on NASA TV and the agency’s website will begin at 9:10 a.m., Aug. 1, with a short farewell ceremony on station and resume at 5:15 p.m., with departure preparations through splashdown and recovery at one of seven targeted water landing zones in the Atlantic Ocean or Gulf of Mexico off the coast of Florida.

https://www.nasa.gov/press-release/nasa-to-provide-coverage-of-astronauts-return-from-space-station-on-spacex-commercial/
--
 

Laskuaika olisi 2.8. klo 2:42 p.m.  joka on Helsingin aikaa noin 21:42 illalla.

Muokattu: Heinäkuu 27, 2020, käyttäjä: Petri Lehtovirta

[Petri Lehtovirta 903]

Vajaan tunnin päästä NASAn Mars-luotaimen laukaisu, livestream on pyörinyt jo tuntikausia, jossa on esitelty hanketta.
 

Livestream: https://www.youtube.com/watch?v=7fHin8BxBKc

Tieto hankkeesta muun muassa täällä:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006586262.html

[Matti Hyötyniemi 431]

58 minutes ago, Petri Lehtovirta said:

Vajaan tunnin päästä NASAn Mars-luotaimen laukaisu, livestream on pyörinyt jo tuntikausia, jossa on esitelty hanketta.
 

Livestream: https://www.youtube.com/watch?v=7fHin8BxBKc

Tieto hankkeesta muun muassa täällä:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006586262.html

Suora NASAn livestream (parempilaatuinen) 

 

[Petri Lehtovirta 903]

27.7.2020 at 14.26, Petri Lehtovirta kirjoitti:

SpaceX:n Demo-2 testilento on tarkoitus saattaa päätökseen ensi sunnuntaina 2. elokuuta, jolloin Dragon kapselilla kansainväliselle avaruusasemalle matkanneet kaksi astronauttia palaavat takaisin maan pinnalle - tai siis tarkaemmin sanottuna Meksikonlahteen.

https://www.nasa.gov/press-release/nasa-to-provide-coverage-of-astronauts-return-from-space-station-on-spacex-commercial/
--
 

Laskuaika olisi 2.8. klo 2:42 p.m.  joka on Helsingin aikaa noin 21:42 illalla.

Kapseli on matkalla alas, laskeutuminen siis tänään illalla Suomen aikaa.

https://twitter.com/NASA_Johnson/status/1289713588316147713?s=20

[Matti Hyötyniemi 431]

5 hours ago, Petri Lehtovirta said:

Kapseli on matkalla alas, laskeutuminen siis tänään illalla Suomen aikaa.

https://twitter.com/NASA_Johnson/status/1289713588316147713?s=20

Ja tällekin sessiolle on (jo kahden aikoihin Suomen kesäaikaa alkanut) suora NASAn livestream Tuubissa;

 

Muokattu: Elokuu 2, 2020, käyttäjä: Matti Hyötyniemi

[Simo Lallukka 204]

Kapseli laskeutui juuri mereen ilmeisesti onnistuneesti.

[Petri Lehtovirta 903]

39 minuuttia sitten, Simo Lallukka kirjoitti:

Kapseli laskeutui juuri mereen ilmeisesti onnistuneesti.

Anekdoottimainen poiminta Twitteristä; kone jolla kapselin saapumista tarkkailtiin "maasta" oli Martin WB-57 Canberra, joka taas perustuu perusrakenteeltaan jo vuonna 1949 ensilentonsa lentäneeseen English Electric Canberraan
 

 

[Tarmo Kallio 240]

SpaceX:n testilento onnistui hyvin. Hienoa . Nuo painepuvut näyttävät varsin "kevytrakenteisilta". Niitä ei ole tarkoitettukaan avaruuden tyhjiön olosuhteisiin, vaan ilmanpaineen muutoksiin lähdössä ja ehkä laskeutumisen yhteydessäkin. https://tekniikanmaailma.fi/spacexn-uuden-avaruuspuvut-ovat-jotain-niiden-tarkoitus-oli-olla-yhta-tyylikkaita-kuin-smokki-mutta-niissa-voi-nahda-myos-keskeneraisen-power-rangerin/

[Petri Lehtovirta 903]

Viikonlopun Hesarissa oli myös hyvä artikkeli SpaceX:n ja Amazonin satelliittikilvasta globaalin internetverkon rakentamiseksi:

Lainaa

 

Amerikkalainen verkkokauppajätti Amazon ilmoitti jo viime vuonna, että se suunnittelee 3 236 satelliitin lähettämistä maata kiertävälle radalle. Nyt lupa on saatu.
Amazon ei ole vielä kertonut, mitä yhtiöitä se aikoo käyttää satelliittien laukaisemiseen. Amazonin perustaja ja toimitusjohtaja Jeff Bezos omistaa rakettiyhtiö Blue Originin.

Amazonin vahvin kilpailija on Space X, jolla on jo lupa julkaista 12 000 satelliittia Starlink-projektin yhteydessä. Viimeisen vuoden aikana Starlink on edennyt huimaa vauhtia. Heillä on käytettävissään Space X:n oma laukaisukapasiteetti ja sitä kautta he ovat saaneet vauhdilla 480 satelliittia kiertoradalle ja he aloittavat kaupallisen palvelun tänä vuonna

 

https://www.hs.fi/talous/art-2000006589676.html

[Harri V. Matikainen 45]

8/3/2020 at 14.27, Tarmo Kallio kirjoitti:

SpaceX:n testilento onnistui hyvin. Hienoa . Nuo painepuvut näyttävät varsin "kevytrakenteisilta". Niitä ei ole tarkoitettukaan avaruuden tyhjiön olosuhteisiin, vaan ilmanpaineen muutoksiin lähdössä ja ehkä laskeutumisen yhteydessäkin. https://tekniikanmaailma.fi/spacexn-uuden-avaruuspuvut-ovat-jotain-niiden-tarkoitus-oli-olla-yhta-tyylikkaita-kuin-smokki-mutta-niissa-voi-nahda-myos-keskeneraisen-power-rangerin/

En tavallisesti korjaile muita, mutta nyt on kyllä sellaista höpönpöpöä että. ISS ja sekä Dragon 2 käyttävät merenpinnan ilmanpainetta 101.3 kPa ja se on normaalitilanteessa sama koko lennon ajan, muista; paine tulee pulloista eikä suihkumoottoreista. Painepukujen pääasiallinen tarkoitus on tarjota suoja paineen menetystä vastaan onnettomuudessa ja ne on suunniteltu toimimaan myös "kovassa" tyhjiössä. Puvut tarjoavat myös nestejäähdytyksen sekä kuulosuojauksen nousun ja laskeutumisen aikana. Lähteet: Wiki, SpaceX ja NASA.

(Tekniikan maailma on aikakausilehti ja osa sen jutuista on sen tasoisia, luokkaa Apu ja Seura. On hauska seurata kuinka TM oli pihalla digikameroista, iPhonesta ja saas nähdä miten käy Teslan kanssa, eurooppalaiset autonvalmistajat voivat vielä olla aika kusessa. VW:kin antoi sähköauto myönteiselle toimarille kenkää. SpaceX on tehnyt saman jo aika pitkälti Arianespacelle.)

Muokattu: Elokuu 4, 2020, käyttäjä: Harri V. Matikainen

[Harri V. Matikainen 45]

4 tuntia sitten, Petri Lehtovirta kirjoitti:

Viikonlopun Hesarissa oli myös hyvä artikkeli SpaceX:n ja Amazonin satelliittikilvasta globaalin internetverkon rakentamiseksi:

https://www.hs.fi/talous/art-2000006589676.html

Kilpa on hurja, jänis on maailman suurin (massassa laskettuna suurempi kuin Kiinan kaikki lennot  vuodessa) avaruuslentoja tarjoava yritys, jolla on puolen tuhatta tekokuuta radallaan, ja aloittaa suljetun kokeilun käyttäjäpääteillä tänä vuonna. Kilppari on vielä lähtökuopassa eikä sillä ole kiertoratakelpoista rakettia kuin piirustuksissa.

Gradatim Ferociter -tosiaan.

Käännös Savoksi: Hiljaksiin mutta kovvoo.

[Petri Lehtovirta 903]

4 tuntia sitten, Harri V. Matikainen kirjoitti:

Kilpa on hurja, jänis on maailman suurin (massassa laskettuna suurempi kuin Kiinan kaikki lennot  vuodessa) avaruuslentoja tarjoava yritys, jolla on puolen tuhatta tekokuuta radallaan, ja aloittaa suljetun kokeilun käyttäjäpääteillä tänä vuonna. Kilppari on vielä lähtökuopassa eikä sillä ole kiertoratakelpoista rakettia kuin piirustuksissa.

Näin on, mutta toisaalta Bezoksen tallissa on loputtomasti rahaa,

maailman suurimpana pilvipalvelutoimittajana asiakkaita, joille lisää asiakkaita ympäri palloa varmasti kelpaa, ja lisäksi oma kauppapaikka jolla markkinoida tuotetta.

Kuten artikkelissa sanottiin, Amazonin probleemana on, että mistä saa noin jättimäisen määrän satelliitteja ja kuinka saada ne ylös,

Pidemmällä aikavälillä näillä voikin olla mielenkiintoisia vaikutuksia operaattoritoimintaan - erityisesti maissa, joissa valtio säätelee ankarasti kansalaisten kommunikointia - Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea, Turkki...

Muokattu: Elokuu 4, 2020, käyttäjä: Petri Lehtovirta

[Harri V. Matikainen 45]

5/30/2020 at 01.03, Harri V. Matikainen kirjoitti:

Pöh, eikös tämä ole avaruus-UUTISILLE tarkoitettu lanka, olisi uutinen jos Elon ei räjäyttäisi yhtä tähtilaivaa per ~kuukausi.

No nyt se "Mies puri koiraa" tapahtui, ei kosahtanut Sarjanumero Vitonen:

Laukaisualusta kyllä näkyy räjähtävän pienesti, onko se sitten vuotanutta nestemetaania vaiko GSE ongelma, en tiedä, samoin Raptori näyttää olevan tulessa sieltä mistä ei pitäisi, -tosin ei vaikuta toimintaan. Näistä pikkuvioista huolimatta erittäin onnistunut testilento!

Muokattu: Elokuu 5, 2020, käyttäjä: Harri V. Matikainen

[Matti Hyötyniemi 431]

Välillä tuo Muskin firman harrastama rakettimoottorien testausmenetelmä lennättämällä ruostumattomasta teräksestä valmistettua järkyttävän painavaa siiloa vaikuttaa enemmänkin näyttävältä mainostempulta kuin tiukalta tuotekehitystyöltä. Yleensä komponenttien kuten rakettimoottorin testauksissa yritetään jättää pois kaikki komponentin toimintaan liittymättömät epävarmuustekijät ja riskit, kuten vaikkapa tässä tapauksessa lentolaitteen ohjaukseen liittyvät huolet mukaanlukien vaikkapa se riski että koko komeus lentäisi ohjuksena väärään paikkaan. Mittaustuloksien saamisessa ja tulkinnassakin joutuu luultavasti turhaan kikkailemaan. Systeemitestaus koko raketille sen jälkeen kun komponentit on testattu on tietenkin toinen asia, ehkä tässäkin on enemmän kyse siitä. Terässiiloa tuskin tullaan käyttämään jatkossakaan muuhun kuin testaukseen, joten systeemitestinäkin tulokset olisivat vähän kyseenalaisia.

Mutta onhan tuo toki näyttävämpää kuin pultata moottori testipukkiin ja hoitaa homma tiukan asiallisesti.