Petri Lehtovirta

Avaruusuutisia

2 077 viestiä aiheessa

20 tuntia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Satun-V kantoraketin ensimmäinen S-IC ja toinen vaihe S-II olivat molemmat suunniteltu toimimaan nerokkaasti. Vaikka yksi moottori olisi ollut poissa peleistä molemmissa vaiheissa.:)

Olisi lentänyt silti kuuhun vain neljällä F-1 moottorilla  ja toisen vaiheen neljällä J-2 moottorilla! ja helposti. Muut moottorit olisivat vain nostaneet tehoa ja suuntausta. Tai paloaikaa olisi pidennetty hieman.  Ensimmäisessä vaiheessa keskimoottori oli kiinteä, mutta neljän F-1  kulmamoottorin suuntausta säädettiin tietokoneella. . Lennossa keskimmäinen moottori sammutettiin ennen muita kiihtyvyyden rajoittamiseksi.

Toisen vaiheen kulmamoottorit olivat myös suunnattavia. Keskimoottori oli kiinteä.

 

 

 

Apollo 13 toisen vaiheen keskimmäinen moottori sammui yht’äkkiä. Muita moottoreita pidettiin käynnissä pitempään ja samoin kolmannen vaiheen poltto piteni. Tosin matkalla tuli pieni ongelma kun yksi happosäiliö räjähti viallisen johdon vuoksi. Pojat kiersi kuun ja käyttivät kuunodulin päämoottoria päästäkseen kotiin. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
29 minutes ago, Teemu Lokka said:

Apollo 13 toisen vaiheen keskimmäinen moottori sammui yht’äkkiä. Muita moottoreita pidettiin käynnissä pitempään ja samoin kolmannen vaiheen poltto piteni. Tosin matkalla tuli pieni ongelma kun yksi happosäiliö räjähti viallisen johdon vuoksi. Pojat kiersi kuun ja käyttivät kuunodulin päämoottoria päästäkseen kotiin. 

Se oli hurjaa aikaa, kun astronautitkin oli hippejä ja pahin läheltäpiti -tilanne aiheutui siitä, kun happosäiliö räjähti ;D

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Maailman kehittynein kemiallinen rakettimoottori Raptor, sarjanumero kutonen, nostaa ilmaan vesitornin joka on ladattu neste- hapella ja -metaanilla.

 

Muokattu: , käyttäjä: Harri V. Matikainen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt kysymys. Millä aurinkokunnan planeetalla oli aikoinaan suurin ja korkein vesiputous? ;) ?

Noin 4 miljardia vuotta sitten ja planeetalla oli elämänkelpoinen ilmakehä noin 500 miljoonan vuoden ajan.

Nykyään planeetalla on aurinkokunnan korkein tunnettu tulivuori?

 

Muokattu: , käyttäjä: Tarmo Kallio

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Raptoria ja Starshipä/superheavyä ollaan rakentamassa juuri ko. planeetta varten (tosin ensin käväistään Kuussa; NASAn Artemis projekti) Olympus Mons ei vaan ole niin vaikuttava kuin luulisi, se on niin laaja-alainen kilpitulivuori että sen rinteellä napottavan astronautin näkökulmasta se vaikuttaisi tasamaalta.

Muokattu: , käyttäjä: Harri V. Matikainen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
11 minuuttia sitten, Harri V. Matikainen kirjoitti:

Raptoria ja Starshipä/superheavyä ollaan rakentamassa juuri ko. planeetta varten (tosin ensin käväistään Kuussa; NASAn Artemis projekti) Olympus Mons ei vaan ole niin vaikuttava kuin luulisi, se on niin laaja-alainen kilpitulivuori että sen rinteellä napottavan astronautin näkökulmasta se vaikuttaisi tasamaalta.

Jep: 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mars-planeetta on paljon pienempi, kuin on maa. Marsin ydin on jäähtynyt aikojen kuluessa! Sillä ei ole ehkä sellaista sulaa ydintä, joka pyöriessään sulana tekisi planeetalle suojaavan magneettikentän. Toisin kuin maapallolla.  Eli auringon vahingolliset tappavat hiukkaset osuvat suoraan Marsin pinnalle. 

Ihmiselämä olisi ehkä mahdollista joskus Marsin vanhoissa tuliperäisissä luolastoissa syvällä pinnan alla. Ja Marsin ohutta kaasukehää haihtuu koko ajan jatkuvasti lisää avaruuteen...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt myös uusiseelantilainen (taikka nyt virallisesti yhdysvaltalainen) Rocket Lab aikoo uudelleen käyttää raketin vaiheita:

 

Muokattu: , käyttäjä: Harri V. Matikainen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Piti ostaa liput Apollo 11 elokuvan ensi-iltaan ja ostinkin. Vanha insinöörikaverini oli heti mukana. 15.08. 17:30. :)

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
13 hours ago, Tarmo Kallio said:

Piti ostaa liput Apollo 11 elokuvan ensi-iltaan ja ostinkin. Vanha insinöörikaverini oli heti mukana. 15.08. 17:30. :)

En viitsi paljastaa juonta 😄 Mutta kävin katsomassa tuon Itiksen Imaxissa erikoisennakkonäytöksessä 22.7. Hyvä raina! Suosittelen lämpimästi.

Muokattu: , käyttäjä: Pauli Hankonen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7.8.2019 at 22.02, Pauli Hankonen kirjoitti:

En viitsi paljastaa juonta 😄 Mutta kävin katsomassa tuon Itiksen Imaxissa erikoisennakkonäytöksessä 22.7. Hyvä raina! Suosittelen lämpimästi.

Hyvä että et paljastanut juonta. :)

Miltä kuva näytti? Elokuva on kaiketi koostettu 65 mm. Panavision alkuperäisistä filminegatiiveistä. Näistä tehtiin ennen 70 mm. filmipositiivit elokuvateattereihin. En tiedä mistä formaatista kyseinen elokuva on digitoitu LASER-projektorille JPEG 2000 4K muotoon.

No huomenna sen näkee...

https://www.intopix.com/JPEG2000-uhd-4k-8k-encoder-decoder

Muokattu: , käyttäjä: Tarmo Kallio

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22 hours ago, Matti Palosuo said:

Hesarin toimittajakin tykkäsi viiden tähden arvoisesti.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006203217.html

Sama tähtimäärä näyttää olleen ainakin TS:ssä ja Iltapulussakin. Jostain syystä ainakin Turussa näytöksiä tähän on tähän mennessä ilmoitettu vain tänään (15.8.) ja viikon päästä torstaina, tosin Turun parhaassa salissa, jossa äänentoistokin on jokseenkin kohdallaan, joten kävinpä tarkastamassa.

Juu, hieno filmi varsinkin teknisesti, suurelta osin elokuva tosiaan perustui 70mm filmiin, joka isolla digitaaliruudullakin toimi mainiosti. Sinänsähän kupletin juoni toki oli ennestäänkin selvä ainakin YouTubesta kaikki mahdolliset aiheeseen liittyvät videot ahmineelle :-[, mutta ehkäpä elokuvan suurin painotus olikin siinä, että kyseessä ei ollut pelkästään kolmen sankariastronautin tarina, vaan sen onnistumisen takana oli koko NASAn, sen toimittajien ja oikeastaan koko suurvallan yhteinen ponnistus. Jos kylmästä sodasta oli jotain hyötyä ihmiskunnalle, niin sitten tämä.

Tähän kohtaan haluaisin lisätä mielestäni parhaan aiheeseen liittyvän YouTube -videon, "Failure is not Option", jossa vieläkin varsin hyvissä voimissa oleva avaruuslentojen maajoukkojen yksi vetäjä Gene Krantz kollegoineen pui Apollo 11 ja muidenkin miehitettyjen avaruuslentojen taustalla tapahtuneita prosesseja. Siinä on elävä esimerkki siitä, mitä "tiukka rakettimies" tarkoittaa :thmbup:

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllähän tuo Apollo 11 dokumentti oli upeaa katseltavaa. Kävin katsomassa puolisoni kanssa ja hänkin tykkäsi siitä vaikkei hän olekaan mikään erityisen kiinnostunut tästä aiheesta. Viiden tähden dokumentti tämä oli ehdottomasti. Kaikki oli autenttista ja tunnelma dokumentissa oli käsinkosketeltavan upea. Aivan kuin olisi itsekin kokenut tuon lennon kaikkine jännityksineen. Leffateatterissa tuli tarve pitää teatterin istuimen käsinojista kiinni kun Saturn V lähtö laukaisualustalta tapahtui. Dokumentissa nähtiin kuva ja videomateriaalia mitä ennen ei ole käsittääkseni julkisuudessa nähty. Täytyy varmaan käydä uudelleen ensi torstaina fiilistelemässä tämä dokumentti leffateatterissa. 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Samaa mieltä Ollin kanssa. Kävin torstaina Turun näytöksessä. Elokuvan alussa ei ollut mitään mainoksia. Hienosti tehty Finnkinolta. 

Elokuva oli mielestäni erittäin intensiivinen äänimaailmoineen. Ja totta. Yksi näkeminen ei riitä. Pitää katsoa toistamiseen. Lähtö oli jännä. Hyvä ettei tullut sydänkohtausta:). Elokuva oli koostettu 65 mm:n filminegoista ja muista materiaaleista juuri sopivasti. Kaikkea ei tietenkään mahtunut. Paljon jäi varmaan edelleen näkemättä. 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Apollo 11 dokkariin liittyen ehkä kiinnostava linkki  Vanity Fairin juttuun.

Muokattu: , käyttäjä: Matti Hyötyniemi
Tarmo olikin jo aiemmin selvittänyt 70 vs 65mm filmin mysteerin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja ei ehkä tarvitse laittaa sitä ääntä niin kovalle!  elokuvissa! Vesku?>:(

Korvissa vinkuu vieläkin. Seuraavaksi on pakko laittaa korviin vastamelukuulokkeet, tai tulpat. 

Pari päivää yritettiin kauan sitten laittaa eräs filmiprojektori kuntoon. Purettiin viereinen ehjä kone osiin ja vaihdettiin ristiin piirilevyjä ja kaikkia osia....  Kokeilin vaikka  mitä. En yleensä luovuta työssä koskaan. Silloin oli pakko luovuttaa... En osannut korjata sitä projektoria. Harmittaa vieläkin...

Muokattu: , käyttäjä: Tarmo Kallio

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tohdin olla hieman eri mieltä liian kovasta melutasosta ainakin kantoraketin startatessa. Sehän on ollut sananmukaisesti myös maata järisyttävä kokemus vielä kilometrien päässä katsomoalueilla. Tärinä ja ehkä infraäänetkin ovat joidenkin tarinoiden mukaan aiheuttaneet erikoisia efektejä joillakin naiskatsojilla..

Mutta joo, puheosuuksissa ääni olisi tässä(kin) elokuvassa voinut olla hiljaisempi ihan kansanterveydenkin vuoksi. Sillä olisi saanut aikaan myös paremman kontrastin laukaisun meteliin.

Laukaisukin ilmeisesti perustui alkuperäiseen äänimateriaaliin ilman suurempia editointeja. Mielestäni siinä olisi hyvin voinut käyttää nykyisten elokuvasalien tarjoamia äänentoiston mahdollisuuksia paremminkin pienillä kikkailuilla dokumentäärisyyden kärsimättä.

Mutta hyvä näinkin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Saturn-V:n ensimmäinen vaihe piti lähdössä ilmeisesti varsin kovaa ääntä. Luin joltain nettisivuilta vieressä olleen 209 dB. Kilometrin päässä 130 dB ja vielä kymmenen kilometrin päässä 110 dB. 

Kuinka kaukana lähimmät elokuvassakin nähdyt katsomot olivat lähtöalustasta? 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
44 minuuttia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Saturn-V:n ensimmäinen vaihe piti lähdössä ilmeisesti varsin kovaa ääntä. Luin joltain nettisivuilta vieressä olleen 209 dB. Kilometrin päässä 130 dB ja vielä kymmenen kilometrin päässä 110 dB. 

Kuinka kaukana lähimmät elokuvassakin nähdyt katsomot olivat lähtöalustasta? 

 

 

Kennedy Space Centerin alueella eri paikkojen välillä vierailijoita kuljettavien bussien opaskuskit (eläkkeellä olevia alueen työntekijöitä) kertovat turvaetäisyydet laukaisualustoille:

  • 40 metrin sisällä pääsi räjähtää äänen paineaalloista
  • 400 metrin sisällä kärvennyt kuumuuteen
  • 4 kilometrin säteellä laukaisun melusta seonneet alligaattorit hyökkäävät kimppuusi

;)

Muokattu: , käyttäjä: Matti Palosuo
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Desibeliasteikko on logaritminen. Menikö se niin, että 2 dB:n nousu vastaa äänenpaineen kaksinkertaistumista ja 60:n dB:n nousu on  äänenpaineen tuhatkertautumista? 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Desibeli

Siellä raketin yläosassa noin 100:n metrin korkeudessa ei ilmeisesti silloin Apollo 11-lennolla lähdössä ei kuulunut paljon mitään melua lentäjille, vaikka alla posottivat viisi moottoria täysillä. Heillä oli painepuvut päällä kypärineen.  Elokuvan mukaan komento-moduulissa oli happea lähdössä  60% ja typpeä 40%. Lentäjät hengittivät letkuista lähdössä 100 % happea. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään