Finnairilla valonpilkahdukset vähissä (tilinpäätös 2013)

[Juhani Hämäläinen 38]

 

Mihin teiltä on unohtunna lomalentojen muuttuminen reittilennoiksi. Kyl se laskee lomalentojen määrää. Ja kilpailijoitakin on tullu lisää (matkatoimistokonsernien omat koneet). Emo joka saa ton 4000 euroa lentelee kaukoreittejä ja on vanhempi (ikälisät). keskiansio SLSY:n mukaan n 3000 ja rapiat.

[Ilkka Mannikainen 776]

Mihin teiltä on unohtunna lomalentojen muuttuminen reittilennoiksi. Kyl se laskee lomalentojen määrää.

 

Mitkä lomalennot on viimeisen 12kk aikana muutettu reittilennoiksi?

 

Niitä reittejä?

[Juhani Hämäläinen 38]

 

Tel Aviv.

[Ilkka Mannikainen 776]

Tel Aviv.

 

TLV reittikohteena tuli tilauslentojen rinnalle, mitään ei muutettu.

[Joni Miinalainen 0]

Miten olivat vuosi sitten AGP,DXB ja AYT? Vai tekikö muisti meikäläiselle tepposet?

[Ilkka Mannikainen 776]

Miten olivat vuosi sitten AGP,DXB ja AYT? Vai tekikö muisti meikäläiselle tepposet?

 

No vähän teki. 

 

DXB ja AGP ovat pyörineet reittiliikenteessä vuodesta 2011, AYT:n lomalennot ei ole häipyneet minnekään (mututuntumalla sanoisin että jopa lisätty parin vuoden aikana).

[Ilkka Mannikainen 776]

Kiitos Harrin joka on jaksanut päivittää liikennetilastot säännöllisesti omaan ketjuunsa.

 

Lokakuuhun 2013 saakka lomalentojen luvut pysyy jotenkin aisoissa mutta sitten se todella rankka rommaus alkaa ja jatkuu tasaisena jyrkkänä tiputuksena aina tämänpäiväiseen tilastojulkaisuun:

 

Täältä ne voi lukea:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,95219.msg1457025.html#msg1457025

 

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna lokakuussa 27,9 prosenttia ja kapasiteetti laski 24,8 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna marraskuussa 25,9 prosenttia ja kapasiteetti laski 12,2 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna joulukuussa 32,5 prosenttia ja kapasiteetti laski 20,7 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna tammikuussa 26,3 prosenttia ja kapasiteetti laski 19,9 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna helmikuussa 27,5 prosenttia ja kapasiteetti laski 22,5 prosenttia.

Lomaliikenteen kapasiteetti laski maaliskuussa 27 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laski 31,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksota.

 

Oisko joku suuri diili ryssitty pahasti ja se on valunut muualle. Tästä vähän kielisi se, että lomalentopuolen johtaja nostettiin pihalle vuoden lopussa. Ei varmaankaan ole sattumaa.

Salamyhkäisyys asiassa viestii siitä, että jotain sähläämistä asian taustalla on. Egyptit ja muut hölynpölyt on vain lillukanvarsia näissä jatkuvissa droppilukemissa.

 

Toisaalta koko lomalentokapasiteetin ilmoittaminen liikennetilastoissa on niin ja näin, koska paikathan on Finnairin näkökulmasta myyty ulos ja kuluttajakaupan käy matkatoimistot.

[Olli Pekonen 0]

Kiitos Harrin joka on jaksanut päivittää liikennetilastot säännöllisesti omaan ketjuunsa.

 

Lokakuuhun 2013 saakka lomalentojen luvut pysyy jotenkin aisoissa mutta sitten se todella rankka rommaus alkaa ja jatkuu tasaisena jyrkkänä tiputuksena aina tämänpäiväiseen tilastojulkaisuun:

 

Täältä ne voi lukea:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,95219.msg1457025.html#msg1457025

 

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna lokakuussa 27,9 prosenttia ja kapasiteetti laski 24,8 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna marraskuussa 25,9 prosenttia ja kapasiteetti laski 12,2 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna joulukuussa 32,5 prosenttia ja kapasiteetti laski 20,7 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna tammikuussa 26,3 prosenttia ja kapasiteetti laski 19,9 prosenttia.

Lomaliikenne laski myydyillä henkilökilometreillä mitattuna helmikuussa 27,5 prosenttia ja kapasiteetti laski 22,5 prosenttia.

Lomaliikenteen kapasiteetti laski maaliskuussa 27 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna laski 31,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksota.

 

Oisko joku suuri diili ryssitty pahasti ja se on valunut muualle. Tästä vähän kielisi se, että lomalentopuolen johtaja nostettiin pihalle vuoden lopussa. Ei varmaankaan ole sattumaa.

Salamyhkäisyys asiassa viestii siitä, että jotain sähläämistä asian taustalla on. Egyptit ja muut hölynpölyt on vain lillukanvarsia näissä jatkuvissa droppilukemissa.

 

Toisaalta koko lomalentokapasiteetin ilmoittaminen liikennetilastoissa on niin ja näin, koska paikathan on Finnairin näkökulmasta myyty ulos ja kuluttajakaupan käy matkatoimistot.

 

Olisiko tässä kyse siitä, että kun kapasiteettia lasketaan, laskee myös sen myynti. Myynti on kyllä laskenut enemmän kuin kapasiteetti. Jos tehdas tekee välittömästi pilaantuvaa tuotetta A ja B ja laskee tuotteen B valmistusta 25%, kai maar sitä myydään ainakin 25% vähemmän. Lentomatkustus-istuin-kilometrejähän ei voi tehdä varastoon, ts. tuote, tyhjä istuin, pilaantuu heti kun kone lähtee portilta. Jos näin, lähinnähän tämä tarkoittaa, että esim. Aurinkomatkoja ei aina lennetäkään "sinivalkoisin siivin".

 

[Ville Gröndahl 8]

Juurikin näin.

 

Ja se mikä minua suuresti kummastuttaa, on se että näitä "liikaa palkkaa" -juttuja on helppo huudella, mutta kukaan ei koskaan osaa vastata siihen yksinkertaiseen kysymykseen paljonko niitä liksoja pitäisi alentaa, että voittoa tulisi.

 

Juha

 

Miettikää nyt hyvät ihmiset järjellä. Mitä niin merkittävästi ja oleellisesti tärkeämpää lentoemo tekee esim. laivatarjoilijaan nähden että moinen palkkaero on perusteltu? Jesperin "vastuu" -kommentilla oletan että halutaan puhua turvallisuudesta. Turvallisuusnäkökohdilla sitä ei ainakaan voi perustella, koska matkustajalaivojen evakuointi hätätilanteessa on yhtälailla tarjoilijoiden vastuulla eikä heidän palkka ole yli 4000 kuussa. Entä laivojen perämiehet jotka vahtivuorollaan ovat vastuussa jopa 6000 hengestä??? Miksi heidän palkka ei sitten ole merkittävästi suurempi kuin lentoemännän? Saati pääse lähellekään lentäjien palkkoja? Mikä siis tässä lentoemossa nyt niin spesiaalia sitten on? Ylipalkattu ammattikunta Finnairin tapauksessa kun vertaa palvelun tasoa muihin lentoyhtiöihin. Mielenkiinnolla katson kauanko tämmöinen kestämätön kehitys voi jatkua... SAS on jo aiheesta hyvä esimerkki... Nykypäivän ihmiset eivät vain yksinkertaisesti näytä osaavan olla kohtuullisia ja sit ihmetellään kun valtioiden talous on kuralla ja firmojen pyörittäminen ei kannata...

 

 

[Tauno Hermola 116]

Sopimus on sopimus, ja sitä on noudatettava tai sitten on kaikkien kannalta parasta panna lappu luukulle.

 

Vähän turha tätä Topin on jankuttaa; suunnilleen vuodeksi kerrallaanhan se sopimus tehdään. Enemmän pitäisi miettiä sitä sopimusjärjestelmää, joka tälläisiä älyttömyyksiä tuottaa.

[Jan Augustsson 6]

Jotainhan on pahasti vialla bisneksessä, kun  ihmisten pitäisi päästä lentämään lähes kerosiinikustannusten hinnalla.

[Philip Storbacka 0]

Miettikää nyt hyvät ihmiset järjellä. Mitä niin merkittävästi ja oleellisesti tärkeämpää lentoemo tekee esim. laivatarjoilijaan nähden että moinen palkkaero on perusteltu? Jesperin "vastuu" -kommentilla oletan että halutaan puhua turvallisuudesta. Turvallisuusnäkökohdilla sitä ei ainakaan voi perustella, koska matkustajalaivojen evakuointi hätätilanteessa on yhtälailla tarjoilijoiden vastuulla eikä heidän palkka ole yli 4000 kuussa. Entä laivojen perämiehet jotka vahtivuorollaan ovat vastuussa jopa 6000 hengestä??? Miksi heidän palkka ei sitten ole merkittävästi suurempi kuin lentoemännän? Saati pääse lähellekään lentäjien palkkoja? Mikä siis tässä lentoemossa nyt niin spesiaalia sitten on? Ylipalkattu ammattikunta Finnairin tapauksessa kun vertaa palvelun tasoa muihin lentoyhtiöihin. Mielenkiinnolla katson kauanko tämmöinen kestämätön kehitys voi jatkua... SAS on jo aiheesta hyvä esimerkki... Nykypäivän ihmiset eivät vain yksinkertaisesti näytä osaavan olla kohtuullisia ja sit ihmetellään kun valtioiden talous on kuralla ja firmojen pyörittäminen ei kannata...

 

 

 

Mites vaikka aikaeroista johtuva jatkuva uupumus ja ennenaikainen kuolema? Minäkin saan yövuorolaisena yli tonnin enemmän kuussa kuin päivävuorolaiset, vaikka teen samoja hommia.

[Topi Falkenberg 417]

Vähän turha tätä Topin on jankuttaa; suunnilleen vuodeksi kerrallaanhan se sopimus tehdään. Enemmän pitäisi miettiä sitä sopimusjärjestelmää, joka tälläisiä älyttömyyksiä tuottaa.

 

Suomi on sopimusyhteiskunta, mitä älytöntä Sinä näet tässä Pohjoimaissa yleisesti käytössä olevassa mallissa? Sopimusneuvottelujen lähtökohta on se, että aiemmin sovituista asioista ei keskustella. Niin kauan kun Finskin omistus on Valtioneuvoston mielestä strategisesti merkittävää emojen ei kannata vaivata omaatuntoaan ajatuksella, että heidän saavuttamansa edut ajavat firman tuhoon. Edut on aikoinaan neuvoteltu saman tahon kanssa, joka nyt kantaa suurimman vastuun mahdollisesta pääomittamisesta, muut omistaja ovat mukana omasta vapaaasta tahdostaan. Ei se ole Sinulta eikä muiltakaan pois, jos duunarilla menee hyvin!

[Juha Klemettinen 28]

Miettikää nyt hyvät ihmiset järjellä. Mitä niin merkittävästi ja oleellisesti tärkeämpää lentoemo tekee esim. laivatarjoilijaan nähden että moinen palkkaero on perusteltu? Jesperin "vastuu" -kommentilla oletan että halutaan puhua turvallisuudesta. Turvallisuusnäkökohdilla sitä ei ainakaan voi perustella, koska matkustajalaivojen evakuointi hätätilanteessa on yhtälailla tarjoilijoiden vastuulla eikä heidän palkka ole yli 4000 kuussa. Entä laivojen perämiehet jotka vahtivuorollaan ovat vastuussa jopa 6000 hengestä??? Miksi heidän palkka ei sitten ole merkittävästi suurempi kuin lentoemännän? Saati pääse lähellekään lentäjien palkkoja? Mikä siis tässä lentoemossa nyt niin spesiaalia sitten on? Ylipalkattu ammattikunta Finnairin tapauksessa kun vertaa palvelun tasoa muihin lentoyhtiöihin. Mielenkiinnolla katson kauanko tämmöinen kestämätön kehitys voi jatkua... SAS on jo aiheesta hyvä esimerkki... Nykypäivän ihmiset eivät vain yksinkertaisesti näytä osaavan olla kohtuullisia ja sit ihmetellään kun valtioiden talous on kuralla ja firmojen pyörittäminen ei kannata...

 

Tästä vuodatuksesta jää nyt vähän epäselväksi pitäisikö lentoemäntien palkkoja alentaa siksiksi, että he tienaavat enemmän kuin laivaperämiehet mikä ei voisi siis olla oikein, vai siksi, että palkkoja alentamalla lentoyhtiön talous olisi paremmassa kunnossa.

 

Mitä laivaperämiehen ja lentoemännän palkkaeroihin tulee, pitänee todeta, että merimiesunioni on kai hoitanut edunvalvontansa huonosti 

 

Kaikki, myös palkat ovat tässä maassa neuvoteltavissa jos vain kummallkin osapuolella on oikeasti halua löytää ratkaisu. Finnairin ongelma tuskin on tuottavaa työtä tekevien palkat, vaan Aasian korttitalo jota ei näytä saatavan tuottavaksi mitenkään. Ilmeisesti tämä on nyt lopullisesti huomattu firmassa ja omistajaportaassa, ja siksi Finnairia ollaan kauppaamassa. Nähtäväksi jää, tekeekö Helsingin maantieteellinen sijaintikaan Finnairista houkuttelevaa ostokohdetta.

 

Juha

[Antti Asikainen 1]

Miettikää nyt hyvät ihmiset järjellä. Mitä niin merkittävästi ja oleellisesti tärkeämpää lentoemo tekee esim. laivatarjoilijaan nähden että moinen palkkaero on perusteltu?

 

Järjestelmää ei voi tarkastella noin. Syntyneet sopimukset ovat lukemattomien vaikutteiden tulos. Jos oikeutta palkkoihin ruvetaan määrittämään rationaalisen järkeilyn perusteella, niin ensin pitää luoda kriteerit, joihin rationaalisuus nojaa. Luulen että laajamittaisesti hyväksyttyjä kriteereitä ei tulla koskaan saavuttamaan, koska ihmisillä on erilaisia arvoja ja päämääriä, joiden perusteella he asioita mittaavat. Tämän vuoksi on syntynyt järjestelmä, jossa työnantajapuoli ja työntekijäpuoli neuvottelee sopimuksista lain määrittämissä rajoissa. Eri aloilla osapuolten neuvotteluvalta vaihtelee.

 

Suomessa ja länsimaissa yleensä yhtenä palkan kriteerinä on pidetty koulutuksen pituutta ja vaativuutta. Tämä tottumus on johtanut Suomessa(kin) järjestelmään, jossa korkeasti koulutetut järjestävät itselleen työtä, josta nauttivat keskiluokkaisen palkan, vaikka työnkuva ei koulutusta vastaisikaan. Tästä organisaatiopöhöstä on puhunut mm. Matti Wiberg. Monien mielestä tällaista järjestelmää ei voi puolustaa järjellä, mutta koska koulutus ja korkea palkka liitetään kulttuurissamme yhteen, pöhö jatkaa elämäänsä.  

 

Arvottamisongelmasta hyvä esimerkki taas on akateeminen tutkimus. Monissa tapauksissa luonnontieteellisen mutta ennen kaikkea humanistisen (perus)tutkimuksen arvon voi perustellusti kyseenalaistaa hyödyn näkökulmasta, jos hyödyksi nimetään tutkimuksen merkitys talouden kasvuun ja materiaaliseen hyvinvointiin. Toisaalta tällainen tutkimus luo perustan sisällöllisesti rikkaammalle elämälle. Mitä koulutetumpaa kansa on, sitä vähemmän se kaipaa Maikkarin tai Nelosen filosofiaa ja sitä enemmän ajattelun aihetta, jota mm. parjattu YLE tuottaa myös humanistisen tutkimuksen perustalta. Ja monet tietenkin kyseenalaistavat senkin, onko taloudellista toimeliaisuutta kasvattavassa tutkimuksessakaan järjen hiventä, koska se näyttää vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin johtavan maapallon luonnon tuhoon ja resurssien loppumiseen. Onhan tuo mereen mennyt malesialainenkin paljastanut sen, kuinka paljon merissä kelluu paskaa.

 

Jos lentoemojen palkkoja kritisoi työnkuvan ja työn vaativuuden perusteella, niin ainakin kritiikki olisi hyvä suhteuttaa muiden alojen palkkojen muodostukseen. Melko korkeita nuo lentäjienkin palkat ovat koulutuksen pituus ja lentäjien tarjonta huomioiden. Toki lentäjienkin palkkaus on muuttumassa. USAssa aloittelevat perämiehet taitavat jo joskus maksaakin siitä, että saavat lentää.  

 

 

[Ville Gröndahl 8]

Tästä vuodatuksesta jää nyt vähän epäselväksi pitäisikö lentoemäntien palkkoja alentaa siksiksi, että he tienaavat enemmän kuin laivaperämiehet mikä ei voisi siis olla oikein, vai siksi, että palkkoja alentamalla lentoyhtiön talous olisi paremmassa kunnossa.

 

Mitä laivaperämiehen ja lentoemännän palkkaeroihin tulee, pitänee todeta, että merimiesunioni on kai hoitanut edunvalvontansa huonosti 

 

Kaikki, myös palkat ovat tässä maassa neuvoteltavissa jos vain kummallkin osapuolella on oikeasti halua löytää ratkaisu.

 

Juha

 

Toisin kuin Finnairin tapauksessa, merenkulkualaa alettiin pelottelemaan Suomessa ulosliputtamisilla vuosikymmeniä sitten. Joskus 70-luvulla ja kenties vielä 80-luvulla merimiesten palkat olivat suhteessa vastaaviin maatöihin nähden parempia. 90-luvulla tämä varustamojen ulosliputus -uhkailu kulminoitui pisteeseen, jossa alan palkkoja laskettiin 30 prosenttia sillä perusteella että työpaikat ja laivat pysyisivät Suomessa. Samaan aikaan miehistökoot pienenivät aluksissa ja vähemmälle määrälle jääneet työntekijät joutuivat alkaa tekemään enemmän tunteja - räikein älyttömyys on palkkasopimustyyli, jossa palkat sisältää 70-tuntia "ylitöitä" korvattuna valmiiksi. Ylityöt on sellaisessa sopimuksessa about normituntipalkalla ja sitä aina hienosti työnantajapuoli hehkuttaa että se tippuu tilille vaikka niitä tunteja ei tekisikään - paska juttu vaan on se, että ne ei yleensä edes riitä kuukauden ylityömäärään tietyissä laivan toimenkuvissa eli todellisuudessa ylityöt siis tehdään halvalla... Monissa varustamoissa lisäksi esiintyy 6-6 vahtijärjestelmä, joten edes 6 tunnin yhtäjaksoinen yöuni on utopiaa... Sillä on varmasti yhtä huonoja terveydellisiä vaikutuksilla kuin aikaisemmassa postauksessa mainitulla aikaerorasituksella.

 

Ei siinä, hienoa että lentoemoilla on hyvä palkka. Suhteeton verrattuna sairaanhoitajiin ja vastaaviin oman alansa maatyöläisiin ja merityöläisiin nähden. Tässä nähdään että Finnair on valtiovetoinen firma missä on vuosikymmenten saatossa henkilöstön palkkapolitiikka karannut käsistä. Täysin yksityinen firma tuskin olisi samalla tasolla...

 

Yhdysvallat heidän työvoimaministeriön mukaan:

"Flight attendants earned a mean $41,720 per year as of May 2011, according to the Bureau of Labor Statistics. Pay could range from less than $24,990 per year to above $62,470 per year"

 

Englannissa ollaan haitarissa 12000-30000GBP (keskiarvo 18000GBP) Payscale:n mukaan

 

Tästä Lufthansan tiedotteesta on vielä pitkä matka 4200/kk...:

 

http://www.be-lufthansa.com/fileadmin/fm-lufthansabe/PDFs/B9_1_Flugbegleiter/LH_E_FlightAttendant.pdf

 

Mielenkiinnolla odotan kuinka kauan Finnair pystyy jatkamaan samalla tyylillä... Tai siis Finnair haluaa jo halvempaa työvoimaa, eli kysymys onkin ennemmin kauanko sitä kehityssuuntaa voidaan jarruttaa... Meillä on jo hyvä esimerkki Suomessa paperiteollisuus - no eipä ole hirveemmin enää paperitehtaita Suomessa...

[Topi Falkenberg 417]

Toisin kuin Finnairin tapauksessa, merenkulkualaa alettiin pelottelemaan Suomessa ulosliputtamisilla vuosikymmeniä sitten.

 

Mielenkiinnolla odotan kuinka kauan Finnair pystyy jatkamaan samalla tyylillä...

 

Finnairin on pakko jatkaa tällä tyylillä niin kauan kun ulosliputtamista ei pystytä tekemään - tai työlainsäädäntöä uudistamaan.

[Erik Schobesberger 0]

Mielenkiinnolla odotan kuinka kauan Finnair pystyy jatkamaan samalla tyylillä... Tai siis Finnair haluaa jo halvempaa työvoimaa, eli kysymys onkin ennemmin kauanko sitä kehityssuuntaa voidaan jarruttaa... Meillä on jo hyvä esimerkki Suomessa paperiteollisuus - no eipä ole hirveemmin enää paperitehtaita Suomessa...

 

Olen oikeastaan aikalailla samaa mieltä kanssasi lähes kaikesta, mutta tuo harhaluulo että paperiduunareiden liksat ajoi tehtaat pois Suomesta lienee syytä korjata. Toki jatkuvalla lakkoilulla ja siitä aiheutuneilla seisokeilla (samoin kuin ahtaajien lakoilla) oli oma, merkittäväkin osansa, mutta tärkein tekijä oli markkinoiden muuttuminen ja investointimahdollisuudet kehittyvissä talouksissa. Kemi on vielä kauempana Kiinasta kuin Keski-Euroopasta ja Eukalyptus ei kasva Suomessa. Eikä muuten kasva mikään muukaan puu 365 päivää vuodessa, toisin kuin vaikkapa Eteläisessä Aasiassa tai Argentiinassa.

 

Valtavat harhainvestoinnit ulkomaille myös söivät Suomalaisten paperiyhtiöiden kannattavuuden pitkäksi aikaa.  Duunarin liksan osuus paperitonnista on häviävän pieni, vaikka toki liksat todella kovat koulutustasoon nähden olivatkin. No, saahan Suomen historian yhden surkeimmista yrityskaupoista tehnyt metsäteollisuuspomo vastineeksi Suomen parasta eläkettä

[Ville Gröndahl 8]

Finnairin on pakko jatkaa tällä tyylillä niin kauan kun ulosliputtamista ei pystytä tekemään - tai työlainsäädäntöä uudistamaan.

 

Tuosta työlainsäädännön roolista ja vaikutuksesta tässä palkka-asiassa en osaa sanoa. Mutta se mitä Finnair pystyisi ihan hyvin tehdä mitä Suomessa jo tehdään monilla muilla aloilla, olisi yksinkertaisesti alkaa tekemään uusien työntekijöiden kanssa selvästi toisenlaisia sopimuksia. On monia firmoja missä vanhoilla työntekijöillä on eri edut kuin uusilla. Vanhoista työntekijöistä ja yhtiötä rasittavista työsopimuksistahan sitten pääsee ajan kanssa eroon luonnollisen siirtymän (eläköityminen) kautta.

 

Olen oikeastaan aikalailla samaa mieltä kanssasi lähes kaikesta, mutta tuo harhaluulo että paperiduunareiden liksat ajoi tehtaat pois Suomesta lienee syytä korjata. Toki jatkuvalla lakkoilulla ja siitä aiheutuneilla seisokeilla (samoin kuin ahtaajien lakoilla) oli oma, merkittäväkin osansa, mutta tärkein tekijä oli markkinoiden muuttuminen ja investointimahdollisuudet kehittyvissä talouksissa. Kemi on vielä kauempana Kiinasta kuin Keski-Euroopasta ja Eukalyptus ei kasva Suomessa. Eikä muuten kasva mikään muukaan puu 365 päivää vuodessa, toisin kuin vaikkapa Eteläisessä Aasiassa tai Argentiinassa.

 

Valtavat harhainvestoinnit ulkomaille myös söivät Suomalaisten paperiyhtiöiden kannattavuuden pitkäksi aikaa.  Duunarin liksan osuus paperitonnista on häviävän pieni, vaikka toki liksat todella kovat koulutustasoon nähden olivatkin. No, saahan Suomen historian yhden surkeimmista yrityskaupoista tehnyt metsäteollisuuspomo vastineeksi Suomen parasta eläkettä

 

Totta tuokin. Asioilla on kaksi puolta aina. Ja tämä tietysti on spekulatiivista, että mikäli työntekijöpuoli olisi ollut joustavampaa kustannusleikkauksissa, olisiko meillä nyt enemmän paperitehdas teollisuutta Suomessa tällä hetkellä. Kenties ei - Suomi kun on maantieteellisesti saari moniin markkinoihin nähden. Ja tietysti myös, paperiyhtiöillä oli mahdollisuus alkaa tuottaa kustannustehokkaasti paperia, joten kapitalistisesti ajateltuna, miksi he eivät sitä etua olisi käyttäneet. Tämä tietysti on tätä yhteiskunnallista vastuuta, mutta toki ei yhteiskunnallisen vastuun nimissä pidä myöskään harjoittaa kannattamatonta toimintaa. YLEä on aina pidetty jonkinlaisena kommunismin linnakkeena. Ilmeisesti vähän samaa vaivaa on Finnairissakin missä mukautuminen nykyajan markkinoihin ja kilpailutilanteeseen aiheuttaa firman sisällä muutosvastarintaa. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi kyllä, että jatkuva lakkoilu ja seisokit varmasti vievät luotettavuuden asiakkaiden silmissä toimitusten suhteen. Enkä usko että Finnairin toimintaa vaikuttavista jatkuvista milloin minkäkin osapuolen lakkoiluista on hirveesti mitään hyvää yhtiön toiminnalle kuin työntekijöillekään... Tarpeeksi monta negatiivista matkustajakokemusta ongelmien takia ja asiakkaat hakeutuvat toisen palveluntarjoajan kyytiin.

[Erik Schobesberger 0]

Miksi 400 henkilöä työllistävän paperitehtaan johtaja saa parempaa liksaa kuin 400 henkilö työllistävän siivousfirman johtaja saa - vai saako?

 

Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vertailukohtana täysin virheellinen. Oikea kysymys olisi miksi samankokoisen, yhtä kannattavan yrityksen johtaja A saa parempaa liksaa kuin vastaavan yrityksen B johtaja. Paperitehtaan ja siivousyrityksen vertailu ei ole mielekästä, koska samat 400 henkeä työllistyvä paperitehdas moninkertaisesti arvonlisäystä siivousyritykseen verrattuna, jolloin palkkakustannukset ovat lähes yhdentekeviä. Siivousfirmassa taas juuri muulla kuin palkkakustannusten minimoinnilla ei ole merkitystä. Jotkut alat nyt vain tuottavat enemmän taloudellista lisäarvoa, katso vaikka Neste Oilin liikevahtoa/työntekijä. Tämä ei ole mikään oikeudenmukaisuuskysymys vaan fakta.

 

Onhan se oikeudenmukaista, kauan aikaa sitten pitkään palvelleilla oli tosi huono liksa, jos se nyt on kaksinkertainen oppivuosiin verrattuna. Tämä voidaan nähdä sitouttamisena, niin kuin avainhenkilöiden saamat optiotkin - jotka ovat myös joskus kohtuuttomia jonkun ryhmän mielestä.

 

Niin, siis samasta työstä ei kuulu sama palkka, vain koska joku on sattunut aloittamaan aikaisemmin? Tämäkin on mielipide ja sinulla on siihen täysi oikeus. Itse näen asian toisin. En oikein ymmärrä miten tähän(kin) saatiin optiot mukaan (joita noin yleisellä tasolla pidän erittäin huonona tapana palkita), mutta tässä tapauksessa sitouttaminen lienee tosiaan onnistunut erinomaisesti, koska vaihtuvuus on niin pientä virkaikähaarukan yläpäässä. Maksavatko asiakkaat sitten enemmän kun heitä palvelee erittäin kokenut stuertti/lentoemäntä? Tuoko tämä mitään lisäarvoa liiketoimintaan? En missään tapauksessa halua moittia vanhempaa henkilökuntaa enkä lähteä tähän "rumat ja vanhat emot" tyypilliseen lätinään, ainoastaan keskutsella tuosta palkkauksen suuresta epäsuhdasta niin talon sisällä kuin kilpailijoihin verrattuna.

 

Palkkatason, olosuhteiden ja muiden etujen pitää olla sellaiset, että niiden kanssa viitsii elää. Jos työntekijöille annettaisiin suvereeni oikeus omistajan kustannuksella päättää yrityksen tuloksen jakamisesta, niin epäilemättä palkkakin voisi olla markkinatasoinen. Kapitalismi ei kuitenkaan toimi näin entisessä sekatalousmaassakaan. Sopimus on sopimus, ja sitä on noudatettava tai sitten on kaikkien kannalta parasta panna lappu luukulle. Tämänkin pitäisi toimia markkinatalousmaan lainalaisuuksien perusteella normaalisti, mutta vuodesta toiseen vaan räpistellään ilmassa - ilmeisesti varaa kuitenkin on.

 

Mitä ihmettä TES:lla ja markkinataloudella on tekemistä toistensa kanssa? En muutenkaan oikein ymmärtänyt tätä kappaletta, mutta kuin että palkalla pitäisi pystyä elämäänkin, josta olen samaa mieltä. Ihmisarvoiseen elämään ei tosin Suomessa vaadita yli 4000€/kk liksaa, mediaaniliksa on muuten alle 3.000€/kk. Sopimuksiakin pitää noudattaa, se on selvää oikeusvaltiossa. Mutta jos sopimuksen noudattaminen johtaa suurempiin vaikeuksiin niin joustoa pitää löytyä. Luulen että palkanalennus on useimmille mieluisampi vaihtoehto kuin työttömänä kökkiminen, tosin pahimmista AY-jyristä en ole varma. Varaa on tosiaan männävuosina ollut, mutta tyhmempikin tajuaa ettei tälläinen voi jatkua veronmaksajien tukemana, koska siitähän tässä on kyse. Ilman pääomistajan (Valtion eli veronmaksajien) pääomituksia Finnair olisi aivan eri tilanteessa, kenties jo konkurssissa. Vielä kerran: en ole pätkääkään kateellinen kellekään ja olen saanut lähes aina hyvää palvelua finnairin emoilta, haluaisin jatkossakin saada hyvää palvelua myös suomeksi ja toivon että Finnair menestyy. Vanhat ajat nyt vain eivät palaa ja se tulisi Suomessa ymmärtää monellakin alalla. Ei kellekään voi maksaa reilusti yli markkinahintojen vain koska tämä on suomalainen.

[Ilkka Mannikainen 776]

Ilman pääomistajan (Valtion eli veronmaksajien) pääomituksia Finnair olisi aivan eri tilanteessa, kenties jo konkurssissa.

 

Koska näitä konkurssin estäviä pääomituksia on tehty valtion puolelta?

[Topi Falkenberg 417]

Tuosta työlainsäädännön roolista ja vaikutuksesta tässä palkka-asiassa en osaa sanoa. Mutta se mitä Finnair pystyisi ihan hyvin tehdä mitä Suomessa jo tehdään monilla muilla aloilla, olisi yksinkertaisesti alkaa tekemään uusien työntekijöiden kanssa selvästi toisenlaisia sopimuksia. On monia firmoja missä vanhoilla työntekijöillä on eri edut kuin uusilla. Vanhoista työntekijöistä ja yhtiötä rasittavista työsopimuksistahan sitten pääsee ajan kanssa eroon luonnollisen siirtymän (eläköityminen) kautta.

 

 

Suomessa työnantaja ei voi sanella työehtoja, asioista on sovittava työntekijöiden kanssa liittotasolla juuri sen takia ettevät asiat olisi yksipuolisen yksinkertaisia.

[Topi Falkenberg 417]

Maksavatko asiakkaat sitten enemmän kun heitä palvelee erittäin kokenut stuertti/lentoemäntä? Tuoko tämä mitään lisäarvoa liiketoimintaan?

 

Mutta jos sopimuksen noudattaminen johtaa suurempiin vaikeuksiin niin joustoa pitää löytyä. Luulen että palkanalennus on useimmille mieluisampi vaihtoehto kuin työttömänä kökkiminen, tosin pahimmista AY-jyristä en ole varma. Varaa on tosiaan männävuosina ollut, mutta tyhmempikin tajuaa ettei tälläinen voi jatkua veronmaksajien tukemana, koska siitähän tässä on kyse.

 

Minäkin ymmärrän näkökulmasi, mutta en ymmärrä miksi et ymmärrä ettei liiketoiminnan lisäarvo kuulu työntekijälle. Työntekijän velvolisuus on tehdä työnsä huolellisesti ja hyvin. Tämä palkanalennusjousto tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijälle yritetään sisällytetään yrittäjän riskiä, mikä ei hänelle tietenkään kuulu.

[Erik Schobesberger 0]

Koska näitä konkurssin estäviä pääomituksia on tehty valtion puolelta?

 

Ilmeisesti ilmaisen itseäni heikosti, tai sitten joillakin luetunymmärtäminen on heikompaa. Koska emme teidä mitä olisi tapahtunut toisenlaisessa skenaariossa, esitin pohdiskelun, arvelun, spekulaation siitä mitä mahdollisesti olisi saattanut käydä. Kirjanpitäjänä voinet tutustua Finnairin taseeseen ja sen muodostukseen omin neuvoin, tiedot ovat täysin julkisia, kuten muuten on yrityksen kustannustasokin. Ellei joku sitten ole harrastanut ns. kirjojen keittämistä.

 

Vuonna 2007 Finnair järjesti osakeannin, jossa merkintähinta oli 6,30 euroa. Toki muutkin omistajat osallistuivat antiin, mutta valtiolla ei ollut lupaa eduskunnalta laskea omistuaosuuttaan, joten kyseessä oli käytännössä pakkoanti veronmaksajille. Annissa kerättiin 248,5 miljoonaa euroa uutta pääomaa. http://www.finnairgroup.com/media/media_7.html?Id=rss_279526.html

Tänään tätä kirjoittaessa Finnairin osakekurssi on 2,83 euroa (viimeeksi toteutuneet kaupat kello 10:40). Että semmoinen sijoitus.

[Ilkka Mannikainen 776]

En ole kuullut että vuoden 2007 annissa olisi ollut konkurssi edessä vaan haettiin rahoitusta konehankintoihin.

 

Kun kirjoitit pääomituksista monikossa, niin mistä on kyse?

 

 

Tänään tätä kirjoittaessa Finnairin osakekurssi on 2,83 euroa (viimeeksi toteutuneet kaupat kello 10:40). Että semmoinen sijoitus.

Sijoituksen arvoa ei voi määritellä päivän kurssin mukaan kun ei ole mitään myytykään. Että sellanen sijoitus.

 

Ja kannattaa huomoida, että valtio eli veronmaksajat ovat saaneet myös osinkoa Finnairista.