SUIO:n tulevaisuudesta

[Jussi Frisk 2]

Täällä kirjoitettiin, että SIL:issä on 3 suurta lajia: Moottorilento, purjelento ja laskuvarjot.

 

Ehkä vetelen vähän kotiinpäin, mutta näkisin, että niitä suuria lajeja on ainakin neljä, ja yksi niistä on ultralento.

 

Ja ultralentäminen on eri laji kuin moottorilentäminen, vaikka ne samaan lajitoimikuntaan toistaiseksi SIL:ssä kuuluvatkin. Ultralentäminen on huomattavan paljon enemmän harrastajavoimin yläpidettyä toimintaa SIL:ssä ja kouluttavissa kerhoissa. Ultralentäminen on hallituinta hyvin organisoiduissa kouluttavissa ilmailukerhoissa. Nämä kerhot ja niiden koulutusorganisaatiot tarvitsevat sellaisia tukirakenteita, joita tähän asti mm. SUIO on tarjonnut.

 

Nicke Rostedt kokosi ansiokkaasti yhteen SUIO:n nykyistä ja tulevaa tarjontaa myös moottorilennon puolella. Toivon, että sitä puolta saadaan vahvistettua entisestään. Joskus vain on myös kyse siitä, että esim. ultrapuolella 2000-luvun alusta asti tarve on ollut polttavin. Meidän kasvulukumme ovat suuret, lentäjämäärät kasvavat ja koneiden hallinnan vaativuus on yhä ilmeisempää. Harrastaopettajakunnan voimin tämän hoitaminen vaatii kaiken sen jatkokoulutustuen, mitä tällä hetkellä vain SUIO tarjoaa. Loput teemme itse.

 

Ultrapuolen koulutusosaamiseen panostaminen on sikälikin merkittävää, että ultrat ovat merkittävä ilmailun sisääntulolaji. Koko tämän vuosituhannen ja etenkin 2007 jälkeen meidän kerhomme lentäjäoppilaiden keski-ikä on nuorentunut merkittävästi. Me koulutamme (ja kirjoitimme parhaana vuotena 28 lupakirjaa) paljon väkeä, joka ei pysähdy ultriin, vaan jatkaa uskottavan ilmailukosketuksen jälkeen kaikkiin muihin ilmailun suuntiin. Tälläkin hetkillä meillä on ultrissa ensimmäisen lupakirjansa suorittaneita jäseniä, jotka ovat jatkaneet sekä lentokoneasentaja-, lennonjohto- että ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattiin.

 

Jussi

[Matti T. Koskinen 1]

Näistä keskusteluista tulee mieleen väistämättä kokemukseni joistakin kerhoista missä purje- ja moottorilentäjät kiistelevät kiihkeästi ressursseista....

..eli raha ratkaisee.  Kyllä niissäkin puheenjohtajan ja hallituksen tekemisiä on aina kokouksissa katsottu tietyn väristen lasien läpi...riippunut aina katsojasta...millainen lupakirja...

 

Ehdottomasti tulevaisuudessa SUIO.n on otettava rooli mahdollisimman laajasta ATO.n koulutustarjonnasta...myös PPL(A) ja LAPL(A).  Kun tulevaisuudessa purjelentäjän LAPL(S) lupakirjasta TMG -laajennuksen kautta on suht helppo edetä LAPL(A).han....ja edelleen...helpommin, kun aikaisemmin.

Tietääkseni vielä UPL -lentäjät(kansallinen lupakirja), ainakin vielä, joutuvat etenemään mopu-lupakirjan hankinnan kautta.

Kyseiset koulutukset edistävät osaltaan moottorilennon harrastajamäärää.

 

Jotenkin se kannattaa toteuttaa ...kaupalliset toimijat huomioiden...mahdollisesti hyödyntäen.

 

SUIO.lla pitäsi olla edelleen mahdollisuus tarjota sateenvarjo-orhganisaatio sitä tarvitseville kerhoille...kuten on suunnitelmissa ollut.

Tämä tietysti mahdollisimman halvalla ilman voitto-odotuksia.

 

Matti

 

 

[Esa Järvelä 5]

Allekirjoittaneen mielestä nuo SUIO:n talousluvut tässä suppeassa muodossa ei olleet lainkaan niin katastrofaaliset kuin on annettu ymmärtää... Varsinkin jos sumu poistot yms. on tehty suunnitelman mukaan. Edelliset vuodet oltu plussalla ja voitot kattaa hyvin tappion (ei pääomitus tarvetta). Tuon tappion verranhan nyt roiskuu ryypätessä rinnuksille... Ja ensi vuonna ryypätään tarkemmin!

[Jukka Siirilä 80]

Toi loppuu 2011 vuoteen. Mitenkähän vuosi 2012 ja 2013?

[Peter Lord 185]

Allekirjoittaneen mielestä nuo SUIO:n talousluvut tässä suppeassa muodossa ei olleet lainkaan niin katastrofaaliset kuin on annettu ymmärtää... Varsinkin jos sumu poistot yms. on tehty suunnitelman mukaan. Edelliset vuodet oltu plussalla ja voitot kattaa hyvin tappion (ei pääomitus tarvetta). Tuon tappion verranhan nyt roiskuu ryypätessä rinnuksille... Ja ensi vuonna ryypätään tarkemmin!

 

Vuonna 2012 tilintarkastaja huomauttaa että tilinpäätös ei ole yhteismitallinen aiempien vuosien kanssa koska poistoja ei ole tehty suunnitelman mukaisesti vaan ainoastaan 6%. Jotta todellinen tappio ei kävisi ilmi ensi näkemältä. Yhtiö itse sen sijaan väittää tasekirjassa totuuden vastaisesti tuloksen ja tilinpäätöksen olevan vertailukelpoinen. Toinen tappiollinen tilinpäätös peräkkäin, todellinen tulos sumu-poistoin olisi -30 ja evl- poistoin -70.  Gearing 179%. Ts korollisten velkojen määrä verrattuna omaan pääomaan. Uutta velkaa otettu alkuvuonna lähes 100K.

 

Hallituksen uusi pj on kiinnittänyt huomiota investointi- ja velkaantumisvauhtiin ja antanut määräyksen "laittaa sordiinoa". Tästä huolimatta aikeissa oli hankkia URT- koneelle uutta velkaa 50K.

 

Taloudellinen harkinta on ollut riittämätöntä ja suunta huolestuttava.

 

Peter

 

 

[Martti Sucksdorff 0]

Hallituksen uusi pj on kiinnittänyt huomiota investointi- ja velkaantumisvauhtiin ja antanut määräyksen "laittaa sordiinoa". Tästä huolimatta aikeissa oli hankkia URT- koneelle uutta velkaa 50K.

 

Taloudellinen harkinta on ollut riittämätöntä ja suunta huolestuttava.

 

Peter

 

Nyt sitten Peter ystävällisesti tuopa tietoa esiin sillä tähän asti näillä forumeille ei ole kerrottu että SUIO:n hallituksella on uusi puheenjohtaja. Lisäksi voisitko nimetä ne Räyskälän mafiaan kuuluvat että voidaan varoa heitä jatkossa. Joskus tuntuu että tämä valtataistelu liitossa on saanut naurattavia piirteitä eikä siinä ainakaan ajeta pienen ilmailijan etua.

 

 

 

[Kimmo Hytönen 0]

Vuonna 2012 tilintarkastaja huomauttaa että tilinpäätös ei ole yhteismitallinen aiempien vuosien kanssa koska poistoja ei ole tehty suunnitelman mukaisesti vaan ainoastaan 6%. Jotta todellinen tappio ei kävisi ilmi ensi näkemältä. Yhtiö itse sen sijaan väittää tasekirjassa totuuden vastaisesti tuloksen ja tilinpäätöksen olevan vertailukelpoinen. Toinen tappiollinen tilinpäätös peräkkäin, todellinen tulos sumu-poistoin olisi -30 ja evl- poistoin -70.  Gearing 179%. Ts korollisten velkojen määrä verrattuna omaan pääomaan. Uutta velkaa otettu alkuvuonna lähes 100K.

Hallituksen uusi pj on kiinnittänyt huomiota investointi- ja velkaantumisvauhtiin ja antanut määräyksen "laittaa sordiinoa". Tästä huolimatta aikeissa oli hankkia URT- koneelle uutta velkaa 50K.

Taloudellinen harkinta on ollut riittämätöntä ja suunta huolestuttava.

Peter

 

Jos takana on useita voitollisia tilinpäätöksiä, voisi olla perusteltua ottaa lainaa ja käyttää velkavipua toiminnan kannalta tarpeellisiin hankintoihin.

100k€ uusi velka, mihin tarkoitukseen se on otettu? Olen kuullut että on hankittu hallitilaa koneille, pitääkö paikkansa? Mikä on tämän hankinnan käyttöikä ja missä ajassa se poistetaan? Mikä on investoinnin vaikutus toimintaan?

Jos saadaan lahjana 80k€ ja otetaan velkaa 50k€ ja investoidaan tarpeelliseen koneeseen, en äkkiseltään pidä ihan huonona ajatuksena, ja pankinjohtajakin lienee ympäripuhuttavissa. Mun mielestäni tuommoisia investointeja tällaisella rahoituksella kannattaa tehdä aina kun mahdollista. Silloin pitää veisata kun värssykirja on auki.

 

On se komeeta, kun remmissä on porukkaa jolla on kanttia hankkia kunnolliset tilat ja kalusto, ja kykyä neuvotella niille rahoitus.

 

Ultralentäjät pystynevät kerhoissaan tekemään varainhankintaa niin että uudelle koneelle löytyy lentäjiä. No, kunhan asiat selviävät, SIL jäsenistö tehnee johtopäätöksensä siitä mikä on järkevää ja mikä ei.

[Timo Hyvönen 208]

Tsekkasin ultraopekurssien hinnat. Näitä näköjään tarjoaa SUIOn lisäksi kaksi tarjoajaa, Blue skies ja Ilmailupalvelut. SUIOn hinta on 4000e, Blue skiesin 4500e ja Ilmailupalveluiden 4850e. Onhan siinä eroa.

 

En tiedä sallivatko kaikki esim. kerhon oman koneen käytön, jos tietyn kerhon jäseniä olisi enemmälti - sillloinhan kurssin todellinen rahallinen hinta kerholle jäisi pienemmäksi.

 

t. Timo

[Jouni Haimi 0]

Jos takana on useita voitollisia tilinpäätöksiä, voisi olla perusteltua ottaa lainaa ja käyttää velkavipua toiminnan kannalta tarpeellisiin hankintoihin.

100k€ uusi velka, mihin tarkoitukseen se on otettu? Olen kuullut että on hankittu hallitilaa koneille, pitääkö paikkansa? Mikä on tämän hankinnan käyttöikä ja missä ajassa se poistetaan? Mikä on investoinnin vaikutus toimintaan?

Jos saadaan lahjana 80k€ ja otetaan velkaa 50k€ ja investoidaan tarpeelliseen koneeseen, en äkkiseltään pidä ihan huonona ajatuksena, ja pankinjohtajakin lienee ympäripuhuttavissa. Mun mielestäni tuommoisia investointeja tällaisella rahoituksella kannattaa tehdä aina kun mahdollista. Silloin pitää veisata kun värssykirja on auki.

 

On se komeeta, kun remmissä on porukkaa jolla on kanttia hankkia kunnolliset tilat ja kalusto, ja kykyä neuvotella niille rahoitus.

 

Ultralentäjät pystynevät kerhoissaan tekemään varainhankintaa niin että uudelle koneelle löytyy lentäjiä. No, kunhan asiat selviävät, SIL jäsenistö tehnee johtopäätöksensä siitä mikä on järkevää ja mikä ei.

 

Entäs se lainojen takaisinmaksu? periaateessa tulee mieleen että palvelujen hinnannosto voiolla aikavaikeaa tulojen lisäämiseksi.

[Mikko Tuomi 416]

Tsekkasin ultraopekurssien hinnat. Näitä näköjään tarjoaa SUIOn lisäksi kaksi tarjoajaa, Blue skies ja Ilmailupalvelut. SUIOn hinta on 4000e, Blue skiesin 4500e ja Ilmailupalveluiden 4850e. Onhan siinä eroa.

 

En tiedä sallivatko kaikki esim. kerhon oman koneen käytön, jos tietyn kerhon jäseniä olisi enemmälti - sillloinhan kurssin todellinen rahallinen hinta kerholle jäisi pienemmäksi.

 

t. Timo

 

Onko SUIOn hinnassa muuten ALV mukana?

 

[Mikko Tuomi 416]

Allekirjoittaneen mielestä nuo SUIO:n talousluvut tässä suppeassa muodossa ei olleet lainkaan niin katastrofaaliset kuin on annettu ymmärtää... Varsinkin jos sumu poistot yms. on tehty suunnitelman mukaan. Edelliset vuodet oltu plussalla ja voitot kattaa hyvin tappion (ei pääomitus tarvetta). Tuon tappion verranhan nyt roiskuu ryypätessä rinnuksille... Ja ensi vuonna ryypätään tarkemmin!

 

2012 oikein tehdyin poistoin olisi ollut 70 tuhatta tappiolla. Kuten Peter sanoi, gearing on 179%. 179% nettovelkaantumisaste on aika kauhea varsinkin kun firma on raskaasti tappiolla, kuten 2 viime vuotta on menty.

 

Ihmettelen suuresti, jos pankki myöntäisi URT-projektiin tarvittavat loppurahoituksen. Normaalisti pankki ei noilla talouden tunnusluvuilla edes harkitse lisärahoitusta.

 

[Mikko Tuomi 416]

Jos takana on useita voitollisia tilinpäätöksiä, voisi olla perusteltua ottaa lainaa ja käyttää velkavipua toiminnan kannalta tarpeellisiin hankintoihin.

100k€ uusi velka, mihin tarkoitukseen se on otettu? Olen kuullut että on hankittu hallitilaa koneille, pitääkö paikkansa? Mikä on tämän hankinnan käyttöikä ja missä ajassa se poistetaan? Mikä on investoinnin vaikutus toimintaan?

Jos saadaan lahjana 80k€ ja otetaan velkaa 50k€ ja investoidaan tarpeelliseen koneeseen, en äkkiseltään pidä ihan huonona ajatuksena, ja pankinjohtajakin lienee ympäripuhuttavissa. Mun mielestäni tuommoisia investointeja tällaisella rahoituksella kannattaa tehdä aina kun mahdollista. Silloin pitää veisata kun värssykirja on auki.

 

On se komeeta, kun remmissä on porukkaa jolla on kanttia hankkia kunnolliset tilat ja kalusto, ja kykyä neuvotella niille rahoitus.

 

Ultralentäjät pystynevät kerhoissaan tekemään varainhankintaa niin että uudelle koneelle löytyy lentäjiä. No, kunhan asiat selviävät, SIL jäsenistö tehnee johtopäätöksensä siitä mikä on järkevää ja mikä ei.

 

Koneen tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Siitä hyötyjät ovat äärimmäisen pieni joukko. URT-koulutukseen sillä ei ole mitään mitattavaa vaikutusta.

 

Velkakirja on jo tapissa, ja se 50k lisävelka aiheuttaa 10-20k lisätappiot vuodessa. Osakepääomaako korottamalla nämä tappiot katetaan? Vai lisävelalla velan päälle?

 

No, pidä nuo ruusunpunaiset lasit päässäsi. Ignorance is a bliss.

 

[Esa Järvelä 5]

Mikäli nuo -12 vuoden luvut pitää paikkansa on tilanne jo paljon huolestuttavampi. Milloinkas ne hallit valmistu? Ne varmasti laskee keskimääräistä poisto prosenttia (poisto lienee 4-7%). Mitähän sumu prosenttia on käytetty purjekoneille? Peter tarkoittaa varmaan evl poistolla verottajan hyväksymää maksimi poistoa? Mikähän se on purje/lentokoneelle? Vastaako arvon alenemista?

Onko kukaan hankkinut laajaa tilinpäätöstä, olisi mielenkiintoista lukea se ja miettiä missä mennään...? Milloinhan -13 vuoden tilinpäätös julkaistaan? Liittokokouksen jälkeen?

Varmaankaan lainan hankkiminen kone hankintaa ei ole ongelma koska avustusta tulisi 80ke ja laina tarve alle puolet tästä (kone käy vakuudesta) mutta toki laina pitää myös pystyä hoitamaan. Jos mietitään 5-vuoden lainaa annuiteettina 50ke:lle on sen hoitokulut 3 % korolla noin 890 e/kk. 5-vuotta perusteltu sen pohjalta että kone realisoitavissa aikaisintaan silloin jotta tukea ei perittäisi takaisin. Hankinnan tarpeellisuus sen ei osaa vähäisellä kokemuksellani ottaa kantaa mutta riskit siinä on aika pienet (tuskin 130ke koneen arvo laskee 5-vuodessa alle 50 ke).

[Sami Puro 599]

Yhtiön taloutta ja johtoa on varmaan jo käsitelty riittämiin aiemmissa ketjuissa, joten olisiko mahdotonta siirtää katsetta tulevaisuuteen ja tässäkin ketjussa enemmän keskittyä siihen.

[Kimmo Hytönen 0]

Ohessa SILin tasekirjat eri vuosilta. Vähän vaikeeta on seurata sitä, kuinka SUIOn tilanne on kehittynyt.

 

SILin poistot muuten ovat

Rakennukset 4% menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto 25% menojäännöspoisto

Nähtäväksi jää, miten eroaa SUIOn poistoista.

 

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on ilmoitettu  SUIOn taservoksi 276k€

Vuoden 2011 tilinpäätöksestä on unohtunut SUIOn luvut

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä on ilmoitettu SUIOn omaksi pääomaksi 143k€

Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on ilmoitettu SUIOn omaksi pääomaksi 137k€

 

 

http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/Liittokokous_2008/sil_tase_2009_netti.pdf

http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/Liittokokous_2008/tasekirja2010sil.pdf

http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/liittokokous_2012/sil_tasekirja_2011.pdf

http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/liittokokous_2013/sil___tasekirja2012.pdf

 

Jos oletetaan että SUIOn oma pääoma on 150k€ ja gearing 175%, lainaa on 262k€. Vaikuttaisi siltä, että lainaa on tasearvon verran (eli omaisuus myymällä saadaan lainat maksettua). Jos omaisuuden tasearvo on alhaisempi kuin todellinen käypä arvo, niin tilanne ei ole kovin huono.

 

Hankkimalla uusi 120 k€ kone 50k€ sijoituksella ja 80k€ tuella muuten parantanee tilannetta. Minusta vaikuttaa edelleen siltä, että SUIO käyttää pääomiaan ja saatuja avustuksia hyvin tehokkaasti toiminnan kehittämiseen. Olennaisinta lienee se, että kuinka paljon hankittua kalustoa käytetään.

 

Toiminnan kehittämiseen myönnetty kertaluonteinen 80k€ tuki on korvamerkitty URT koulutukseen. Tarkoituksena on parantaa ultralentäjien koulutusta ja vähentää onnettomuuksia. Avustus myönnetään muiden tukien lisäksi, joten SUIOn saama valtion rahoitus ei vastaavasti pienene.

 

Minusta toiminnan kehittäminen on nyt tärkein tehtävä. Käytössä on asialliset tilat ja kalusto. Urheiluilmailuopisto saa tukea lakiperusteisesti toiminnan laajuuden mukaan. Eli lennetään, koulutetaan ja valmennetaan, niin saadaan toiminnalle lisää tukea.

 

Onko parempaa tapaa edistää ilmailuharrastusta 

 

 

[Mikko Tuomi 416]

Jos oletetaan että SUIOn oma pääoma on 150k€ ja gearing 175%, lainaa on 262k€. Vaikuttaisi siltä, että lainaa on tasearvon verran (eli omaisuus myymällä saadaan lainat maksettua). Jos omaisuuden tasearvo on alhaisempi kuin todellinen käypä arvo, niin tilanne ei ole kovin huono.

 

Hankkimalla uusi 120 k€ kone 50k€ sijoituksella ja 80k€ tuella muuten parantanee tilannetta. Minusta vaikuttaa edelleen siltä, että SUIO käyttää pääomiaan ja saatuja avustuksia hyvin tehokkaasti toiminnan kehittämiseen. Olennaisinta lienee se, että kuinka paljon hankittua kalustoa käytetään.

 

 

Se tasearvo on väärä, tästä tilintarkastaja moitti. Poistoja ei oltu tehty oikein. 2011/2012 on tehty tappiota, miksi oletat että oma pääoma on noussut näinä vuosina?

 

Jeskamandeera. Hankkimalla 120kEUR kone 50kEUR lainalla ja 80kEUR tuella parantaa tilannetta?

Oletko kenties saanut talouskoulutuksesi Kreikassa?

 

[Mikko Tuomi 416]

Varmaankaan lainan hankkiminen kone hankintaa ei ole ongelma koska avustusta tulisi 80ke ja laina tarve alle puolet tästä (kone käy vakuudesta) mutta toki laina pitää myös pystyä hoitamaan. Jos mietitään 5-vuoden lainaa annuiteettina 50ke:lle on sen hoitokulut 3 % korolla noin 890 e/kk. 5-vuotta perusteltu sen pohjalta että kone realisoitavissa aikaisintaan silloin jotta tukea ei perittäisi takaisin. Hankinnan tarpeellisuus sen ei osaa vähäisellä kokemuksellani ottaa kantaa mutta riskit siinä on aika pienet (tuskin 130ke koneen arvo laskee 5-vuodessa alle 50 ke).

 

Lainatarve on ehkä 50-60'000EUR. Tästä 10-15'000 menee hankintakuluihin.

3% korolla ei pankista löydy rahoitusta koulutuskäyttöön menevälle taitolentokoneelle. Varsinkaan yritykselle, joka on noin pahasti velkaantunut.

[Jouni Laukkanen 55]

Voisko joku avata mitä noi evl, gearing ja poistojen oikeellisuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Entä voiko tuo tase olla painunut negatiiviseksi osittain sen takia että on jouduttu rakentamaan huoltohalli?

[Harri Heikkilä 16]

Palstaa seuraa useampi pitkän linjan harrasteilmailija, jotka ovat kymmmeniä vuosia uurastaneet harrrasteilmailun toimintaedellytysten varmistamiseksi ja ovat kokeneet yhteistyön Urheiluilmailuopiston kanssa mielekkääksi.

 

Toistan vaan sen, mitä lukuisat ilmailuvaikuttajat ovat minulle sanoneet.

 

Voisko joku avata mitä noi evl, gearing ja poistojen oikeellisuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Entä voiko tuo tase olla painunut negatiiviseksi osittain sen takia että on jouduttu rakentamaan huoltohalli?

 

Voin olla väärässäkin, mutta näkyykö tuossa yllä hienoinen pilkahdus niistä syistä joiden takia keskustelijoiden näkökannat tuntuvat poikkeavan melko suuresti toisistaan?

 

Harri

[Kimmo Hytönen 0]

Se tasearvo on väärä, tästä tilintarkastaja moitti. Poistoja ei oltu tehty oikein. 2011/2012 on tehty tappiota, miksi oletat että oma pääoma on noussut näinä vuosina?

Jeskamandeera. Hankkimalla 120kEUR kone 50kEUR lainalla ja 80kEUR tuella parantaa tilannetta?

Oletko kenties saanut talouskoulutuksesi Kreikassa?

 

Tilintarkastaja huomautti  vain poistokäytännöstä, eikä taseessa olevien omaisuuserien arvosta (mikä olisikin mielenkiintoisempaa luettavaa)

Pyöristin omaa pääomaa ylemmäs, jos vaikka olisi pääomitettu hiukan. Jos alempi niin gearingista laskettu velka tasearvoon suhteutettuna pienempi, eli parempi tilanne  

Kreikassakin tuki on parantanut tilannetta. Niin SUIOssakin, 80k€ tuki vahvistaa tasetta  

 

Oleellista on, että onko SUIOn tarjottava toimintaa jossa tarvitaan omia koneita. DuoDiscusten osalta olen aika varma siitä, että ne lentävät niin paljon että vuokraus tulisi kalliimmaksi. Lisäksi soveltuvan kaluston vuokraus sesonkiaikana voisi olla vaikeaa. Lentoleireillä on ollut runsaasti väkeä ja koulutus ja valmennus vaativat kalustoa. Näillekin koneille on käsittääkseni aikanaan saatu hankinta-avustusta ja niiden käyttökulut ovat kohtuulliset ja arvon lasku hidasta.

 

URT koneen hankinta on mielenkiintoinen asia. Onko sille tarvetta, vai jätetäänkö 80k€ käyttämättä ja SUIOn toiminnan laajentaminen tekemättä?

 

Urheiluilmailuopisto ilman lentokoneita ja huolto/säilytystiloja  :'(

[Mikko Tuomi 416]

Tilintarkastaja huomautti  vain poistokäytännöstä, eikä taseessa olevien omaisuuserien arvosta (mikä olisikin mielenkiintoisempaa luettavaa)

Pyöristin omaa pääomaa ylemmäs, jos vaikka olisi pääomitettu hiukan. Jos alempi niin gearingista laskettu velka tasearvoon suhteutettuna pienempi, eli parempi tilanne  

Kreikassakin tuki on parantanut tilannetta. Niin SUIOssakin, 80k€ tuki vahvistaa tasetta  

 

URT koneen hankinta on mielenkiintoinen asia. Onko sille tarvetta, vai jätetäänkö 80k€ käyttämättä ja SUIOn toiminnan laajentaminen tekemättä?

 

Urheiluilmailuopisto ilman lentokoneita ja huolto/säilytystiloja  :'(

 

Meinaat että tase on laskettu oikein mutta poistot väärin? Luovaa.

 

URT koneen hankinta on typerä virhe, mutta sitä on täällä vetkuteltu jo vaikka ja kuinka. Vielä kannattajat eivät ole onnistuneet tuomaan esille sellaista argumenttia, jolla se hankinta saataisiin vaikuttamaan tarpeelliselta. Sille on oma ketjunsa.

 

SUIOn toiminnan laajentaminen taas on oma mielenkiintoinen kysymyksensä. Ei sitä pidä laajentaa, sitä pitää muokata. Vaikka juuri aiemmin kaivatuilla PPL/LAPL ATO-toiminnoilla. Toiminnan tulee kuitenkin olla tehty taloudellisesti kestävällä pohjalla, ja taloudenpidon pitää olla avointa ja kestää kriittistäkin tarkastelua.

Mielestäni SUIOn rooli on järjestää näitä opettaja/teoriakursseja sekä ylläpitää esim. kerhojen toimintaedellytyksiä ympäri maata. Purjekonevuokraus/tilojen ylläpito jne ei mielestäni pätkääkään kuulu tämänkaltaisen toimijan toimenkuvaan.

 

"Urheiluilmailuopisto ilman lentokoneita ja huolto/säilytystiloja"

 

Tässähän tämä asenteesi taisi olla.

Hitot kursseista/taloudenpidosta/oikeastaan mistään muustakaan, kunhan on purtsikka mitä vuokrata?

[Kimmo Hytönen 0]

Voisko joku avata mitä noi evl, gearing ja poistojen oikeellisuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Entä voiko tuo tase olla painunut negatiiviseksi osittain sen takia että on jouduttu rakentamaan huoltohalli?

 

Poistot ovat yhtiön omaisuuden arvon alaskirjauksia. Omaisuuden arvo pienenee ajan kuluessa.  Yhtiön tuottaessa voittoa pyritään yleensä omaisuuden arvosta poistamaan vuosittain mahdollisimman suuri osa, jotta yhtiö ei näyttäisi voittoa, jota sitten verotetan. Poistojen määrälle on asetettu ylärajoja, jotta verottajalle tulisi hyvä mieli. Tässä linkissä EVL sallimien poistojen maksimimääristä.

http://www.bdo.fi/story/verotuksen-poistot-2014

 

Tase ei sinänsä mene negatiiviseksi, se on vähän niinkuin maine, se yleensä vain kasvaa kun otetan velkaa ja hankitaan omaisuutta. Oleellista on taseessa olevan omaisuuden arvo suhteessa yhtiön velkaan. Vähän niinkuin jos sinulla on 300.000 asuntolainaa, mutta asuntosi arvo on 400.000, niin asiat ovat suhteellisen OK.

 

Mielenkiintoista tässä tapauksessa on se, että mihin arvoon taseessa on arvostettu SUIOn omaisuus, ja mikä on sen todellinen arvo. Ja nämä sitten verrattuna yhtiön velkaan. Jos yhtiö on tehnyt esim. 3 vuotta voittoa ja vähentänyt 25% vuosittain kaluston arvosta, on mahdollista että yhden Duo Discucsen arvo taseessa on esim. vain 30.000 euroa, vaikka siitä saisi myydessä 50.000 EUR. Usein siis tasearvo on käypää arvoa alhaisempi. Niin toivon tässäkin tapauksessa olevan.

 

Jos omaisuuden arvo on suurempi kuin velkojen määrä, voidaan velat maksaa aina takaisin myymällä omaisuus. Jos kuitenkin omaisuutta tarvitaan toiminnassa ja sen hankkiminen esim. vuokraamalla on kalliimpaa, kannattaa maksaa velan korkoja. Lisäksi jos satutaan tekemään voittoa, niin osa tuloksesta voidaan käyttää vähennyksiin,  jolloin verojen maksun sijaan yhtiön arvo kasvaa.

 

Jos omaisuuden tasearvo on käypää arvoa alhaisempi, ei ole kovin suuri synti tehdä vähennyksiä sallittua enimmäismäärää vähemmän. Tämä tekee sijoittajlle hankalaksi arvioida yhtiön tuloskehitystä eri vuosina, mutta ei vaikuta urheiluopiston toimintaan millään tavalla. Kun omaisuutta on hankittu tukirahoilla lienee tasearvot ns. kohdallaan.

 

Oleellista on siis

- Mitä kalustoa tarvitaan (= SUIOn toimintamuodot)

- Mitä käyttö maksaa jos on oma kalusto (pääoma + korkokulut)

- Mitä vuokraus tai liisaus maksaa

 

Sitten vertaillaan.

[Jouni Laukkanen 55]

Voin olla väärässäkin, mutta näkyykö tuossa yllä hienoinen pilkahdus niistä syistä joiden takia keskustelijoiden näkökannat tuntuvat poikkeavan melko suuresti toisistaan?

 

Pystyn arvioimaan tilannetta maallikon silmin. Toiminnalliselta puolelta tehdyt toimenpiteet vaikuttavat oikeaan osuneilta. Ne ovat mielestäni edistäneet harrasteilmailua monella tapaa.

 

Mutta vaikka kyse onkin yrityksestä ja sen kirjanpidosta, en lähtisi tässä sen taloudellista tilaa moittimaan vaikka velkaa olisi, jos sillä on velan vakuudeksi omaisuutta sekä suunnitelma miten velan lyhennykset hoidetaan. Itselleni näiden vieraitten termien käyttäminen ei tuo esiin villakoiran ydintä, vaan lähinnä ajatuksen onko liikeyrityksen tunnuslukujen käyttäminen asiallista kun kyseessä on yritys, jonka toiminta käytännössä on lähellä tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaatetta. Velkaa on, mutta pitääkin olla. Jos sitä ei ole - ei ole toimintaakaan. Jos rahaa on taas hassattu vastikkeettomasti, on tilanne tietenkin toinen. Se nyt ei vaan tästä keskustelusta ole käynyt itselleni ilmi.

[Jouni Laukkanen 55]

Poistot ovat yhtiön omaisuuden arvon...

 

Hei kiitokset rautalangasta! Olen mielessäni hahmottanut pääosan näistä ajatuksista jo aiemmin, ne on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Mutta tulipa eräät detaljit aivan uusina asioina.

 

Olisikin mielenkiintoista tietää onko asiat niin perseellään, ettei omaisuus vastaa velkoja. Enkä edelleenkään ymmärrä, miksi esimerkiksi tuo gearing on tässä tapauksessa arvo jota pitäisi ihmetellä.

[Harri Heikkilä 16]

Pystyn arvioimaan tilannetta maallikon silmin. Toiminnalliselta puolelta tehdyt toimenpiteet vaikuttavat oikeaan osuneilta. Ne ovat mielestäni edistäneet harrasteilmailua monella tapaa.

 

Ehkä ovatkin. Mutta kuten tässäkin keskustelussa on ehkä käynyt ilmi, niin moni ehkä kokee toisin. Sitäpaitsi sille miten kukakin arvioi toiminnallisen puolen toimenpiteiden oikeaan osumisen tai harrasteilmailun edistämisen, ei taida olla olemassa mitään absoluuttista asteikkoa. Yksinkertaistettuna: Kokevatko keskusteluun osallistuneet laskuvarjourheilijat väärin kokiessaan, että SUIO:n toiminnan keskittyminen purjelentämiseen on reilun pelin asteikolla hieman kyseenalaista?

 

Minusta tämän SUIO-villakoiran ydin piilee edelleenkin siinä avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Tai siis oikeammin sen puutteessa. Miksi SUIO tekee tai on tehnyt juuri sitä mitä se on tehnyt? Miksi on päätetty ostaa purjelentokoneita eikä teoreettista lentoturvallisuusosaamista ulkomailta? Miten tuohon URT-hankkeeseen on tosiasiassa päädytty? Miksi se viitisen vuotta aktiivisena ollut SUIO:n JAR-FTO-hanke ei sittenkään johtanut toiminnan realisoitumiseksi? Miksi on tehty A eikä B?

 

Tällaisiin kysymyksiin ei löydy vastausta edes kysyttäessä. Tuntuu, että kukaan - edes Peter T. SIL:n hallituksen omistajaohajuksesta vastaavana - ei tiedä miten harrasteilmailukentän tarpeet (koska ne kai sen OKM:n avustuspotin takana ovat? kö? ko?) oikeastaan ohjailevat SUIO:n toimintaa.

 

Itselleni näiden vieraitten termien käyttäminen ei tuo esiin villakoiran ydintä, vaan lähinnä ajatuksen onko liikeyrityksen tunnuslukujen käyttäminen asiallista kun kyseessä on yritys, jonka toiminta käytännössä on lähellä tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaatetta.

 

Voisikohan tässä olla taas pilkahdus niistä syistä miksi näkemykset niin kovin poikkeavat toisistaan? Onhan kuitenkin niin, että harrasteilmailussa, ainakin periaatteessa, noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin yhteiskunnassa. Tästä seuraa, että täysin riippumatta siitä tuntuuko sinusta, että SUIO:n toiminta on lähellä tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaateetta, siihen sovelletaan osakeyhtiölakia. Sen hallinnon, päätöksenteon ja vastuiden tulee siis olla järjestetty kuten osakeyhtiölaissa kuvataan. Ja ilmailuyhdistyksiinkin sovelletaan ihan sitä tavallista yhdistyslakia. Ja molempiin sovelletaan sitä samaa verolainsäädäntöä jne.

 

Millainen on tuo "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate"?

 

Harri