SUIO:n tulevaisuudesta

[Tatu Koiranen 1 758]

Outoa pohdiskelua. Jos paikalla Jacassa oli Opiston henkilökuntaan kuuluva Matti niin hän sai koko ajan tietysti Opiston kuukausipalkkaa. Lisäksi hänelle pitää työntekijänä maksaa päiväraha. Jos ja kun paikalla oli joku muu niin hänen kanssaan sovittiin sitten joku muu korvaus. Opiston TJ ei koskaan laskuttanut Opistolta päivärahaa ajastaan Jacassa. Miksi Opiston henkilökunnan (Matin tai Markun) palkan - joka hoitui OKM avustuksella- olisi pitänyt sisällyttää kurssilaisten kustannuksiin? Kurssilaiset maksoivat kurssipäivien mukaista leirimaksua+lennettyjen tuntien mukaista konevuokraa. Leirimaksun idea oli kattaa koneen siirtokulut+opettajien kulut Jacassa. Kukaan ei Jacassa elänyt Opiston subventioilla - kaikki kurssilaiset maksoivat siitä mitä olivat tilanneet. Toiminta oli kannattavaa ja erinomaista kokemusta niille jotka sitä ymmärsivät käyttää! Asiasta ovat närkästyneet New Yorkissa asuva ilmailija sekä Peter Tähtinen muine kannattajineen. Kukaan heistä ei ilmeisesti ole kokeneet Jacan fiiliksiä. Aikanaan siellä vietti elämänsä viimeisen viikon myös Opiston sen aikainen puheenjohtaja, joka nautti siellä olemisesta tosi paljon. On ihan törkeää väittää, että Jacan toiminta olisi ollut jotain suljetun piirin toimintaa ja avustusrahoilla elämistä. Hävetkää arvostelijat välillä!

 

Kuka täällä on väittänyt, että se suljetun sisäpiirin toimintaa olisi ollut? Kuka on New Yorkissa asuva ilmailija? Tuomi asuu Koreassa, jos häntä tarkoitit.

 

Miksi tavalliset opiston tarjoamat kurssit maksavat kuitenkin huomattavasti enemmän? En purnaa niiden hintatasoa vastaan, se on ihan ok, mutta ihmettelen suuresti, miten lentotoiminta voi olla vastaavasti tuon hintaista. Tulevalle keväälle päivämaksu näyttää olevan 200 eur, sisältäen konevuokrat. Ihan järkeenkäyvältä kuulostava hinta, olettaen, että väkeä osallistuu riittävästi ja täysipalkkaista henkilökuntaa ei käytetä leirin ajan.

[Sakari Kuosmanen 0]

Noh, tuo on varmaan uuden toimitusjohtajan näkemys siitä kuinka kurssilaisia saadaan pilvin pimein paikalle. 

 

saku, ex

[Juha Haapajärvi 0]

Kuka täällä on väittänyt, että se suljetun sisäpiirin toimintaa olisi ollut? Kuka on New Yorkissa asuva ilmailija? Tuomi asuu Koreassa, jos häntä tarkoitit.

 

Miksi tavalliset opiston tarjoamat kurssit maksavat kuitenkin huomattavasti enemmän? En purnaa niiden hintatasoa vastaan, se on ihan ok, mutta ihmettelen suuresti, miten lentotoiminta voi olla vastaavasti tuon hintaista. Tulevalle keväälle päivämaksu näyttää olevan 200 eur, se kuulostaa paljon järkevämmältä (ei sis. hinauksia/majoitusta/ruokia tms).

Koneen päivävuokraha oli 150eur(50/h max 150) + kurssimaksu 70 eur.

-Juha

[Kimmo Hytönen 0]

Monen kerhon 2-paikkanen on mallia szd-50-3 Puhku tai joku muu vastaava. Vaikka nillä voisi koulua sielä vuoristoossa lentää, niin ei se oikein valmennukseen riitä.

 

Komppaan. Tuohon on paha lisätä mitään. Mutta on mahdotonta keskustella asiasta, ellei keskustelukumppaneilla ole kokemusta vuoristolentämisestä pursikoneella tavoitteena lentää lujaa ja pitkiä matkoja.

[Tatu Koiranen 1 758]

Noh, tuo on varmaan uuden toimitusjohtajan näkemys siitä kuinka kurssilaisia saadaan pilvin pimein paikalle. 

 

saku, ex

 

Ainakin parempaa rahankäyttöä kuin ylihintaisten kopiokoneliisareiden tekeminen.

[Tatu Koiranen 1 758]

Komppaan. Tuohon on paha lisätä mitään. Mutta on mahdotonta keskustella asiasta, ellei keskustelukumppaneilla ole kokemusta vuoristolentämisestä pursikoneella tavoitteena lentää lujaa ja pitkiä matkoja.

 

Ok, eli ymmärrän asian näin: vuoristolentäminen eikä etenkään sen harjoittelu ollut mahdollista ennen "kehityksen kärkeä" tällä hetkellä edustavia kaksipaikkaisia purjelentokoneita. Miksi muuten vuoristolentämistä harjoitellessa pitää lentää lujaa ja pitkiä matkoja?

 

(Juha tosin sanoi, että koululentäminen olisi mahdollista, mutta valmennustoiminta ei. Minua jäi arveluttamaan, minkälaisesta valmennustoiminnasta ihan oikeasti on ollut kyse?)

[Sakari Kuosmanen 0]

Kuka täällä on väittänyt, että se suljetun sisäpiirin toimintaa olisi ollut? Kuka on New Yorkissa asuva ilmailija? Tuomi asuu Koreassa, jos häntä tarkoitit.

 

Miksi tavalliset opiston tarjoamat kurssit maksavat kuitenkin huomattavasti enemmän? En purnaa niiden hintatasoa vastaan, se on ihan ok, mutta ihmettelen suuresti, miten lentotoiminta voi olla vastaavasti tuon hintaista. Tulevalle keväälle päivämaksu näyttää olevan 200 eur, sisältäen konevuokrat. Ihan järkeenkäyvältä kuulostava hinta, olettaen, että väkeä osallistuu riittävästi ja täysipalkkaista henkilökuntaa ei käytetä leirin ajan.

 

Tatustakaan ei ilmeisesti voi enää nykyisin puhua henkilöstä, joka joskus on asunut Suomessa tai jos käyttää niin on rajattava se siihen aikaan kun hän on vaikuttannut Suomessa. Jos joku nyt asuu Koreassa ja joskus aloittaessaan lennätystoiminnan - ilmeisesti etänä- NY:ssä, niin hänestä ei voi käyttää termiä, että kirjoittaessaan mielipiteitänsä Opistosta ei ole asunut kuin siinä paikassa jossa asuu nykyisin?

 

saku

[Sakari Kuosmanen 0]

Ainakin parempaa rahankäyttöä kuin ylihintaisten kopiokoneliisareiden tekeminen.

 

Odota vaan Tatu mitä tästä sopasta tulee lopulta esiin...

 

saku

[Kimmo Hytönen 0]

Miksi tavalliset opiston tarjoamat kurssit maksavat kuitenkin huomattavasti enemmän? En purnaa niiden hintatasoa vastaan, se on ihan ok, mutta ihmettelen suuresti, miten lentotoiminta voi olla vastaavasti tuon hintaista. Tulevalle keväälle päivämaksu näyttää olevan 200 eur, sisältäen konevuokrat. Ihan järkeenkäyvältä kuulostava hinta, olettaen, että väkeä osallistuu riittävästi ja täysipalkkaista henkilökuntaa ei käytetä leirin ajan.

 

Kun minä olin Jacassa lentämässä, meitä oli kolme oppilasta, ja kone lensi muistaakseni 3-6 lentoa päivässä. Kyllä se riittävän kallista oli, vaikka majoitus ja ruoka olivat miltei ilmaisia.

[Tatu Koiranen 1 758]

Tatustakaan ei ilmeisesti voi enää nykyisin puhua henkilöstä, joka joskus on asunut Suomessa tai jos käyttää niin on rajattava se siihen aikaan kun hän on vaikuttannut Suomessa. Jos joku nyt asuu Koreassa ja joskus aloittaessaan lennätystoiminnan - ilmeisesti etänä- NY:ssä, niin hänestä ei voi käyttää termiä, että kirjoittaessaan mielipiteitänsä Opistosta ei ole asunut kuin siinä paikassa jossa asuu nykyisin?

 

saku

 

Toki voi, minun tapauksessani Suomi on muutenkin virallinen asuinmaa tällä hetkellä. Helpompi olisi tosin puhua nimillä, kuin koittaa keksiä arvoituksellisia kiertoilmaisuja.

 

Odota vaan Tatu mitä tästä sopasta tulee lopulta esiin...

 

saku

 

Näin se on tehtävä, eipä tässä paljon muutakaan voi

[Sakari Kuosmanen 0]

Toki voi, minun tapauksessani Suomi on muutenkin virallinen asuinmaa tällä hetkellä. Helpompi olisi tosin puhua nimillä, kuin koittaa keksiä arvoituksellisia kiertoilmaisuja.

 

Ai jaa, luulin, että olet viettänyt aikaasi Thaimaan suunnalla ja siksi olet ollut tyytyväinen jonkin aikaa. Nyt olet taas vanha kärttyinen itsesi. Onko perhesuhteet jotenkin muutuneet?

 

saku

[Juha Haapajärvi 0]

(Juha tosin sanoi, että koululentäminen olisi mahdollista, mutta valmennustoiminta ei. Minua jäi arveluttamaan, minkälaisesta valmennustoiminnasta ihan oikeasti on ollut kyse?)

Purjelentäminen on urheilu- ja kilpailulaji. Jotta suomeen saadaan huippuja on heitä valmennettava/koulutettava kunnon varusteilla. Sitähän SUIO ja muut urheiluopistot tekee,

Jos haluat tietää mitä DUO:lla voi tehdä, niin suosittelen ottaa keikan jonkun osavan pilotin kyydissä. Se on mahtava fiilis.

-Juha  

[Tatu Koiranen 1 758]

Ai jaa, luulin, että olet viettänyt aikaasi Thaimaan suunnalla ja siksi olet ollut tyytyväinen jonkin aikaa. Nyt olet taas vanha kärttyinen itsesi. Onko perhesuhteet jotenkin muutuneet?

 

saku

 

Juu olen tosiaan ollut viime talvena, huhtikuusta alkaen Suomessa ja loka-marraskuu taas täällä, jonka jälkeen seuraavat pari vuotta näillä näkymin Suomessa. Perhesuhteissa tai muissakaan suhteissa ei muutoksia viimeiseen puoleentoista vuoteen, siitä ei oikein taida siis selitystä löytyä ainakaan millekään viimeaikaiselle muutokselle.

[Kimmo Hytönen 0]

Ok, eli ymmärrän asian näin: vuoristolentäminen eikä etenkään sen harjoittelu ollut mahdollista ennen "kehityksen kärkeä" tällä hetkellä edustavia kaksipaikkaisia purjelentokoneita. Miksi muuten vuoristolentämistä harjoitellessa pitää lentää lujaa ja pitkiä matkoja?

(Juha tosin sanoi, että koululentäminen olisi mahdollista, mutta valmennustoiminta ei. Minua jäi arveluttamaan, minkälaisesta valmennustoiminnasta ihan oikeasti on ollut kyse?)

 

Joo, yleensä vuoristoon mennään koululentovaiheen jälkeen, joten valmennuksen tavoite on toinen. Tosin paikalliset tietysti lentävät rinnetuulessa alkeiskoululentoakin.

 

Minun vähäisellä kokemuksella kuvailisin asiaa niin, että nostava ilmavirtaus vuoren rinteessä on kuin termiikit. Niitä on rajoitetulla alueella. Lisäksi nostavien alueiden välillä on vuoristossa usein erittäin voimakkaita laskevi alueita, jopa roottoria. Eteneminen ongelmallisten alueiden ylitse tai kiertäen ohitse vaatii koneelta kohtuullisen kovaa liukulukua ja turbulentissa ilmassa sallittua nopeutta. Aika pelottavaa hommaa ajoittain, mutta suosittelen kokeilemaan - kokeneen opettajan kanssa. Minulla on nyt ehkä 10-15 rinne/vuoristo lentoa takana, enkä ole valmis vaativiin paikkoihin yksin. Jaca on paikka jossa voisin hyvänää päivänä kokeilla, siellä on laskupaikkoja ja vuoristosta pääsee aina pois suht turvallisesti. Niitä "tipuja" voisi kyllä olla vähemmän, ja pienempiä.

 

Niin, ja lisäksenä vielä että mikäli korkeutta menetetään ennen seuraavan nostavan alueen löytymistä, voi mennä tunti että pääsee uudestaan korkeuteen, josta pääsee edes takaisin. Eli huonosti liitävällä koneella voi vähänkin heikommassa kelissä harjoitella vain yhdessä kohdassa tai pienellä alueella. Ja koko ajan pitää ottaa varman päälle, jos turvallisia laskupaikkoja ei ole lähimaillakaan.

[Sakari Kuosmanen 0]

Juu olen tosiaan ollut viime talvena, huhtikuusta alkaen Suomessa ja loka-marraskuu taas täällä, jonka jälkeen seuraavat pari vuotta näillä näkymin Suomessa. Perhesuhteissa tai muissakaan suhteissa ei muutoksia viimeiseen puoleentoista vuoteen, siitä ei oikein taida siis selitystä löytyä ainakaan millekään viimeaikaiselle muutokselle.

 

No, siten voisit perustaa toisen ketjun jossa alat puida kokemuksesi ja tietämyksesi perusteella PIK tulevaisuutta Räyskälässä ja sen taloudellisia aktiviteetteja. Kun olet niin tarkka kaikesta mikä voisi olla vastoin Suomen Lakia tai sen henkeä. PIK yhteisössä varmaan törmäsit yhteen jos toiseekin asiaan ollessasi puheenjohtaja...

 

saku

[Peter Lord 191]

Osakassopimus on nähtävä siinä ympäristössä jossa se on laadittu. Ymmärtäisin hyvin tuosta sanamuodosta, että on haluttu taata kaikille osakkaille yhtäläinen  äänioikeus. Se raha jonka SIL tuohon maailmanaikaan sijoitti Opistoon on varsin mitätön tämän  päivän maailmassa. SIL:n voisi ostaa yhtiöstä pois varsin pienellä rahalla!

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Koska en ole ollut osakassopimusta tekemässä, on minun vaikea kommentoida sitä, mitä on "haluttu".  Sen sijaan sopimusta lukemalla selviää, mitä on sovittu.  Sovittu on että Opiston yhtiökokouksessa, jossa valitaan hallitus, kukin osakas nimeää yhden jäsenen 4 -jäseniseen hallitukseen. 

 

Toisin kuin (hämmästyttävän monesta suusta olen kuullut) tämä sopimus ei velvoita osakkaita äänestämään millään edeltä sovitulla tavalla yhtiökokouksen tehdessä päätöksiä muista asioista.  Sellaista osakassopimusta ei mahdollistaisi edes oskeyhtiölaki. Koska kaikki osakkeet ovat samanarvoisia, "samaa sarjaa", määrää osakkaan omistamien osakkeiden määrä sen äänivallan, joka osakkaalla yhtiökokouksessa on.

 

Toisin sanoen, jos yhtiökokouksessa äänestetään mistä tahansa asiasta, Ilmailuliiton kanta voittaa aina. Poikkeuksetta ja peruuttamattomasti. Osakassopimus ei vaikuta vähäisimmässäkään määrin asiaan.

[Kimmo Hytönen 0]

Koska en ole ollut osakassopimusta tekemässä, on minun vaikea kommentoida sitä, mitä on "haluttu".  Sen sijaan sopimusta lukemalla selviää, mitä on sovittu.  Sovittu on että Opiston yhtiökokouksessa, jossa valitaan hallitus, kukin osakas nimeää yhden jäsenen 4 -jäseniseen hallitukseen. 

 

Toisin kuin (hämmästyttävän monesta suusta olen kuullut) tämä sopimus ei velvoita osakkaita äänestämään millään edeltä sovitulla tavalla yhtiökokouksen tehdessä päätöksiä muista asioista.  Sellaista osakassopimusta ei mahdollistaisi edes oskeyhtiölaki. Koska kaikki osakkeet ovat samanarvoisia, "samaa sarjaa", määrää osakkaan omistamien osakkeiden määrä sen äänivallan, joka osakkaalla yhtiökokouksessa on.

 

Toisin sanoen, jos yhtiökokouksessa äänestetään mistä tahansa asiasta, Ilmailuliiton kanta voittaa aina. Poikkeuksetta ja peruuttamattomasti. Osakassopimus ei vaikuta vähäisimmässäkään määrin asiaan.

 

No hyvä. Annapa esimerkkejä asioista, jotka osakeyhtiössä päätetään yhtiökokouksessa.

[Peter Lord 191]

No hyvä. Annapa esimerkkejä asioista, jotka osakeyhtiössä päätetään yhtiökokouksessa.

 

Kaikki yhtiöjärjestyksessä luetellut yhtiökokouksessa päätettäviksi määrätyt asiat. Tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen.

 

Lisäksi yhtiökokouksella on valta päättää tai päättää ryhtyä mihin hyvänsä hallituksen toimivaltaan kuuluvaan asiaan.  Hallituksen vaihtaminen. Strategia. Erityistilintarkastus.  Sisäisen valvontayksikön perustaminen. Tutkintapyynnöt ja rikosilmoitukset.  Mahdolliset siviilioikeudelliset vahingonkorvausvaatimukset.  Omaisuuden myynti, osto ja kiinittäminen.

 

 

Tämä lista on avoin, lähes loputon.  Suosittelen tutustumaan Kyläkallion  julkaisuun Osakeyhtiölaki (Julkaisija Edita), joka edustaa viimeisintä oikeuskäytäntöä asiassa.

[Kimmo Hytönen 0]

Kaikki yhtiöjärjestyksessä luetellut yhtiökokouksessa päätettäviksi määrätyt asiat. Tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen.

 

Lisäksi yhtiökokouksella on valta päättää tai päättää ryhtyä mihin hyvänsä hallituksen toimivaltaan kuuluvaan asiaan.  Hallituksen vaihtaminen. Strategia. Erityistilintarkastus.  Sisäisen valvontayksikön perustaminen. Tutkintapyynnöt ja rikosilmoitukset.  Mahdolliset siviilioikeudelliset vahingonkorvausvaatimukset.  Omaisuuden myynti, osto ja kiinittäminen.

 

 

Tämä lista on avoin, lähes loputon.  Suosittelen tutustumaan Kyläkallion  julkaisuun Osakeyhtiölaki (Julkaisija Edita), joka edustaa viimeisintä oikeuskäytäntöä asiassa.

 

Jaa. Itse olisin arvellut, että yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisista asioista.

Vaaditaanko kenties muissa asioissa yksimielinen yhtiökokous tai hallituksen päätös asian viemiseksi yhtiökokouksen päätettäväksi?

[Peter Lord 191]

Jaa. Itse olisin arvellut, että yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisista asioista.

Vaaditaanko kenties muissa asioissa yksimielinen yhtiökokous tai hallituksen päätös asian viemiseksi yhtiökokouksen päätettäväksi?

 

Ennen kuin aloitin vastaamisen,mietin että etkö todella tiedä vai koetatko ketkuilla.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle yleensä hallitus.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Ymmärräthän että vaikka hallituksessa on 4 jäsentä, viime kädessä enemmistöomistajan kanta omassa yhtiössään aina voittaa.

 

Olettakaamme että enemmistöosakas, joka siis omistaa käytännössä yhtiön, pitää jotakin asiaa tärkeänä. Se halutaan yhtiökokouksen käsiteltäväksi.  Asia viestitään hallitukselle.  Hallitus päättää kutsua yhtiökokouksen koolle.  Enemmistöosakkaan kanta yhtiökokouksessa on yhtiön lopullinen kanta.

 

Jos hallitus asettuu vasten enemmistöomistajan tahtoa, syntyy lojaliteettiongelma.  Hallitus ei omista yhtiötä vaan osakkaat.   Konfliktin syntyessä voi enemmistöosakas vaihdattaa koko hallituksen jotta haluttu päätös saadaan aikaan.  Omistaja kun tekee omaisuudellaan mitä haluaa.

 

MUTTA

 

tässäpä ei olekaan vielä koko totuus. Uusi OYL sisältää uuden keinon päätöksen tekemiseen:

 

HALLINTO JA TILINPÄÄTÖS

 

5 luku

 

Yhtiökokous

 

Yleiset säännökset

 

1 §

 

Osakkeenomistajien päätöksenteko

 

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.

 

Osakkeenomistajat voivat 1 momentin estämättä yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

 

 

[Kimmo Hytönen 0]

Ennen kuin aloitin vastaamisen,mietin että etkö todella tiedä vai koetatko ketkuilla.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle yleensä hallitus.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Ymmärräthän että vaikka hallituksessa on 4 jäsentä, viime kädessä enemmistöomistajan kanta omassa yhtiössään aina voittaa.

 

Olettakaamme että enemmistöosakas, joka siis omistaa käytännössä yhtiön, pitää jotakin asiaa tärkeänä. Se halutaan yhtiökokouksen käsiteltäväksi.  Asia viestitään hallitukselle.  Hallitus päättää kutsua yhtiökokouksen koolle.  Enemmistöosakkaan kanta yhtiökokouksessa on yhtiön lopullinen kanta.

 

Jos hallitus asettuu vasten enemmistöomistajan tahtoa, syntyy lojaliteettiongelma.  Hallitus ei omista yhtiötä vaan osakkaat.   Konfliktin syntyessä voi enemmistöosakas vaihdattaa koko hallituksen jotta haluttu päätös saadaan aikaan.  Omistaja kun tekee omaisuudellaan mitä haluaa.

 

MUTTA

 

tässäpä ei olekaan vielä koko totuus. Uusi OYL sisältää uuden keinon päätöksen tekemiseen:

 

HALLINTO JA TILINPÄÄTÖS

 

5 luku

 

Yhtiökokous

 

Yleiset säännökset

 

1 §

 

Osakkeenomistajien päätöksenteko

 

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.

 

Osakkeenomistajat voivat 1 momentin estämättä yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

 

 

 

Ai jaa. Mitä ne yhtiökokoukselle kuuluvat asiat taas olivatkaan?

Onko se sopimusrikkomus jos SIL vaihtaa kaikki hallituksen jäsenet oman mielensä mukaan?

[Peter Lord 191]

No nyt päästiin tähän kysymyksern jota pidit ässänsä hihastasi. Tutustu vaikkapa Kyläkallion teokseen asiasta.

Osakkaalla saattaa olla yleiselle edulle sokea hallitusedustaja. On ensisijaisesti osakkaan asia saada hänet kuriin tai vaihtaa sinne korvaava jäsen. Jos se ei onnistu löytänet vihjeen Kyläkalliolta. Osakassopimuksista on myös paljon kirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä.

 

Minä toivon että koira heiluttaa häntää. Haluatko sinä että häntä heiluttaakin koiraa?

[Markku Hiedanpää 0]

Minä toivon että koira heiluttaa häntää. Haluatko sinä että häntä heiluttaakin koiraa?

 

Näin minäkin toivoisin !

Miten päin SIL:n hallituksessa tapahtuu ?

[Harri Heikkilä 16]

Näin minäkin toivoisin !

Miten päin SIL:n hallituksessa tapahtuu ?

 

Lainaan tähän omaa kommenttiani SIL ry:n puheenjohtaja Petteri Tarman www.ilmailu.fi sivustolla julkaisemaan blogikirjoitukseen (http://www.ilmailu.fi/node/960). On jotenkin harmillista, että Petteri ei ole vastannut vaikka peräänkuuluttaakin kirjoituksessaan avointa kommunikaatiota.

 

Mitä tulee urheiluilmailuopiston tilanteeseen ja SIL:n hallituksen toimintaan asiassa, niin olen huolestunut, että toteat itsekin väärinkäytöksiä tapahtuneen, mutta asian saamista värikkäistä käänteistä huolimatta SIL:n hallitus ei ole kuitenkaan kertonut jäsenistölleen asiasta juuri mitään. Tämä antaa erikoisen kuvan SIL:n nykyisen hallituksen käsityksestä siitä mikä SIL on ja ketkä sen muodostavat. Aivan kuin SIL:n hallitus käsittäisi roolinsa olevan toimia aivan jonkin muun tahon kuin SIL:n 10000 henkilöjäsenen edustajana.

 

Yhdistyksessä hallituksella on toimeenpanovaltaa, joka liittyy jäsenistön tahdon toteuttamiseen. Urheiluilmailuopistoon poikkeuksellisen tilanteen osalta jäsenistön tahtoa ei ole mitattu. Siihen olisi ollut oivallinen tilaisuus kevään liittokokouksessa. On hyvin erikoista, että SIL:n hallitus katsoo, että näinkin poikkeuksellisessa tilanteessa SIL:n jäsenistölle ei tule jakaa kaikkea sitä tietoa, jota hallituksella asiasta on.

 

On erikoista mikäli SIL ry:n hallitus katsoo, että SIL ry:n asiat eivät kaikilta osin kuulukaan SIL ry:n jäsenistölle.

 

Harri

[Kimmo Hytönen 0]

Minä toivon että koira heiluttaa häntää. Haluatko sinä että häntä heiluttaakin koiraa?

 

Hra Tähtinen, keskustelin Tatu Koirasen kanssa SIL:n mahdollisuudesta sanella asioita Urheiluilmailuopistossa, jossa on osakassopimuksella määrätty hallituksen jäsenistä niin, että neljällä osakkaalla on kullakin yksi hallituspaikka. En ole sinua tähän keskusteluun pyytänyt, mutta tuppauduit mukaan, pyytämättä ja yllättäen. Esittämäsi väitteet poikkeavat (edelleen) minun käsityksestäni osakeyhtiön toimielimien tehtävistä ja päätöksenteosta. Koska tiedämme jo että keskenäinen keskustelumme ei ole hedelmällistä emmekä ole samaa mieltä, toivon että voimme lopettaa kohteliaasti tähän.

 

Oma arvioni on, että osakassopimuksesta seuraa se, että Urheiluilmailuopiston toiminnassa ja päätöksenteossa on otettava huomioon Lopen kunnan, Räyskälä-säätiön ja Jämi-säätiön kannat. SIL ei voi sanella. Olen olettanut, että tämä sopimus on tehty siksi, että osakassopimuksen muut osapuolet ovat luovuttaneet SIL:lle omistusta ilman vastaavaa panostusta, mutta ovat vastaavasti pyrkineet turvaamaan Urheiluilmailuopiston toiminnan jatkumisen haluamallaan tavalla.  Tämä vaikuttaa oleellisesti myös Urheiluilmailuopiston tulevaisuuteen. Nykyisessä tilanteessa vaikuttaa viisaalta sopimukselta.

 

Voisin kuvitella myös, että mikäli Urheiluilmailuopiston hallituksessa ei päästä yksimielisyyteen julkistettavista asioista, eivät hallituksen yksittäiset jäsenet voi julkistaa kuin osakeyhtiölaissa määrätyt asiat. Siitäkin huolimatta, että julkistamista kannattava jäsen edustaisi enemmistö-omistajaa, hallituksen enemmistön kanta voittaa, Hallituksessa on mies ja ääni -periaate. Koska emme tiedä, millaista keskustelua opiston hallituksessa on käyty ja mitkä ovat päätösten perustelut ja jäsenten kantojen jakautuminen, emme voi syyttää esimerkiksi SIL:n edustaja Urheiluilmailuopiston hallituksessa salailusta, tai mistään muustakaan hallituksen toimivaltaan kuuluvasta toimesta. Näin siis mikäli hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita hyvään hallitustyöskentelyyn, niinkuin kuuluisi ollakin.

 

Yksinkertaista ja tylsää, eikös vaan