SUIO:n tulevaisuudesta

[Esa Järvelä 5]

Jeskamandeera. Hankkimalla 120kEUR kone 50kEUR lainalla ja 80kEUR tuella parantaa tilannetta?

Oletko kenties saanut talouskoulutuksesi Kreikassa?

...Ihan olen talouskoulutuksen saanut Jyväskylän yliopistolla Suomessa ja Den Haagin yliopistolla Hollannissa. He myös opetti että 50+80 = 130 eikä 120... mutta se siitä 

 

3% korolla ei pankista löydy rahoitusta koulutuskäyttöön menevälle taitolentokoneelle. Varsinkaan yritykselle, joka on noin pahasti velkaantunut.

Käyttö kohteella ei liene rahoittajan näkökulmasta merkitystä, sillä konetta käytettäessä vakuutena siinä on joka tapauksessa oltava kattava vakuutus. Myöskään yrityksen rahoitus asema ei ole kovin ratkaiseva kone luotoissa, jos vakuuden reaaliarvo on 130K€ ja pääomatarve 50K€. Itse maksan yrityspuolella tällä hetkellä 1,4-1,9 % kokonasikorkoja (sis. premio ja peruskorko).

 

Voisko joku avata mitä noi evl, gearing ja poistojen oikeellisuus tässä tapauksessa tarkoittaa?

EVL = Elinkeinoverolaki ja tässä yhteydessä puhuttiin verottajan hyväksymistä maksimipoistoista jotka ovat yleensä suuremmat kuin kohteen arvon aleneminen => Tällöin toimijalle kertyy omaisuutta joka ei näy taseessa. Poistojen oikeellisuus on juuri tätä eli jos vaikka purje koneesta tehdään EVL maksimipoisto (25%) kolmena vuonna ja ostettaessa hinta on 100€ menee sen arvo taseessa seuraavasti. 1.vuosi 75 €; 2.vuosi 56,25€ ja kolmasvuosi 42,19€. Todellisuudessa kolmannnen vuoden jälkeen koneen markkina hinta voi olla vaikka 60 € eli jos se myydään niin tulee verotettavaa tuloa 17,81€ (eli voittoa). Tase kuitenkin näyttää tämän omaisuuden arvoksi 42,19€. Asia toki toimii myös toisinpäin  eli jos on tehty pienemmät poistot kuin kohteen arvon aleneminen niin silloin taseessa on ns. "ilmaa" jota toivottavasti SUIO:ssa ei ole vaikka lähellä ilmailua toimiikin...

Gearingin käyttöä en minäkään täysin ymmärrä tässä yhteydessä. Se on velkaantumisaste-% = 100 * (korolliset velat ) / omat varat, jotka siis taseen mukaiset varat, ei todelliset (vrt. yrityksen poisto politiikka). Ehkä syy on se että emme ole kukaan saanut laajempaa tilinpäätöstä josta voisi tulkita asiaa tarkemmin ja tämä on kuitenkin eräs yleinen mittari (yleensä kuitenkin Net gearing jossa veloista vähennetty likvidit varat).

 

Minusta tämän SUIO-villakoiran ydin piilee edelleenkin siinä avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Tai siis oikeammin sen puutteessa

Tästä ei voi olla kuin TÄYSIN samaa mieltä. Kun tämä ongelma ratkaistaan niin voidaan tilanne analysoida ja hakea parhaat mahdolliset tiet tulevaisuuteen. Uskon että hyviä teitä löytyy, ainakin SIL-SUIO akseli on mielestäni liian arvokas tuhottavaksi juuri nyt kuin lähes kaikki asiat,- fysiikan lakeja lukuunottamatta-, ilmailussa muuttuu.

Toivottavasti nämä epäviralliset keskustelut johtavat virallisempiin keskusteluihin ja positiiviseen muutokseen avoimuudessa. Toivon myös, että mahdollisimman suuri joukko meitä ilmailijoita mahtuisi saman katon alle, eikös nää sateenkaari jutut ole nyt pop...   

 

 

 

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Ehkä ovatkin. Mutta kuten tässäkin keskustelussa on ehkä käynyt ilmi, niin moni ehkä kokee toisin. Sitäpaitsi sille miten kukakin arvioi toiminnallisen puolen toimenpiteiden oikeaan osumisen tai harrasteilmailun edistämisen ei taida olla olemassa mitään absoluuttista asteikkoa. Ihan tosi yksinkertaisesti: Kokevatko keskusteluun osallistuneet laskuvarjourheilijat väärin kokiessaan, että SUIO:n toiminnan keskittyminen purjelentämiseen on reilun pelin asteikolla hieman kyseenalaista?

 

 

No aika vähän on näkynyt mielipiteitä siitä, miten olisi pitänyt toimia ja kritiikki on kohdistunut pääasiassa talouteen. Ei tietenkään ole absoluuttista asteikkoa, mutta jostakin on aloitettava. Kerhotasolla on tehtävä omia ratkaisuja, mutta valtakunnallisella tasolla on ajateltava suurempia. Olen kuullut jopa tällaisen seikan: Räyskälän infraa olisi pystytty parantamaan valtion myöntämillä avustuksilla, jos olisi vain tehty virallinen kannanotto, että kyse on valtakunnallisesti merkittävimmästä harrasteilmailun koulutuskeskuksesta, eikä tuppukylän klubista. Sitä ei tehty ja niin jäivät rahat saamatta.

 

Minä olen nähnyt tuota samaa kitinää purjelentäjien opistosta/liitosta/lehdestä, mutta epäselväksi on jäänyt mitä Urheiluilmailuopiston olisi pitänyt tehdä lajin eteen. Yhtään konkreettista ehdotusta ei ole tullut vastaan tähän mennessä. Jopa liiton myöntämistä lajikohtaisista määrärahoista on valitettu, mutta kyllä ne todellisuudessa on jyvitetty harrastajamäärän mukaisesti.

 

Minusta tämän SUIO-villakoiran ydin piilee edelleenkin siinä avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Tai siis oikeammin sen puutteessa. Miksi SUIO tekee tai on tehnyt juuri sitä mitä se on tehnyt? Miksi on päätetty ostaa purjelentokoneita eikä teoreettista lentoturvallisuusosaamista ulkomailta? Miten tuohon URT-hankkeeseen on tosiasiassa päädytty? Miksi se viitisen vuotta aktiivisena ollut SUIO:n JAR-FTO-hanke ei sittenkään johtanut toiminnan realisoitumiseksi? Miksi on tehty A eikä B?

 

Tuota, tämä tai muukaan foorumi ei taida edelleenkään olla se paikka SUIOn toimien setvimistä varten, vaan se on liiton kevätkokouksessa. Siellä voit kaiken lisäksi liiton jäsenenä pyrkiä tehtävään jossa voit suoraan vaikuttaa asioihin. Ymmärtääkseni SUIOn toimitusjohtajalla on mahdollisuus toimia aika pitkälle oman näkemyksensä mukaisesti tehtävässään.

 

Käsittääkseni niitä purjekoneita on ostettu, kun niihin on saatu OKM:ltä kohdennettu avustus. Ei kai niillä avustusrahoilla voida ykskaks hankkia jotain muuta tilalle? Ensimmäistä kertaa joku oli vaan älynnyt käyttää mahdollisuutta hyväksi ilmailussa. Tai oikeastaan näin tehtiin aiemmin, mutta se tapahtui 30-luvulla ja toimijana oli Ilmapuolustusliitto.

 

URT-hankkeesta olen kuullut vain huhuja, että ne liittyvät erääseen voimakkaaseen tahtotilaan, mutta en avaudu tästä sen enempää. Tästä huolimatta hanke on ollut mielestäni hyvä, koska tällaiselle koneelle olisi käyttöä.

 

Se mitä olen JAR-FTO -hankkeesta itselleni kertoa, on se että opiston ja ilmailuviranomaisen suhteet olivat melko tulehtuneet takavuosina ja asia kärjistyi henkilökysymyksiin. Sittemmin nämä asiaa hoitaneet ns. Pikkukakkosen viranomaiset on joko suuressa ilmailuhallinnon puhdistuksessa (LVM:n käskystä) ajettu eläkkelle tai sijoitettu uusiin tehtäviin. Sattumoisin tiedän, että myös muilla asiakkailla oli vaikeuksia viranomaisen mielivallan takia, ettei kyseessä ollut SUIOn saamattomuus.

 

Voisikohan tässä olla taas pilkahdus niihin syihin miksi näkemykset niin kovin poikkeavat toisistaan? Onhan kuitenkin niin, että harrasteilmailussa, ainakin periaatteessa, noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin yhteiskunnassa. Tästä seuraa, että täysin riippumatta siitä tuntuuko sinusta että SUIO:n toiminta on lähellä tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaateetta, niin siihen sovelletaan osakeyhtiölakia. Sen hallinnon, päätöksenteon ja vastuiden tulee siis olla järjestetty kuten osakeyhtiölaissa kuvataan. Ja ilmailuyhdistyksiinkin sovelletaan ihan sitä tavallista yhdistyslakia. Ja molempiin sovelletaan ihan samaa verolainsäädäntöä jne.

 

Millainen muuten on tuo "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate"?

 

Älä viitsi taas ryhtyä saivartelemaan. En tietenkään yllyttänyt edellä lakia rikkomaan, mutta tietääkseni SUIOn tavoitteet ovat muut kuin tavanomaisen liikeyrityksen. Niin pitkälti kun tiedän, on sen tarkoitus tuottaa harrasteilmailuun liittyviä toimintoja ilman voittotavotteita. Siihen ne ilmailuyhdistyksetkin tähtäävät.

 

Kiitokset Esa J:lle lisärautalangasta.

 

 

 

[Kimmo Hytönen 0]

Tähän vielä (kerran) lisäyksenä että SUIO toimii vapaan sivistystyön lain mukaisesti, eli saadaan tukea ja vapautuksia veroista  

K.V.G.  "laki vapaasta sivistystyöstä"

Tämän vuoksi se on erinomaisen hyvä työkalu kehittää kaikkea ilmailuun liittyvää koulutus- ja valmennustoimintaa. Mukaan voi mennä mikä tahansa ilmailulaji, mutta saattaa olla että tarvitaan innostunut ja aloitteellinen kyseisen lajin harrastajajoukko. (Minäkin kyllä pakkaan varjoja, mutta en kyllä hyppää ellei ole tasan pakko.) Sitten voi vaikka anoa ministeriöstä tukisumman, jolla saadaan kyseinen toiminta alulle. Näin on hankittu purjekoneetkin. SILkin varmaan pistää osan jäsenmaksutuloista pottiin laskuvarjourheilun kehittämiseksi SUIOn alla?

[Jari Seppälä 0]

Tähän vielä (kerran) lisäyksenä että SUIO toimii vapaan sivistystyön lain mukaisesti, eli saadaan tukea ja vapautuksia veroista  

K.V.G.  "laki vapaasta sivistystyöstä"

Tämän vuoksi se on erinomaisen hyvä työkalu kehittää kaikkea ilmailuun liittyvää koulutus- ja valmennustoimintaa. Mukaan voi mennä mikä tahansa ilmailulaji, mutta saattaa olla että tarvitaan innostunut ja aloitteellinen kyseisen lajin harrastajajoukko. (Minäkin kyllä pakkaan varjoja, mutta en kyllä hyppää ellei ole tasan pakko.) Sitten voi vaikka anoa ministeriöstä tukisumman, jolla saadaan kyseinen toiminta alulle. Näin on hankittu purjekoneetkin. SILkin varmaan pistää osan jäsenmaksutuloista pottiin laskuvarjourheilun kehittämiseksi SUIOn alla?

 

SUIO vastasi aikanaan hyppymestarikursseista mutta kursseja vetäneet kouluttajat kyllästyivät heikkoihin korvauksiin ja päättivät että he voivat hoitaa ne kurssit kokonaan itse.

 

Millaista tukea SUIO:n tulisi tarjota hyppypiireille?

[Vesa Toropainen 0]

SUIO vastasi aikanaan hyppymestarikursseista mutta kursseja vetäneet kouluttajat kyllästyivät heikkoihin korvauksiin ja päättivät että he voivat hoitaa ne kurssit kokonaan itse.

 

Mä muistelisin taas niin, että hyppääjät kyllästyivät maksamaan SUIO:lle siitä, että käyttivät omaa vapaa-aikaansa ja SIL:n alla vapaaehtoistyönä tekemäänsä koulutusmateriaalia josta SUIO kääri aikamoiset kurssinjärjestely- ja paperinprinttausprovikat, ilman että olisi pystynyt tarjoamaan mitään lisäarvoa hyppykoulutukseen. Eli SUIO oli käytännössä vain turha väliporras keräämässä välistä rahaa.  Voin olla väärässäkin...

 

Vesa

[Jari Seppälä 0]

Mä muistelisin taas niin, että hyppääjät kyllästyivät maksamaan SUIO:lle siitä, että käyttivät omaa vapaa-aikaansa ja SIL:n alla vapaaehtoistyönä tekemäänsä koulutusmateriaalia josta SUIO kääri aikamoiset kurssinjärjestely- ja paperinprinttausprovikat, ilman että olisi pystynyt tarjoamaan mitään lisäarvoa hyppykoulutukseen. Eli SUIO oli käytännössä vain turha väliporras keräämässä välistä rahaa.  Voin olla väärässäkin...

 

Vesa

 

Jotenkin näin se meni.

[Harri Heikkilä 16]

No aika vähän on näkynyt mielipiteitä siitä, miten olisi pitänyt toimia ja kritiikki on kohdistunut pääasiassa talouteen. Ei tietenkään ole absoluuttista asteikkoa, mutta jostakin on aloitettava. Kerhotasolla on tehtävä omia ratkaisuja, mutta valtakunnallisella tasolla on ajateltava suurempia. Olen kuullut jopa tällaisen seikan: Räyskälän infraa olisi pystytty parantamaan valtion myöntämillä avustuksilla, jos olisi vain tehty virallinen kannanotto, että kyse on valtakunnallisesti merkittävimmästä harrasteilmailun koulutuskeskuksesta, eikä tuppukylän klubista. Sitä ei tehty ja niin jäivät rahat saamatta.

 

Kiinnostavaa? Onko Räyskälä sitten tällainen valtakunnallisesti merkittävin harrasteilmailun koulutuskeskus? Entä Malmi tai vaikkapa Vesivehmaa? Kuka tällaisen virallisen kannanoton olisi tehnyt? OKM?

 

Tuota, tämä tai muukaan foorumi ei taida edelleenkään olla se paikka SUIOn toimien setvimistä varten, vaan se on liiton kevätkokouksessa. Siellä voit kaiken lisäksi liiton jäsenenä pyrkiä tehtävään jossa voit suoraan vaikuttaa asioihin. Ymmärtääkseni SUIOn toimitusjohtajalla on mahdollisuus toimia aika pitkälle oman näkemyksensä mukaisesti tehtävässään.

 

Nämä "näistä asioista päätetään liittokokouksessa", "mene itse tekemään jos ei nykylinja miellytä" ja "SUIO:n toimari saa ihan itse päättää" ovat toki klassikoita, mutta ei niiden mukaan tuominen ole mielestäni oikein minkään arvoista. Annahan kun perustelen.

 

1. "Näistä asioista päätetään liittokkouksessa"

 

Niin päätetään. Silti yli 10000-päisen SIL-yhteisön päätöksenteko ilman julkista keskustelua ajankohtaisista asioista, muutoksista, toiveista, tarpeista, kehityssuunnista, toiminnan sisällöstä, arvoista jne, tai kokouspäätöksenteon aktiivista valmistelua, osoittaa lähinnä kehitystarpeita toimintakulttuurissa. Ilman aktiivista keskustelua, vaihtoehtojen kartoittamista ja tietojen vaihtamista jää liittokokouksessa tapahtuva päätöksenteko ohuemmalle pohjalle. Eivät SIL ry, siihen liittyvä toimintaympäristö, siitä käytävä keskustelu ja asioihin liittyvä muodollinen päätöksenteko ole mitenkään toisistaan erillisiä asioita. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla.

 

2. "Mene itse tekemään jos ei miellytä"

 

Tämä on ehkä kulunein näistä klassikoista. Samalla se on sisällöltään ehkä kaikkein pahiten toimintaa ja ympäristöä taannuttava ja rapauttava. Siksi paheksun syvästi aina kun tämä esitetään. Ei vapaaehtoisen joukosta valittava harrasteilmailuyhdistyksen tai -järjestön hallituksen toiminta voi olla asia, joka tulee kategorisesti jättää julkisen keskustelun, arvioinnin tai kritiikin ulkopuolelle. Tällainen ajattelutapa ei edistä. Ei sitten yhtään.

 

3. "SUIO:n toimitusjohtaja/hallitus/puheenjohtaja/ties mikä saa vapaasti"

 

SUIO:n toimitusjohtaja luonnollisesti hoitakoon SUIO:n toimitusjohtajan tehtäviä. SUIO nauttii kuitenkin tämän harrasteilmailuympäristön euromääräisesti suurinta julkista  tukea. Se on epäilemättä seurausta siitä, että SUIO on vahvasti kytketty kansalliseen aatteelliseen harrasteilmailujärjestöön ja siksi sen toiminnan ja siitä aiheutuvan hyvän voidaan olettua kohdistuvan omalla alallaan suhteellisen tasapuolisesti. On minusta hyvin luultavaa, että mikäli SUIO:n toimitusjohtaja aiheuttaisi toimillaan sen, että toiminnasta aiheutuva hyöty muodossa tai toisessa kohdistuisi kovin rajoitetusti, niin tällä voisi olla kielteinen vaikutus siihen koettaisiinko toiminnan julkinen tukeminen mielekkääksi. Ja perää taas diskleimeri: Minä en tiedä, että näin olisi SUIO:ssa tapahtunut. Kuten on jo tullut todettua, niin SUIO:n toiminnasta on hirvittävän vaikea saada tietoa. Sama päteet tähänkin.

 

Älä viitsi taas ryhtyä saivartelemaan. En tietenkään yllyttänyt edellä lakia rikkomaan, mutta tietääkseni SUIOn tavoitteet ovat muut kuin tavanomaisen liikeyrityksen. Niin pitkälti kun tiedän, on sen tarkoitus tuottaa harrasteilmailuun liittyviä toimintoja ilman voittotavotteita. Siihen ne ilmailuyhdistyksetkin tähtäävät.

 

Kyse ei ole saivartelusta. Kyse on siitä, että argumentointisi, jossa nojataan noinkin abstraktiin asiaan kuin "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate", on hyvin monitulkintaista. Minusta Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n toiminta poikkeaa hyvin paljon "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaatteesta" vaikka kääntelisin asiaa mielessäni miten hyvänsä. Tuo "tavanomainen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate" on käsitteenä sietämttömän epätarkka, sosiaalisesti rakentunut ja siihen liittyvät mielleyhtymät ja merkitykset poikkeavat aivan varmasti niin ilmailulajeittain, maantieteellisesti kuin eri sukupolvien välilläkin. Puhumattakaan henkilökohtaisista näkeyseroista.

 

Harri

[Jouni Laukkanen 55]

Kiinnostavaa? Onko Räyskälä sitten tällainen valtakunnallisesti merkittävin harrasteilmailun koulutuskeskus? Entä Malmi tai vaikkapa Vesivehmaa? Kuka tällaisen virallisen kannanoton olisi tehnyt? OKM?

 

Keksitkö näitä ihan vaan inttämisen ilosta vai onko sinulla joku todellinen ajatus? Ilmailuliitto siirsi koulutuskeskuksensa 1980-alkupuolella Jämiltä Räyskälään, eikä ole tietääkseni paikkaa muuttanut mihinkään. Siksi myös Urheiluilmailuopisto sijaitsee siellä. Malmi taas ei ole pelkästään harrasteilmailun koulutuskeskus, joten mitä ihmeen harrastusilmailua tukevia infran parannuksia sinne olisi voitu tehdä - jos niitä edes olisi voinut tehdä? Vesis taitaa silti jäädä koulutusmäärissä taakse, vaikka vireä onkin. Ilmailuliiton sen nimeäminen olisi pitänyt tehdä.

 

 

Nämä "näistä asioista päätetään liittokokouksessa", "mene itse tekemään jos ei nykylinja miellytä" ja "SUIO:n toimari saa ihan itse päättää" ovat toki klassikoita, mutta ei niiden mukaan tuominen ole mielestäni oikein minkään arvoista. Annahan kun perustelen.

 

 

En minäkään pidä siitä tavasta millä Ilmailuliitossa jäsendemokratia on toteutettu. Mutta ei itkupotkuraivarit täällä tai Suomi24:ssa muuta asiaa miksikään. Siksi sinne liittokokoukseen täytyy mennä vaikuttamaan, jonkun täytyy ruveta asiaa ajamaan ja saada muut mukaan. Toistaiseksi vaikutuskanavat ovat kuitenkin ne mitkä sanoin, vaikka kuinka se minuakin harmittaa.

 

 

Kyse ei ole saivartelusta. Kyse on siitä, että argumentointisi, jossa nojataan noinkin abstraktiin asiaan kuin "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate", on hyvin monitulkintaista. Minusta Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n toiminta poikkeaa hyvin paljon "tavanomaisen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaatteesta" vaikka kääntelisin asiaa mielessäni miten hyvänsä. Tuo "tavanomainen ilmailuyhdistyksen toimintaperiaate" on käsitteenä sietämttömän epätarkka, sosiaalisesti rakentunut ja siihen liittyvät mielleyhtymät ja merkitykset poikkeavat aivan varmasti niin ilmailulajeittain, maantieteellisesti kuin eri sukupolvien välilläkin. Puhumattakaan henkilökohtaisista näkeyseroista.

 

 

Konteksti. Juuri siinä kirjoitin siitä, että epäilen pitäisikö SUIOn taloudellista onnistumista mitata liike-elämän mittareilla vai joillakin muilla tavoin.

 

 

Sitten sain oikaisun omiin ja hieman myös muiden kirjoitelmiin, muokkasin tekstiä hieman. Suurkiitos tiedon jakaneelle henkilölle!

 

1. Opisto ei ollut ainakaan alunperin verovelvollinen eikä maksanut veroa voitostakaan, se oli ns. yleishyödyllinen osakeyhtiö. Se tarkoitti, että se ei voi jakaa voittoa tai tuotto-osuutta vaan mahdollinen voitto käytetään sen omaan toimintaan.

 

2. Hyppymestarikurssit eivät loppuneet mihinkään "kouluttajien heikkoihin palkkioihin" vaan laskuvarjourheilun säädöspohjan katoamiseen. Hyppymestarikursseja saa käytännössä nyt vetää kuka tahansa. Hyppymestarikouluttajille maksettiin kulukorvaukset samalla tavalla kuin muillekin Opistolla toimiville harrasteopettajille. (Olen myös itse henkilökohtaisesti hämmästynyt korvauksen suuruudesta, mutta hei - tämä on oikeasti harrastustoimintaa!)

 

3. IH:n Pikkukakkonen tosiaan tuhosi JAR-FTO projektin. Mikään ei sinne kelvannut, töitä tehtiin vuoden ajan mutta minikokoinen tarkastaja torppasi kaiken. Ohjeistusta ja neuvoja ei annettu ja toisaalta JAR-määräykset olivat vielä tuolloin (n. v. 2004) puutteelliset ja oudot myös viranomaiselle. Lopulta Opiston hallitus nosti kädet pystyyn, voimavaroja pään hakkaamiseen seinään ei voinut enää tehdä.

 

4. Suomen urheiluilmailuopisto EI ole vapaan sivistystyön lain alainen liikuntaopisto jotka on perustettu valtioneuvoston erityisluvalla (niitä on kahdenlaisia). SUIO saa ns. harkinnavaraista valtionapua ja tuo apu EI ole riippuvainen kurssipäivien (kurssitoiminnan määrästä) kuten se em. opistoilla on. Opetusministeriö on aina ollut Urheiluilmailuopiston paras kaveri, rahoittaja ja toiminnan ymmärtäjä. Parempi kuin ilmailuväki keskimäärin, SIL ja Ilmailuhallinto mukaanlukien.

[Peter Lord 185]

Räyskälä on äskettäin pyrkinyt saamaan SIL:in myöntämään sille erityisaseman, ts että se olisi Numero Uno suomalaisten lentokeskusten joukossa.  Koska se ei sitä SIL:in mielestä ole, ei sellaista asemaakaan sille myönnetty.

 

Miksi Räyskälän tulisi olla ylitse muiden?  Suomessa on lukuisia muitakin lentokeskuksia joissa ei myöskään ole niin toimintaa rajoittavia ympäristösäännöksiä kuin Lopella on.

 

Ne, jotka ovat olleet toiminnassa mukana jo viime vuosikymmenenä, ovat minua valistaneet että kun SUIO eriytettiin aikanaan Räyskälä-Säätiöstä oli tarkoituksena perustaa ennen kaikkea kaikkien ilmailun lajien opettajakoulutusta antava, ketterä toimija, joka olisi vapaa kiinteistö- ja koneomistuksesta ja riippumaton jostakin paikkakunnasta - ja joka keräisi ne OKM:n avustukset. 

 

Toisin ovat painotukset, arvot, visio ja missio nyt. Joku on niin hvyäksi nähnyt ja/tai päättänyt - tai sitten ajopuu on mennyt virran mukana.

 

Tällä en väheksy Räyskälää. Enneminkin korotan niitä muita.

 

Peter

 

Peter

[Harri Heikkilä 16]

Keksitkö näitä ihan vaan inttämisen ilosta vai onko sinulla joku todellinen ajatus? Ilmailuliitto siirsi koulutuskeskuksensa 1980-alkupuolella Jämiltä Räyskälään, eikä ole tietääkseni paikkaa muuttanut mihinkään. Siksi myös Urheiluilmailuopisto sijaitsee siellä. Malmi taas ei ole pelkästään harrasteilmailun koulutuskeskus, joten mitä ihmeen harrastusilmailua tukevia infran parannuksia sinne olisi voitu tehdä - jos niitä edes olisi voinut tehdä? Vesis taitaa silti jäädä koulutusmäärissä taakse, vaikka vireä onkin. Ilmailuliiton sen nimeäminen olisi pitänyt tehdä.

 

Ei kyse ole inttämisen ilosta vaan ihan aikuisten oikeasti siitä, että en ainakaan suoralta kädeltä näe mikä tai mitkä asiat Räyskälästä tekisivät sellaisen toimipaikan, että juuri sille pitäisi antaa enemmin julkista fyrkkaa kuin muille. Ymmärrän, että Suomen Urheiluilmailuopiston toiminnot on sijoitettu Räyskälään, mutta en ainakaan suoralta kädeltä osaa edes arvioida, että millaisella volyymillä se toimii tai mikä sen merkitys on koko harrasteilmailun kannalta erilaisilla mittareilla. Ei minulle nyt ainakaan tämän keskustelun perusteella ole selvinnyt miksi juuri Räyskälään pitäisi tuollaista julkista tukea saada, joskin myönnän kyllä että en tunne asiaa mitenkään erityisen täydellisesti. Mutta millaisilla mittareilla tällaista asiaa tulisi tarkastella? Miten painotetaan mitäkin? Onko purjelentäminen tärkeämpää kuin vaikkapa laskuvarjolla hyppääminen tai taitolento? Koulutus? Turvallisuus? Kilpaurheilu?

 

Ymmärrän hyvin silti huolen korpikenttäinfran tasosta. Tuntuu, että kotimainen harrasteilmailijaporukka yrittää usein ylläpitää toimintaansa nähden kohtuuttoman massiivista infraa, harrastajia on suhteellisen vähän mutta kenttiä kuitenkin suhteellisen tiheästi, joten seurauksena on suurehkot kustannukset per korpikentän käyttäjä. Tämän seurauksena monen korpikentän fasiliteetit ovat mitä ovat ja tapahtumien järjestämisessä infran rajat voivat tulla vastaan. Kuten esim. Oripään taitolentokisoissa kävi. Täytyy kuitenkin muistaa, että Oripäässä järjestettiin Suomen suurin laskuvarjohyppytapahtuma juuri ennen taitolentokisoja ja ne keräsivät pääasiassa positiivista palautetta - myös infran osalta. Ongelma on silti mielestäni aivan todellinen.

 

Mutta ihan asiallisesti pohdittuna: Mitkä ovat ne tekijät ja kriteerit joiden perusteella juuri Räyskälä olisi tällainen toimipaikka?

 

En minäkään pidä siitä tavasta millä Ilmailuliitossa jäsendemokratia on toteutettu. Mutta ei itkupotkuraivarit täällä tai Suomi24:ssa muuta asiaa miksikään. Siksi sinne liittokokoukseen täytyy mennä vaikuttamaan, jonkun täytyy ruveta asiaa ajamaan ja saada muut mukaan. Toistaiseksi vaikutuskanavat ovat kuitenkin ne mitkä sanoin, vaikka kuinka se minuakin harmittaa.

 

Kyllä - tiedän hyvin, että liittokokoukselle sai jättää esityksiä tammikuun loppupäiville asti. Mutta pidetään silti mielessä ero muodollisella päätöksenteolla ja julkisella keskustelulla. Molemmille on paikkansa vaikka SIL:n aaltopeltitalon kulmahuoneessa jänskättääkin. Terkkuja vaan sinnekin!  8)

 

Harri

[Harri Heikkilä 16]

3. IH:n Pikkukakkonen tosiaan tuhosi JAR-FTO projektin. Mikään ei sinne kelvannut, töitä tehtiin vuoden ajan mutta minikokoinen tarkastaja torppasi kaiken. Ohjeistusta ja neuvoja ei annettu ja toisaalta JAR-määräykset olivat vielä tuolloin (n. v. 2004) puutteelliset ja oudot myös viranomaiselle. Lopulta Opiston hallitus nosti kädet pystyyn, voimavaroja pään hakkaamiseen seinään ei voinut enää tehdä.

 

Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan tällainen hanke on ollut käynnissä n. vuonna 2009 (kts. http://www.ilmailu.org/forum/index.php/topic,2524.msg15121.html#msg15121). En tiedä keitä ilmailuviranomaisen leivissä on tuolloin ollut ja ketkä olivat jo eläkkeellä, mutta melko aktiivisesti ilmailuviranomaisen kanssa tuolloinkin (myös JAR-FCL-asioissa) asioineena pidän tarinaa melkoisen epäuskottavana. Todistettavasti sieltä on kuitenkin noihin aikoihin kaikenlaisia koulutuslupia myönnetty. Ja JAR-vaatimuksetkin olivat jo melko tuttuja niin operaattoreille kuin viranomaisellekin.

 

Ja jos oikeasti noin olisikin tapahtunut, niin eihän nyt maan johtava harrasteilmailukouluttaja maan johtavalla harrasteilmailukentällä hyväksy moista toimintaa "nostamalla kädet pystyyn"?

 

Hämmentävää.

 

Harri

[Jouni Laukkanen 55]

Mutta ihan asiallisesti pohdittuna: Mitkä ovat ne tekijät ja kriteerit joiden perusteella juuri Räyskälä olisi tällainen toimipaikka?

 

Peterin mainitsemat rajoitukset ovat harmillinen asia. Ihaltavaa, että hallituksella on niin sen verran itsekritiikkiä, ettei tarvitse mitään harrasteilmailun lentokenttää kehittää julkisella rahoituksella.

 

Mutta silti se on Pohjoismaiden suurin purjelentokeskus ja yhteydet sinne on erittäin hyvät, vaikka se ei sijaitsekaan pääteiden varrella. Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta on tunnin ajomatka kentälle. Lentokenttänä se on erittäin toimiva -avara ja toimivat kiito/rullaustiet, hallitilaa on runsaasti. Siellä on valmiina opetus-, huolto- ja majoitustiloja sekä kahvilaravintola. Polttoaineasema. Ilmatilaa on kohtuullisesti. Paikalliset ovat tottuneet kisajärjestelyihin ja infraa mitoitettu niiden mukaan. Paikallisilla on myös paljon tietotaitoa

 

Vesis on ehkä se kenttä, joka pystyisi kilpailemaan Räyskälän kanssa.

[Jouni Laukkanen 55]

pidän tarinaa melkoisen epäuskottavana.

 

Pidä vaan. Silloisena erään liiton toimikunnan puheenjohtajana korviin tihkui jatkuvasti tietoja vaikeuksista, jotka olivat tuttuja myös eräässä hyvin tuntemassani ilmailun ammattilaisorganisaatiossa, syynä sama henkilö. Silloinen LVM:n johtaja Juhani Tervala oli pakotettu suorittamaan ilmailuviranomaishallinnossa puhdistuksen asiakkailta saadun palautteen takia.

[Niko Ikonen 3]

 

3. IH:n Pikkukakkonen tosiaan tuhosi JAR-FTO projektin. Mikään ei sinne kelvannut, töitä tehtiin vuoden ajan mutta minikokoinen tarkastaja torppasi kaiken. Ohjeistusta ja neuvoja ei annettu ja toisaalta JAR-määräykset olivat vielä tuolloin (n. v. 2004) puutteelliset ja oudot myös viranomaiselle. Lopulta Opiston hallitus nosti kädet pystyyn, voimavaroja pään hakkaamiseen seinään ei voinut enää tehdä.

 

 

Niin siis hetkinen. Jos oletetaan että tuo nyt sitten pitää paikkaansa niin miten tälläinen organisaatio ja SIL pystyi jättämään asian sikseen? Jäsenten oikeuksiahan poljettiin kovaa tahtia viranomaisen taholta. Melua asiasta ja valitusta hallinto-oikeuteen jne. olisi kuvitellut tapahtuvan. Tai jos jotain tehtiin niin asiasta ei tunnut löytyvän tietoa ainakaan näin jälkikäteen ellei ollut 2004 räyskälän saunassa kuulemassa.

[Jouni Laukkanen 55]

Tarkennus tuohon mainitsemaani valtionavustukseen. Kyse ei ollutkaan harrastemahdollisuuksien kehittämiseen tarkoitettu avustus, vaan ihan joku muu:

 

http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/huippu-urheilu/?lang=fi

 

Kansainväliset arvokisat

 

Suomi on toiminut useiden merkittävien arvokisojen isäntämaana. Arvokisojen järjestäminen edellyttää mm. kansainväliset kriteerit täyttäviä suorituspaikkoja.

 

Kansainvälisiä suurtapahtumia varten opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee strategiaa, jossa määritellään mm. mitä yhteiskunnan toimenpiteitä kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen Suomessa edellyttää.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää hakemuksesta Suomessa järjestettäville kansainvälisille arvokilpailuille kumppanuusavustusta.

 

 

 

 

[Antti Koskiniemi 4]

Räyskälä on äskettäin pyrkinyt saamaan SIL:in myöntämään sille erityisaseman, ts että se olisi Numero Uno suomalaisten lentokeskusten joukossa.  Koska se ei sitä SIL:in mielestä ole, ei sellaista asemaakaan sille myönnetty.

 

Miksi Räyskälän tulisi olla ylitse muiden?

 

Jos me ilmailijat emme kykene keskenämme sopimaan mikä se valtakunnan ykköspaikka on, emme saa sen kehittämiseen tukea. Vertailun vuoksi vaikkapa Ampumahiihtoliitto on kyennyt sopimaan, että se on Kontiolahti. Ja sinne on saatu tehtyä katsomot sun muut puitteet. Ja siellä pidetään arvokisoja.

 

Tulevaisuustutkimuksessa Pekka Himanen nostaa esiin kaksi suomalaisen kulttuurin haastetta joista toinen on överiksi mennyt tasapuolisuuden kulttuuri eli käsitys siitä ettei kenenkään pidä menestyä paremmin kuin muiden. Eli siis kateus. Ei nimetä Räyskälää eikä mitään muutakaan valtakunnan ykköspaikaksi niin eipähän mene siellä sitten ainakaan paremmin kuin muualla! Ollaan mieluummin kaikki ilman, niinkö?

 

[Peter Lord 185]

En muista kenenkään erityisesti kadehtineen Räyskälän ympäristörajoituksia.

[Harri Heikkilä 16]

Jos me ilmailijat emme kykene keskenämme sopimaan mikä se valtakunnan ykköspaikka on, emme saa sen kehittämiseen tukea. Vertailun vuoksi vaikkapa Ampumahiihtoliitto on kyennyt sopimaan, että se on Kontiolahti. Ja sinne on saatu tehtyä katsomot sun muut puitteet. Ja siellä pidetään arvokisoja.

 

Tulevaisuustutkimuksessa Pekka Himanen nostaa esiin kaksi suomalaisen kulttuurin haastetta joista toinen on överiksi mennyt tasapuolisuuden kulttuuri eli käsitys siitä ettei kenenkään pidä menestyä paremmin kuin muiden. Eli siis kateus. Ei nimetä Räyskälää eikä mitään muutakaan valtakunnan ykköspaikaksi niin eipähän mene siellä sitten ainakaan paremmin kuin muualla! Ollaan mieluummin kaikki ilman, niinkö?

 

 

Ampumahiihtoliitto lienee yhden lajin liitto. SIL ry ei sitä ole. Räyskälä on profiloitunut melko vahvasti yhden lajin (kisa-)areenaksi. Ilmailulajeja on useita. Minustakin kuulostaisi hieman erikoiselta jos julkista rahaa haettaessa Räyskälä esitettäisiin kaikkien ilmailu-urheilulajien kilpailunäyttämönä ja areenana. Ja tämä ihan ilman kateuden häivääkään tai sen tarkempia tietoja koko aiheesta.  Mutta mihin tässä nyt SIL ry:tä edes tarvittiin? Miksei Räyskälä-säätiö tai suomen vapaat purjelentäjät hae moista avustusta ja kerro OKM:lle, että Räyskälä on kansainvälisten purjelentokilpailujen näyttämö ja korjaa avustusfyrkkaa himaan?

 

SIL ry on kaikkien eri ilmailulajien harrastajien yhteenliittymä. Sen toiminta lajispesifisissä asioissa on haasteellista, koska jäsenistön yhdenvertaisuudesta tulisi pitää kiinni ja näinkin heterogeenisen jäsenistön kohdalla yhdenvertaisuuden varmistaminen päätöksenteossa on vaikeata. Siksi SIL ry:n tulisikin miettiä tarkasti oma fokuksensa tai se kuinka se toimintansa järjestää tulevaisuudessa.

 

Tuon Himas-vertauksen kohdalla tulee lähinnä mieleen, että mitäpä jos sittenkin tehtäisiin ihan vaan sillai vanhanaikaisesti kunnolla, asiallisesti, laillisesti, läpinäkyvästi ja avoimesti. Olisi voinut toimia siinä Himas-jutussakin.

 

Harri

[Tommi Savikko 0]

Mutta silti se on Pohjoismaiden suurin purjelentokeskus ja yhteydet sinne on erittäin hyvät, vaikka se ei sijaitsekaan pääteiden varrella. Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta on tunnin ajomatka kentälle. Lentokenttänä se on erittäin toimiva -avara ja toimivat kiito/rullaustiet, hallitilaa on runsaasti. Siellä on valmiina opetus-, huolto- ja majoitustiloja sekä kahvilaravintola. Polttoaineasema. Ilmatilaa on kohtuullisesti. Paikalliset ovat tottuneet kisajärjestelyihin ja infraa mitoitettu niiden mukaan. Paikallisilla on myös paljon tietotaitoa

Vesis on ehkä se kenttä, joka pystyisi kilpailemaan Räyskälän kanssa.

 

Kyllä, Räyskälä on varmasti hieno purjelentokeskus. Lajeja on kuitenkin muitakin.

 

Jos me ilmailijat emme kykene keskenämme sopimaan mikä se valtakunnan ykköspaikka on, emme saa sen kehittämiseen tukea. Vertailun vuoksi vaikkapa Ampumahiihtoliitto on kyennyt sopimaan, että se on Kontiolahti. Ja sinne on saatu tehtyä katsomot sun muut puitteet. Ja siellä pidetään arvokisoja.

 

Kyllä, Kontiolahti on varmasti Suomen ykköspaikka Ampumahiihdolle. Muille suksilajeille ei ehkä.

Samaa analogiaa voitaneen käyttää tähänkin.

 

Hirveästi ollaan karattu aiheesta, mutta voiko SUIOn tulevaisuutta tehdä kirkkaammaksi se ajatus, että SUIOn ei ehkä pitäisi toimia niin keskitetysti Räyskälässä?

 

[Peter Lord 185]

Peterin mainitsemat rajoitukset ovat harmillinen asia. Ihaltavaa, että hallituksella on niin sen verran itsekritiikkiä, ettei tarvitse mitään harrasteilmailun lentokenttää kehittää julkisella rahoituksella.

 

Mutta silti se on Pohjoismaiden suurin purjelentokeskus ja yhteydet sinne on erittäin hyvät, vaikka se ei sijaitsekaan pääteiden varrella. Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta on tunnin ajomatka kentälle. Lentokenttänä se on erittäin toimiva -avara ja toimivat kiito/rullaustiet, hallitilaa on runsaasti. Siellä on valmiina opetus-, huolto- ja majoitustiloja sekä kahvilaravintola. Polttoaineasema. Ilmatilaa on kohtuullisesti. Paikalliset ovat tottuneet kisajärjestelyihin ja infraa mitoitettu niiden mukaan. Paikallisilla on myös paljon tietotaitoa

 

Vesis on ehkä se kenttä, joka pystyisi kilpailemaan Räyskälän kanssa.

 

Veljeni Jouni,

unohdit listasta vertaansa vailla olevat saunat ja nuotiopaikat? Vesiksellä ei ole saunaa

[Juha Haapajärvi 0]

Veljeni Jouni,

unohdit listasta vertaansa vailla olevat saunat ja nuotiopaikat? Vesiksellä ei ole saunaa

[sarkasmia]

No eiköhän väentupa ja sen vieressä oleva sauna ole käytettävissä, jos Vesiksestä tehdään Suomen harrasteilmailun keskus.

[/sarkasmia]

 

[Kimmo Hytönen 0]

Purjekonepuuhastelijat ovat raivanneet umpeen kasvaneen Räyskälän kentän talkoovoimin. Arvatkaas kuinka monta hehtaaria sitä on. Purjekoneiden hankintaan on junailtu valtion avustuksia ja homma pelittää hienosti. Räyskälä on maailmanluokan purjelentokeskus.

http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Vapaa-aikapalvelut/Kulttuuri/Opaskurssi/Rayskalan-ilmailukeskus/

 

Laskuvarjoporukalla ilmeisimmin ei ollut tarvetta toimistopalveluille - se on ihan OK ja heillä on omat kuvionsa. Ehkä he voivat joskus perustaa oman SUIOa vastaavan organisaationsa.

 

Motoorilentäjille on nyt anottu ja saatu 80k€ puuharahaa.

Purjelentäjät seuraavat hämmentyneenä keskustelua rahojen käyttötavasta.   :'(

 

Arvaisin, että joku taho on jo käärinyt hihat ja pistänyt tuulemaan asian tiimoilta.

Ja naureskelee jo etukäteen että teki niin tai näin, haukut tulee joka tapauksessa 

 

Tässä on muuten tullut mieleen, että joissain mootoorikoneissa saattaa olla häkävuotoja   

[Mikko Tuomi 416]

...Ihan olen talouskoulutuksen saanut Jyväskylän yliopistolla Suomessa ja Den Haagin yliopistolla Hollannissa. He myös opetti että 50+80 = 130 eikä 120... mutta se siitä 

 

Lue tarkemmin 120k kone ei ilmesty ilmaiseksi siihen pihaan. Tuossa laskin 10k hankintakuluja, jotka tosin tuskin riittävät...

 

[Mikko Tuomi 416]

 

Hirveästi ollaan karattu aiheesta, mutta voiko SUIOn tulevaisuutta tehdä kirkkaammaksi se ajatus, että SUIOn ei ehkä pitäisi toimia niin keskitetysti Räyskälässä?

 

 

Ei huono idea ollenkaan. Räyskälä on sijainniltaan niin onneton, että järkevämpi sijoittelu olisi ehdottoman kannatettavaa.

 

Tuo "Räyskälä on loistavalla paikalla" on niin kulunut läppä. Se on keskellä ei yhtään mitään, ja sinne on kaikkialta yhtä pitkä ja hankala matka. Helsingistä 1,5 tuntia, Turusta vajaa 2, Tampereeltakin vajaa 1,5, julkisilla ei toivoakaan.

 

[Kimmo Hytönen 0]

Diiba daaba joo. Mihinkäs parempaan paikkaan raivattaisiin talkootöillä 100 hehtaaria tasaista aukeeta, asfaltoidaan 4 kiitotietä ja rullaustiet, rakennettaisiin motellit ja hangaarit. Jostain kumman syystä Räyskälää on kehitetty 51 vuotta, ja taas on purjelennon maailmanmestaruuskisat juhannuksena.

 

No mitä Mikko seuraavaksi