EU:n ohjeistus ilmailun valtionavustuksiin

[Teemu Majasaari 0]

EU on julkaissut uudet ohjeistukset lentoasemien valtiontukisäännöiksi.

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-14-121_en.htm

 

Tulkintani on, että Suomessa on yksi suuri lentoasema (HEL), yksi pieni (OUL) ja muut ovat erittäin pieniä (alle 700.000 matkustajaa/v).

 

Samaten tulkintani on, että EU ei kiellä lentoasemille annettavia avustuksia, vaan EU:n kanta on että lentoasemat ovat osa yhteiskunnan infraa.

 

Hyvä näin!

 

-teemu-

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Ainakin Ruotsissa asia tulkitaan niin, että avustusten loppumisen uhan alla olevat pienet kentät voivat edelleen saada avustusta, kunhan ne täyttävät SGEI-vaatimukset, ts. ovat tärkeitä alueen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen kannalta, mihin on erilliset säännöt:

 

Förutsättningen är att små flygplatser med upp till 200.000 passagerare per år antar så kallade SGEI-kriterier (Services of General Economic Interest) som beskriver flygplatsernas betydelse utifrån ett regionalt-, näringslivs- och utvecklingsperspektiv.

 

De nya riktlinjerna begränsar hur statsstöd kan tillåtas för flygplatser, men samtidigt finns det en speciell lag som hanterar samhällskritiska funktioner där man kan åberopa SGEI-kriterier.

 

http://www.svt.se/nyheter/regionalt/ostnytt/eu-beslut-raddar-svenska-flygplatser

[Petri Lehtovirta 911]

EU-komission tänään julkistamat uudet periaatteet valtiontukien myöntämisestä lentoasemille eivät aiheuta muutoksia Suomessa.

 

Suomi on EU-maista poikkeusasemassa, koska lentoasemien rahoituksen vaatimasta erikoisjärjestelystä sovittiin aikanaan Suomen jäsenyysneuvotteluissa.

 

Tuolloin Suomi sai erikoisoikeuden pyörittää lentoasemia verkostoperiaatteella: se tarkoittaa, että valtion kokonaan omistama yritys, Finavia, pyörittää omalla tulorahoituksellaan kaikkia vastuullaan olevaa 25 lentokenttää.

 

”Finavia ylläpitää lentoasemia, rahoittaa niiden toiminnan omilla tuotoillaan ja kassavirrallaan. Yhtiö harjoittaa ristisubventioita verkoston sisällä. Siihen ei sovelleta näitä EU-tukisäännöksiä”, liikenne- ja viestintäministeriön suunnittelija Timo Koskinen sanoo.

 

Suoran valtion - tai täsmällisemmin julkisen sektorin tuen - lisäksi EU linjasi myös lentoasemien investointitukien periaatteita. Jatkossa julkisen rahoituksen määrä on sidottu lentoaseman matkustajamäärään ja tuella on katto.

 

Perusperiaate on, että mitä suurempi lentoasema on ja mitä enemmän siellä liikkuu matkustajia vuodessa, sitä enemmän kentällä on mahdollisuuksia rahoittaa sekä toimintansa että investointinsa itse ja markkinaehtoisesti.

 

Säännöt kuitenkin huomioivat sen, että huomattava osa EU-maiden lentoasemista on pieniä ja liikennemäärät jäävät vähäisiksi. Siten esimerkiksi pienet eli alle miljoonan matkustajan vuosimääriin yltävät lentoasemat voivat saada julkista tukea korkeintaan 75 prosenttia hankkeen määrästä.

 

”Perehdymme rauhassa näihin tänään julkistettuihin ohjeisiin. Perusasetelma ei nyt muutu eli edelleenkin lentoasemien toiminta rahoitetaan Finavian kassavirralla. Pika-analyysin perusteella yhteiset investointiprojektit Finavian ja julkisten toimijoiden kesken ovat EU:n luvalla mahdollisia jatkossakin, mikä on tietysti hyvä asia ja mahdollistaa Suomen sisäisen lentoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisen myös tulevaisuudessa”, Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho uskoo.

 

Kauppalehti

[Harri Koskinen 290]

http://www.lvm.fi/uutinen/4387154/eu-n-uudet-lentoasemien-valtiontuen-suuntaviivat

 

EU:n uudet lentoasemien valtiontuen suuntaviivat

 

Uutinen 21.02.2014 09.49

 

Euroopan komissio on ehdottanut 20. helmikuuta 2014 tiukennuksia lentoasemille ja lentoyhtiöille suunnattavaan valtiontukeen. EU:n uudet suuntaviivat eivät aiheuta välittömiä vaikutuksia lentoasemien ylläpitoon Suomessa.

 

Finavia Oyj vastaa pääosasta Suomen lentoasemaverkkoa. Lentoasemat muodostavat verkoston, jonka ylläpito ja suuri osa investoinneista rahoitetaan Finavia Oyj:n lentoyhtiöille ja lentomatkustajille myytävien palvelujen tuloilla.

 

EU:n uusien suuntaviivojen mukaan julkisten investointitukien osalta sallitut tukimäärät porrastettaisiin matkustajamäärien mukaan. Matkustajamäärän ollessa alle 1 miljoona vuodessa tuki voi olla 75 prosenttia investointikustannuksista. Sen sijaan yli 5 miljoonan matkustajamäärän omaaville kentille investointitukea voitaisiin myöntää vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

 

Finavia Oyj:n lentoasemista lähes kaikki ovat alle 1 miljoonan matkustajan kenttiä. Vain Helsinki-Vantaan matkustajamäärä ylittää 5 miljoonan matkustajan rajan. Julkista tukea viime vuosien aikana on myönnetty vain muutaman lentoaseman vähäisiin investointeihin. Toimintatukea Finavia Oyj:n lentoasemille ei ole myönnetty.

 

Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston ulkopuolisia ovat Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemat. Kyseiset lentoasemat ovat alle 1 miljoonan matkustajan lentoasemia, joille on mahdollista myöntää investointitukea 75 prosenttiin asti.

Sen sijaan toimintatuen myöntämiselle EU asettaa rajoituksia siten, että 10 vuoden siirtymäajan jälkeen suorien toimintatukien myöntäminen ei enää ole mahdollista.

 

Siirtymäkauden aikana toimintatukien edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman laatiminen, jossa osoitetaan, että lentoasema on siirtymäkauden jälkeen kannattava. Valtio on nykyisin avustanut näitä lentoasemia noin 1 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuki on kohdentunut sekä investointeihin että ylläpitoon.

 

Suomi on kannattanut suuntaviivojen selkeyttämistä, mutta pitänyt tärkeänä, että eri jäsenvaltioilla on riittävä kansallinen liikkumavara. Lentoliikenteellä on Suomessa keskeinen merkitys maan saavutettavuuden kannalta.

 

Komission uudet suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä maaliskuussa. Suuntaviivoja ryhdytään soveltamaan vuoden kuluttua niiden julkaisemisesta. Uusilla lentoasemia koskevilla valtiontukisäännöksillä on merkitystä lähinnä tuleville valtiontukiratkaisuille.

[Teemu Majasaari 0]

Ainakin Ruotsissa asia tulkitaan niin, että avustusten loppumisen uhan alla olevat pienet kentät voivat edelleen saada avustusta, kunhan ne täyttävät SGEI-vaatimukset, ts. ovat tärkeitä alueen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen kannalta, mihin on erilliset säännöt:

 

http://www.svt.se/nyheter/regionalt/ostnytt/eu-beslut-raddar-svenska-flygplatser

Osa, tietääkseni suurin osa ruotsalaisista itsenäisistä (non-Swedavia) lentoasemista on ns. kaupungin konserniyhtiön sisällä. Esimerkkinä kaupunki omistaa 100% Stad Ab:sta, johon kuuluu perinteisiä piiloverotoimistoja kuten Stad Energy Ab ja Stad Vatten Ab, sekä Stad Flygplatsen Ab (joka harvemmin on piiloverotoimisto).

Nythän on niin, että kaksi ensimmäistä tuottaa voittoa, tai ainakin ensimmäinen. Jos viimeinen tuottaa tappiota, niin ensimmäinen antaa konserniavustusta sisarelleen eli viimeiselle.

Ja tähän ei pääse kukaan väliin, ainakaan EU säännöt ei koske sitä.

Lähde: luotettava lähde Routes Europe 2014 tapahtumassa.  8)