Tähystyspallot jatkosodan aikana

[Pasi Pirttikoski 267]

Ensimmäisen maailmansodan aikana tähystyspalloista hypättiin satoja kertoja. Mutta miten jatkosodan aikana?

 

Suomalaiset tuhosivat liki 30 tähystyspalloa jatkosodan aikana. Hyppäsivätkö neuvostoliittolaiset suomalaisten alasampumista tähystyspalloista? Mistä löytyisi lisätietoja?

[Kari Matti Nissinen 0]

Ensimmäisen maailmansodan aikana tähystyspalloista hypättiin satoja kertoja. Mutta miten jatkosodan aikana?

 

Suomalaiset tuhosivat liki 30 tähystyspalloa jatkosodan aikana. Hyppäsivätkö neuvostoliittolaiset suomalaisten alasampumista tähystyspalloista? Mistä löytyisi lisätietoja?

Ari Kähärin muistelmista ei löytynyt tietoa, lieneekö ollut joku kuumailmapallo ?

[Markku Kanninen 447]

Kirjoissa on vähänlaiseen kuvauksia tähystyspallojen alasampumisista. Tehtävä ei liene ollut niin helppo kuin äkkiäajatellen oletaisi. Palloa suojasi tavallisesti voimakas ilmatorjunta ja hävittäjien lähestyessä pallo vinssattiin nopeasti alas. Ainakin talvisodassa lentorykmentin komentaja ei antanut lupaa käyttää hävittäjiä pallojahtiin kuin poikkeustapauksissa. (Pajari: Talvisota ilmassa.) Löytö netistä: http://ppsh-41.com/image/27085665913

Luukkanen muisteli kirjassaan (Hävittäjälentäjänä Kahdessa sodassa + Piipponen: Hyökkäys auringosta ) pallojen alasampumisistaan kesällä 1944. 14 kesäkuuta pallon alasampuminen onnistui mutta

19.6.1944 hän hyökkäsi kuvan MT-417:llä (SA-kuva 16.6.) pallon kimppuun, sai it-tulesta osumia koneeseen ja teki pakkolaskun metsään.

Kummastakaan tapauksesta hän ei mainitse laskuvarjohyppyä...

Markku

 

 

 

[Raimo Heikkinen 2 495]

Onko Pasin lähteessä erikseen mainittu tuhottujen sulkupallojen määrät? Voisiko olla niin, että sekä tähystyspallot (miehitetyt) että sulkupallot (miehittämättömät) olisi laskettu tuohon mainittuun liki 30 tähystyspalloon? Itse en tunne näitä pallojuttuja muuten kuin sen mitä Eino Luukkasen muistelmissa olen lukenut.

 

Lähestyn tätä aihetta erikoiselta taholta, nimittäin Lentovarustevarikon (Le.VV) varastojen kautta. Varastoluettelossa 3.11.1943 oli kiintopallokangasta 318 m2, sulkupallokankaita (vahvempaa) 1927 m2 ja ohuempaa 671 m2. Kankaista valmistettiin erilaisia lentokone-suojapeitteitä joita sitten maalattiin esim. khakin väriseksi.

 

Valtion Lentokonetehdas tilasi 12.11.1943 venäläistä vahvaa sulkupallokangasta 20 kg. Tilauksen mukaan sulkupallokangasta käytetään nahan asemasta lentokoneissa muun muassa laskutelineiden toimintasylinterin männän pölysuojuksina sekä ohjauselinten nivelsuojuksina.

 

   

[Pasi Pirttikoski 267]

Eipä ole eritelty, todennäköisesti, kun kirjaa ei ole tässä vieressä. Uskoisin, että olisin kirjoittanut muistiin jos pallot olisi eritelty.

Lähteenä olen käyttänyt:

Jatkosodan historia – osa 6, Maanpuolustuskoulun Historian laitos, 1994 

[Raimo Heikkinen 2 495]

Suomen Kuvalehdessä (42-1940) kirjoitetaan kuvatekstissä, että "Lontoon varjelemiseen tarkoitetut sulkupallot kiertävät maailmaa tihua tehden". Kuvassa pallo lentää niin matalalla, että siitä roikkuvista naruista on saatu vedettyä maanpinnalle Maalahdella 8.10.40.

[Olli Luoma 79]

Menee jo offtopicsiin, mutta Hanna Reitschin elämänkerrassa on juttua siitä, kun kokeilivat Heinkel 111 koneeseen sulkupallon vaijerin leikkureita. Ne olivat jonkinlaiset terävät leikkurit kiinteästi siipien etupuolelle ja sitten eikun päin vaijereita. Aika hurjalta kokeilulta tuntuu. Tietysti elämä tuolloin oli muutoinkin aika hurjaa.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Pasi Pirttikoski 267]

Tähystyspallon Sulkupallon vaijereiden katkaisuja todellakin tehtiin (varmaan pääosin vahingossa). Tässä netistä löytynyt havaintokuva asiasta. Joskin toiselta, englantilaisten, puolelta. Eli tällä systeemillä oli tarkoitus pudottaa kone, joka katkaisi vaijerit. Vaijereiden päässä olleet (lasku)varjot "jarruttivat koneen lentoa ja pudottivat sen.

 

 

Mod: lisätty teksti sulkujen sisällä, tähystyspallon (miehitetty) muutos sulkupalloksi (miehittämätön)

 

A) Tähystyspallo http://en.wikipedia.org/wiki/Observation_balloon

B) Sulkupallo  http://en.wikipedia.org/wiki/Barrage_balloon

 

Kiitos Pentti Manninen tarkennuksista

[Orvo Välilä 3]

Menee jo offtopicsiin, mutta Hanna Reitschin elämänkerrassa on juttua siitä, kun kokeilivat Heinkel 111 koneeseen sulkupallon vaijerin leikkureita. Ne olivat jonkinlaiset terävät leikkurit kiinteästi siipien etupuolelle ja sitten eikun päin vaijereita. Aika hurjalta kokeilulta tuntuu. Tietysti elämä tuolloin oli muutoinkin aika hurjaa.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

 

Tästä hyrrävärkistä lienee kyse.... ja kyllä, melko hurjalta tuntuisi ajatus lähteä ajamaan päin vaijereita, leikkurit eli ei  ???

 

http://www.worldwarphotos.info/gallery/germany/aircrafts-2/heinkel_he111/he111h-balloon-cable-cutter/

 

 

Cheers!

 

Orvo

 

[Ari Räsänen 0]

Alla ote ltn Sakari Alapuron ilmoituksesta. Lähde: K.Stenman - Curtisslaivue.

 

16.7.1944 Kello 09.50-10-40. Korkeus 1000-800m.

Torjuntalennolla näki ltm Koskinen tähystyspallon Pitkarannan itäpuolella ja

ilmoitti siitä radiolla. Hän hyökkäsi kohti palloa, mutta ei voinut tulittaa

sitä La-5ien ahdistamana. Yritettyäni ensi yhden La-5:n perään ja jäätyäni

siitä syöksyssä, painoin aivan pintaan asti ja vedin siitä kohti palloa.

Tulitin sitä 300-50 m etäisyydeltä, jolloin pallo syttyi palamaan

ja paloi täydellisesti ilmassa. Tähystäjä pelastui laskuvarjolla.

Tapauksesta vihollinen ilmoitti radiolla, minkä oma kuuntelupalvelu totesi.

Oma kone CU-587

[Pasi Pirttikoski 267]

Kiitos Ari mielenkiintoisesta tiedosta!

 

Tässä yksi aikalaisjuttu (joskin ilman tarinaa)

 

Ajan Suunta, vuodelta 1941

[Markku Kanninen 447]

Aiheeseen liittyen: ohjelmassa " Sota ilman voittoa" oli n. puolen minuutin pätkä tähystyspallotoiminnasta. Tähystäjällä näyttää oleva varjo mahan päällä.

http://areena.yle.fi/tv/391739

Pätkä alkaa kohdassa n. 26.45

Markkuof

[Olli Luoma 79]

Kadettioppilaskunnan julkaisemassa Korutonta kertomaa II (Sotamuistelmia 1941-42) on Karjalan kannaksen osiossa S Alapuron kirjoittama tarina tähystyspallon alas ampumisesta. Siinä venäläinen pelastautuu laskuvarjolla. Tämä tapahtui toukokuussa (täytyy olla -42) ja he ovat lentäneet L:n järven poikki. Rintamalinja on kulkenut tuon järven poikki tuolloin.

 

S Alapuro on ilmeisesti Veikko Sakari Alapuro. Sodanaikainen kadettikurssi no 26. Hän palveli sodan aikana LeR 3:ssa ja LeR 1:ssä. Evp vuonna 58. Kuollut -94.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

 

Kyllä minäkin pallosta tähystelen ja pari kertaa olen siitä hypännytkin