Miten Malmi 2020-luvulle?

[Sami Puro 599]

Ajattelin heittää ilmoille uuden ketjun aiheesta, hieman mielipidekirjoituksen tyyliin.

 

---

 

Millainen on Malmin lentoaseman tulevaisuus toimivana ja elinvoimaisena ilmailukeskuksena, ja miten se toteutetaan?

 

Nykyinen jatkuva epävarmuuden tila ei palvele ketään ja lentoaseman tulevaisuudesta tulee saada lopullinen päätös. Keskustelussa lentoasemasta keskitytään ehkä liiaksi samoihin argumentteihin joita on nyt käytetty jo vuosikausia, ja jotain uutta olisi ehkä hyvä tuoda mukaan keskusteluun. Kentän puolustamisessa käytetyt asiat ovat tietysti kaikki oikein ja niitä ei pidä unohtaa (etenkin kun jopa ministeritasolla faktoja ei tiedetä tai ymmärretä), mutta haluaisin visioida miltä Malmi voisi näyttää vuosikymmenen päästä jos aluetta ja toimintaa oikeasti kehitettäisiin.

 

Listaan alle joitain ajatuksia, mielipiteitäni ja ideoita aiheesta, osin samaa vanhaa, osin uutta:

 

Pohdintaa nykytilasta

 

Pitäisikö kenttä säilyttää, toiminta siirtää muualle tai luoda uusi lentoasema?

 

- Kokonaisuutta ajatellen mielestäni ehdottomasti järkevin vaihtoehto on lentoaseman säilyttäminen. Tämä vaatii selkeän päätöksen ja panostuksen tulevaisuuteen. Nykyinen epävarmuuden aika, jatkuva eestaas jumppaaminen, kentän toimintojen ja infran hidas näivettyminen ei ole kenellekään paras vaihtoehto. Tämä määrätietoinen kehittäminen vaatii investointeja, mutta kaikista vaihtoehdoista se tulee halvimmaksi. Ja ennen kaikkea se vaatii rohkeutta päättäjiltä tehdä kerrankin päätös jota myöhemmät sukupolvet eivät tule muistelemaan kommenteilla "miksi sekin historiallinen paikka piti tuhota".

 

- Toiminnan siirto toisille lentoasemille on vaikeaa. Malmi on lentokoulutuksen ja harrasteilmailun ehdoton keskus Suomessa - katsotaan sitten liikennemääriä tai kentän historiaa, ja hajottamalla toiminta ympäri Suomea tehdään hallaa koko alalle. Kustannuksiltaan toimintojen hajoitus ympäri maata on halpaa, mutta sillä on alan kannalta (niin kaupallinen kuin harrastetoiminta) kauaskantoisia vaikutuksia - tässä ei voi tehdä alueellistamispolitiikkaa.

 

- Uuden lentoaseman rakentaminen tätä tarkoitusta korvaamaan on kaikista ajatuksista täysin absurdein. Minne se sijoitettaisiin, kuinka monta sataa miljoonaa olisi kustannus? Kaikenlaisia konsulttien märkiä unia Humppilan kansainvälisistä rahtilentoasemista yms on väläytelty, mutta Suomessa on "suuria" lentoasemia jo riittämiin ja uuden pysäkin rakentamalla ei alueelle tuosta noin vain saada uutta kaupallista liikennettä - ajatuksena on käsittääkseni aina ollut uusi lentoasema, jonka harrasteilmailua kaupallinen liikenne tukee (ts. ei tehdä vain harraste-/koulutuskenttää). Myös Porvoota on esitetty sijaintina - kustannusarvio vuodelta 2007 120 miljoonaa ja kentälle tulisi "reittilentoja Baltiasta" (lähde). Miksi tuhlata 120 miljoonaa kenttään, jonne kukaan kaupallinen operaattori ei tule lentämään? (vinkki: tässä pitää tietää Hki-Vantaan ja sen reittiverkoston/jatkoyhteyksien vaikutus; Baltian, ja muidekin, lentojen matkustajista erittäin suuri osa jatkaa Suomesta eteenpäin jatkolennolla). Jos kevyitä reittilentoja lähialueelta haikaillaan on ainoat vaihtoehdot Hki-Vantaa tai Hki-Malmi - esimerkkinä kävisi Tukholman Bromma, mutta pienemmässä mittakaavassa.

 

- Myös Malmin supistamista vain helikopteritukikohdaksi on esitetty. Meluvaikutus tästä on käytännössä sama kuin kentän pitäminen nykyisellään, ja asuntorakentamiselle ei tästä juurikaan tilaa saataisi (18:n kynnyksen suunta vain), ja silti ongelmaksi jää korvaava lentoasema. Erillinen uusi pelkkä heko-tukikohta saaristoon maksaa n.20 miljoonaa.

 

 

Lentokouluille löytyy vapaata tilaa esim. aiemmin mainitulta Tampereelta, mutta mikään Etelä-Suomen maakuntalentoasema ei pysty tarjoamaan samanlaista keskitettyä sijaintia. Ja nimenomaan sijainti on tässä asiassa oleellinen kysymys, sillä suuri osa lentokoulujen oppilaista asuu pk-seudulla - tai koulutuksensa jälkeen tulee työskentelemään siellä (Helsinki-Vantaa), joten muuttavat alueelle joka tapauksessa. Opiskelijoiden kannalta asunto- ja liikkumismahdollisuudet Malmille ovat täysin toisenlaiset kuin esim. Pirkkalassa, jonne julkisilla kulkuneuvoilla on erittäin vaikea päästä. Toinen, ehkä vielä tärkeämpi, huomio on lentokoulujen opettajat. Suuri osa etenkin tuntiopettajista ja tarkastuslentäjistä on päivätöissä lentoyhtiöissä Hki-Vantaalla ja ovat freelancereita koulutustehtävissään, ja yhden oppitunnin takia tehtävä usean tunnin automatka toiseen kaupunkiin ei ole omiaan pitämään tarpeeksi osaavaa väkeä töissä.

 

Malmilla koulutetaan vuosittain arviolta noin 30-50 liikennelentäjää vuodessa. Koulutuksesta huolehtivat yritykset, jotka tuottavat työpaikkoja ja verotuloja - valtiolle tämä toiminta ei maksa mitään toisin kuin Porissa Suomen Ilmailuopistossa, jonka toiminta on erittäin vahvasti valtion tukemaa. Malmille on lamasta huolimatta syntynyt viime vuosina useita uusia lentokoulutusalan yrityksiä, ja yritykset (niin uudet kuin vanhat) ovat tehneet suuria investointeja kalustoon (koneet/simulaattorit jne). Viime vuosina Malmin koulutukselle ei ole annettu juurikaan painoarvoa valtakunnallisessa mittakaavassa, koska lama on vienyt maan pilottipulasta isoon ylitarjontaan, ja töitä odottamassa on kymmeniä valmistuneita. Mutta kymmenen vuotta eteenpäin voi hyvin olla, että maassa on jälleen pulaa liikennelentäjistä koska ala on erittäin syklinen. Kuka muistaa 90-luvun kun Ilmavoimista kiskottiin lentäjiä kynsin hampain kaupalliselle puolelle? Pystyykö Pori yksin vastaamaan tähän tarpeeseen, vai otetaanko valtionyhtiö Patria lentokoulutusstrategiassa mukaan valtakunnalliseksi pelaajaksi tähän (kuten arvata saattaa), joka taas maksaa valtiolle lisää?

 

Harrasteilmailussa ongelma on sama, sijainti. Pk-seudun ympäristöstä löytyy siedettävän ajomatkan päässä käytännössä kaksi yleisilmailukenttää, Nummela ja Hyvinkää. Molemmat on meluherkällä alueella ja toiminnan laajentaminen näillä kentillä ei ole mahdollista siinä mittakaavassa kuinka paljon koneita Malmilta siirtyisi pois. Järkevänä etäisyytenä pk-seudulta voidaan pitää n.30 min ajomatkaa suuntaansa, joten joskus väläytelty Kiikala on armottomasti liian kaukana - yli 1h ajomatka. Nummela ja Hyvinkää vaatisivat molemmat myös investointeja esim. konehalleihin ja muihin tiloihin jos niille tulisi kymmeniä uusia koneita.

 

Malmilta toimii myös Rajavartiolaitos. Tukikohta on melko uusi, ja käsittääkseni heidän vaatimukset täysin täyttävä. Tukikohdan siirto ja rakentaminen muualle, minne?, olisi täysin turha kustannus.

 

 

Jos kenttää ei suljeta, minne ne asunnot?

 

Ensin alueelle kaavailtiin puutarhamaista pientaloaluetta. Nyt suunnitelmissa on yli 10 000 asukkaan tiivis lähiö. Lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria, eli 1.38 neliökilometriä (lähde).

 

Pk-seudulla on asuntopula, ja uusia asuntoja ja asuinalueita tarvitaan, tästä ei pääse mihinkään. Ongelma ei ole yksi puolentoista neliökilometrin alue. Peltomaata ja muuta turhaa aluetta löytyy Helsingin kaupungin alueelta runsaasti. Ja pk-seudun kuntien alueelta löytyy rakennustilaa lähes loputtomiin - Helsingin suuralue on erittäin harvaan asuttua. Miksi kunnat eivät tee yhteistyötä, vaan rakentamista rajoitetaan keinotekoisilla rajoilla, Hki-Espoo-Vantaa?

 

Halutaanko taas tehdä tyypillinen suomalainen virhe eli jyrätään kaikki historia maan tasalle, jotta sitä voidaan kaivata ja voivotella parinkymmenen vuoden kuluttua kun arvokkaan 30-luvun rakennusympäristön tilalla on mitäänsanomattomia kerrostaloja?

 

 

Entäs se melu?

 

Hyvinkään lentoaseman alueella ollaan tarkkoja melusta, eikö Malmilla? No tottakai. Kenttä sijaitsee keskellä asutusta, mutta konekalusto uusiutuu koko ajan, ja se tarkoittaa radikaalia melun vähenemistä. Vanhat ja meluisammat Cessnat ja Piperit korvautuvat pikkuhiljaa uusilla konetyypeillä jotka ovat hiljaisempia. Ultrakevytlentäminen on ollut kovassa nousussa, ja ne laitteet ovat käytännössä äänettömiä taustameluun nähden.

 

Lentomenetelmiä voitaisiin vielä täsmentää ohjaamaan liikennettä mahdollisimman vähän asutuille alueille ja/tai vaihtelemalla lentoreittejä kentän lähialueelta sisään/ulos esim. päivän mukaan - toistuva melu samalla alueella on pahasta (esim. laskukierroslentämistä monta tuntia viikonloppuisin isolla Piperillä). Yöaikaan kentällä ei operoitaisi jatkossakaan kuin esim. erityisluvalla koulutustarkoituksessa. Itse asun linnuntietä vain parin kilometrin päässä kentältä ja melu ei ole koskaan haitannut - koska sitä ei käytännössä kuulu; työhuoneen ikkunasta näen kentälle lentäviä koneita Kehä 3:n päällä mutta melu ei tänne kuulu tai häiritse (vaikka matkaa kehälle on <500m). Ilmailijana kanta on tietysti hieman jäävi, mutta elävästi mieleen on jäänyt esim. nähdä DC-3:n lentävän suoraan talon yli 500 jalan korkeudessa kesäiltana .. siinä riitti ääntä, mutta sitä ei meluksi voi haukkua.

 

 

Ilmatila on ahdas?

 

Joitain vuosia sitten sitten konsulttiryhmä mietti pitkään ja päätyi ratkaisuun, että Malmin kiitotie on käännettävä samaan 04/22 suuntaan kuin Helsinki-Vantaalla. Hintalappu tälle on arviolta yli 80 miljoonia, eli 3/4 uuden kentän hinnasta (lähde). Suunnitelmassa ei ole järjen häivääkään tällä hinnalla.

 

Lentomenetelmissä ollaan kovaa vauhtia siirtymässä pois kiinteistä maalaitteista (ILS yms.) ja mittarilähestymismenetelmät lentoasemille korvautuvat uusilla GPS-pohjaisilla menetelmillä. Jo usean vuoden ajan tälläiset menetelmät ovat olleet mahdollisia ja Malmillekin sellainen on jo olemassa. Menetelmässä virtuaalinen lähestymispolku on käännetty samaan suuntaan kuin Hki-Vantaan kiitotie - fyysistä asfalttia ei tarvitse kääntää! Toistaiseksi menetelmiä on Malmille vain yksi, mutta tarvittaessa saadaan luotua helposti lisää koska mitään maalaitteita ei tarvita.

 

Malmi on aina toissijainen lentoasema ja se ei tarvitse kaikkein parhaita lähestymismenetelmiä - mutta GPS/RNAV-menetelmät sallivat lähitulevaisuudessa ILS CAT I -tason minimit joka riittää täysin paikallisissa sääolosuhteissa riittävän operointivarmuuden saamikseksi jos Malmille lentäisi enemmän esim. liikelentoja. Koulutus- ja harrastetoiminta ei juurikaan näitä laitteita tarvitse; mittarilentokoulutuksessa hyödynnetään nykyisellään paljolti lentokoulutuslaitteita ja lisäksi tukeudutaan Helsinki-Vantaaseen ja muihin lähialueen lentoasemiin - kuitenkin riittävät mittarilähestymismenetelmät molemmille pääkiitoteille tulee olla.

 

Helsinki-Vantaan liikenne ei häiritse Malmin liikennettä, tai päinvastoin. Kentät ovat lähekkäin, mutta ylitsepääsemätön ongelma se ei ole edelleenkään. Menetelmien kehitys rinnakkaisille lähestymisille Hki-Vantaan 22L/R:lle ja Malmin 18:lle (mainittu GPS/RNAV) pitäisi olla täysin mahdollista (vinkki: Pariisi) viimeistään joidenkin vuosien kuluttua jos ko.rinnakkaislähestymismenetelmään kelpaa myös RNAV-lähestyminen eikä vain ILS. Tai esim. päällekkäisen menetelmän luonti Vantaan kiitotielle 15 & Malmin kiitotielle 18 ei ole mikään käytännön ongelma. Ilmatila, lähestymislaitteet ja alue ei siis ole ongelma ellei siitä tietoisesti esim. Finavian puolelta haluta sellaista väkisin tehdä.

 

 

 

Pohdintaa tulevaisuudesta

 

Näen Malmin tulevaisuuden visiossa elävänä ilmailun keskuksena. Jotta tämä saavutetaan tarvitaan kaikilta toimijoilta yhteistyötä ja selkeitä ratkaisuja tulevaisuudesta. Mukana on oltava valtio, kaupunki, Finavia, kentän yritykset, sitä käyttävät harrastajat ja alueen asukkaat.

 

 

Infra

 

Lentoasema vaatii perusparannuksen. Liian pitkä epävarmuuden aika näkyy, koska suurempia remontteja ei ole uskallettu tehdä. Mitään kiitoteiden siirtämistä tai kääntämistä ei tarvita, mutta talot ja hallit vaativat perusparannusta. Uuden lentoaseman 120 miljoonan budjettiin verrattuna tämä on erittäin pieni siivu.

 

Lisäksi tarvitaan uutta hallitilaa esim. koneiden huoltoa ja säilytystä varten, mutta tätä syntyy helposti jos yritykset saadaan investoimaan lentoasemaan kun tulevaisuus on turvattu ja esim. "väliaikainen" rakennuskielto on purettu.

 

Malmin pyöreä terminaali säilyy alueen maamerkkinä ja sieltä löytyy tulevaisuudessa myös omat tilat liikelentoja varten, vrt. Hki-Vantaan businessterminaali. Uudisrakentaminen esim. uusien luokkatilojen ja hallien osalta voidaan helposti toteuttaa nykyistä maisemaa ja 30-luvun rakennuksia kunnioittaen.

 

 

Koulutustoiminta

 

Malmilla toimii tulevaisuudessa edelleen useita lentokouluja, jotka kouluttavat edelleen liki puolet valtakunnan tulevista ammattilentäjistä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä valtio-omisteisen ilmailuopiston kanssa, esim. alihankintana kuten nytkin osittain, mutta kuitenkin yksityisenä yritystoimintana ilman avustuksia. Koulutustoimintaa markkinoidaan myös ulkomaille, josta löytyy paljon opiskelijapotentiaalia. Kaupallisten lentokoulujen lisäksi kentällä toimii myös useita ilmailun huoltoyrityksiä.

 

 

Harrastetoiminta

 

Malmilta löytyy tämän päivän tapaan useita ilmailukerhoja, jotka houkuttelevat lajin pariin uusia harrastajia. Kerhot kouluttavat uusia yksityislentäjiä ja pitävät myös esim. Ilmailuliiton kanssa yhteistyössä Malmilla valtakunnallisia koulutuspäiviä koko maan ilmailijoille. Kerhojen nuorisotoiminta on erittäin tärkeässä roolissa, ei pelkästään lentokoneiden ja lentämisen osalta, vaan mukana on isona osana mm. lentosimulaattorit, jotka ovat käytännössä jo vuosia olleett nuorison uusi tie ilmailun pariin. Simulaattoreiden kautta voidaan myös tarjota erilaisia elämyksiä suurelle yleisölle.

 

 

Liikelennot

 

Uusin ja kasvavin asia Malmilla on pienen liikelentokaluston määrän kasvu, pääasiassa ulkomailta. Helsinki-Vantaan liikenne kasvaa tulevina vuosina todella merkittävästi Finnairin kasvun myötä, ja kentän kiitotiekapasiteetti ei aina anna myöden ei-aikataulunmukaiselle liikenteelle. Pienemmille bisnesjeteille Malmi on riittävä tukikohta ja aiemmin kuvatuilla uusilla lähestymismenetelmillä (molemmille pääkiitoteille) voidaan Malmille saada uutta liikennettä (pienet liikelentokoneet ovat myös erittäin hiljaisia). Lisäliikenne tuo lentoasemalle uusia tuottoja ja vähentää Vantaan työkuormaa.

 

Samantyyppisellä pienkalustolla voidaan myös helposti harjoittaa kevyttä reittiliikennetoimintaa, mutta pääosa tästä käytännössä kuitenkin lentää Hki-Vantaalta jatkoyhteyksien takia, joten Malmin pääpaino tulee olemaan ei-aikataulunmukaisessa liikenteessä. Kehittämisajatuksena voidaan kuitenkin pitää myös kevyttä lentoliikennettä yritysten tarpeisiin tietyistä maakunnista; esim. Mikkeli-Helsinki, jonne ei normaalia lentoliikennettä nykyään ole, mutta tilauspohjaisella kevyellä reittirakenteella voisi olla kannattavaa.

 

 

Muu liikenne

 

Malmilta löytyy tulevaisuudessa edelleen Rajan vartiolentolaivue, jota voidaan helposti kasvattaa eräänlaiseksi lentopelastuspalvelun keskukseksi esim. lääkärikopterin tukikohdalla jos Hki-Vantaalla on liian ahdasta.

 

DC-3 liikennöi yhdistyksen jäsenlentoja ehdottomasti Malmilta edelleen..

 

Ilmailumuseo Malmille olisi myös eräs vetonaula, mutta tämä ei valitettavasti varmaankaan toteudu koska Suomen Ilmailumuseolla on jo omat suunnitelmansa.

 

Pk-seudun taivaalla kauniina kesäiltoina usein näkyvät kuumailmapallot voisivat varmaan myös hyödyntää Malmia entistä enemmän?

 

 

Yhteisö

 

Tärkeä tekijä kentän tulevaisuudessa on yhteisöllisyys ja kentän pitäminen osana naapurustoa. Toiminnan tulee olla avointa joka suuntaan ja kentän ylläpitäjän tulee toimia aktiivisessa yhteistyössä kentän käyttäjien kanssa ja kenttää kehitetään ilmailun parhaaksi; eli asenteen on muututtava - käyttäjien kuristamisella ei pystytä ikinä saavuttamaan kannattavaa kasvua.

 

Kentän lähialueen ulkoilumaastoja tulee kehittää ja lentoaseman maastoa tulee hyödyntää ulkoilu- ja liikuntapaikkana entistä enemmän - tähän tarvittavat mahdolliset investoinnit ovat hyvin pieniä kaupungin osalta. Lähialueen asukasyhdistykset ja kentän ylläpitäjä pitävät säännöllisiä kokouksia esim. lentoreitteihin liittyen, jotta hyvät suhteet lähialueen asukkaisiin muistetaan säilyttää.

 

Lentoasemalla järjestetään erilaisia tapahtumia vähintään pari kertaa vuodessa, Ilmailuliitto voi olla tässä yksi avainpelaaja. Kyseessä eivät ole aina puhtaat lentonäytökset, vaan mukaan pyritään lentotoiminnan lisäksi saamaan muutakin mikä ihmisiä kiinnostaa (tätähän on jo tehty useina vuosina, koko perheen ulkoilmatapahtumia). Kenttä avoimena alueena sopisi hyvin myös muiden mitä mielikuvituksellisempien yleisötapahtumien paikaksi tarpeen vaatiessa.

 

Kenttäalueelle tulee päästä helposti niin julkisilla kuin omalla autollakin, saavutettavuus on tänä päivänä mielestäni hyvä, mutta kentän pitäjän nykytoiminta ei tue tätä ollenkaan. Maksullinen pysäköinti, aidat siellä missä niille ei ole tarvetta jne. ovat asioita joita ei nähdä tulevaisuudessa.

 

Pyöreässä toimii edelleen kahvila-ravintola. Viikolla paikalla saa nykytyyliin lounasta tuoden alueelle vakituisia kävijöitä myös kentän toimijoiden ulkopuolelta, ja viikonloppuisin kahvilan aukiolo tukee ilmailuharrastusta ja muita kiinnostuneita. Ilmailukipinä alkaa helposti pojan ja isän yhteisistä lentokoneiden katselureissuista Malmille ja sen kuppilaan (Hki-Vantaalla kun samaa mahdollisuutta ei enää oikein ole, pl. pieni ulkoterassi).. Ei kaupunkilaispoika Nummelan lentokentälle samalla tavalla eksy.

 

 

Miten?

 

Nämä ideat ja ajatukset eivät ole millään muotoa mitään mullistavia. Ajatuksena ei ole keksiä pyörää uudelleen, vaan ainoastaan saada sammaloitunut pyörä jälleen liikkeelle. Tämä vaatii pientä alkunykäisyä eli valtion, kaupungin ja Finavian yhteisprojektia, jossa todetaan kentän käytön jatkuvan ja kentälle suunnitellaan kehitys- ja investointiohjelma esim. seuraavaksi 10 vuodeksi jolla saatetaan kenttä ajanmukaiseen kuntoon ja saadaan houkuteltua uutta liikennettä. Kustannus ei ole todellakaan iso muihin vaihtoehtoihin nähden.

 

Merkittävänä punaisena lankana koko asiassa on mielestäni se, että se mikä jyrätään maan tasalle ei enää tule takaisin. Pääkaupunkiseudun "maa on loppu, jorden är slut" -huumorihokema asuntopulassa ei pidä paikkaansa, ja nopeita paniikkiratkaisuita tekemällä ei koskaan ole saavutettu mitään hyvää. Asuintila ei tästä maasta lopu ja yksi puolentoista neliökilometrin alue ei asuntopulaa tule ratkaisemaan. Malmin lentoaseman asiassa tulee keskittyä nyt tulevaisuuden strategiaan ja esim. näillä pienillä satsauksilla kehittää alueesta yksi osa pääkaupunkiseudun "ilmailuklusteria" ja paikka jossa erittäin pitkä historia kohtaa nykypäivän.

 

 

Terveisin,

 

Sami Puro

Liikennelentäjä (ATPL)

Malmin lentoaseman aktiivikävijä

 

---

 

Saa keskustella. Ja tarpeen mukaan näitä ajatuksia saa hyödyntää ja jakaa. Kiitos jos jaksoit lukea kaiken.

 

 

Tästä voit jakaa tarinan Facebookissa

[Kimmo Hytönen 0]

Ilmailuharrastusta koetellaa tällä hetkellä monella eri tavalla. Ongelmia on ainakin Malmilla, Urheiluilmailuopistossa, Teiskossa ja ilmatilauudistuksessakin on harrasteilmailua haittaavia piirteitä. Tällaisina pitää tiivistää joukot. Hajanaista ja riitaista porukkaa on helppo hallita.

 

Tällä palstalla on useita kirjoittajia, jotka ovat suhtautuneet ivallisesti Räyskälän toimintaan. Räyskälä on raivattu talkoovoimin kun Parolan kenttä menetettiin 50 vuotta sitten. Eräs henkilö jo ilmoitti tosta vaan raivaavansa 100 hehtaaria lentokentäksi, kunhan paikka osoitetaan. Toivottavasti ei tule pian Malmilaisille talkoot eteen.

 

Urheiluilmailuopisto on ollut monen tahon hampaissa ja sen valtiontukia on päivitelty. Verrattuna Malmin alueen rakennusoikeuden hintaan opiston tuet ovat kuitenkin marginaalisia.

 

Tuen varauksetta Malmin säilyttämistä ja kaikkea siellä tapahtuvaa ilmailutoimintaa. Tuen myös TIY:n kamppailua Teiskon lentopaikan hallinnasta. Tuen Urheiluilmailuopiston säilyttäämistä ja kehittämistä ja olen erityisen mielissäni siitä, että Lopen kunta on mukana sen toiminnassa. Jonain päivänä omalla kotikorpikentälläni voi olla ongelmia, ja silloin toivon teidän muiden varauksetonta tukea.

[Jouni Kiuru 10]

Linkkasin Samin kirjoituksen omalle seinälleni tällaisella saatteella:

 

Hyvin kirjoitettu Samilta. Sääli miten kaikki visiot ja innovatiivisuus ovat hukassa nykypäivän päättäjiltä.

 

Asiaa hieman laajemmalta ajateltuna, Suomesta yritetään tappaa yksi teollisuudenala kokonaan, ilmailuteollisuus nimittäin. Ilmailuteollisuudella tarkoitan tässä kaikkea ilmailuun liittyvää yritystoimintaa, lentoyhtiöitä, lentokonehuoltoyrityksiä, lentokouluja, lentotyötä tekeviä pienyrittäjiä, lentoasemia, etc. Tiesittekö, että Rovaniemellä yritetään aloittaa uuden Suomalaisen lentokoneen sarjavalmistusta? Valtiovallan ja Finavian puolesta millään muulla ei tunnu olevan väliä kuin että kunhan HeVan lentokenttä ja Finnairin kaukolennot Aasiaan pyörii. Otetaan vertailukohteeksi rakas naapurimme Ruotsi. Siellä on SASsin lisäksi kymmenkunta pienempää kotimaista regionaalia lentoyhtiötä. Ruotsissa Tukholmassa sijaitseva Malmia vastaava Bromman lentokenttä on keskellä kaupunkia ja kasvaa ja kehittyy kokoajan. Meillä HeVan jälkeen suurinta ilmailuteollisuuden keskittymää yritetään tappaa ja siinä tuntuu kaikki olevan sallittua, niin tunnepuolen argumentit kuin poliitikkojen suoranainen valehtelu (vrt. Kyllösen lausunnot), yhtään Malmin puolustajien faktaa ei Hesari julkaise...

Ja tämä tapahtuu tällaisena aikana jolloin yrittäjyys ja talous pitäisi saada nousuun eikä päinvastoin...

 

[Pentti Köylijärvi 42]

Kun syyttää vastapuolta totuuden vääristelystä, kannattaisi ehkä itse olla siihen syyllistymättä.

 

Linkkasin Samin kirjoituksen omalle seinälleni tällaisella saatteella:

 

Lainaus

...kuin poliitikkojen suoranainen valehtelu (vrt. Kyllösen lausunnot), yhtään Malmin puolustajien faktaa ei Hesari julkaise...

 

"Ilmailuliitto pitää liikenneministerin lausuntoa Malmin lentokentästä harhaanjohtavana" -artikkeli julkaistu Hesarissa eilen

 

http://www.hs.fi/kaupunki/Ilmailuliitto+pit%C3%A4%C3%A4+liikenneministerin+lausuntoa+Malmin+lentokent%C3%A4st%C3%A4+harhaanjohtavana/a1395627540859

 

 

[Harri Koskinen 290]

http://yle.fi/uutiset/kehysriihi_leikkauksia_tulossa_veronkorotuksia_enemman/7155677

 

Hallitus on todennäköisesti päätymässä periaateratkaisuun jossa Helsingin Malmin lentoaseman toiminta päättyisi ja alue siirrettäisiin asuntorakentamiseen. Ajankohta olisi ilmeisesti 2020-luvulla.

 

 

http://yle.fi/uutiset/yleiskaavapaallikko_malmin_lentokentta_sopii_hyvin_asuinrakentamiselle/7154029

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön Richard Mannisen mukaan Malmin lentokenttä soveltuu hyvin asuntorakentamiselle. Manninen arvioi, että rakentaminen voitaisiin aloittaa 2020, jos alue vapautetaan asuntorakentamiselle.

[Jouni Kiuru 10]

Kun syyttää vastapuolta totuuden vääristelystä, kannattaisi ehkä itse olla siihen syyllistymättä.

 

"Ilmailuliitto pitää liikenneministerin lausuntoa Malmin lentokentästä harhaanjohtavana" -artikkeli julkaistu Hesarissa eilen

 

http://www.hs.fi/kaupunki/Ilmailuliitto+pit%C3%A4%C3%A4+liikenneministerin+lausuntoa+Malmin+lentokent%C3%A4st%C3%A4+harhaanjohtavana/a1395627540859

 

Kappas vain... Mutta kuten osittain lainaamassasi huonosti kirjoitetussa virkkeessä sanoin, minusta vain tuntui siltä. Mutta jos tuosta ongelma tulee niin ainahan voin julkaista oikaisun pienellä fontilla jonnekkin mainosten väliin...

[Timo Hyvönen 208]

Kun syyttää vastapuolta totuuden vääristelystä, kannattaisi ehkä itse olla siihen syyllistymättä.

 

"Ilmailuliitto pitää liikenneministerin lausuntoa Malmin lentokentästä harhaanjohtavana" -artikkeli julkaistu Hesarissa eilen

 

Nettihesarissa tuo olikin isosti, päivän paperisessa kohdassa "lyhyesti" ja uutisen sisältönä että on niitä harrasteilmailjoita enemmän.

 

t. Timo

[Kari Lumppio 252]

Hei!

 

Jos Malmilta toimivien joukkoon halutaan hiukan lisää vaikuttavuutta niin sinne voisi lisätä Aalto-yliopiston tutkimuslentotoiminnan. Sehän on se Skyvan ("pakkilaatikko" ym. ym.) siellä hallin päädyssä. Toiminta EFHF:ltä on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin EFHK:lta.

 

 

Kari

[Lauri Juhansalmi 0]

Varsovassa Babicen lentokentällä järjestetään ajoittain isoja konsertteja (mm. Metallica etc.). Tuleva ilmailunäytös tuo käsittääkseni Malmillekin jonkinlaisen rock-konsertin mukanaan. Voitaisiinko siellä järjestää mahdollisesti viikonloppufestareita muulloinkin? Saataisiinko kenttää näin koko kaupungin käyttöön, eikä vain 70 eliittiharrastajan?

[M Santala 39]

http://yle.fi/uutiset/kehysriihi_leikkauksia_tulossa_veronkorotuksia_enemman/7155677

Hallitus on todennäköisesti päätymässä periaateratkaisuun jossa Helsingin Malmin lentoaseman toiminta päättyisi ja alue siirrettäisiin asuntorakentamiseen. Ajankohta olisi ilmeisesti 2020-luvulla.

 

Ovatko ilmailun harrastajat, ilmailua vakavammin harjoittavat ja muut joita asia koskee saaneet osallistua periaateratkaisun valmisteluun siinä määrin kuin hyvään hallintotapaan kuuluu?