Malaysia Airlinesin lento MH370 kadonnut - Uutiset

[Tatu Koiranen 1 876]

Ethiopian Airlines lennon 961 perusteella tuskin olisi kone tuollaisessa kunnossa säilynyt. Uskoisin että GE90 moottorit ei tee siiville hyvää vesilaskeutumisessa, verrattuna vaikka Hudsonin onnistuneeseen laskuun A320:lla ja CFM56 -moottoreilla, jotka ovat huomattavasti pienemmät.

 

Sisältyykö uskomuksiisi tieto siitä, että moottori ja siipi eivät ole samaa puuta, vaan moottori on suunniteltu irtoamaan siivestä tietyllä kuormituksella? Ja jos sisältyy, niin mitenkä CFM56:t mielestäsi pysyivät kiinni siivessä Hudsoniin laskeutuessa? Kaikki? Osa? Ei yhtään?-) Mitä tapahtui siivelle tai siiville?

[Tauno Hermola 116]

Pari päivää sitten ATSB on julkaissut kaksi melko tarkkaa kuvaa löydetystä kappaleesta; kuvat löytyvät mm. täältä: http://avherald.com/h?article=4710c69b/0508&opt=0. Toisessa kuvassa selvästi näkyvä pieni pyöreä kappale on kai ruuvin tai niitin kanta; tunteeko joku siinä näkyvän tekstin merkityksen?

 

 

[Tatu Koiranen 1 876]

Pari päivää sitten ATSB on julkaissut kaksi melko tarkkaa kuvaa löydetystä kappaleesta; kuvat löytyvät mm. täältä: http://avherald.com/h?article=4710c69b/0508&opt=0. Toisessa kuvassa selvästi näkyvä pieni pyöreä kappale on kai ruuvin tai niitin kanta; tunteeko joku siinä näkyvän tekstin merkityksen?

 

Ei ole niitti eikä varsinaisesti ruuvikaan, mutta Hi-Lok:n kannalta näyttäisi. Käytetään laajalti liikenneluokan koneissa.

 

ks.

http://www.lisi-aerospace.com/products/fasteners/externally-threaded/pin/Pages/hi-lok.aspx

[Seppo Kohonen 316]

Toisessa kuvassa selvästi näkyvä pieni pyöreä kappale on kai ruuvin tai niitin kanta; tunteeko joku siinä näkyvän tekstin merkityksen?

http://www.aviaquip.com.au/pdf/hiloc/hl1013.pdf

 

Täältä löytyi vielä tarkempi selitys:

http://www.pprune.org/rumours-news/575566-possible-boeing-777-part-found-off-mozambique-2.html

 

For those who wonder what the VS stands for - the answer is VOI-SHAN a long time supplier of aerospace standard fasteners.

 

The HL1013- 6 means simply a 6AL-4V TITANIUM FASTENER 6/32 DIA ( 3/16 )

 

Thousands of those in 3/16 to 3/8 diameter have been used on most every model and manufacturer of airplanes or missiles for decades. They are batch inspected and certified, and carry NO serial or batch number.

 

I mention this only to tamp down the ' can we trace that fastener to a particular part or airplane or location ?"

 

 

The answer is NO (absent ID of surrounding part(s) )- 

 

There is Nothing unique about that particular fastener oher than its material compared to others of high strength steel (s).

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Lennon MH370 katoamisesta on tänään kulunut tasan 2 vuotta, ja se tarkoittaa sitä, että lakitekninen 2 vuoden määräaika nostaa korvausoikeudenkäyntejä lentoyhtiötä vastaan umpeutuu tänään. Tästä syystä oikeusjuttuja onkin nostettu useissa maissa. Juttuja on nostettu myös Malesian hallitusta, Malesian ilmailuviranomaisen päällikköä, Malesian ilmavoimia, vakuutusyhtiö Allianzia ja koneen valmistajaa Boeingia vastaan.

 

The families of 12 passengers aboard missing Malaysia Airlines flight MH370 filed suits against the airline on Friday before a two-year deadline for legal action expires.

 

MH370 disappeared en route to Beijing on March 8, 2014, with 239 passengers and crew on board.

 

Multiple suits have been filed in the United States, Australian, Chinese and Malaysian courts in the past few weeks and more are expected as the deadline approaches on Tuesday.

 

Family members of two Ukrainian passengers filed suits in the Malaysian High Court against Malaysia Airlines (MAS). The families of a Russian, a Chinese and eight Malaysian passengers are suing the Malaysian government, the airline, the Civil Aviation Department director-general and the Malaysian air force.

 

http://www.reuters.com/article/us-malaysia-airlines-court-idUSKCN0W60YA

[Matti Hautala 0]

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001136758.html

 

Lisää palasia Afrikan rannikolta.

[Robin Karinen 11]

Ja taas löytyy lisää palasia, tällä kertaa löytö tehtiin lähempänä Kapkaupunkia. Mm. Redditissä kuvien perusteella päätetty että Rolls Royce -logo olisi mustalla taustalla juuri peräisin tästä 9M-MRO -koneyksilöstä. Muissa Malysianin 772 -koneissa logot ovat olleet myös hopeita tai harmaita. Voihan moottoreita ja niiden osia tietenkin vaihtaa päittäin, joten ei sinänsä suoraan todista että palanen olisi juuri MH370 -koneesta, mutta todennäköisyys sille lienee kuitenkin hyvin suuri kaikki huomioon ottaen.

 

http://avherald.com/h?article=4710c69b/0508&opt=0

[Tauno Hermola 116]

Australian ATSB on julkaissut raportin "Debris examination – update No. 2,  Missing aircraft, Boeing 777, 9M-MRO, 8 March 2014, Identification of two items of debris recovered from beaches in South Africa and Mauritius", jossa on esitetty analyysi maaliskuun 22 ja 30 päivä löydetyistä kappaleista.

 

http://www.mh370.gov.my/phocadownload/News/Debris%20Examination2.pdf

 

Johtopäätös on, että osat ovat 'lähes varmasti' kadonneesta koneesta:

 

• Part No. 3 was a Malaysian Airlines Boeing 777 engine cowling segment, almost certainly from
  the aircraft registered 9M-MRO.
  
• Part No. 4 was a Malaysian Airlines Boeing 777 panel segment from the main cabin,
  associated with the Door R1 closet, almost certainly from the aircraft registered 9M-MRO.
  

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Eteläisen pallonpuoliskon talven huonot sääolosuhteet ovat viivästyttäneet merenpohjan tutkimuksia kahdeksan viikon verran, joten suunniteltua etsintäaluetta ei saada tutkittua loppuun alkuperäisessä aikataulussa. Etsintäalueesta on tutkimatta vielä 10000 neliökilometriä.

 

"Poor weather conditions have severely impacted search operations," the Joint Agency Coordination Centre in charge of the search said in a statement.

 

"Progress has slowed, with only a minimal area searched" since the start of the southern hemisphere winter, it added.

 

The search has covered 110,000 sq km (42,000 sq miles) of ocean floor, leaving just 10,000 sq km (3,800 sq miles) unchecked, said the agency, which represents the Australian, Malaysian and Chinese authorities spearheading the effort.

 

http://news.airwise.com/story/bad-weather-holds-up-search-for-mh370

[Antti Asikainen 1]

En näe näissä etsinnöissä järjen hiventä. Kuinka paljon se parantaa lentoliikenteen turvallisuutta, jos koneen kohtalo saadaan selvitettyä? Käytännössä ei yhtään.

 

[Kari Matti Nissinen 0]

En näe näissä etsinnöissä järjen hiventä. Kuinka paljon se parantaa lentoliikenteen turvallisuutta, jos koneen kohtalo saadaan selvitettyä? Käytännössä ei yhtään.

 

Samaa mieltä olen, taitaahan nuita lentokoneita olla pimennossa aikaslaila paljon pöpeliköissä ja vedessä, aika tekee tehtävän jos tekeäkseen nykyteknologian aikana..

[Olavi Uotila 184]

En näe näissä etsinnöissä järjen hiventä. Kuinka paljon se parantaa lentoliikenteen turvallisuutta, jos koneen kohtalo saadaan selvitettyä? Käytännössä ei yhtään.

 

 

Onpa ilo olla eri mieltä. Tapaukset tutkitaan siksi, että mahdollisuuksien mukaan voitaisiin välttää samankaltaiset tapaukset tulevaisuudessa. Sitä kutsutaan myös kehitykseksi.

[Antti Asikainen 1]

Onpa ilo olla eri mieltä. Tapaukset tutkitaan siksi, että mahdollisuuksien mukaan voitaisiin välttää samankaltaiset tapaukset tulevaisuudessa. Sitä kutsutaan myös kehitykseksi.

 

Voihan se kehitystä olla, mutta suhteessa käytettyyn rahamäärään hyöty on näennäinen. Ihmisiä kuolee hyvin monenlaisista syistä, esimerkiksi Suomessa liukastumisiin 1200 ihmistä vuodessa ja hoitovirheisiin THL:n arvion mukaan noin 700-1 700 ihmistä. Monilla elämänalueilla kuolemia pystyttäisiin vähentämään, jos tahdottaisiin, mutta ei tahdota, koska se on kallista ja rajoittaa elämänvapautta.

 

Jostain syystä ilmailusta on muodostunut elämänalue, jolla turvallisuusrunkkaus voidaan venyttää äärimmäisyyksiin kustannuksista piittaamatta. Rationaalisia syitä tällaiselle on vaikea keksiä. Kysymyksessä on fiksaatio, jota on vaikea ymmärtää suhteellisuudentajun varassa.

 

Jotkut tarjoavat selitykseksi porttiteoriaa. Jos turvallisuudesta aletaan tinkiä vähän, niin joidenkin mielestä se johtaa turvallisuuden täydelliseen rapistumiseen. Samalla logiikalla autojen suurin nopeus voitaisiin rajoittaa kuuteen kymppiin. Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset putoaisivat rajoituksen myötä murto-osaan nykyisistä. Autoilusta tulisi kilometriä kohti yhtä turvallista kuin lentämisestä.

 

MH370 on kadonnut joko siksi, että miehistö on menettänyt koneen ohjauskyvyn ja kommunikointimahdollisuuden esimerkiksi tulipalon vuoksi, tai siksi, että joku miehistön jäsenistä on flipannut, tai siksi, että kone on kaapattu, tai siksi, että kone on joutunut terrorismin kohteeksi. Jos kone löydetään ja sen kohtalo saadaan selvitettyä, niin selvitys tuskin paljastaa mitään sellaista, jolla voitaisiin säästää ihmishenkiä. Ja vaikka voitaisiinkin, niin silloinkin niin olemattoman vähän, että suhteessa kustannuksiin hyöty olisi mitätön. 

 

Veronmaksajat tuskin toivovat, että ihmisten henkiä ruvetaan säästämään ja pelastamaan muilla elämänalueilla samalla vimmalla kuin ilmailussa. Se näet tulisi aivan suunnattoman kalliiksi. Liikenneilmailun loputon pehmustaminen on jäänne ajoilta, jolloin ilmailussa oli vielä todellisia vaaroja. Nykyinen liikenneilmailu on kuitenkin jo paljon turvallisempaa kuin monet muut elämänalueet.

 

Olisipa näidenkin etsintöjen raha käytetty luomaan järjestelmä, joka laukaisisi onnettomuustilanteissa mustan laatikon ulos, jottei koneita tarvitsisi etsiä pitkin meriä kissojen ja koirien kanssa. Sotilasilmailussa näitä kai on jo käytössä.

[Olavi Uotila 184]

Kun Antti puhuu rahasta ja ihmishengistä, niin asiaan liittyy paljon muutakin:

 

Lentokoneet ovat aika kalliita tuotantovälineitä. Sellaisen menettäminen on kallista; vakuutukset maksavat nekin. Matkustajila on henkivakuutuksia, onnettomuudesta nousee usein pitkäaikaisia ja kalliita oikeudenkäyntejä yms yms. Yhdenkään tapauksen kokonaiskustannusten laskeminen ei ole helppo juttu.

Pyritään siis edelleenkin korjaamaan esiintulevat virheet, ottamaan niistä opiksi.

[Juha Pesu 15]

 

Jostain syystä ilmailusta on muodostunut elämänalue, jolla turvallisuusrunkkaus voidaan venyttää äärimmäisyyksiin kustannuksista piittaamatta. Rationaalisia syitä tällaiselle on vaikea keksiä. Kysymyksessä on fiksaatio, jota on vaikea ymmärtää suhteellisuudentajun varassa.

 

 

Jos oma suhteellisuudentaju sanoo yhtä ja muiden suhteellisuudentaju toista, voi olla fiksumpaa keskittää tarmonsa muuhun kuin siihen, missä on kaikkien kanssa eri mieltä.

 

Lentoturvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan nykyinen turvallisuustaso on saavutettu määrätietoisen ja systemaattisen työn tuloksena. Riskeistä piittaamaton toiminta olisi hyvin tuhoisaa, taso romahtaa helposti. "Turvallisuusrunkkaus" eli riskien ymmärtämiseen ja niiden välttämiseen pyrkiminen on välttämätöntä, jotta riskejä osataan välttää ja vältetään.

 

Nykyaikaisessa kaupallisessa ilmailussa läntisessä maailmassa mikään ei tapahdu kustannuksista piittaamatta.

[Hannu Tolonen 0]

Jos oma suhteellisuudentaju sanoo yhtä ja muiden suhteellisuudentaju toista, voi olla fiksumpaa keskittää tarmonsa muuhun kuin siihen, missä on kaikkien kanssa eri mieltä.

 

Lentoturvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan nykyinen turvallisuustaso on saavutettu määrätietoisen ja systemaattisen työn tuloksena. Riskeistä piittaamaton toiminta olisi hyvin tuhoisaa, taso romahtaa helposti. "Turvallisuusrunkkaus" eli riskien ymmärtämiseen ja niiden välttämiseen pyrkiminen on välttämätöntä, jotta riskejä osataan välttää ja vältetään.

 

Nykyaikaisessa kaupallisessa ilmailussa läntisessä maailmassa mikään ei tapahdu kustannuksista piittaamatta.

No kyllähän ilmailussa on turvallisuuskulttuuri vedetty hyvin korkealle ja se maksaa (ja paljon). Miksi ilmailun turvallisuustason pitää olla korkeampi kuin kuin juna/bussi/tieliikenteessä. (Oletan että se on)

Olisitko valmis tinkimään turvallisuudesta 10% jos ilmailun kustannukset tippuisivat 50%? Minä olisin. Luvut ovat toki hatusta heitettyjä, eikä kukaan pysty laskemaan kovinkaan tarkkaan panostetun rahan suhdetta turvallisuuteen.

 

Kysymys voidaan asettaa myös toisin päin. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan, jotta turvallisuustaso nousisi 10%? Maksaisitko lentolipusta 50%, jotta lentäminen olisi vielä turvallisempaa? Onko nykyinen kustannus/turvallisuus-suhde sopiva?

 

Itsestään selvää on tietenkin se, että turvallisuustasoa voidaan nostaa entisestään, mutta se tietää lisää kuluja.

 

Minusta Antilla oli erittäin hyvä pointti komentissaan.

 

Jos ilmailun turvallisuustasosta tingittäisiin hieman ja käytettäisiin säästyneet varat esimerkiksi tieliikenneverkon parantamiseen (tai johonkin muuhun), voitaisiin todennäköisesti säästää enemmän ihmishenkiä ja loukkaantumisia.

 

 

[Jukka Siirilä 80]

Nykyaikaisessa kaupallisessa ilmailussa läntisessä maailmassa mikään ei tapahdu kustannuksista piittaamatta.

 

Montako euroa MH370 etsiminen on maksanut tähän mennessä? Montako ihmishenkeä sillä säästetään esim. vuodessa?

[Kalle Rantanen 64]

Ensinnäkin on vähän turha teeskennellä, että MH370:n tapauksessa kyse olisi enää lentoturvallisuuden parantamisesta. Tapauksen syystä on olemassa varsin varsin vahva hypoteesi eikä tapaus ole myöskään sellainen, että sen estämiseksi olisi mitään selkeistä ratkaisuja. Todellinen syy etsintöjen jatkamiseen on se, että ihmisten on ymmärrettävästi vaikea hyväksyä sitä, että kokonainen matkustajakone voi vain kadota ja asiaan halutaan saada jonkinlainen selvyys.

 

Mitä ilmailun turvallisuuskulttuuriin yleisemmällä tasolla tulee, niin ajatukset varojen ohjaamisesta muualle ovat käytännölle kovin vieraita. Käytännössä tällaista ohjausta voisi tehdä vain julkisen rahan osalta ja sen osuus lentoturvallisuuden parantamisessa lienee lopulta melko pieni. Lisäksi tyypillisessä onnettomuudessa tutkintaan uppoavat summat lienevät melko maltillisia jo verrattaessa niitä onnettomuuden suoriin kustannuksiin saati sitten mahdollisten tulevien onnettomuuksien estämisestä saataviin säästöihin.

 

Tosiasia on, että ilmailun turvallisuuskulttuuria ei ole rakennettu hinnalla millä hyvänsä vaan (suurimmaksi osaksi) sijoituksen tuotto huomioon ottaen ja lentäminen on suhteessa varsin edullinen liikkumismuoto. Ajatus turvallisuudesta saatavista säästöistä perustuu oletukseen, että turvallisuudesta maksetaan nyt suurta lisähintaa eikä tuo oletus ole nähdäkseni perusteltu. Suurelta osin kyse on siitä, että sama asia voidaan hoitaa hiukan turvallisemmin melko pienin lisäkustannuksin.

Lento-onnettomuuksia tapahtuu verrattain vähän, mutta yksittäiset onnettomuudet ovat kalliita. Tämä erottaa sen esimerkiksi liukastumisten tai liikenneonnettomuuksien estämisestä, joita tapahtuu paljon, mutta yhteiskunnan tasolla yksittäiset onnettomuudet ovat halpoja. Sen takia lentoturvallisuuteen panostamisen tuotto-odotus on suurempi.

 

Ja tämä ihan vaan numeroita pyörittelemällä. Asiaan on myös psykologisia, poliittisia yms. syitä.

 

Montako euroa MH370 etsiminen on maksanut tähän mennessä? Montako ihmishenkeä sillä säästetään esim. vuodessa?

 

Kyse ei ole ilmailusta eikä turvallisuudesta vaan politiikasta. Kukaan ei uskalla sanoa, että etsinnästä luovutaan.

[Hannu Tolonen 0]

Mitä ilmailun turvallisuuskulttuuriin yleisemmällä tasolla tulee, niin ajatukset varojen ohjaamisesta muualle ovat käytännölle kovin vieraita. Käytännössä tällaista ohjausta voisi tehdä vain julkisen rahan osalta ja sen osuus lentoturvallisuuden parantamisessa lienee lopulta melko pieni. Lisäksi tyypillisessä onnettomuudessa tutkintaan uppoavat summat lienevät melko maltillisia jo verrattaessa niitä onnettomuuden suoriin kustannuksiin saati sitten mahdollisten tulevien onnettomuuksien estämisestä saataviin säästöihin.

Suoran julkisen rahan käyttö turvallisuuteen on melko pieni osuus, mutta suurimman säästöpotentiaalin näkisin tulevan ennen kaikkea viranomaismääräysten puolelta. Ilmailu on erittäin raskaasti säädeltyä, mutta syystäkin.

 

 

 

Tosiasia on, että ilmailun turvallisuuskulttuuria ei ole rakennettu hinnalla millä hyvänsä vaan (suurimmaksi osaksi) sijoituksen tuotto huomioon ottaen ja lentäminen on suhteessa varsin edullinen liikkumismuoto. Ajatus turvallisuudesta saatavista säästöistä perustuu oletukseen, että turvallisuudesta maksetaan nyt suurta lisähintaa eikä tuo oletus ole nähdäkseni perusteltu. Suurelta osin kyse on siitä, että sama asia voidaan hoitaa hiukan turvallisemmin melko pienin lisäkustannuksin.

Lento-onnettomuuksia tapahtuu verrattain vähän, mutta yksittäiset onnettomuudet ovat kalliita. Tämä erottaa sen esimerkiksi liukastumisten tai liikenneonnettomuuksien estämisestä, joita tapahtuu paljon, mutta yhteiskunnan tasolla yksittäiset onnettomuudet ovat halpoja. Sen takia lentoturvallisuuteen panostamisen tuotto-odotus on suurempi.

 

Minä kirjoitin ilmailusta aivan kokonaisuudessaan, sisältäen kaiken ilma-alusten valmistamisen ja operoinnin väliltä. Myönnetään että tämä on melkolailla vain mielikuva, mutta minusta ilmailussa tehdään asioita poikkeuksellisen raskaalla kustannusrakenteella.

 

Jotenkin en usko tuota että ilmailun turvallisuuteen panostetun rahan tuotto on lähelläkään niin hyvää kuin monella muulla alalla.

[Kalle Rantanen 64]

Suoran julkisen rahan käyttö turvallisuuteen on melko pieni osuus, mutta suurimman säästöpotentiaalin näkisin tulevan ennen kaikkea viranomaismääräysten puolelta. Ilmailu on erittäin raskaasti säädeltyä, mutta syystäkin.

 

Toki, mutta silloin ei voi haaveilla rahojen sijoittamisesta liikenneturvallisuuteen vaan säästöt näkyvät lentoyhtiöiden tuloksessa ja lippujen hinnoissa. Jos jotain sääntelyä haluaa vähentää, niin vähentäisin itse sitä yleisilmailun puolelta.

 

Jotenkin en usko tuota että ilmailun turvallisuuteen panostetun rahan tuotto on lähelläkään niin hyvää kuin monella muulla alalla.

 

Mitkä ne muut alat olisivat? Konkretia helpottaisi vertailua.

[Tatu Koiranen 1 876]

Kyse ei ole ilmailusta eikä turvallisuudesta vaan politiikasta. Kukaan ei uskalla sanoa, että etsinnästä luovutaan.

 

Vaiko sittenkin rahasta, eli siis alan imagosta, turvallisuudentunteesta, ostetuista lentolipuista ja sitä kautta edelleen lentoyhtiöiden viivan alle jäävistä numeroista.

 

Jotenkin en usko tuota että ilmailun turvallisuuteen panostetun rahan tuotto on lähelläkään niin hyvää kuin monella muulla alalla.

 

Ei olekaan, turvallisuusnäkökulmasta. Kaupallisten reaaliteettien näkökulmasta rakenne saattaa olla kohtuullisen hyvin tasapainossa.

 

Mitkä ne muut alat olisivat? Konkretia helpottaisi vertailua.

 

Vaikkapa:

kone- ja metalliteollisuus

elektroniikka- ja sähköteollisuus

metsäteollisuus

elintarviketeollisuus

kemianteollisuus

meriliikenne

maantieliikenne

[Jori Lamberg 90]

Tähän offtopiciin voisin heittää sellaisen vertauksen kaupallisesta maantieliikenteestä ja kaupallisesta ilmaliikenteestä. Euroopan tasolla on viime vuosina jäänyt monta bussionnettomuutta vaille selitystä miksi ja miten kaikki tapahtui. Kuolleita useissa tapauksissa enemmän kuin kymmenen. Sierre, monteforte irpino, tarragona, ja varmasti monia muita onnettomuuksia jotka jäävät ilman syytä. "Ehkä nukahti" on vähän heppoinen loppulauselma, kun laitetaan toistakymmenta pientä puulaatikkoa maahan. Olen aina ihmetellyt eroa, jolla tutkitaan bussionnettomuutta jossa kymmenen kuollutta tai pienlentokone onnettomuutta jossa kone tuhoutuu, mutta lentäjä selviää. Monissa maissa ensimmäisen hoitaa poliisi, joka lopettaa tutkinnan melko nopeasti, löytyi syy tai ei. Jälkimmäisen tutkii ilmailuun erikoistunut turvallisuusviranomainen, ja tutkintaa voidaan jatkaa vuosia, jos jotain poikkeavaa löytyy.

[Juha Pesu 15]

No kyllähän ilmailussa on turvallisuuskulttuuri vedetty hyvin korkealle ja se maksaa (ja paljon). Miksi ilmailun turvallisuustason pitää olla korkeampi kuin kuin juna/bussi/tieliikenteessä.

 

 

Ei ilmailun turvallisuustason tarvitse olla korkeampi kuin juna- ja tieliikenteessä. Mutta millähän kumman tavalla maaliikenne saataisiin turvallisuuskulttuurissa edes lähelle ilmailun tasoa? Asenteita toivottavasti saadaan hiljalleen valistuksella muokattua, ja kehittyvä tekniikka näyttäisi parantavan myös maaliikenteen turvallisuutta. Aika paljon parempi turvallisuustaso Suomen teillä kuitenkin on kuin vaikkapa Intian teillä, lienee juuri sen "turvallisuusrunkkauksen" tulosta. Vaikka se maksaa, olen siitä valmis maksamaan.

 

Valmiit ja virheitä tekemättömät lentäjät löytyvät haudasta, elävien lentäjien klubiin kuuluminen edellyttää pidemmällä tähtäyksellä kohtuullista nöyryyttä virheistä oppimisen, omien kykyjen rajallisuuden tunnustamisen ja turvamarginaalien säilyttämisen suhteen, eli juuri sitä "turvallisuusrunkkausta".

 

Off topiccia tämä toki oli, mutta sen verran särähti korvaan tuo "turvallisuusrunkkaukseen" asennoituminen, että intouduin kommentoimaan. Ilmailuun eivät kuulu riskejä ymmärtämättömät ja niistä piittaamattomat ihmiset.

[Teemu Lindqvist 0]

Terve

 

Jos vois Juha tähän peukun laittaa, niin laittasin. Kah, voi näköjään

 

Teemu

[Tarmo Kallio 249]

Olen Olavi Uotilan kanssa samaa mieltä. Eli on saatava selville teknisesti, mitä tuolle koneelle tapahtui.

 

Ei minun mielestä mitään vakuutusasioita jne...  Vain pelkkä raakadata. Ja siitä voidaan ehkäistä mahdolliset lisäonnettomuudet.