Jämin hyppykoneturma - keskustelu

[Timo Hyvönen 208]

Laskin vielä tuon ensimmäisen artikkelin keskiarvon, 60-luvulta lähtien on lento-onnettomuuksissa kuollut 2,67 ihmistä per vuosi. Niin - mitä pitäisi tehdä, että kuolemia tulisi vain vaikkapa 2 per vuosi?

 

t. Timo

[Juha Huvilinna 0]

Mistähän tuo Keskisuomalaisen lista on repäisty? Se on vähintäänkin harhaanjohtava. Valitettavasti Suomessa on sattunut huomattavasti enemmän kuolemaan johtaneita lento-onnettomuuksia.

 

Tuon listan mukaan 2000-luvulla olisi tapahtunut suunnilleen yhtä monta onnettomuutta kuin edellisellä vuosisadalla...

 

[edit] Tuon listan luvutkin ovat ihan tuulesta temmattuja. Valitettavasti ne ovat todellisuudessa paljon synkemmät, jopa 2000-luvun osalta...

[Jouni Haimi 0]

Laskin vielä tuon ensimmäisen artikkelin keskiarvon, 60-luvulta lähtien on lento-onnettomuuksissa kuollut 2,67 ihmistä per vuosi. Niin - mitä pitäisi tehdä, että kuolemia tulisi vain vaikkapa 2 per vuosi?

 

t. Timo

 

Hyvä kysymys.Lähdetään siitäettä tavoitteen pitäisi olla aina nolla onnettomuutta per vuosi.todennäköisesti tämä ei tule sinällään toimimaan mutta sen tavoittelu jo toisi sitä turvalisuuskulttuuria josta trafin ilmailujohtaja tänään puhui parissakin haastatelussa.

[Timo Hyvönen 208]

Löysin vähän luotettavampia tilastoja (?)

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,106651.0.html

 

 

 

t. Timo

[Jouni Laukkanen 55]

 

Ei ole tarkoitus vähätellä onnettomuuksia, mutta jos löydät(te) selkeän yhdistävän tekijän Suomen yleisilmailuonnettomuuksille, päästään asiaa viemään eteenpäin. Asenteesta on puhuttu paljon - millä asenteella Jämin onnettomuus olisi estynyt?

 

Milloinkas tuo Pekka Henttu valittiin virkaansa?

[Juha Huvilinna 0]

Ei ehkä luotettavin vaihtoehto, mutta en äkkiä parempaakaan löytänyt...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_siviili-ilmailun_lento-onnettomuuksista

(huom. Puolustusvoimien onnettomuudet puuttuu, niitä oli joitakin tuolla KSML:n jutussa)

 

Ynnäilin noita äkkiä päässäni, eli virheitä saattaa olla:

60-luku: 85 menehtynyttä

70-luku: 47

80-luku: 52

90-luku: 18

00-luku: 31

10-luku: 29 (sis. Nummela + Jämi)

[Erkki Pulkkinen 0]

Itse olen toisen ja kolmannen käden tiedon varassa. Olen kuullut sakkauksesta, olen kuullut että eilen tämä kone olisi tehnyt "kuperkeikan"; olen myös kuullut että tämä kone sakkaa kaatuen nokalleen. Olen kuullut myös että tapaus ei olisi ollut tällä yksilöllä ensimmäinen laatuaan.

 

Mikäpä muu tuosta ensinnä tule mieleen kuin sakkaus.

Syöksyn (nokka alas) ilmiön aiheuttajana voi olla myös suoraan tekninen vika esimerkiksi peräsimessä tai korkeusvakaajassa, tuskin niinkään vaijereissa. Sakkaus on melko nopeasti käsillä moottorihäiriö-tilanteessa jossa ollaan korkealla, nokka ylhäällä ja täysi poka. Murtunut siipi voi olla myös syöksyn aiheuttajana. Siiven voi taas murtaa liian suuri voima, joka voi johtua esimerkiksi sakkauksen/syöksyn liian kovasta oikaisusta, rajusta nopeudesta kierteessä, ilmastollisista "paukamista", jne...

Mahdollista tietysti on, että pilotti on tehnyt virheen, joka on aiheuttanut sakkauksen tai tehnyt virheen lentotilan korjaamisessa tai sitten pilotilla ei ole ollut mitään osaa tai vaikutusmahdollisuutta lopputulokseen. Mahdollista on myös tuo aikaisemmin mainittu varjon tarttuminen peräsimeen, mutta se kai olisi jo kaikkien tiedossa jos näin olisi käynyt. Mahdollista on myös törmääminen taivaalla isoon eläimeen niin kuin Espanjassa kävi.

En tuota konetta tunne, mutta mietin onko siinä lentojarru(j)a ja jos on niin missä ja voiko jarrujen avaus olla tahatonta.

Joka tapauksessa nuo tuhkaksi muuttuvat koneet ovat inhottavia vehkeitä tutkijoiden kannalta.

 

Surullinen tilanne, mutta menehtyneiden elämä päättyi ainakin mieluisan lajin parissa.

[Juhani Sarell 114]

En ole mikään asiantuntija, viimeinen lento Ikaruksella pari vuotta sitten, eli arvioni voitte teilata huoletta. Jos tuota konetta lennettiin juuri ennen hyppyjen alkamista hyvin pienellä nopeudella lähellä sakkausnopeutta ja tuli muutaman solmun tuulikomponentin muutos myötätuulen suuntaan tms. ja kone siitä sakkaa. Jos kone on sakkauksessa voimakkaasti nokkaa alas työntävä niin siinä vaiheessa nuo hyppyänsä odottavat "rojahtavat" eteenpäin. Oikaisu on mahdoton. Painopiste siirtyy eteen ja kovalla vedolla saadaan vain korkeusperäsimen hajoaminen. Spekulaatiota, tiedän, odotellaan oikeita tietoja. Ikävä tapaus joka tapauksessa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Milloinkas tuo Pekka Henttu valittiin virkaansa?

 

Mielenkiintoinen kysymys. Meinaatko, että a) et muista, b) Pekka olisi pahanilman lintu, c) Pekka ei tietäisi mistä puhuu, d) Pekan aikana asioihin on vasta paneuduttu, e) kysyt muuten vaan, f) on muu syy

 

Se oli hiukan ennen SMLL:n perustamista, 11/2011, oisko Pekka aloittanut 5/2011. Tapasimme Pekan kanssa ensikerran melko pian SMLL:n perustamisen jälkeen ja tuntui uskomattomalta kun hän kertoi, että viranomainen tulee uudistautumaan siirtyy yhteistyötekniikkaan ilmailijoiden kanssa.

Ennen tuota aikaa ei julkisuudessa juurikaan puhuttu lentotuntihinnan vaikutuksesta kokemattomuuden kautta lentoturvallisuuteen, jonka toimme tapaamisemme jälkeen asiana esille. Nyt sen jo tunnustaa jokainen.

Kokemattomuuden lisäksi seuraavana tulee asenne, jota ei korkeat kustannukset tai vaikeutuva toimintaympäristö ainakaan paranna.

Osaamiseen vaikuttaa myös koulutuksen laatu, jossa on myös ollut toisinaan sanomista.

 

Tässä tapauksessa en tiedä kuka lentoa päälliköi, mutta uskoisin, että ei siellä mitään sekuvainmiehiä ole ollut asialla ja todennäisesti taustalla ovat siis ihan eri syyt kuin mitä viimeaikoina on noussut esiin.

[Jouni Laukkanen 55]

Mielenkiintoinen kysymys. Meinaatko, että a) et muista, b) Pekka olisi pahanilman lintu, c) Pekka ei tietäisi mistä puhuu, d) Pekan aikana asioihin on vasta paneuduttu, e) kysyt muuten vaan, f) on muu syy

 

 

En pikaisesti löytänyt tietoa.

 

Henttu haluaa nostaa esiin asenneongelmat onnettomuuksien syinä, sen kummemmin erittelemättä mistä asenneviasta mahtaa olla kysymys. Myös minä, sen kummemmin erittelemättä, esitän mielipiteenäni, että Pekka Henttu on syypää onnettomuuksiin. Tilastollinen vastaavuus on selvästi havaittavissa.

 

.

 

[Jari Vanhatupa 2]

Eikö tuommoisessa "yleisönlennätys koneessa" olisi hyvä olla semmoinen kiinteä iso pelastusvarjo joka toisi koneen rungon alas vähän hitaammin.

Ehkä semmoinen olisi myös rauhoittanut syöksyssä pyörivää konetta senverran, että hyppääjät olisivat voineet poistua siitä putkasta.

Vai onko tuon koko/painoluokan kone liian iso semmoisen pelastusvarjon käyttöön?

[Esa Ruusala 0]

Comp Air 8 onnettomuuksia maailmalta:

 

http://www.baaa-acro.com/advanced-search-result/?type=crash&display=entry&year_post=0&continent=0&country=0&pavillon=0&aircraft=218255&operator=0&cause=0&et_searchform_submit=et_search_proccess

 

 

[Ari Simonen 28]

Spekulaatio: Kone lähestyi pienellä nopeudella hyppylinjaa ja hypääjät alkoivat siirtyilemään taaksepäin jolloin kone sakkasi ja meni kierteeseen eikä oiennut koska painopiste oli takana.

[Mikko Tuomi 416]

Mahtuuko siellä CompAirissa tosiaan liikkumaan täys poka päällä siten, että painopiste muuttuisi merkittävästi?

 

[Jari Ahonen 0]

Ei ainakaan videoiden perusteella. Kyllä siellä porukka istuu kuin sillit suolassa...

[Timo Hyvönen 208]

Surkea juttu, vaikka vain yksi koneessa kuollut oli tuttu. Kävin tänään Malmilla ja portailla oli 8 kynttilää. Ne olivat jo palaneet loppuun ja sammuneet, mikä sinänsä helpotti: näin tapahtui, mutta lentämistä ja vaikka sitä hyppelyäkin pitää jatkaa. Ei ne kaverit huonoimmassa paikassa kuolleet.

 

Toivottavasti syy selviää ja julkaistaan pikapuoliin. Kiitokset Ismolle & co tällä kertaa melko nopeasta tiedottamisesta, spekulointi on ollut melko vähäistä kun faktaa (mm. korkeusvakaajan kiinni pysyminen) on tullut hyvällä syötöllä julki.

 

t. Timo

[Matti Kuosmanen 10]

Spekulaatio: Kone lähestyi pienellä nopeudella hyppylinjaa ja hypääjät alkoivat siirtyilemään taaksepäin jolloin kone sakkasi ja meni kierteeseen eikä oiennut koska painopiste oli takana.

Ei ne hyppääjät noin ajatellen pysyisi siellä takana kierteen aikana, vaan valuisivat koneen etuosaan heti kun nokka putoaa enemmän. Paremminkin hypääjien liukumisesta johtuva painopisteen eteenpäin siirtyminen on voinut hidastaa oikaisua ja johtaa ylikuormitustilanteeseen.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Pitkään koelentäjänä toiminut, yli 150 konetyypillä lentänyt Jyrki Laukkanen kertoo mm. koneen sakkausominaisuuksista näin:

 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi halusi Laukkaselta tuolloin raportin Comp Air 8 -koneen lento-ominaisuuksista. Arvioinnin kohteena olivat koneen hidaslento- ja ohjausominaisuudet sekä vakavuudet.

 

- Se oli vakaa kone kaikilla painopisteillä, hän sanoo.

 

Ohjausvoimat olivat suurehkot, koska konekin oli suuri.

 

- Kuljetuskäytössä suuret ohjausvoimat ovat vain hyväksi, koska silloin ei vahingossakaan ylikuormiteta konetta. Se on siis turvallinen kuljetuksissa.

 

Myöskään hidaslento-ominaisuuksissa Laukkanen ei huomannut puutteita. Se sakkasi hänen mukaansa tasaisesti eikä lähtenyt virheliikkeisiin. Lisäksi se oli helppo oikaista.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014042218232936_uu.shtml

[Jukka Junttila 3]

Kyllähän noissa yleisimmin hyppytoimintaan käytetyissä koneissa täydellä pokalla lattiapinta-ala on hyvin tarkkaan käytetty hyväksi ja siellä ollaan sylikkäin tai kontallaan miten sinne vain parhain päin sovitaan.

Puolet kuormatilasta on tietenkin vapaana kun yläosa on tyhjänä vaan jos koneen jos koneen nokka alkaa näyttää alaspäin ja vauhti ei kovin kauaa vastaa vapaata pudotusta valuu samalla G-voimien ahdistama lihamassa yhdeksi epämääräiseksi läjäksi koneen etuosaan ja näin kuorman painopisteen voisi kuvitella olevan selkeästi kuormatilan etuosassa. Osa kojelautaa, osa lentäjän istuinta vasten jne...

 

Miten poikkeuksellisia kuormituksia koneen testilennoilla käytetään?

[Tommi Kaukonen 5]

Googlailin Comp Air tapauksia, yksi oli sattunut finaalissa,  pilotti oli maakiitoa lyhentääkseen käyttänyt ensimmäisen (ja omien sanojensa mukaan takuulla viimeisen kerran) ennakoivasti beta-moodia (lapakulmien pienennys) vajaan metrin korkeudella. Nokka oli pudonnut välittömästi ja kone oli laskeutunut kolmelle pyörälle, ilman kontrollia, koska virtaus irtosi peräsimistä. Pahempaa ei sillä kertaa sattunut. Eikö tässä kuulunut jotain outoa ääntä, ennen incidenttiä?

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Kun tätä kuvaa katsoo,

 

www.airliners.net/photo/Aerocomp-Comp-Air/1136743/L/

 

niin luulisin, että potkurin lapakulmat saa beta- eli reverssialueelle kaasuvivun vaakasuoran nupin alla olevaa samansuuntaista "liuskaa" ylöspäin nostamalla ja pitämällä ylhäällä puristusotteella. Kulmien meno itsestään reversseille asti lienee erittäin harvinaista. 

[Jarmo Kempas 0]

Kulmien meno itsestään reversseille asti lienee erittäin harvinaista. 

 

Tehon alennus, tehovipulaitteiston mekaaninen vika?

 

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/ilmailuonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vanhemmattutkinnat/11989helsinki-vantaanlentoasemanalueella23.2.1989tapahtunutlento-onnettomuus..html

[Paavo Mäntylä 112]

Eikös joskus aikoinaan Fairchild Metro tullut tonttiin Helsinki-Vantaalla, koska lentäjä oli käyttänyt reverssiä tai "Ground Idleä" finaalissa vähän ennen kosketusta?

 

Edit. Niin ois voinu lukea edellisen viestin ennen tämän postaamista. 

[Raine Ampuja 1]

Kun katsoo amatöörin silmin koneen lastausta ja vertaa sitä jo täälläkin ilmaantuneeseen youtube videoon, jossa kone painuu syöksyyn, niin tulee mieleen, että miksi minkään koneen lastin liikkumiseen ei voi vaikuttaa lainkaan...(olkoon ihmisiä...kiloja kuitenkin)

eli jos kone koneen nokka painetaan alas, niin lasti rojauttaa painopisteen hetkessä vaarallisille alueille, eikä mikään hidasta/muuta sen jälkeen tilannetta? ei esim. mitään mistä voisi ottaa kiinni. No, ehkä tämä on turha kysymys, mutta kovin arkaaisilta koneen sisätilat vaikuttavat kymmenelle hengelle, etenkin jos kaikki ei mene kuin Stromsössä, anteeksi. (suunnitelma B?)

 

[Matti Hyötyniemi 432]

Tuo teoria painopisteen siirtymisestä kuulostaa, tuntematta asiaa muuten kuin lehtikirjoitusten perusteella, melko uskottavalta mahdollisuudelta. Asia on lisäksi melko helppo varmistaa tai ainakin poissulkea lentäjän ja selvinneiden hyppääjien haastatteluilla sekä laskennallisestikin.

 

Mutta jos tämä on ollut ongelma, mitä voisi tehdä tapauksen toistumisen estämiseksi? Periaatteessahan lastin/hyppääjien siirtymisen voi aiheuttaa mikä tahansa riittävän äkillinen ohjausliike, terävä sakkaus tai puuska tms. jos hyppääjiä ei ole kiinnitetty paikalleen.