Keskustelu kadonneesta Malaysia Airlinesin lennosta

[Reijo Liljedahl 21]

DC-10/MD-11 käytettiin Titaniumia.

 

Miksiköhän, titaanihan on kevyttä mutta kallista?

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Näyttää vahvasti siltä, pitkän googlailun tuloksena, että 1.1. 2018 tulisi muutoksia ainakin underwater locator beaconeihin. Pitkiä matkoja meren yllä lentävissä matkustajakoneissa tulee olla myös yksi 8,8 kHz äänijaksoa lähettävä ULB, joka toimii ainakin 30 päivää. 8,8 kHz on ihmiskorvin kuultavissa, mikä saattaa yksinkertaistaa etsintää laitevaatimusten osalta. Normaalien ULB:iden pariston kestoaikavaatimus saattaa kasvaa 90 päivään. Takuuta näille väitteille en mene antamaan 

[Tatu Koiranen 1 756]

Niin, olisihan se hauska seurata kaksoistornien jäänteiden purkuoperaatiota jos kasassa olisi ollut sata grammaa plutoniumia. Operaatio kun olisi luultavasti yhä käynnissä.

 

 

Ajattele, jos sinne olisi lennetty 80-luvun MD-lentokone, operaatio olisi käynnissä varmaan ensi vuosisadallakin!

[Tauno Hermola 113]

Ok, korjaus: MD-11 käytettiin Tungstenia.

 

Ja se 'Tungsteni' on suomeksi tietenkin volframi, josta mm. hehkulamppujen hehkulangat on tehty

[Arne Wallen 72]

Ja samaa ainetta taitaa löytyä myös vesilinnustuksessa käytettävissä hauleissa, lyijy kun on vaaarallista niin tuota nykyään.Monikohan jo tänäpäinä on nielaissut näitä hauleja.

[Olavi Uotila 184]

Ja se 'Tungsteni' on suomeksi tietenkin volframi, josta mm. hehkulamppujen hehkulangat on tehty

 

Totta niin, muistan joskus aikoja sitten mainostetun Tungsten-hehkulamppuja.

[Olavi Uotila 184]

Miksiköhän, titaanihan on kevyttä mutta kallista?

 

Tarvittiin erittäin kovaa materiaalia, jollaista titaani on.

[Reijo Liljedahl 21]

Tarvittiin erittäin kovaa materiaalia, jollaista titaani on.

 

Eikös woframikin ole kovaa? Kun kerran uraaniakin käytettiin tuntuu maallikosta että paino tilavuuteen nähden on merkittävä tekijä. Ja tässä suhteessa titaani ei pärjää.

[Ilpo Isoluoma 22]

Sulamispisteissä on eroja: alumiini: 660 C, nikkeli 1455 C, rauta 1535 C, titaani 1660 C, wolframi 3410 C. Nämä siis puhtaille alkuaineille. Useiile metalliseoksille sulamispiste laskee. Esim teräs 1350 C, duralumiini 650 C.

Yliäänikoneen pinnan lämpötila saattaa olla liikaakin alumiinille.

 

[Ilpo Isoluoma 22]

Concordessa ei ihan sulamispisteeseen päästä. Nokassa kuitenkin hyvän saunan lämpötila: 100 C.

http://concordesst.com/performance.html

 

[Jouni Olavi Rautio 66]

Concordessa ei ihan sulamispisteeseen päästä. Nokassa kuitenkin hyvän saunan lämpötila: 100 C.

http://concordesst.com/performance.html

 

 

Vaikkei alumelli sula vielä mihinkään niin  kuumassa se ei siltikään tykkää olla. Tuossa lyhyt leikkaus KVGs:n maailmasta löytyvistä turinoista:

--clip--

Strength

 

Aluminium alloys commonly have tensile strengths of between 70 and 700 MPa. The range for alloys used in extrusion is 150 – 300 MPa. Unlike most steel grades, aluminium does not become brittle at low temperatures. Instead, its strength increases. At high temperatures, aluminium’s strength decreases. At temperatures continuously above 100°C, strength is affected to the extent that the weakening must be taken into account.

 

--clip--

[Olli Taina 0]

Lueskelin tuossa osoitteesta http://www.skybrary.aero/index.php/Automatic_Emergency_Descent_System tarinaa automaattisesta lentokorkeudenalentamistoiminnosta: "...Should the aircraft's monitoring system detect an unsafe cabin pressure, it will warn the crew via the primary flight display and begin a countdown. If the crew do not act to cancel the warning or take positive control of the aircraft, the aircraft will perform a side-step manoeuvre, taking it to the right of the designated airway to avoid conflict. This sidestep would automatically account for any existing lateral offset selected by the crew. The aircraft will also be put into a rapid descent at maximum operating speed towards FL 100..."

 

Minkähänlainen tuo toiminto mahtaa olla triplaseiskassa? Jos tuo sivusuuntainen poikkeutus tapahtuisi vasemmalle, niin se voisi selittää MH370:n reitin suunnan ja korkeuden muutokset, jos siis sähköjärjestelmä oli jotenkin sekaisin ja autopilotti teki ohjausliikkeitä oman päänsä mukaan...

 

[Ari Siltavuori 6]

Lueskelin tuossa osoitteesta http://www.skybrary.aero/index.php/Automatic_Emergency_Descent_System

 

Luit kai sitten myös tämän kohdan

Such systems are under development by major manufacturers.

[Tauno Hermola 113]

Ei nyt enää liity suoraan aiheeseen, mutta kysyn kuitenkin: onko pilotti myös niin fiksu, että tekee tuollaisen side-step:in? Ajatellut aina tuota konfliktin mahdollisuutta eli mennäänkö tuossa tilaanteessa ihan vaan tuurilla luottaen, ettei alla ketään nyt just voi olla vai yritetäänkö edes väistää mahdollista muuta liikennettä. ATC:lta tuossa tilanteessa ei ymmärtääkseni ole aikaa kysellä.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Jeppesenin manuaalista, joka taas on ilmeisesti lainannut ICAO:n säännöksiä, löytyy emergency descent-otsikon alta ensiksi tällaista tilanteessa, jolloin ei saada lennonjohdolta selvitystä:

 

a. leave the assigned route or track by initially turning at least 45 degrees to the right or to the left in order to acquire a same or opposite direction track offset 15 NM (28km) from the assigned track centreline. When possible, the direction of the turn should be determined by the position of the aircraft relative to any orga-nized route or track system. Other factors which may affect the direction of the turn are:

1. the direction to an alternate airport.

2. terrain clearance

3. any strategic lateral offset being flown; and

4. the flight levels allocated on adjacent routes or tracks;

 

Siis ensin kaarretaan väh. 45 astetta väylältä syrjään, jonka jälkeen voidaan jatkaa aikaisempaan tai vastakkaiseen suuntaan kunhan ollaan 15 NM väylän keskilinjalta sivussa, huomioonottaen muut allamainitut olosuhteet.

 

Samaa lentoväylää pitkin voidaan usein lentää molempiin suuntiin, eri korkeuksilla tietysti. Ja nokakkain-yhteentörmäyksenkin vaara on olemassa, jollei väylältä poiketa, eräänlaisena esimerkkinä Gol:n 737 ja Legacyn törmäys Brasiliassa.

 

 

[Jaakko Rissanen 53]

TCAS-näyttöä seuraten. Varsinkin ilmatiloissa, joissa kukaan ei lennä varsinaista väylää pitkin oikaisujen takia. Mikäli edessä ja alla on tyhjää, niin 45 asteen käännös sivuun voi pahentaa tilannetta huomattavasti.

[Ville Väisänen 9]

Kuinka yleisiä ovat ilmatilat ilman väyliä nykyään? Miten on esim. Länsi-Euroopan maissa?

[Jaakko Rissanen 53]

Kuinka yleisiä ovat ilmatilat ilman väyliä nykyään? Miten on esim. Länsi-Euroopan maissa?

Väylät löytyy, mutta oikaisujen takia väyliä pitkin lennetään todella harvoin. Poikkeuksena esim. lentäminen aktiivisen sotilasalueen läpi.

[Mika Hissa 8]

TCAS-näyttöä seuraten. Varsinkin ilmatiloissa, joissa kukaan ei lennä varsinaista väylää pitkin oikaisujen takia. Mikäli edessä ja alla on tyhjää, niin 45 asteen käännös sivuun voi pahentaa tilannetta huomattavasti.

 

Välitön käännös pois reitiltä tai annetulta trackilta taitaa kuitenkin edelleen olla ensimmäisenä ICAO:n emergency descent-ohjeistuksessa. On varmasti kuitenkin hyvää airmanshipia kysyä lennonjohdolta ohjeita, ellei kiire ole ihan tulenpalava. TCAS on hyvä laite, mutta emergency descentissä se voi olla ongelmallinen, jos TCAS käskeekin nousta, kun kiire on ennemminkin alaspäin. On ollut keskustelua, liekö ihan Eurocontrolin suositus, että alaspäin tuleva kone laittaisi TCAS:n TA-asentoon, jolloin vain muu liikenne väistäisi, mutta käytännössä näin ei taida monikaan yhtiö toimia.

[Timo Koski 142]

http://yle.fi/uutiset/ristiriitaisia_tietoja_mysteerikoneen_peramiehen_puhelusta__viranomaiset_tutkivat_vaitteet/7187921

 

 

(..vähän ihmettelen kuitenkin, kun tutkalta katoaminen tapahtui keskellä merta, niin miten tukiasema tuon signaalin nappaisi...?)

Varsinkin kun Penangin saari on toisella puolella niemimaata 250km päässä katoamispuolen rannikosta ja noin 500km katoamiskohdasta. On siellä melekomoiset kännyt ollut käytössä.

[Ilpo Isoluoma 22]

Ping-signaalin vaimenemista voi laskea tällä nettilaskurilla: http://resource.npl.co.uk/acoustics/techguides/seaabsorption/. Lisäksi tulee etäisyydestä johtuva äänen leviäminen suurelle alalle.

[Tarmo Kallio 240]

Ihmetelen, että koneen lentoa ei näy lukemattomista sotilas-sateliiteista. Suurin osa maapallon kiertoradalla olevista vehkeistä on tehty sotahommiin.

 

Kenen kirjoittama kirja oli se, jossa koneen kyljen läpi meni risteilyohjus?

[Juha Klemettinen 28]

Kenen kirjoittama kirja oli se, jossa koneen kyljen läpi meni risteilyohjus?

 

Thomas H. Block: Mayday

[M Santala 39]

Mies yritti avata oven kesken lennon USA:ssa

Siis ovet disarmataan laskun jälkeen.

 

Onko disarmaaminen ja oven avaaminen mahdollista lennon aikana, jos koneella ensin laskeutuu riittävän matalalle?

 

Olisiko sellainen skenaario mahdollinen, että pahis avaisi oven, nakkelisi lennontallentimet ym. tarpeettomat laitteet mereen ja hyppäisi itse perässä? Tämän jälkeen kone jatkaisi lentoa lentosuunnitelman mukaan jonnekin kauas.

[Sami Puro 601]

Ei se ovien armaus liity oven avaamiseen mitenkään ... liittyvät lähinnä koneen hätä-slideihin (vähän konetyypistä riippuen jne yksityiskohdat).

 

Oven saa auki armattuna tai disarmattuna. Armattuna poksahtaa slide mukana.