BL-142 pakkolasku

[Mika Laakso 718]

Hyvösen kirja Kohtalokkaat lennot 39-44, tapaus 158. Blenheim BL-142 teki itsekseen "onnistuneen" pakkolaskun 20.1.1942. Seinäjoen kauppalassa miehistön jo hypättyä pois koneesta. Kirjan mukaan Mäenpään Heikkilän maalle. Itse Seinäjokisena olen yrittänyt etsiä tietoa tuosta pakkolaskupaikasta, mutta mitään en ole löytänyt, esim. Seinäjoen historiaa käsittelevistä kirjoista. Nykyisen Seinäjoen kaupungin Heikkilä -kylässä on kyllä Mäenpääntie. Mistä löytyisi tieto tarkasta putoamispaikasta? Vai pitääkö jalkautua, ja mennä ns. talosta taloon, kyselemään?

[Jukka Paakkolanvaara 5]

Joppe Karhunen on kuvannut tätä tapausta kirjassa Kotkia kuolinsyöksyissä sivulta 120 alkaen. Tarina sisältää virheitä ja paljon fiktiota, mutta myöskin faktaa. Tämän kertomuksen mukaan koneesta hypättyään Kokko ja Salo laskeutuivat Munakan pysäkiltä etelään. Koneen laskupaikasta tässä ei ole mainintaa.

 

edit: Tapauksesta on kuvaus myös Suomen Ilmailuhistoriallisen lehden numerossa 4/1995. Tämän mukaan "... tuli maahan Seinäjoen kauppalassa Mäenpään Heikkilän tilan pellolle".

 

-Jukka

[Jarmo Puntanen 0]

Isoilla taloilla on ollut peltoja joka puolella Alajoen alavaa ja hyvää viljelylakeutta.

 

 

 

[Juho Järvinen 3]

BL-142 on pakkolaskeutunut Uukuniemelle:

 

http://www.uukuniemi.info/historia/bl142_pommikoneen_muistomerkki_kummunkyln_852/

 

EDIT:

Vissiin mahdollista, että sama kone tehnyt pakkolaskun toisaallekin, kun se on korjattu lentokelpoiseksi:

http://www.uukuniemi.info/menneet-tapahtumat/muistomerkki_paljastettiin_pakkolaskupaikalla_katso_video_ylilennosta_867/

[Jukka Nisula 2 265]

BL-142 on pakkolaskeutunut Uukuniemelle:

 

http://www.uukuniemi.info/historia/bl142_pommikoneen_muistomerkki_kummunkyln_852/

 

EDIT:

Vissiin mahdollista, että sama kone tehnyt pakkolaskun toisaallekin, kun se on korjattu lentokelpoiseksi:

http://www.uukuniemi.info/menneet-tapahtumat/muistomerkki_paljastettiin_pakkolaskupaikalla_katso_video_ylilennosta_867/

 

Ei vain mahdollista vaan täyttä totta, ja tällä koneyksilöllä on tehty kolmaskin pakkolasku. Ensimmäinen oli tuo Seinäjoen erikoinen tapaus 20.1.1942, jossa sukset nyrjähtivät alaspäin ilmassa, ja miehistö hyppäsi. Kone korjattiin Lentokonetehtaalla. Seuraava sattui 1.7.1943, kun koneen moottorit ylikuumenivat ja pysähtyivät, pakkolasku mahalleen suolle Ilomantsissa. Taas se korjattiin ja sitten sattui tuo Uukuniemen pakkolasku pellolle 12.6.1944, it-osuma syynä. Kone korjattiin tästäkin kolauksesta ja sen viimeinen lento oli 15.8.1946. BL-142 poistettiin kalustosta 9.9.1952.

 

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 491]

Vielä on yksi BL-142:een liittyvä vaurio, eikä kone edes ollut lennossa.

 

Blenheim, BL-142:n ensimmäinen vakavampi vaurioituminen tapahtui Värtsilän lentokentällä vihollishävittäjien hyökätessä tukikohtaa vastaan 3.9.41. Hyökkäyksen jälkeen löytyi kymmeniä luodinreikiä rungosta, siivistä, siivekkeistä, peräsimistä ja vakaajista. Rungon sähköverkosto ja radion akku vaurioituivat. Vaurioita korjattiin useilla erikokoisilla peltipaikoilla, kunnes syttyi 7.9.41 rungon pyrstöosassa bensiinikaasu palamaan räjähdysniitin vaikutuksesta, tällöin turmeltuivat rungon peitelevyt noin 1 m2 alalta sekä osa muotokaarista. Tämän jälkeen runkoon tehtiin tilapäinen korjaus ja kone lennettiin Lentovarikolle Tampereelle 10.9. ja edelleen maakuljetuksena  VL:lle täysremonttiin 23.9. Kun kone valmistui korjauksesta tammikuussa 1942, otettiin se Koelaivueeseen testikoneeksi potkuri-kokeiluja varten 17.1. Mutta jo 20.1. lennolla kone vaurioitui henkilökunnan poistuessa koneesta varjojen avulla.

 

Lisäys. Kursivoitu teksti on BL-142:n lentokonekirjasta peräisin. 

[Tuomo Moilanen 0]

BL-142 teki pakkolaskun 10.06.44 iltayöstä Uukuniemen Kummunkylässä. Konetta ohjannut lentomestari Pentti Tuisku asui täällä Mikkelissä pitkän aikaa. Tunsin Pentti Tuiskun ja hän kertoi. että kone oli palaamassa pommituslennolta Mainilasta. Kone sai 40 mm:n kranaatin osuman ohjaamoon, jolloin ohjaaja ja tähystäjä haavoituivat. Ainoastaan kello ja polttoainemittari säilyivät mittaristosta ehjänä. Putoamispaikalla paljastettiin muistomerkki 4.9.2011, olin Pentti Tuiskun mukana tässä paljastustilaisuudessa. Muistomerkin paljastuksen aikana Hornet suoritti ylilennon. Muistomerkin paljastajana oli mm ilmavoimien entinen komentaja, kenrltn Rauno Meriö. Lentomestari Pentti Tuisku siirtyi varjolaivueeseen täällä Mikkelissä 4.7.2012.

[Raimo Heikkinen 2 491]

Pvm korjauksia. Alkuperäisessä onnettomuuspöytäkirjassa on sekaannuksia päivämäärissä joka johtunee vuorokauden vaihtumisesta kesken lennon. Itse kirjassa annetaan pakkolaskulle päivämäärä 12.6.44 kello 00:10, mutta koneen koko henkilökunta ilmoittaa selostuksissaan sotalennolle lähdön tapahtuneen 12.6. kello 22:35. Pakkolasku Uukuniemen pitäjän Kummun kylään on siis ilmeisesti tehty 13.6.44 kello 00:10.

 

Otteita pöytäkirjasta.

Tähystäjä-vänrikki kertoi it. ammuksen räjähdettyä lasien särkyneen ja paineen lyöneen mittarit rikki. Huomasin saaneeni sirpaleita vasemmalle puolle kasvoihini sekä oikeaan jalkaan ja tästä seurauksena ollut ankara verenvuoto sokaisi minut täydellisesti. Menin räjähdyksestä niin paljon sekaisin, että aioin hypätä ulos koneesta huomaamatta lainkaan, ettei minulla ollut edes varjoa kiinnitetty koukkuun. Kers. Tuiskun huomautettua asiasta, yritin haparoida varjoa, mutta en saanut sitä käsiini. Istuuduin tämän jälkeen tähystäjän istuimelle ja rupesin sitomaan säärtäni..

Silloin vielä kersantin arvoinen ohjaaja Pentti Tuisku kertoi, että osuman jälkeen kone painui jyrkkään syöksyyn mutta sai sen oikaistua ja kone lensi hyvin. Koska kompassi oli myös epäkunnossa otin suunnan umpimähkään valonkajastusta kohti, jonka oletin näkyvän pohjoisesta. yritin lukea karttaa, mutta voimakkaan verenvuodon takia kasvoissani, en nähnyt kunnolla maaston kiintopisteitä. Koetin puhua taakse, mutta en saanut vastausta. N. 40 min. lennon jälkeen rupesin hakemaan pakkolaskupaikkaa, koska bensiini, mittarin mukaan näytti alkavan loppua. Löysin sopivan pellon, ja suoritin sille mahalaskun.. Laskun jälkeen vammoitta selvinnyt kk.-ampuja alikersantti tuli auttamaan haavoituneet ulos koneesta.

 

Tuisku mainitsee selostuksessaan, että koneesta puuttui ensiapulaatikko, jota välttämättä olisimme tarvinneet pakkolaskun suoritettuamme. Tutkijalautakunta piti tietoa virheellisenä, todeten lääkelaatikon olleen koneen keskirungossa olevassa ammeessa, eikä siis samassa paikassa kuin esim. muissa V-sarjan koneissa. Pakkolaskun tehneen koneen henkilökunta ei ole ollut ko. koneen vakinaista henkilökuntaa, eikä näinollen tienneet lääkelaatikon sijoitus-paikkaa.

 

Yhden ajan lisäys: BL-142 lentopäiväkirjan merkintöjen mukaan pakkolasku onkin tehty 12.6. kello 23:55.

 

[Ari Tuisku 0]

23.12.2014 at 11.33, Tuomo Moilanen kirjoitti:

BL-142 teki pakkolaskun 10.06.44 iltayöstä Uukuniemen Kummunkylässä. Konetta ohjannut lentomestari Pentti Tuisku asui täällä Mikkelissä pitkän aikaa. Tunsin Pentti Tuiskun ja hän kertoi. että kone oli palaamassa pommituslennolta Mainilasta. Kone sai 40 mm:n kranaatin osuman ohjaamoon, jolloin ohjaaja ja tähystäjä haavoituivat. Ainoastaan kello ja polttoainemittari säilyivät mittaristosta ehjänä. Putoamispaikalla paljastettiin muistomerkki 4.9.2011, olin Pentti Tuiskun mukana tässä paljastustilaisuudessa. Muistomerkin paljastuksen aikana Hornet suoritti ylilennon. Muistomerkin paljastajana oli mm ilmavoimien entinen komentaja, kenrltn Rauno Meriö. Lentomestari Pentti Tuisku siirtyi varjolaivueeseen täällä Mikkelissä 4.7.2012.

Pientä tarkennusta päivämääriin.

Muistomerkin paljastustilaisuus 4.9.2010.Isäni Pentti Tuisku oli silloin 89 vuotias.

Varjolaivueeseen hän siirtyi 5.7.2012

[Raimo Heikkinen 2 491]

Pentti Tuiskun lisäksi haavoittui it-ammuksen räjähdyksessä myös tähystäjänä toiminut vänrikki Göran Ödner. Hänen vammansa olivat hyvin vakavat, pahin oli valtimovuoto polven yläpuolella. Sille löytymättä jääneelle koneen lääkelaatikolle olisi ollut kyllä tarvetta. Ödner selvisi sodasta kuitenkin hengissä ja aloitti sodan jälkeen mittavan uran musiikin parissa:

Göran Ödner – Wikipedia