Sekalaisia pikkukysymyksiä ilmailuhistoriasta

[Jussi Seppälä 1]

Jos sopii, avataan tällainen ketju pikkukysymyksille, jotka eivät välttämättä tarvitse omaa ketjuaan.

 

Aloitan kysymällä Günther Rallin kirjasta "Lentopäiväkirjani - Muistelmat 1938-2004". Bundesluftwaffea pystytettäessä lautakunta tutki ja haastatteli uusiin ilmavoimiin pyrkivät, joista osa jäi valitsematta.

 

Rall kirjoittaa (s. 239):

Noin sata pyrkijää jää ottamatta, osittain koska he ovat vetäneet hakemuksensa takaisin, osaksi siksi, etteivät ole täyttäneet ankaria vaatimuksia. Myös joukko entisiä ilmavoimien upseereja on torjuttujen joukossa. Eräs - korkeasti palkittu hävittäjälentäjä - hylätään ensin ja otetaan lopuksi vain sillä ehdolla, ettei hänelle enää anneta joukkojen komentajuutta. Hänen uransa on kuitenkin eräs uusien ilmavoimien huomattavimmista.

 

Kenestä oli kyse?

[Tero Ekholm 15]

Kenestä oli kyse?

 

Tuli mieleen Erich Hartmann, mutta hän ei tainnut olla hakemassa vielä vuonna 1955. Hartmann liittyi uusiin ilmavoimiin vasta vuonna 1959, aluksi hän olisi saanut vain kapteenin arvon, mutta vanhat taistelutoverit saivat painostettua että Hartmann sai aloittaa majurina kuten oli ollut sodan päättyessäkin. Lopultahan Hartmann jäi eläkkeelle everstinä.

[Jussi Seppälä 1]

Ei ole kyseessä Hartmann, koska tästä tuli Bundesluftwaffessa mm. rykmentinkomentaja. Kuitenkaan hänen uransa ei ollut mitenkään "erityisen huomattava".

[Armin Zuger 236]

Johannes Steinhoff tulee mieleen...toinen nimi (ei varsinainen hävittäjälentäjä...) Josef Kammhuber, kolmas Gerhard Barkhorn

[Pekka Potka 0]

Walter Krupinski

[Jussi Seppälä 1]

Steinhoff ja Kammhuber olivat korkeimmissa komentajantehtävissä. Barkhorn ja Krupinski komensivat rykmentti- tai divisioonatasolla.

[Pekka Potka 0]

Tiedätkö oikean vastauksen vai arvuuttelemmeko yhdessä?

 

Krupinskin uraa koulutusorganisaation kehittämisessä ja lopulta kenraaliluutnanttina Kommandierenden General der Luftflotte:n asemassa (2.ATAF) en väheksyisi - vaikka ura Rudel-skandaaliin päätyikin. Itse otin Krupinskin esiin arvauksena perustuen hänen "hämärään" vaiheeseensa Organisation Gehlenissä. Oikea vastaus Krupinski tuskin on, koska hän aloitti Länsi-Saksan asevoimissa jo 1953. Huomattavan uran luoneita vähemmän tunnettuja on myös yliluutnanttina Bundesluftwaffeen otettu Gerhard Limberg, josta tuli Inspekteur der Luftwaffe heti Rallin jälkeen. Kenraaliluutnantti hänkin siinä vaiheessa, mutta hänellä ei ollut kummempaa joukkojen komentajuutta natsi-Luftwaffessa.

[Jussi Seppälä 1]

En tiedä ja sillä kysyn.

[Pekka Potka 0]

Steinhoff tai Kammhuber ei voi olla kyseessä, eikä Rall tietenkään. Werner Panitzki ja Friedrich Obleser ovat vielä mainitsematta.  Kummatkin myös Inspekteure der Luftwaffe. Panitzki oli Kammhuberin ja Steinhoffin välissä ja Obleser tuli Limbergin jälkeen viimeisenä sodan käyneistä lentäjistä. Nyt taitaa olla kaikki mahdolliset mainittu? Tuosta "valintaselkkauksesta" en löytänyt kenenkään kohdalla merkintää.

 

Panitzkilla oli jo tullessaan Bundesluftwaffeen everstin arvo ja hän - toisin kuin muut - palveli pelkästään korkeissa esikunta- ja koulunjohtajatehtävissä. Hänen uransa tyssäsi vuonna 1966 kenraaliluutnanttina ja tuossa esikuntapäällikön asemassa varomattoman haastattelulausunnon (tapaus F-104) takia. Panitzki tosin ei näytä tehneen itsestään samanlaista "marttyyria" kuin Toliverin kirja kuvaa Hartmannin olleen.... Myös sodan loppupuolen Panitzki oli ollut esikuntatehtävissä, koska oli yhden lähteen mukaan "fluguntauglich", kelpaamaton lentämään. Saksankielinen wiki käyttää termiä "Verletzung", vamma. Oliko kyseessä jo -41 pakkolaskussa tullut fyysinen vamma vai mikä? Se ei lyhyellä surffailulla selvinnyt. Sitä ennen hän ei ehtinyt olla ilmeisesti edes laivueen päällikkönä. Sodan loputtua hän oli sotavankina vuoteen 1947, mikä olisi pitkään länsiliittouneille ja lyhyeen venäläisille. Panitzki sopisi mielestäni Rallin sanoihin. Joku muu tarkentakoon.

[Jussi Seppälä 1]

Kiitos Pekka. Tuossa tuli jo hyvää pohdintaa ja pohjaa lisätutkimiselle. Ehkä asia vielä selviää.

[Jussi Seppälä 1]

Uusi pikkukysymys vaikkei ensimmäinen vielä ihan valmis olekaan.

 

"There were six Hurricanes left in Finland after the war. One of them is in the Aviation Museum in Tikkakoski, but what became of the other five is not known. It would be wonderful if someone could shed some light on their later history. I’d really like to have some parts from Finnish Hurricanes in my aircraft", says Lawton.

 

http://www.hs.fi/english/article/WW2+Hurricane+fighter+will+fly+to+Finland+after+restoration/1135234367979

 

Onko totta, että viiden kohtalosta ei muka ole tietoa? Miten se voi olla mahdollista? Eikö armeijassa ole tapana vahtia kalustoa tarkkaan, romutettavaakin?

[Raimo Heikkinen 2 474]

Kyllä kaikista näistä on tehty hyvin tarkkaa dokumentointia. Romukauppiaalle menivät ilman moottoreita, HC-451, -456, -460 ja HC-465 esittelyssä n:o 178/49 (1949). HC-454 myytiin romuksi Merlin III (n:o 5059) -moottoreineen esittelyssä n:o 179/49. Nämä kaikki em. taisivat olla Kuoreveden Hallissa. Museo-Hurricane HC-452 säilyi todennäköisesti siksi koska sen varastointipaikka oli poistoehdotuspöytäkirjan mukaan "Parolan metsässä". Kyllä sitäkin poistoehdotusvaiheessa 16.7.1944 oltiin laittamassa palasiksi, mutta kuitenkin vain mittaristo irroitettiin. Tosin oli siitä jo aikaisemmin moottori irroitettu.

 

Lisätty: Myynnille asetettuja ehtoja olivat, että romut menevät kotimaiselle ostajalle ja että lentokonerungot täytyy ennen poisvientiä ostajan toimesta paloitella pienempiin osiin.

 

Kuorevedellä säilytetystä suuresta lentokone-materiaalimäärästä tehdyn luettelon (10.10.49) mukaan pelkästään HC:n osia löytyi seuraavasti: HC-451, -456, -460 ja HC-465 (teräsputkirakenteisia koneita) siipineen + potkureineen. Pyörät (kevytmetallivalua). HC:n panoslaatikoita (dural), painesäiliöitä (teräs), pakoputkia, pumppuja, 4kpl. jäähdyttimiä (messinki). Edellämainittujen koneiden lisäksi oli myynnissä vielä 6 kpl. HC-siipiä, peräsimiä ja 3 kpl. Hurricanen runkoa. Nämä viimemainitut ovat todennäköisesti venäläistä sotasaaliskalustoa, vaikka voihan joukossa olla suomalais-HC:kin joka on ollut kauemmin poistettuna sotavaurion vuoksi.. HC-454 myytiin jossain muualla koska ei Kuorevedellä tehdyssä luettelossa mainita?

 

Lisätty: Myös HC-454 myytiin Kuorevedellä, ostaja oli Metalli- ja Villateollisuus Oy. Muut HC:t osti Ferrol Oy.

[Jukka Nisula 2 236]

 

Lisätty: Myös HC-454 myytiin Kuorevedellä, ostaja oli Metalli- ja Villateollisuus Oy. Muut HC:t osti Ferrol Oy.

 

Tähän HC-454:een liittyy myös sivujuonne. Ruotsalainen yritys AB Treona yritti ostaa mainitun koneen vuonna 1945 Ruotsiin nopeaksi maalinhinauskoneeksi Svensk Flygtjänstille, joka palveli Ruotsin puolustuslaitosta.  Kaupat olivat melkoisen pitkällä jo ja kone hyvässä kunnossa, ilmeisesti kunnostettu juuri Kuorevedellä. Kauppa olisi vaatinut valvontakomission suostumuksen. Sitä ei tapahtunut ja kauppa raukesi. HC-454 jäi seisomaan ja rapistumaan Kuorevedelle, lopulta myytiin romuksi.

 

ps. asiasta on ollut juttua myös naapurin foorumilla:

 

http://forum.flyghistoria.org/viewtopic.php?f=1&t=56&hilit=hurricane&sid=5ede5ca1170a09d2e7a2c8704669ad25

 

edit: Pari valokuvaa Kuorevedeltä ulkona varikolla kesällä 1948 romuttuvista Hurricaneista HC-454, -460 ja -465 löytyy Keskinen-Stenman SIH 25 kirjasta "Hurricane & Gladiator", sivulta 37.

 

Jukka

[Tuomas Ritari 0]

Onko OH-VAA Vinkan proto? Jos ei ole, niin mikä sitten on?

 

Mistään helposti löytyvstä lähteestä en ole onnistunut selvittämään, että onko hopeanharmaa LEKO-70 tunnuksissa ollut kone tuo, vai jokin nykyisistä ilmavoimien yksilöistä. Kai on myös mahdollista, että esimerkiksi tuhoutunut Turbovinha on ollut pohjimmiltaan Vinka.

 

 

[Markku Kanninen 447]

OH-VAA oli kolmas sarjakone VN-2:n ja VN-3:n välisssä ja toimi alkuun tehtaan esittelykoneena nimellä Valmet L-70 Miltrainer eli ei palvellut ilmavoimissa....

Markku

[Arne Wallen 72]

Onko suomessa Bowers FlyBaby konetta/koneita, löysin nimittäin Peijaksen odotustiloista vanhan Flygrevy lehden ja siinä mainittiin että suomalainen olisi sellaista rakennellut.

[Markku Kanninen 447]

http://digi.narc.fi/digi/hae_ay.ka?ay=3263001.KA

www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=OH-XOS&distinct_entry=true

Markku

[Arne Wallen 72]

Kiitoksia Markku, on näköjään valmistunut.

[Tuomas Ritari 0]

Ok, kiitos Markku.

 

Jatkokysymyksenä jää enään auki, että mikä on oikeasti Vinkan proton nykytila: VN-1, tuhoutunut Turbovinha tai ainoastaan Wikipedian tuntema Turbovinka. Vai olisiko mahdollista, että Valmet olisi ollut kaukaa viisas ja säilönyt ensimmäisen Vinkan jossain muodossa. Tuota Turbovinka hommaakin olen joskus yrittänyt selvittää, eikä tuostakaan ole muuta olemassa kuin maininta wikipediassa.

[Antti Hyvärinen 66]

Eikös Vinkan proto ole Tikkakoskella jemmassa? Voisin vaikka vannoa että se oli vanhassa kaarihallissa ilman siipiä vuosia sitten... En vaan löydä dioja aiheesta tähän hätään. Ainakin se oli metallinvärinen!

 

Antti

[Sami Mäntyharju 12]

Onko suomessa Bowers FlyBaby konetta/koneita, löysin nimittäin Peijaksen odotustiloista vanhan Flygrevy lehden ja siinä mainittiin että suomalainen olisi sellaista rakennellut.

 

OH-XFA ja OH-XJH: http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=724.0

[Markku Kanninen 447]

Valtosen kirja "Albatrossista Pilatukseen" tietääpi kertoa että L-70 on tosiaan säilössä Tikkakoskella

Markku

[Tuomas Ritari 0]

Katos, olishan minullakin ollut tuo Valtosen kirja hyllyssä, eipä käynyt mielessä siitä katsoa. Ennenkaikkea on hyvä, että protovinka on jossain. Näköjään lopullinen valmistusmääräkin 31+proto selviää myös tuosta kirjasta.   

[Jukka Hälinen 1]

Täydennyksenä vielä tuohon OH-VAA:n historiaan se, että vaikka se alunperin tehtiin sarjanumerolla 3, sen valmistekilpi vaihdettiin ilmavoimien "vaatimuksesta" myöhemmin sarjanumerolle 31. Ilmavoimissa haluttiin, että Vinkojen sarjanumerot ovat peräkkäiset (ja vastaavat runkonumeroa).

OH-VAA oli siviilissä tyyppihyväksytty nimellä Valmet L-70 Miltrainer (niinkuin Markku aiemmin jo totesi), mutta tyyppihyväksyntä peruttiin joskus 1990-luvun lopulla Patrian (Valmet) pyynnöstä, jolloin kylkiin tuli experimental-tekstit.

Tyyppihyväksynnän (FAR 23) takia OH-VAAssa on pieniä eroja Vinkaan. (MM. sakkausvaroitus valolla ja äänellä.)

[Sami Mäntyharju 12]

Eli tulevassa Vinka- huutokaupassa myydään experimental-Vinkoja