Iltalehden pääkirjoitus lyö pienkonelentämistä ...

[Lauri Tarkkonen 0]

Iltalehden pääkirjoitus lyttää pienkonelentämisen, suurinpiirtein kaikki on kelvotonta.

 

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014080618542857_pk.shtml

 

Mahtaisiko sakkausvarokiun korjata kaiken?

 

- Lauri Tarkkonen

[Sauli Vuori 21]

Mielestäni sisällöltään oikein osuva ja ajankohtainen kirjoitelma - otsikkoaan myöden. Teknisiin yksityiskohtiin ja virheisiin en ota kantaa. Ei kaikki ole kelvotonta, tuossahan on vain otettu esiin puuhastelun parissa esiintyviä epäkohtia iltapäivälehdelle tyypillisellä "myyvällä aksentilla" 

[Jaakko Männistö 271]

Joo.Aika sensaatiohakuinen on kyllä otsikkokin:"Harrastelijoiden puuhastelua ilmassa" Jos tuon otsikon turvin lähdetään osoittelemaan pienkoneilmailua,niin kyllä kannattaa muistaa myös,että meno tienpäällä on tuhat kertaa hulvattomempaa ja toisten huomioonottaminen hyvinkin satunnaista,toki uhreja tulee myös vastaavasti

Toki tuon maininnan sakkausvaroittimesta kyllä allekirjoitan edelleen,vaikka vähän sainkin jo silmilleni tuolla toisessa ketjussa.

[Tauno Hermola 113]

Jos tuon otsikon turvin lähdetään osoittelemaan pienkoneilmailua,niin kyllä kannattaa muistaa myös,että meno tienpäällä on tuhat kertaa hulvattomempaa ja toisten huomioonottaminen hyvinkin satunnaista,toki uhreja tulee myös vastaavasti

 

Niin loppuun kaluttu aihe, että ei oikeastaan haluaisia enää koskea siihen, mutta kun tuollaisia väitteitä esitetetään, pakkohan se on tehdä: onnettomuuksissa menehtyneiden määrällä (tai fataalien onnettomuuksien määrällä) mitattuna, ja suhteutettuna liikennesuoritteeseen, pienkonelentäminen on yli 10 kertaa vaarallisempaa kuin henkilöautolla matkustaminen. Kaikkien onnettomuuksien määrä (per liikennesuorite) on tieliikenteessä suurempi, mutta tieliikenneonnettomuuksista vain pieni osa on fataaleja; lento-onnettomuuksista taas hyvin merkittävä osa. Kehityskin tuntuu ainakin Suomessa  kulkevan vastakkaisiin suuntiin, pienkoneonnettomuuksissa huonoon suuntaan ja tieliikenteessä kohti parempaa. Meno voi olla tien päällä hulvatonta, mutta 'terra firma' kulkuneuvon alla useimmiten pelastaa pahimmalta .

 

USA:n tilastoja vertailun pohjaksi: http://www.rita.dot.gov/bts/sites/rita.dot.gov.bts/files/publications/national_transportation_statistics/index.html#chapter_2

[Seppo Kolehmainen 1 823]

Luin tuon pääkirjoituksen pariin kertaan enkä ymmärtänyt kirjoituksen sisältävän mitään totuudesta poikkeavaa. Ilmailuyhteisö elää tällä hetkellä vaikeaa aikaa. Se jo harmittaa, että koneita on tuhoutunut. Mutta surulliseksi vetää, kun lukee menehtyneistä. 

 

Jotain painotusmuutoksia on nyt pakko tehdä peruskoulutuksessa ja ennenkaikkea kertauskoulutuksessa. Alkavat nimittäin onnettomuuteen johtavat syyt kasautua liian selvästi muutaman otsikon alle. En ole enkä pyri olemaan mikään kaiken tietäjä, mutta yli 40 vuotta ilmailun parissa on kristallisoinut pääkoppaan joitakin turvallisuuteen vaikuttavia asioita. Ehkä niistä keskusteleminen ei ainakaan olisi haitaksi. Aloitan kolmesta asiakokonaisuudesta, jatketaan aiheesta jos kiinnostusta riittää:

 

1) Jokaisen ilmailijan pitäisi tiedostaa se, mihin suuntaan jokin riskitekijä tilannetta vie. Ei kannata kasata liikaa samaan suuntaan vaikuttavia riskejä kerralla kannettavaksi. Kerron klassisen esimerkin: Ollaan tekemässä lentoonlähtöä lyhyeltä ja pehmeältä, korkeiden reunaesteiden ympäröivältä kiitoradalta myötätuuleen. Kiitoradan lyhyys on jo riski sinänsä. Sen pehmeys lisää pyörien vastusta ja huonontaa koneen kiihtyvyyttä. Eivätkä reunaesteet paranna tilannetta yhtään. Jos lentäjä vielä lisää tietoisesti yhden samaan suuntaa vaikuttavan riskitekijän lähtemällä myötätuuleen, silloin hän ei ole ymmärtänyt riskienhallinnasta edes perusteita.   

 

2) Ei ole olemassa oppikirjaa harkintakyvystä. Vaatii opettajalta todellista ammattitaitoa viedä oppilas tietoisesti ja toistuvasti sellaisiin tilanteisiin, joissa voidaan kontrolloidusti evaluoida eri vaihtoehtoja. Siten että oppilas joutuu punitsemaan asioita ennen lentoa ja lennon aikana, käymään läpi eri vaihtoehdot niiden edellytyksineen ja seurauksineen. Pääpaino on siinä, että johtopäätös pitäisi perustua riskienhallinnan kannalta järkevään vaihtoehtoon.

 

3) Ei ole olemassa myöskään oppikirjaa, joka opettaisi päätöksentekoon. Varsinkin kokemattomalle pilotille kyky tehdä päätös turvallisuuspohjalta saattaa olla vaikeaa. Mukana on ehkä kokeneita "neuvojia", perillä on tärkeä tapahtuma, tai ei yksinkertaisesti oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Kun se harkintakykykään (edellinen kohta) ei ehkä ole oikein hanskassa. Tärkeää on ymmärtää, että myös se, ettei tehdä mitään selkeää päätöstä, on itse asiassa päätös sinänsä. Se merkitsee sitä, että toivotaan toivotaan... perin huono johtopäätös ilmailussa.

 

Ei näillä vanhan ukon neuvoilla ilmailua turvalliseksi saada mutta haluan panna korteni kekoon tässä asiassa. Valitettavasti olen tehnyt viimeaikaisista onnettomuuksista sen johtopäätöksen, että ainakin monissa ultraonnettomuuksissa mainitsemani seikat ovat olleet osasyinä.

 

Seppo   

[Jaakko Männistö 271]

  Ehkä tuossa Iltalehden jutussa eniten sieppasi itse otsikko"Harrastelijoiden puuhastelua ilmassa"...,jotensakin ilkeämielistä v*****lua,tai sitten vain sensaatiohakuista otsikointia.Itse sisältö kyllä pääosin asiallinen,myönnetään.

  Tuossa Sepon 1.esimerkissä on kyllä kasattu miltei kaikki mahdolliset,ainoastaan puuttuu täydet tankit ja joka penkki miehitetty. Pilotti joka nuo kaikki "kriteerit"täyttää on kyllä vähintäänkin Sanginjoella suorittanut lupakirjansa. Todellakin,päätöksiä tehdään turvallisuuspohjalta toisinaan ja toisinaan sitten taas ei.On vaikkapa kavereita mukana,joitten kanssa on sovittu käytävän siellä ja tuolla,kylillä katselemassa kotikoivuja ja vainioita.Säät saattaa olla siinä ja siinä kintaalla,max.painot lasketaan rukkastuntumalla ym.ym. Ikävä kyllä,ehkä näin käy useimmin omistuskoneitten kohdalla.Kerhon kalustolla toimittaessa ei kuitenkaan olla täysin yksin,vaan huomioitava on jollain tavalla muutkin samalla koneella lentävät ja näin edesottamuksista tulee pakostakin hallitumpia ja harkitumpia.

  T: Myös vanha ukko ja pian 40v. PPL:lää

[Jari J Sivula 1]

Jos ko. toimittajalla ei ole lentolupakirjaa, kommenteilla ei ole paljoakaan arvoa. Saattaa olla, että Espoon koneen lentäjä teki virheen, mutta niin teki toimittjajkin, ammattilainen. Yhden  tai muutamankin onnettomuuden perusteella tehty johtopäätös julistaa harrastelentäminen vaaralliseksi sen kummemmin perehtymättä onnettomuuksiin ei ole oikein. Jämijärven onnettomuus on yksittäistapaus, hyppykoneessa on normaalia enemmän ihmisiä. Liikenteessä kuolee ihmisiä enemmä kuin ilmailussa, mutta silti autoja tai junia ei ole kielletty tai, saatikka ralliautoilua ei ole rajoitettu. Minäkin haluaisin vähentää ilmailun onnettomuuksia. Varmaankin yksi hyvä keino on koulutus. Arkana lentäjänä olen itse säilynyt hengissä jo kymmenisen vuotta. Suuri ansio kuuluu lennonopettajalleni, jonka turvallisuushakuinen koulutus ja asenne teki minuun vaikutuksen. Monet viime vuosien onnettomuudet ovat tapahtuneet ultrakeveille koneille. Ultralupakirjan vaatimukset ovat normaalilupakirjaan nähden paljon alhaisemmat. Itse olen lentänyt yli puolet kokemuksestani ultraa vastaavalla lentokoneella. Siksi en oikein ymmärrä, miksi ultrien vaatimus on alhaisempi. Sekä ultrat että normi lentokoneet lentävät samalla tavalla. Mielestäni ainoa ero on siinä, että normi kone tekee maahan törmätessään isomman kuopan. Yksi mahdollinen tapa on yhteisöllisyys. Porukassa lentäminen ja kaverin lentosuorituksen kommentointi auttaa karsimaan väärät maneerit ja asenteet.

[Timo Hyvönen 208]

Monet viime vuosien onnettomuudet ovat tapahtuneet ultrakeveille koneille.

 

Huoh. Tsekkaa tilastot. Enemmän niitä muille koneille sattuu, tänä vuonna lentokoneille 2, purtsikoille 1 ja ultrille 1. Erityisesti on tietenkin syytä huomata, että kaikki viime vuosien ultraonnettomuudet ovat sattuneet kokeneille lentäjille, useimmilla taustallaan PPL.

 

Harmittavia kaikki mutta keskitytään nyt kokonaisuuteen. Heinäkuussa muuten hukkui 8 ihmistä (ihan vaan skaalauksen tueksi, vähättelemättä).

 

t. Timo

[Sami Myllymäki 1]

Harmittavia kaikki mutta keskitytään nyt kokonaisuuteen. Heinäkuussa muuten hukkui 8 ihmistä (ihan vaan skaalauksen tueksi, vähättelemättä).

 

Heinäkuussa hukkui pikkuisen enemmän, 31 ihmistä. Tänä vuonna hukkunut jo yli 100...

 

http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot/hukkumiset_2014

 

Edit: tieliikenteessä kesäkuussa kuoli 25 ihmistä ja 544 loukkaantui.

http://tilastokeskus.fi/til/ton/

 

 

[Tauno Hermola 113]

Edit: tieliikenteessä kesäkuussa kuoli 25 ihmistä ja 544 loukkaantui.

http://tilastokeskus.fi/til/ton/

 

Ja ilma-aluksia Suomessa on rekisterissä kaikkiaan n. 1500 ja yksistään henkilöautoja yli 2 miljoonaa. Tieliikenteessä kaikkiaan menehtyy Suomessa alle 300 ihmistä vuodessa. Jos riski (pienkone)ilmailussa olisi sama, yksi ihmishenki menetettäisiin keskimäärin joka viides vuosi. Kaikki hyvin?

 

(Parempi vertailuperuste kuin liikennevälineiden määrä, olisi varmaan liikennesuorite, mutta tunnetusti pienkoneilmailun liikennesuoritetta ei seurata Suomessa.)

[Jaakko Männistö 271]

Huoh. Tsekkaa tilastot. Enemmän niitä muille koneille sattuu, tänä vuonna lentokoneille 2, purtsikoille 1 ja ultrille 1. Erityisesti on tietenkin syytä huomata, että kaikki viime vuosien ultraonnettomuudet ovat sattuneet kokeneille lentäjille, useimmilla taustallaan PPL. 

t. Timo

Huoh..joo. Taasko tämä menee tähän? Muista vain,että ultrakaputit,vakavatkaan eivät läheskään aina kirjaudu minnekään.OTK ei tutki niitä välttämättä,jos ei ollut henkilövahinkoja.Voisin kertoa muutamasta pahasta kaputista,joita ei tilastoitu,ei julkistettu,ei edes paikallislehdessä,koska ei henkilövahinkoa sattunut,tuli vain takkapuita,...vaan enpä kerro. Ja näissä muuten ei sattunut olemaan PPL pilotti.

[Jussi Frisk 2]

Vaikka viranomaisella ei olisi velvollisuutta tai halua seurata ultraonnettomuuksia, kyllä me ultrakoulutuksen puolella yritämme parhaamme. Seuraamme mahdollisimman tarkasti kaikki tapahtumat ja insidentit, mutta joku voi tietysti jäädä joskus piiloon. Jos oikeasti tiedät jotain tietämisen arvoista, kerro se ilmoille (vaikka yv.), sillä vain tiedossa olevista tapahtumista voidaan ottaa oppia.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä tilastossa on kaikki vakavat ultraonnettomuudet tällä vuosituhannella, joissa on kuollut tai loukkaantunut henkilö. Näistä pyritään tietysti saamaan ohjausta sekä perus- mutta ennen kaikkea lentävän harrastajakunnan jatkokulutukseen. Huomiota herättää, että yli puolet onnettomuuksista on sattunut vesikoneille, vaikka niitä on koko kalustosta alle 10 %.

 

Toinen huomion arvoinen seikka on, että lähes kaikki onnettomuudet ovat sattuneet yksityisomisteisille koneille. Kerhojen koneille ei käytännössä tunnun onnettomuuksia sattuvan, mikä on myös meidän kerhon oman kaluston havainto. Viime vuosina olemme lentäneet yhä enemmän yhä vähemmillä sattumuksilla. Tästä havainnosta Trafi käyttää nimitystä "Ahvenlammen pojat".

 

Totta hemmetistä ihmishenkiä vaativat onnettomuudet ovat vakavia ja ainakin meillä lajiryhmän sisällä niihin yritetään kaikin mahdollisin keinoin puuttua (sakkausvaroittimia on jo kokeiltu tänä vuonna). V. 2009 jälkeen kehitys on ollut huonoa (pl. 2011). Tämä vuosi eteni ultrille hyvin tähän asti. Vaikeinta on päästä vaikuttamaan siihen harrastajakuntaan, joka ei toimi kerhoissa, eikä muuten osaa huolestua omasta osaamisestaan. Välttämättä aktiivisimmalle osalle annettu lisäkoulutus ei paranna heikoimmassa tilanteessa olevien lentäjien turvallisuutta. Toivottavasti Trafi saa jo ensi vuoden alkuun voimaan vaatimuksen jokaisen lupakirjan haltijan koulutustarkastusvaatimuksesta, jota odotimme jo tälle vuodelle.

 

Jussi

[Timo Hyvönen 208]

Heinäkuussa hukkui pikkuisen enemmän, 31 ihmistä. Tänä vuonna hukkunut jo yli 100...

Sorry se taisi olla viime viikonloppu kun hukkui 8. Tehdään tästä oma ketjunsa, vaikkapa

 

t. Timo

[Jaakko Männistö 271]

Vaikka viranomaisella ei olisi velvollisuutta tai halua seurata ultraonnettomuuksia, kyllä me ultrakoulutuksen puolella yritämme parhaamme. Seuraamme mahdollisimman tarkasti kaikki tapahtumat ja insidentit, mutta joku voi tietysti jäädä joskus piiloon. Jos oikeasti tiedät jotain tietämisen arvoista, kerro se ilmoille (vaikka yv.), sillä vain tiedossa olevista tapahtumista voidaan ottaa oppia.

 

Luin listasi läpi.Siellä on puutteita.Mutta niin taitaa olla listoissa yleensäkin.En kuitenkaan kerro,en edes yyveenä,en.Haluan pysyä väleissä joka suuntaan,ei muuta.

EDIT: Tarkoitan nimenomaan pahoja kaputteja joissa ei sattunut onneksi kuitenkaan henkilövahinkoja,"vain" kone tuhoutui.

[Jussi Frisk 2]

Olen seurannut jokaisen näistä onnettomuuksista ja vuosista ihan henkilökohtaisesti. Teen virheitä, mutta tässä listassa en ole vuosiin löytänyt puutteita. Pienet tapahtumat on jätetty pois tästä yhteenvetolistasta siksi, ettei niillä ole ollut suurempaa seurausta eikä merkitystä. Isompi lista kerää tiedon pienemmistäkin tapahtumista. Tiedän, että jotain pientä on voinut tapahtua piilossa kaikkien katseilta, mutta ne ovat vähäisempiä määrältään ja merkitykseltään. Koko Suomen harrastajakunnan kautta tieto kulkee melko hyvin.

 

Kuitenkin lopulta merkitystä yleisellä tasolla on vain tapahtumilla, joissa henkilöt ovat saaneet vahinkoa. Kalustovauriot merkitsevät vain sen kautta, että niiden voidaan joskus ennakoivan vakavia tapahtumia. ja niillä voidaan suunnata koulutus- ja tarkastustoimia.

 

Koska et kerro "tietojasi", ei niillä ole mitään näyttöarvoa. Väitteitä kuulemme joka päivä, mutta vain faktoilla on arvoa, jos oikeasti tähdätään lentoturvallisuuteen. Sorry, mutta et tullut noteeratuksi. Etkä ole selvästi halukas osallistumaan lentoturvallisuuden kehittämiseen meidän muiden mukana.

 

Jussi

[Sami Mäntyharju 12]

Kiitoksia Jussille hyvästä listasta Juurikin tuo että lähes kaikki onnettomuudet sattuvat yksityisessä käytössä oleville koneille, olisi syytä kaikkien tiedostaa kun aletaan lajia mollaamaan. Kerhoissa yritämme parhaamme mukaan ihmisiä valistaa ja kouluttaa, me harvat aktiivit käytämme paljon aikaa ja vaivaa turvallisuuden eteen. Sen vuoksi ei tunnu kovin reilulta kun kaikki loka suunnataan koko lajiin ja vastuuta sysätään kerhoille. Miten koulutat yksityisiä koneenomistajia elleivät he itse sitä halua? Siksi tuo pakollinen kertauskoulutus määrävälein (ja ramppitarkastukset) on ainut keino millä ongelmaan voi oikeasti puuttua.

 

Yksi tärkeä parametri tuosta listasta mielestäni vielä puuttuu: päällikön lentokokemus ja muut lupakirjat. Se antaisi myös hieman osviittaa siitä mihin turvallisuustyötä pitäisi paremmin kohdistaa.

[Eerik Kiskonen 5]

Säät saattaa olla siinä ja siinä kintaalla,max.painot lasketaan rukkastuntumalla ym.ym. Ikävä kyllä,ehkä näin käy useimmin omistuskoneitten kohdalla.Kerhon kalustolla toimittaessa ei kuitenkaan olla täysin yksin,vaan huomioitava on jollain tavalla muutkin samalla koneella lentävät ja näin edesottamuksista tulee pakostakin hallitumpia ja harkitumpia.

 

Tätä en ihan allekirjottaisi kyllä. Ei se kerhotoiminta lopulta hommasta paljoa turvallisempaa tee edesottamusten suhteen. Ei kukaan muu kuin pilotti niitä koneen painoja tai säitä katsele kerhon koneella lentäessäkin, yksin siellä kentällä yleensä on. Se mitä kerhotoiminta kyllä tuo mukanaan on kuppilatiimaa, ja ehkä yhden kaverin "tää ei nyt mennyt vahvasti" virhepäätös ja läheltäpiti-tilanne muille kerrottuna auttavat seuraavaa kaveria välttämään saman mokan tai ainakin vaikuttavat osana sen seuraavan kaverin päätöksiin.

 

Lopulta muuten noista rukkastuntumalla lasketuista painoista ja marginaalisäistä puhutaan paljon onnettomuussyinä, mutta ne taitavat nykyisin olla hyvin harvoin oikeasti onnettomuuden aiheuttajina. Ehkä se puhuminen on sitten mennyt perille. Ei mulle ainakaan nyt tule mieleen ainuttakaan viime vuosien onnettomuutta jossa yleisilmailukoneen ylipaino olisi ollut merkittävä tekijä. Säiden aiheuttamia pari (Cessna lumimyrskyssä, Piperin jäätynyt kaasari jossain), mutta niissä on sitten ollut oikeasti huono keli talviaikaan eikä kesäinen marginaali-VFR.

[Jussi Frisk 2]

Olen aika paljon samaa mieltä Ismo Aaltosen arviosta, että sakkausten osallisuus on aika suuri viime vuosien ultraonnettomuuksissa. Tässä on kevyt otanta sellaisista viime vuosien vakavista onnettomuuksista (kuolleita tai vakavasti loukkaantuneita), missä on syytä epäillä, että kone on sakannut ja sakkauksella on ollut suora merkitys onnettomuuden syntyyn. Näiden lisäksi on liuta tapauksia ihan tuoreestakin historiasta, missä kone on päästetty sakkaamaan, mutta siitä ei seurannut henkilövahinkoja.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tilastoista on vaikea tehdä analyysiä ultraonnettomuuksien yhteisistä nimittäjistä, koska tapahtumia on tilastojen näkökannalta vähän. Näyttää siltä, että on vain kolme yli muiden nousevaa yhdistävää tekijää: vesikonevarustus, yksityisomistus ja sakkaus onnettomuustekijänä.

 

Jussi

[Juha Lampi 275]

Otetaan vielä yksi taulukko, jonka 2010 Safe Pilot koulutusohjelmaamme varten pihistin OTKESin tuoreesta turvallisuusselvityksestä. Taulukkoon oli koottu onnettomuuksien SHELL-analyysi ja nostettu esiin merkitsevimmät syyt.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Pekka Suuronen 120]

Tässä on Espoossa ilmestyvän Länsiväylän uutiskirjoitus Sea-Max-turmasta (ei siis pääkirjoitus).

 

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/230431-espoon-lentoturman-syy-valkenee-toistuu-murheellisen-usein

 

Mielestäni juttu on ihan asiallinen. Mutta niinpä haastateltavana olikin Ismo Aaltonen.