Harrasteilmailijan kielitaidosta...

[Markku Koponen 61]

Amstearikin pidetään (kai britit) kamalana paikkana,mutta ei se ole muuta kuin aika napakkaa kennonjohtoa,ja sattuneesta syystäkin     .täytyy vain tietää mitä ne saattaa ehdottaa ja varautua siihen.   et välttämättä laskeudukaan sille radalle jota lähestyit,eli kentän rullauskartta on parempi olla mielessä.selvityksiä tulee aika nopeaan tahtiin.en viitsi kertoa enempää...arvatkoon jokainen.     Sen voin kertoa,että herra Jeppesenin lehdykäisistä jäi pitkäksi aikaa sätkäpaperia,suvullekin käyttää...

 

Amsterissa sitä rullausmatkaa on tosiaan joskus aika runsaasti...Muuten, vieläkö nykyään mr. Jeppesen tekee paperiversiona karttoja isoihin mappeihin?

[Tuomas Kuosmanen 51]

Amsterissa sitä rullausmatkaa on tosiaan joskus aika runsaasti...Muuten, vieläkö nykyään mr. Jeppesen tekee paperiversiona karttoja isoihin mappeihin?

 

Tekee se niitäkin kai, mutta kyllähän noi on jossain ipadissa varmaan käytännössä useammin.

 

//T

[Juha Pesu 15]

 

Vaikka suomalainen aksentti on sieltä hankalammasta päästä useimmille natiiveille...

 

 

Tarkoitatko, että äidinkielenään englantia puhuvien on erityisen vaikea ymmärtää suomalaisella aksentilla puhuttua englantia?

 

Jos suomalaisella on vaikeuksia tulla ymmmärretyksi englanniksi, kyse lienee yleisestä englannin osaamisen huonoudesta, ei suomalaisesta ääntämisestä. Suomalaisten englannin ääntäminen paranee kovaa vauhtia kielitaitomme paranemisen myötä, meillä ei ole minun korvieni kuulemana samanlaista taipumusta ääntää englantia oman kielen tapaan kuin vaikka ranskalaisilla ja ruotsalaisilla. On tietysti vaikea paljaskielisenä ja -korvaisena suomalaisena objektiivisesti arvioida asiaa, siksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä Mikko tarkoitti, oletko natiivina englanninkielisenä tosiaan kokenut vaikeaksi saada selvää suomalaisten englannista, tai käytännössä nähnyt muilla sellaisia ongelmia olevan?

 

Olen itse sukupolvea, jolle ei ammennettu koulussa rohkeutta käyttää kielitaitoa käytännössä, mutta luultavasti opetus on parantunut, kun nykynuoriso tuntuu olevan paljon valmiimpaa hyödyntämään kielitaitoaan kuin me vanhukset (paitsi "pakkoruotsin" osalta ei taida mikään olla muuttunut).

 

Mutta mitä varsinaiseen keskustelunaiheeseen tulee, kuulostaa ihan pölhöltä, ettei Suomessa puhuttaisi suomea lennonjohdossa. Ei mene läpi tuommoinen idea, eikä pidä mennä.

 

Sinänsä kansainvälisessä, vilkkaassa liikenteessä olisi hyvin toivottavaa, että kaikki pyrkisivät käyttämään englantia. Parantaisi turvallisuutta ja tilannetietoisuutta, jos ymmärtäisimme toisiamme, tai ainakin olen käytännössä huomannut, että vaikeuttaa tilannetietoisuutta ja asioiden ennakoimista, kun ei ymmärrä, mitä jaksolla puhutaan esimerkiksi Venäjällä, Ranskassa tai Espanjassa, kun radiojakso on täynnä pölinää kansallisella kielellä, ja liikenne on vilkasta.

 

Suomesta löytyy yksi lentokenttä, jossa on hyvin perusteltua, että kaikki käyttävät Englantia, EFHK, mutta kaikilla muilla kentillä suurin osa radiojakson käyttäjistä puhuu ykkköskielenään kansallista kieltämme, kyllä silloin lennonjohtopalveluakin pitää saada kansallisella kielellä.

[Pentti Köylijärvi 42]

Tarkoitatko, että äidinkielenään englantia puhuvien on erityisen vaikea ymmärtää suomalaisella aksentilla puhuttua englantia?

...

Mutta mitä varsinaiseen keskustelunaiheeseen tulee, kuulostaa ihan pölhöltä, ettei Suomessa puhuttaisi suomea lennonjohdossa. Ei mene läpi tuommoinen idea, eikä pidä mennä.

...

 

Kyllä minäkin olen natiiveilta englanninpuhujilta kuullut, että suomalaisten englanti on usein vaikeaa seurata ja ymmärtää, koska tasapaksu intonaatiomme, paino väärällä tavulla - aina ensimmäisellä - ja muutamat vakioääntämysvirheemme ovat ne ymmärtämisvaikeuksien lähteet. Sensijaan monet ei natiivit ovat taas sanoneet suomalaisen aksentin ymmärtämisen olevan suhteellisen helppoa.

 

Tuohon toiseen lainaukseeni, jos muistan oikein niin mm. Hollannissa yleisilmailu käyttää radioliikenteessä pääasiassa englantia. Tällainen kuva minulle aikanaan jäi mm. Lelystadin ja Hilversumin kentillä.

 

 

[Jaakko Männistö 268]

Kyllä minäkin olen natiiveilta englanninpuhujilta kuullut, että suomalaisten englanti on usein vaikeaa seurata ja ymmärtää, koska tasapaksu intonaatiomme, paino väärällä tavulla -

No eipä tarvi kun kuunnella komissaari O.Rehnin rautakankienglantia,niin voi kyllä hyvin yhtyä edelliseen.Että mitäs me monet tavikset oikein puhutaankaan...

[Juha Pesu 15]

tasapaksu intonaatiomme, paino väärällä tavulla - aina ensimmäisellä - ja muutamat vakioääntämysvirheemme ovat ne ymmärtämisvaikeuksien lähteet.

 

Voi hyvin olla, että suomalaiskorvani eivät tunnista englannin ääntämyksemme huonoutta, kun heimoveljet ja -sisaret puhuvat yhtä "kauniin virheettömällä" suomalaisaksentilla kuin itsekin sönkötän. Toki on niitä, joiden ääntämys kuulostaa hyvin voimakkaan suomalaiselta tankeroinnilta minunkin korviini, olen itse pähkäillyt kysymyksen olevan niiden puhujien jonkinlaisesta nuottikorvan puutteesta, eikä niinkään suomalaisuudesta. Kuitenkin hekin tulevat ymmärretyksi, kunhan panevat suunnilleen oikeat sanat suunnilleen oikeaan järjestykseen suunnilleen loogisella tavalla ja puhuvat vain rohkeasti, ymmärränhän itsekin ulkomaalaisten puhumaa suomea samoilla ehdoilla.

 

Sen, mitä olen maailmalla itse pyörinyt ja englanninkielisten ihmisten kanssa keskustellut, olen saanut lähinnä kehuja siitä, miten hyvin me "skandinaavit" (joihin lukevat tyypillisesti meidät suomalaisetkin) puhumme englantia. Ja siis edelleenkin elän siinä uskossa, että suomalaisen puhuman englannin nuotti paranee sen myötä, kun kieltä opimme ja käytämme enemmän, suunnilleen tasatahtia sanavaraston kasvun kanssa, ja että nuorempi sukupolvi puhuu selvästi kauniimmalla nuotilla kuin vanhemmat. Englantia tunkee suomalaisten korviin nykyään niin paljon joka puolella, että ihmehän se on, jos ei yhtään tartu.

 

Oli miten oli, kyllä Suomessa pitää suomeksi pärjätä ilmaliikenteessä. Ja kieliä oppii käyttämään tehokkaimmin, kun niitä oikeasti käyttää, siispä rohkeasti vain opettelemaan ja käyttämään myös englanninkielistä radiofraseologiaa, suomeen voi suomalaislennonjohtajien kanssa vaihtaa lennosta, jos käy niin, ettei ymmärrys tai ilmaisuvoima jossain kohtaa riitä ulkomaankielellä.

[Pentti Köylijärvi 42]

 

Suomalaisella aksentilla ja aksentillakin on eronsa. Parilla vanhemmalla työkaverillani oli (minusta) kummallakin aika kauhea englannin aksentti ja puhetapa ja kuulosti hyvin samalta. Näistä toista natiivit ymmärsivät hyvin, toista aika huonpsti. Eka oli oppinut englantinsa mentyään lähes ummikkona 80 -luvun alussa Australiaan muutamaksi vuodeksi, toinen oli opetellut englantinsa samoihin aikoihin työnantajan kielistudiossa. Natiivien kanssa sönköttämistä kannattaa tehdä aina kun vain mahdollista.

 

Kannustan Juhan lailla käyttämään ilmailussa englantia, koska harjoitus tekee mestarin, ja on se englantina kuitenkin sen verran helppoa että riski mennä metsään on kohtuullisen pieni. Ja sitten pitää vain kysyä jos ei ymmärtänyt. Se toki suomalaiselle on lähes mahdoton tehtävä  

 

 

[Hannu Kultalahti 0]

Tässähän voisi heittää hiukan asiaa kouluttajien niskaan -eli kun kone alkaa olla käsissä,siirrytään kokeilemaan liikennettä englanniksi. Niitä fraaseja on kuitenkin aika vähän.

[Mikko Tuomi 416]

Tarkoitatko, että äidinkielenään englantia puhuvien on erityisen vaikea ymmärtää suomalaisella aksentilla puhuttua englantia?

 

Jos suomalaisella on vaikeuksia tulla ymmmärretyksi englanniksi, kyse lienee yleisestä englannin osaamisen huonoudesta, ei suomalaisesta ääntämisestä. Suomalaisten englannin ääntäminen paranee kovaa vauhtia kielitaitomme paranemisen myötä, meillä ei ole minun korvieni kuulemana samanlaista taipumusta ääntää englantia oman kielen tapaan kuin vaikka ranskalaisilla ja ruotsalaisilla. On tietysti vaikea paljaskielisenä ja -korvaisena suomalaisena objektiivisesti arvioida asiaa, siksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä Mikko tarkoitti, oletko natiivina englanninkielisenä tosiaan kokenut vaikeaksi saada selvää suomalaisten englannista, tai käytännössä nähnyt muilla sellaisia ongelmia olevan?

 

 

 

Juuri tätä tarkoitan.

 

Suomalaisten intonaatio eroaa täysin natiivien puhujien painotuksesta. Näillä painotuksilla on iso vaikutus siihen, miten sinua ymmärretään.

Suomalaisen on "helppo" ymmärtää samanlaisella painotuksella puhuvaa, ja taas tiettyjä "natiivi"aksentteja tosi vaikeaa. Näitä on joskus hauska verrata. Vaimoni(jenkki) ei ymmärrä esim. Liverpoolin aksenttia juuri sanaakaan, vaikka se ei ole suinkaan itselle sieltä vaikeimmasta päästä. Samoin minun korvaani selvä "mikahäkkis"-englanti on aivan sujuvaa, hänelle se menee täysin ohi. Useimmiten valitus on juuri ne väärät painotukset.

 

Esim paksu ranska on kuulemma paljon helpompaa ymmärtää. Painotukset ovat lähempänä sitä natiivia englantia.

 

Mielenkiintoinen aihe kaikenkaikkiaan.

 

 

[Hanna Räihä 6]

Mjoo, monella suomi on ihmeen tönkköä ja epäselvää. Ja meidän koulujärjestelmä ei kyllä kovasti tue sitä ääntämystä ja puheentuottoa. Hämmästyn edelleen siitä, miten paljon oma 12-vuotias osaa englantia enemmän kuin itse siinä iässä osasi. Taannoin otti sujuvasti osaa keskusteluun saunassa, jota käytiin englanniksi, osapuolina suomalainen, suomenruotsalainen ja ruotsalainen. Toisaalta, sitä tulee ihan joka tuutista ja ainakin mun on ollut helppo omaksua kieliä kuullessani niitä.

 

Hilpeää oli viime kesänä kun jouduin keskelle kiistaa, jota kävivät britti ja jenkki, ja jotka väittelivät onko mun aksentti britti- vai jenkkiaksentti....    Kieltämättä aika hilpeä tilanne, mutta olen huomannut oman aksenttini muuttuvan sen mukaan keskustelenko britin vai ameriikkalaisen kanssa.

[Antti Laukkanen 15]

Suomienglannin aksentti lähtee kahdesta tekijästä, joita ei ainakaan minulle ole ikinä edes mainittu erilaisten oppilaitosten englannintunneilla. Niillä on kuitenkin tullut istutuksi aika monella tasolla. Ensimmäinen on painotus, eli paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla. Tähän lienee tosin tulossa muutos ainakin nykylaulajien fraseerausta kuunneltaessa. Kuunnelkaapa esim. kuinka monta kertaa Kaija Koo onnistuu saamaan painon oikeaan paikkaan 

 

Toinen on se seikka, että suomalainen tavuttaa luonnostaan englantia suomalaisittain, koska hänelle ei yritetäkään opettaa asiaa. Poikkeuksena em. tekstiin tästä muisti lukion englanninopettaja mainita säännöllisesti, että älkää yrittäkö tavuttaa aineissa, kun tavutatte kuitenkin väärin. Tämän asian osittainenkin oivaltaminen voi olla kelpo askel kohti parempaa ääntämistä.

 

Vanhemmalle kansalle on vielä syystä tai toisesta taidettu kouluttaa käyttämään suomalaisia tuplakonsonantteja siellä minne ne eivät kuulu. Niinku inttöneissönäl (jossa toinen perusmoka on ihan tarkoituksella).

 

Kaikesta huolimatta kielitaitoarvioinnit ja niiden pohjalta tehtävät uusintavaatimukset ovat mielestäni edelleen syvältä hanurista eivätkä tasan varmaan paranna kenenkään kielellisiä valmiuksia. Onpahan pari paikkaa lisää, minne saa rahansa kylvää.

 

-A-

 

PS. En ole pitkään aikaan nillittänyt itse-pronominin käytöstä minä-persoonaproniminin sijaan, joten hämmästelenpä vaihtelun vuoksi. Mistä ihmeestä tulee tuo Hannankin edellä käyttämä tapa puhua itsestään itsenä ja vieläpä kolmannessa persoonassa...? 

[Hanna Räihä 6]

piti oikein käydä katsomassa, mitä tuli kirjoitettua ja niihän siellä se itse-kummittelee.

 

En tiedä mistä tulee, liekö joku murrejuttu? 

[Mikko Tuomi 416]

Itsehän en tästä piittaa

 

 

[Janne Karjanlahti 1]

Uskallan luulla että maasta löytyy harraste-/yleisilmailijoita, jotka ovat yhteydessä lennonjohtopalveluihin vain kun on pakko - ja jopa suunnittelevat lentojansa niin ettei tarvitse kenellekään raportoida mitään.  Jos tähän liitetään se että radiosta kuuluu vain englantia ja sinne pitää puhua vain englantia, motivaatio ahvenlammen kiertelyyn senkun kasvaa.  Kokonaisvaikutuksena ei-ammattilaisten toimintarutiinit johdetussa ilmatilassa heikkenvät ja ilmailuturvallisuus samoin.  

 

Voi kuule... meitä on paljon tällaisia harrastajia. Oikeastaan lähes kaikki tuntemani ilmailijat toimivat näin. Lento suunnitellaan pitkälle sen mukaan kuinka torni on kiinni, ettei vaan tarvitse puhua edes suomea radioon lennonjohdon kanssa. Toki moni ei kehtaa sitä omalla nimellään FF:ssä tunnustaa... Itse lennän tällä hetkellä vain muutamia kymmeniä tunteja vuodessa, ja täytyy sanoa että siitä on varmaan 5 vuotta kun edellisen kerran lensin johdetussa. Ihan hirveästi sinne ei ole poltetta edes mennä. Eli kyllä meitä on paljon, varsinkin kauempana pääkaupunkiseudulta.

 

Turha silti liittää tähän mitään "Ahvenlammin poikien" leimaa. Mulle lentäminen on vastaava kokemus kuin vaikka pilkille meno, en halua ketään "olan yli" kurkkimaan, enkä mitään aikataulua mikä mukaan pitäisi mennä. No, toiminta-aika ja auringon lasku täytyy sentään ottaa huomioon. Mutta ajatus englannin puhumisesta radioon, vieläpä jonkun ei-suomalaisen lennonjohtajan kanssa ei välttämättä herätä riemun kiljahduksia...

 

Olisi toivottavaa että yleis- ja harrasteilmailijat näkisivät lennonjohtopalveluiden olevan hyvä ja positiivinen osa harrastusta / ilmailua sen sijaan että siihen liitetään isoveliassosiaatioita.

 

Riipuu aivan mitä siltä harrastukseltaan hakee. Lennonjohtopalvelut on hyvä asia silloin kun niitä tarvitsee, mutta toisaalta on taas todella hienoa saada (vielä?) lentää myös kokonaan ilman niitä.

 

-Janne

[Erkki Pulkkinen 0]

Lensin tänään ilman headsettejä noin tunnin ajan, toki kuuntelin liikennettä kattokaiuttimesta. Vaikka olikin sellainen "aito olo", niin väitän, että kuulokkeilla ymmärtää paremmin kielellisesti epäselvät sanomat.

[Jaakko Männistö 268]

Lensin tänään ilman headsettejä noin tunnin ajan, toki kuuntelin liikennettä kattokaiuttimesta. Vaikka olikin sellainen "aito olo", niin väitän, että kuulokkeilla ymmärtää paremmin kielellisesti epäselvät sanomat.

Joskus pysähdyn ihmettelemään,kuinka yleensä tuo radiopuhelinliikenne oli mahdollista jossain mopocessnan kabiinissa -70-80 luvulla,välineinä käsimikki ja kattokaiutin(joskus rämiseväkin),cherokee ja jenkki olivat sentään hivenen hiljaisempia.Vaan eipä sitä headsettejä osannut kaivatakaan,kun ei niitä juuri muillakaan ollut.Ja niin...hyvin pärjättiin!

[Hannu Kultalahti 0]

Ehkä Mopon kanssa oli niin kädet täynnä töitä ettei ehtinyt huomata huonoa kuuluvuutta... -no,sain tässä taannoin sapiskaa jenkeistä asti kielitaidostani,toisella foorumilla. Minusta tässä pätee ajatus että kerro miten osaat,kyllä se vastapuoli poimii sen olennaisen sieltä. Samassa veneessä kun ollaan.  Engliskaa kannattaa harjoitella vaikka huvin vuoksi kotikentillä,ei se käyttösanasto niin kummoisen suuri ole. Tottuu käyttämään,jos vaikka joskus tekisi mieli muuallekin.