Rauta ja petrooli 2014

[Pekka Suuronen 120]

...Riihimäellä 14.9.2014. Seuraavassa huonoja pokkarikuvia.

 

Matkaan lähdettiin asiaakuuluvan arvokkaalla laitteella eli "Hotellilla". Vanha Lady odottaa matkustajia Malmin usvaisessa aamussa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/DC-yhdistys

 

[ attachment removed / expired ]

 

Perillä Hyvinkäällä kiinnostuneita vastaanottajia oli leegio. Näytti hurjalta kun yleisö pääsi puikkelehtimaan platalla ja väisteli rullaavan DC-3:n potkureita.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Hyvinkäältä matkattiin Riihimäellä asiaankuuluvalla pelillä. Kutter-Scania 111 vm 1977. Autolla oli ajettu vain 838.000 km mikä on linja-autolle todella vähän.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kutter_%28yritys%29

 

[ attachment removed / expired ]

 

Suomessa on tiettävästi ainoastaan kaksi toimivaa Stirling-moottoria. Ne molemmat olivat Riihimäellä ja molemmat kävivät. Hiljaista ja sivistynyttä voimaa mutta ei paljon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori

 

[ attachment removed / expired ]

 

Voiman puute ilmeisesti rupesi häiritsemään tämä harmaan Fergun omistajaa, alkuperäisessä kun oli 24 hv. No mitämaks, laitetaan bensa-V8 ja peltipakosarjat, niin riittää sekä ääntä että voimaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Aika uskomatonta, mutta tässä on Mercedes-Benz 540K vm 1939. K niin kuin Kompressor eli Roots-ahdin. Suora kahdeksikko. Vieressä oleva punainen M-B 300 kuuluu samalle omistajalle.

Edit 16.9.2014: Lisätty Mersun vuosimalli

http://en.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_540K

http://en.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_Type_300

 

[ attachment removed / expired ]

 

Mersu on nelipaikkainen cabriolet. Tässä sisustaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Pokkari ei ole se oikea kuvauslaite maasta-ilmaan kuvauksiin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Timo Koski 141]

Hyvinkäältä matkattiin Riihimäellä asiaankuuluvalla pelillä. Kutter-Scania 111 vm 1977. Autolla oli ajettu vain 838.000 km mikä on linja-autolle todella vähän.

Alkaakohan tässä tulla vanhaksi, kun teinivuosien ajan bussi on museokalustoa? En yhtään muista tarkemmin bussien malleja, kun ei juuri kiinnostanut, mutta vuosien 1975-82 välissä aamulla yleensä Satakunnan tuon värisellä bussilla menin keskikouluun ja lukioon, iltapäivisin sopi eri liikennöitsijän vuoro aikatauluihin. Silloin vielä kulki jopa ehkä 3-5 vuoroa aamuin illoin noin tunnin välein, nyt taitaa tuokin määrä olla puolittunut. Yhtä kuskia kutsuttiin "lippukiristäjäksi", hän kun pyysi meitä näyttämään pahvisen koululaislipun aina, vaikka oltiin vuosikausia siinä kuljettu. Ja sama kuski ajoi kerran 200m ennen tienpäätäni ojaan talvella, sinne se bussi mössähti ojaan 45 astetta kyljelleen, kuin hidastetussa filmissä sitä katselin. Vauhtia ei ollut nimeksikään, iso kallistus tiessä ja pääkallokeli veti ensin perän isoon ojaan ja nokan sitten. Olisi pitänyt olla enemmän vauhtia . Oja oli täynnä lunta, joten vahingot oli henkisiä vain, kuskille nekin. Tuskin pääosin teininuorisosta koostuva matkustajaporukka tykkäsi kyttyrää, kun koulusta myöhästyivät. Sitten se kuski tuli meiltä soittamaan(nuoriso-osastolle tiedoksi, ei ollut kännyjä joskus ennen vanhaan ) varikolle, Säkylään tai Raumalle ehkä, että näin kävi. Kyllä sitten joskus parin tunnin päästä korvaava bussikin tuli, ehdittiin vielä ruokatunniksi kouluun .

[Mikko Suokas 1]

Alkaakohan tässä tulla vanhaksi, kun teinivuosien ajan bussi on museokalustoa? En yhtään muista tarkemmin bussien malleja, kun ei juuri kiinnostanut, mutta vuosien 1975-82 välissä aamulla yleensä Satakunnan tuon värisellä bussilla menin keskikouluun ja lukioon, iltapäivisin sopi eri liikennöitsijän vuoro aikatauluihin.

 

Saman näköisellä ja saman värisellä bussilla tein itsekin koulumatkoja noina samoina vuosina, mutta liikennöitsijän nimi oli V. Ventoniemi. Autojen värityskaavio lähes sama. Ventoniemellä oli käytössään pääasiassa Scania- ja Volvo-kalustoa, molemmat merkit samanlaisilla Kutterin koreilla. Tuohon aikaan bussin merkin tunsi äänestä, noissa Scanioissa oli kaunis "laulava" ääni, joka oli selvästi voimansiirrosta peräisin. Samanlainen ääni lähtee suorahampaisista vaihteistoista, joita Kanikoissa tuskin kuitenkaan oli. Olipa Ventoniemellä tosin 70-luvun lopussa vielä jostakin 60-luvulta peräisin ollut Scania-Vabis, jossa oli myös se sama Scanioille tyypillinen ääni ja jonka vaihteistoa nuoremmat kuskit joskus rusauttelivat vaihtaessaan. Synkronoimaton laatikko vaiko loppuunkulunut synkronointi? Niin, ja sitten oli takatuuppari-Scania V8-moottorilla! Siinäkin sisätiloissa hallitsevana äänenä se voimansiirron miehekäs jurina.

 

Volvoissa oli paljon karumpi ääni.

 

Uusi vuosikymmen toi sitten uutta kalustoa, jonka myötä osa bussimatkustamisen tunnelmasta hiipui.

 

t. Mikko

[Timo Koski 141]

Sitten muistuu mieleen jokin (luultavasti vanhempi??)bussityyppi, jossa oli sellainen suuri penkkimäinen koroke edessä keskellä ja oikealla 1 (tai 2) penkin tapaista istuinta. Mutta kun usein oli bussi tupaten täynnä, niin siinä korokkeellakin istui helposti 5-6 koululaista helposti, osa taisi jo melkein olla jalat kuskin jaloissa. Ei ollut paljoa puhetta mistään turvavöistä yms vehkeistä. Kuitenkin ihan maaseutuajoa oli vauhdit. Sitten eräänä aamuna 25-30v myöhemmin yhtenä räntäsateisena aamuna kun töihin ajelin, oli yhden mäen alla kurvissa n 10-15min kodin ohi aikaisemmin mennyt bussi aivan kyljellään penkalla. Siinä se oli pöpelikön reunassa 1m tietä alempana lähes paljaalla maalla, ei sentään silloin enää ollut paljon vauhtia kun oli kellahtanut, eikä tainnut muistaakseni kenellekään mitään kummempaa käydä, mutta aineksia pahempaan oli paljon enemmän kuin tuossa aikaisemmassa tapauksessa.

[P. Juhani Hämäläinen 8]

... jossa oli sellainen suuri penkkimäinen koroke edessä keskellä...

 

Sehän oli moottorin suojakoppa! Suosikkipaikkani koulumatkoilla talvisin, aina lämmin istua.

[Timo Koski 141]

Sehän oli moottorin suojakoppa! Suosikkipaikkani koulumatkoilla talvisin, aina lämmin istua.

Niinhän se taisi olla molempia

[Jaakko Männistö 268]

Tulipa kerran koulukyydissä tilanne,kun tankkiin oli lurahtanut "kengurupensaa"(tai siis naftaa) ja tämä suojakoppa käännettiin ylös kesken matkan,no kuski pikesi kyntensä ja taas mentiin ja poikasakki oli saanut jännän ohjelmanumeron sillekin päivälle! Muuten kuskin työympäristössä "ergonomioineen"ei oikeastaan ollut juuri mitään yhteistä nykykalustolle,niin pelkistetyn asiallinen se oli.Tiedä sitten onko tuo nykyinen lähes"lentokone-ohjaamo" tarpeen sanelemaa,vaiko eri merkkien kilpavarustelun tulosta? Myös ulkopuoliset taustapeilit olivat reilusti miehen kämmenen kokoiset. Myöskään penkkejä ei oltu viillelty,eikä iskulauseita tai graffiteja näkynyt missään.

[Mikko Suokas 1]

Myöskään penkkejä ei oltu viillelty,eikä iskulauseita tai graffiteja näkynyt missään.

 

En tiedä, milloin olit bussikyydillä kulkeva koululainen, mutta kyllä jo 70-luvulla iskulauseita ja aforismeja näki bussien selkänojissa, ne oli vain kirjoitettu yleensä lyijykynällä. Yksi runomuotoon kirjoitettu on jäänyt pysyvästi mieleen, mutta on sen verran hävytön, etten sitä tohdi toistaa täällä. Nuo spraymaaligraffitit ovat tulleet myöhemmin, eikä niihin koskaan totu.

 

Sitten oli nämä kilvet "keskustelu kuljettajan kanssa kielletty" ja "siirtykää taaksepäin käytävällä" tjsp.

 

t.Mikko

[Tauno Hermola 113]

Tulipa kerran koulukyydissä tilanne,kun tankkiin oli lurahtanut "kengurupensaa"(tai siis naftaa) ja tämä suojakoppa käännettiin ylös kesken matkan,no kuski pikesi kyntensä ja taas mentiin ja poikasakki oli saanut jännän ohjelmanumeron sillekin päivälle!

 

Tulee tästä mieleen tapaus Turusta Helsinkiin kulkeneessa Pohjolan Liikenteen pikavuorossa: Jossain vaiheessa, kuitenkin jo melko lähellä Helsinkiä, 'kaasuvaijeri' katkesi. Ruiskutuspumppu oli kuitenkin niin lähellä kuljettajan paikkaa, että konekoppa auki kaasua pystyi painamaan ruiskutuspumpun kyljestä. Loppumatka tultiin sitten niin, että rahastajatyttö piti konekoppaa pystyssä ja kuski polki jalalla kaasua pumpun kyljestä .  Melu matkustamossa oli kyllä hiukka kova, mutta perille päästiin.