Helikopteriammattilentäjäksi

[Mikko Klemola 2]

Tulin justiinsa pankista. 45 000e laina irtoaa.

 

Uusi suunnitelma:

 

2016 tammikuussa alkavalle CPL integroidulle kurssille Northen Helicoptersille Göteborgiin. http://www.nheli.se/training/cpl-helicopter-integrated-course/

 

52 000e + joitain viranomaismaksuja.

 

Mun setä asuu melko lähellä tuossa, joten sieltä saan varmasti vinkkiä, löytyykö muijalle töitä, missä kannattaa asua jne. Eli suunnitelma että muutetaan muijan kanssa sinne --> hän työllistyy ja kustantaa asumisen. Itseä harmittaa se, että jos hänelle ei löydy oman alan töitä, niin joutuu tekemään "hanttihommia".. No sillä on lukion + amk paperit ja vuosi aikaa opetella ruotsia lisää. Paljon ehtii vielä tapahtua vuoden aikana..

 

 

Työn perässä olen valmis menemään minne tahansa, mutta tietysti yritän sieltä ruotsista saada töitä, ettei tarvitsisi muutella jatkuvasti. Mulle ei ole mikään ongelma aloittaa "pohjalta" siivoamalla kopterihallia, ajaa polttoainetta tms. Kunhan se vaan joskus sitten kantaisi kortensa kekoon, ja löytäisi itsensä puikoista.

 

Norjan EHC unohdin 120ke summan takia, ja uran alkuvaiheessa IR luvista ei taida olla hirveästi hyötyä (?) ja ne kyllä kerkeää hankkimaan sitten joskus.

 

Jos suomesta on valmistunut viimeksi 2010(?) pilotteja, eikä enää koulua ole niin sehän tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa voi olla paremmat saumat työllistyä? Ne jotka ei ole työllistyneet ovat varmaan uusissa ammateissa jo, ja toisilla alkaa ehkä ikää olla.

 

Mulla tulee kohta 22, joten olisin 24 kun olisi CPL taskussa. Se voisi olla hyvä ikä, on vähän kerennyt nähdä muutakin, mutta työvuosia on vielä edessä.

 

Otan myös vakuutuksen, joka kattaa terveysdentilan huonontumisen.

 

 

Tätä kaikkea ennen täytyy vielä käydä lentolääkärillä. Mulla on työterveys isolla yksityisellä asemalla, voikohan sieltä hankkia jotain, vai pitää kaikki testata lentolääkärillä?

 

 

Vähän kyllä jänskättää ajatus lähteä laina harteilla kohti tuntematonta. Mutta 45 000e summan kanssa pärjää vielä, jos käy kalpaten. Mutta en ala lykkään ja lykkän ja kohta on 30 mittarissa, ja taas lykkään.

 

Varmista koululta mitä kaikkea pakollista tuo koulusumma EI kata. Esimerkkinä tarkastuslentojen koneen vuokra, tarkastuslentäjän palkkio, viranomaiskulut. Kuuluuko ne vai ei? Yleensä ei. Onko jotain materiaaleja tai tarvikkeita (headsetit, lentohaalarit, kentolaukut, polvialustat, aurinkolasit yms.) mitä pitää hankkia. Kannattaa olla muutama tuhatlappunen näihin "yllätyksellisiin" kuluihin jossain saatavilla jos/kun tulee eteen.

 

Työterveydenhuollosta tuskin saat mitään lentospesifiä irti eli initial medical 1 tarkastus tehdään ilmailulääketieteen keskuksessa Meilahdessa (AeMC) tai nykyään myös lääkärikeskus Aavassa Vantaanportissa. Maksaa jotain 600+ €.

 

http://www.trafi.fi/ilmailu/ilmailulaaketiede/ilmailulaakarit_2

 

http://www.aava.fi/toimipiste/ilmailulaaketieteen-keskus

 

Muista että Loss of Licence vakuutusta et saa mistään tavallisista vakuutusyhtiöistä ja kannattaan olla sinne Colemontiin yhteydessä asiasta hyvissä ajoin että myöntääkö ne sitä edes sinulle. Voit myös kysyä koululta onko niillä koulutusajalle jotain ryhmävakuutuksia medicalin menetyksen varalle.

 

Selvitä myös saatko opintotukea (ja opintolainaa) opiskelujen ajalle Kelasta. Tämä ei välttämättä ole automaatio, mutta todennäköisesti voit saada. Todennäköisesti tarvitsee kaikennäköistä lippusta ja lappusta lähetellä Kelaan, mutta ei sitä kannata jättää nostamatta jos sen saa. Pääsee tuntipalkoille kyllä sen pienen jumpan kanssa.

 

 

[Mikko Tuomi 416]

Ja ennenkaikkea: tsemppia valitsemallasi tiella!

 

Kannattaa tosiaan tutustua ihan tarkasti mita hinta sisaltaa. Hinta on listattu 495000SEK, joka on lahempana 53000EUR nykykurssilla. Tarkkarit, lupakirjojen kirjoitukset sun muut ovat varmaan luokkaa pari tonnia. Lisaksi juuri nuo headsetit, haalarit, tarvittavat lisatunnit, ollaan varmaan jossain 60k korvilla kaikkinensa.

 

Tuollaisen velkataakan kanssa kylla parjaa, ei se maailmanloppu ole vaikka kaatuisi niskaan.

 

Jos Ruotsi ei suju, niin kai Englanti sujuu about taysin sujuvasti?

 

[Mikko Arapää 0]

Huomenta kaikille

 

Helitour Oy koulutti satoja siviilihelikopterilentäjiä (yksityis- ja ammattilentäjän lupakirjoja sekä erilaisia kelpuutuksia) Malmin lentoasemalta vuosina 1990-2011. Tämän lisäksi yhtiö koulutti 1998-2002 puolustusvoimille siviili-cpl-lupakirjoja kolmella erillisellä kurssilla. Tämä koulutus toteutettiin Lappeenrannassa silloisen Maasotakoulun tiloissa. Edelleen Helitour Oy koulutti Malmilla naapurinaan toimineelle RVL:lle lukuisia lupakirjoja, opettajakelpuutuksia sekä tyyppikelpuutuksia. Myös juuri itsenäistyneen Viron ensimmäiset rajavartiolaitoksen ja ilmavoimien helikopterilentäjät olivat Helitourin kouluttamia. Samoin yhtiö pääsi vuosituhannen vaihteessa kouluttamaan Latvian rajavartiolaitokselle heidän ensimmäiset JAR-lupakirjalliset helikopterilentäjät. Nämä latvialaiset kaverit olivat entisiä puna-armeijan hävittäjälentäjiä ja asuivat koulutuksensa ajan Malmin lentoasemalla Helitourin tiloissa.

 

Helitour Oy päätti vuonna 2011 lopettaa koulutustoiminnan. Yhtiö katsoi, että oppilasmäärien jatkuva vähentyminen teki kannattavan helikopterikoulutustoiminnan harjoittamisen haastavaksi ja myi koulutusliiketoiminnan vuonna 2011. Liiketoiminnan myynnin jälkeen yhtiö jatkoi toimintaansa työlento-operaattorina. Ennen koulutustoiminnan myyntiä yhtiön vuosittaisesta liikevaihdosta noin puolet oli tullut koulutuksesta ja puolet aerial work -toiminnasta. Koulutustoiminnan Helitour Oy:ltä ostanut yhtiö lopetti toimintansa konkurssin vuoksi 2013.

 

Helitour Oy myi lentotyötoiminnan vuonna 2014 neljälle yrittäjätaustaiselle helikopteriansiolentäjälle (entisiä yhtiön oppilaita) ja ostajayhtiöstä on lyhyessä ajassa kasvanut näiden uusien yrittäjien ansiosta Suomen johtava lentotyöoperaattori.

 

Toimin isäni Pentti Törrösen perustamassa Helitour Oy:ssä hallituksen jäsenenä 1996-2014 ja koska omaan hyvän kokonaiskuvan aiheesta, ajattelin lyhyesti kertoa oman näkemykseni:

 

Helitour Oy oli liiketaloudelliselta pohjalta toimiva yhtiö, minkä vuoksi yhtiön intressissä oli saada kursseilleen mahdollisimman paljon oppilaita. Koulutus oli kuitenkin oppilaille kohtuullisen arvokas investointi ja tämän vuoksi yhtiön markkinoinnissa ja myyntipuheissa haluttiin antaa tuleville oppilaille rehellinen kuva tulevista työllistymismahdollisuuksista. Halusimme, että kukaan oppilaistamme ei voi myöhemmin tulla moittimaan yhtiötä "turhista lupauksista". Osa Suomen nykyään johtavista helikopterialan yrittäjistä/vastuuhenkilöistä/lentäjistä muistaa vieläkin Törrösen 90-luvun markkinointipuheet, joiden mukaan "ei kannata tulla kurssille, koska duunia et tule taatusti saamaan".

 

Suomessa toimi aina silloin tällöin muitakin helikopterilentokouluja, mutta Helitour Oy oli toiminta-aikanaan Suomen johtava helikopterilentokoulu. Palkkasimme ainoastaan yhtiön itsensä kouluttamia lentäjiä. Tämä toisaalta sen vuoksi, että koulutuksen aikana lentäjämme oppivat tuntemaan nämä oppilaat ja pystyivät arvioimaan, onko näistä luonteensa puolesta helikopterilentäjiksi ja toisaalta sen vuoksi, että halusimme tukea oppilaittemme työllistymistä. Kenellekään ei luvattu työpaikkaa.

 

CPL(H)-lupakirjan lentäminen kestää noin 1,5 vuotta. Tämän jälkeen homma oikeastaan vasta alkaa. Pitää olla valmis ajamaan tankkausautoa, siivoamaan hallia, ym ym. Usein näistä hommista maksetaan päivärahan lisäksi vähän palkkaa. Pikkuhiljaa pääsee ehkä lentämään siirtolentoja. Tunti sieltä, tunti täältä. Firma ehkä maksaa tarkastuslentäjän palkkion ja antaa jopa koneen tarkastuslentoa varten, jotta kelpuutukset pysyvät voimassa. Medikaalimaksunkin voi joku onnekas saada firman piikkiin, vastineeksi työstä. Joku onnekas pääsee kesällä lentämään kuvauslentoja.

 

Törrösellä oli tapana sanoa, että ylempi korkeakoulututkinto vie viisi vuotta ja että helikopteriansiolentäjän koulutus kestää vähintään samat viisi vuotta. Tämä asia on syytä tiedostaa. Joku onnekas saa 1000 tuntia kasaan tuon viiden vuoden aikana. Tällöin on jo kohtuullisen suuri todennäköisyys, että tulee isona helikopterilentäjäksi. Ei varmaa, mutta jo aika varmaa. Toisaalta on myös useita 10 vuotta lentäneitä "ammattifreelancer-lentäjiä", joilla on 2000 tuntia lentokokemusta, mutta vieläkään ei voi lopettaa päivätyötään kun lentämisestä ei saa ympärivuotista elantoa.

 

Yleensä ongelmaksi muodostuu se, että helikopterilentäjäksi haluavalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kouluttautua helikopterilentäjäksi. Koulutus on arvokas ja tuo vähintään viisi vuotta pitäisi jotenkin elää. Ja lopultakin (kuten muissakin koulutuksissa) työllistyminen on epävarmaa. Ja usein niskassa on tämän kaiken jälkeen iso opintolaina.

 

Väittäisin kuitenkin, että valtaosa niistä, jotka tuon pitkän ja kivisen, mutta äärettömän mielenkiintoisen koulupolun ovat onnistuneet läpikäymään, ovat tyytyväisiä valintaansa ja ammattinsa eteen tekemistään uhrauksista. Aika harva siihen pystyy, mutta eipä noita helikopterilentäjiä Suomessa tai maailmalla niin kovin paljoa olekaan. Ehkä tämä kaikki osaltaan vaikuttaa siihen, minkälaisia ja -luonteisia helikopterilentäjät Suomesssa ja maailmalla ovat. Kaikilla on enemmän tai vähemmän samanlainen polku takanaan.

 

Minulla ei ole tietoa näiden eri lentokoulujen tasosta, mutta koulun valintaan kannattaa varmasti vähän paneutua. Kaikki ne toimivat viranomaisen valvonnassa, mutta niiden tasossa saattaa kuitenkin olla eroja.

 

Terveisin

 

Mikko Arapää

 

[Mikko Tuomi 416]

Ihan ensimmaiseksi suosittelen kylla kielikurssia. Turha haaveilla tyopaikasta tuolla englannilla.

 

[Janne Hyyryläinen 0]

Ihan ensimmaiseksi suosittelen kylla kielikurssia. Turha haaveilla tyopaikasta tuolla englannilla.

 

Eihän tuo täydellistä englantia ole, mutta tämä tuskin on absoluuttinen totuus.

 

Matkustajakoneitakin ohjailevat jenkkeihin kapteenit jotka pärjäävät ilmailufraseologian puitteissa,

mutta eivät pysty osallistumaan englanninkieliseen ravintolapöytäkeskusteluun. Nähdäkseni Ville voisi pystyäkin, olettaen siis, että on kirjoittanut julkaisemansa meilit itse 

[Mikko Tuomi 416]

Eihän tuo täydellistä englantia ole, mutta tämä tuskin on absoluuttinen totuus.

 

Matkustajakoneitakin ohjailevat jenkkeihin kapteenit jotka pärjäävät ilmailufraseologian puitteissa,

mutta eivät pysty osallistumaan englanninkieliseen ravintolapöytäkeskusteluun. Nähdäkseni Ville voisi pystyäkin, olettaen siis, että on kirjoittanut julkaisemansa meilit itse 

 

Ongelma ei tule tyon suorittamisessa, vaan tyonhaussa.

 

Jos tyohakemus on kirjoitettu "How there in Sweden can be jobs for pilots, if there is so many school, and every year there graduate about one hundred pilots?" tahan tyyliin, se on sama kuin lahettaisit Suomessa tyohakemuksen jossa sanottaisiin jotakuinkin: "Miten Suomi paljon tyopaikka lentajille, jos niin monta koulu, ja joka vuosi siella valmistuneita sata lentajaa".

 

Kutsuisitko haastatteluun, vai laittaisitko pinon pohjalle?

 

[Janne Hyyryläinen 0]

Ongelma ei tule tyon suorittamisessa, vaan tyonhaussa.

 

Jos tyohakemus on kirjoitettu "How there in Sweden can be jobs for pilots, if there is so many school, and every year there graduate about one hundred pilots?" tahan tyyliin, se on sama kuin lahettaisit Suomessa tyohakemuksen jossa sanottaisiin jotakuinkin: "Miten Suomi paljon tyopaikka lentajille, jos niin monta koulu, ja joka vuosi siella valmistuneita sata lentajaa".

 

Kutsuisitko haastatteluun, vai laittaisitko pinon pohjalle?

 

Vaikea, tai ei niin vaikea, päätös...

Totta on, että maailmalle lähtiessä moitteettoman kieliasun hallinta ei ole ainakaan haitaksi. Noin yleisesti.

Sanotaan niin, että lähtökohta ei ole huonoin mahdollinen. Ulkomailla oleskelun sekä mahdollisen kielikurssinkin myötä englanti korjaantunee.

 

Toisaalta, jos lentokoulutuksen tarjonneen koulun (tai kaverin kaverin, tai muun ihmeen) kautta pääsee kiinni lentotöihin onko sitten enää kirjallisen englanninkielen taidon perään kyselijöitä?

[Ville Väisänen 9]

Komppaan Tuomen Mikkoa tässä asiassa, vakuuttava kielitaito on erittäin tärkeä asia, jos oikeasti mielii ulkomaille kunnon töihin. Kuinka moni tämän ketjun lukijoista on läpäissyt työhaastattelun/ilmailualan opiskelupaikkahaastattelun ulkomailla?

[Ville Pesonen 0]

Sellanen tuli vielä mieleen, että kuinka paljon radio-ohjattavat tulevat viemään tulevaisuudessa kuvauskoptereilta töitä?

[Harri Kontturi 17]

Sellanen tuli vielä mieleen, että kuinka paljon radio-ohjattavat tulevat viemään tulevaisuudessa kuvauskoptereilta töitä?

 

Valitettavasti veikkaan, että melko paljon ja etenkin kun RC:stä laajennetaan muihin UAV-vermeisiin. Niillä voidaan läjäyttää reitti GPS:n syövereihin ja ajaa lenkki samaan aikaan kun kulut on lähes mitättömät ja "ohjaaja" voi mutustella munkkia pakettiautossaan.

Toimintaa rajoittaa tietysti akkujen kesto, eli tuntikausia ei varmaankaan päästä lentämään, mutta tollaset yksittäiskohteiden kuvaukset hoituu näppärästi. Veikkaan siis, että esim voimalinjojen tarkastuslennoissa on oikeat kopterit vielä kohtalaisen ajan järkevin valinta.

[Matti H. Virtanen 5]

Sellanen tuli vielä mieleen, että kuinka paljon radio-ohjattavat tulevat viemään tulevaisuudessa kuvauskoptereilta töitä?

Marginaalisesti.

 

Kokonaisuutena katsottuna ilmakuvan / ilmasta kuvatun liikkuvan kuvan käyttö sen sijaan on jo selkeästi lisääntynyt ja tulee lisääntymään edelleen. Tämä siksi koska esim. sellaiset uutiset, joihin tv yhtiöt eivät aiemmin katsoneet järkeväksi käyttää kopteria voivat nyt kyseisenlaisten uutisten kohdalla saada aiheesta jonkinmoista ilmakuvaa murto-osalla kopterin vuokrasta. Mutta sellaiset uutiset, dokumentit, urheilutapahtumat jne. joihin kopteria on ennenkin tarvittu tulevat suurelta osin säilymään myös tulevaisuudessa koptereilla tehtävänä. Ensinnäkään mikään automatiikka ei korvaa ihmissilmää kuvakulmien ym. suhteen ja toisekseen, useimmat koptereilla tehtävät kuvaukset ovat monimutkaisia ja alati muuttuvia operaatioita joita ei voi vain ennakolta "ohjelmoida" dronen muistiin.

 

Vilkaisin äkkiä tätä ketjua. Näitä on täällä ollut ennenkin. Muuten en kommentoi mutta sellainen vain tuli väkisin mieleen, että jos moinen nyanssi drone:ista mietityttää niin onkohan se katse mahdollisen koulutuksen/ tulevan ammatin suhteen ihan oikeissa asioissa..?  Eipä muuta, lykkyä matkaan.