Helsinki-Vantaan vahvuudet säilyvät: lentoasema laajenee yhden katon alla

[Tatu Koiranen 1 876]

8/29/2019 at 05.29, Markku Vainio kirjoitti:

Niin, sutaisin vain esimerkin toimivasta terminaalin yleissuunnitelmasta kun halusit lisää tietoa, miksiköhän alat nyt puhumaan mittakaavasta joka itse asiassa joustaa sen mukaan kun poistaa älyttömiä tekijöitä.

Eiköhän se Finaviakin olis rakentanut sinne Vantaalle eri tavalla, jos siellä lentokentällä ei olisi kahta sellaista rajoittavaa yksityiskohtaa, joita kutsutaan kiitoteiksi? Kumpikin vanha kiitotie on liian lähellä, sen takia asemataso on jo nyt ahdas. Ehdottamasi terminaali mahtuu toki tontille, sen jälkeen ei tosin ole enää 04L/22R ja 04R/22L -kiitoteitä, on vain 04/22.

Muokattu: Syyskuu 1, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Markku Vainio 33]

16 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Eiköhän se Finaviakin olis rakentanut sinne Vantaalle eri tavalla, jos siellä lentokentällä ei olisi kahta sellaista rajoittavaa yksityiskohtaa, joita kutsutaan kiitoteiksi? Kumpikin vanha kiitotie on liian lähellä, sen takia asemataso on jo nyt ahdas. Ehdottamasi terminaali mahtuu toki tontille, sen jälkeen ei tosin ole enää 04L/22R ja 04R/22L -kiitoteitä, on vain 04/22.

Finavian järjenkäyttöä kuvaa lähinnä se, että viimeisimpiä laajennuksia varten purettiin suurelta osin edelliset laajennukset. Minä en maksaisi kansalaisena edes palkkaa näin huonosta suunnittelusta ja toteutuksesta. Väittämäsi kiitoteistä on vähän outo, otappa kartta esille.

 

  😎

[Sami Tuomisto 530]

1 tunti sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Finavian järjenkäyttöä kuvaa lähinnä se, että viimeisimpiä laajennuksia varten purettiin suurelta osin edelliset laajennukset. Minä en maksaisi kansalaisena edes palkkaa näin huonosta suunnittelusta ja toteutuksesta. Väittämäsi kiitoteistä on vähän outo, otappa kartta esille.

 

  😎

Kerro toki miten tuo tapahtuisi. Voit vaikka piirtää sen ilmakuvan päälle. Se aiempi "sutaisu" oli niin huono ja toimimaton, ettei siitä kyllä saisi ainakaan toimivaa terminaalia mainitsemistani syistä.

Kuten mainittua, niin ei onnistu ilman kiitotien purkamista ja/tai tietotielle asti ulottuvaa laajennusta. Siinä sivussa menisivät rakennukset joissa mm. Hilton, Scandic, Poliisi, Finnairin ToKe, Finavian toimistoja, ANS Finland ja aluelennonjohto jne.

Mielelläni näkisin miten olisit itse tehnyt tuon paremmin. Satelliitti olisi toki yksi vaihtoehto, muttei ainakaan lyhentäisi kävelymatkaa tai junan kanssa nostaisi kustannuksia.

Ettet jää pelkäksi trolliksi ja lässyttäjäksi, niin kannattaa ainakin perustella nuo heitot jotenkin.

EDIT:

Luettavaa:

https://eu.usatoday.com/story/travel/flights/2015/06/24/airport-gates-distance/29168851/
https://www.wsj.com/articles/the-longest-walks-at-the-airport-1475082922
https://www.theaustralian.com.au/life/travel/are-we-there-yet-worlds-longest-airport-walks/news-story/54d6a739168d4bc1df6ccac60cc0e03e

Jenkeissä on monella kentällä poistettu liukukäytäviä ja niiden tilalle on tullut penkkejä ja kauppoja.

Kaiken lisäksi tässä puhutaan tietysti nyt vain terminaalista. Itse lentokentistä ja niiden toimivuudesta voitaisiin puhua pitkäänkin, mutten usko että sinulla olisi aiheeseen edes tämän vertaa annettavaa. Nytkään et ole vastannut vielä kuin yhden "sutaisun" verran. Tekstiä kyllä riittää, mutta sisältö jää kovin ohueksi.

Muokattu: Syyskuu 2, 2019, käyttäjä: Sami Tuomisto

[Tatu Koiranen 1 876]

2 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Finavian järjenkäyttöä kuvaa lähinnä se, että viimeisimpiä laajennuksia varten purettiin suurelta osin edelliset laajennukset. Minä en maksaisi kansalaisena edes palkkaa näin huonosta suunnittelusta ja toteutuksesta. Väittämäsi kiitoteistä on vähän outo, otappa kartta esille.

Hei, eiköhän paikka ole sen verran tuttu, että tiedän suunnilleen, mistä puhun. Jos kiitotiet olisivat vaikkapa 100-150 metriä kauempana, sinne mahtuisi jotain muutakin, kuin nykyinen ahdas asemataso ja yksi rullaustie.

Jonkin verran ymmärrystä auttaa varmaan se, että tietää, millaiset suoja-alueet kiito- ja rullausteillä on oltava paitsi yleisten määräysten/vaatimusten mukaan, myös CAT II/III ILS:n takia.

Muokattu: Syyskuu 2, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Markku Vainio 33]

21 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Hei, eiköhän paikka ole sen verran tuttu, että tiedän suunnilleen, mistä puhun. Jos kiitotiet olisivat vaikkapa 100-150 metriä kauempana, sinne mahtuisi jotain muutakin, kuin nykyinen ahdas asemataso ja yksi rullaustie.

Jonkin verran ymmärrystä auttaa varmaan se, että tietää, millaiset suoja-alueet kiito- ja rullausteillä on oltava paitsi yleisten määräysten/vaatimusten mukaan, myös CAT II/III ILS:n takia.

Juu, olen tuntenut määräys ja vaatimustenmukaisuus taitosi MIK:in kurssilta alkaen ja seurannut tätä ensiluokkaista kirjaviisauttasi siitä lähtien mielenkiinnolla.

Kumma kyllä, kun ruvetaan miettimään ratkaisuja niin niitä ei oikein ole kirjoissa, eikä kansissa.

Maailmalla on hienoja esimerkkejä toimivista terminaaliratkaisuista ja Helsinki-Vantaan uudet rakennelmat eivät suinkaan lukeudu niihin.

Minäpäs esittelen sitten tuon oman ratkaisuni kohokohdat kun Helsinki-Vantaan matkustajamäärä saavuttaa 25 miljoonaa henkilöä vuodessa.

Joten palataan tähän asiaan sitten kun suunnitteluoutoudet tulevat karulla tavalla lentokentän arkeen.

 

  

Muokattu: Syyskuu 3, 2019, käyttäjä: Markku Vainio
Suunnitteluvirheet vaihdettu suunnitteluoutoudet.

[Tatu Koiranen 1 876]

9 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Juu, olen tuntenut määräys ja vaatimustenmukaisuus taitosi MIK:in kurssilta alkaen ja seurannut tätä ensiluokkaista kirjaviisauttasi siitä lähtien mielenkiinnolla.

Kumma kyllä, kun ruvetaan miettimään ratkaisuja niin niitä ei oikein ole kirjoissa, eikä kansissa.

Maailmalla on hienoja esimerkkejä toimivista terminaaliratkaisuista ja Helsinki-Vantaan uudet rakennelmat eivät suinkaan lukeudu niihin.

....

T2 on 500 metrin päässä 04R/22L:n ja 350 metrin päässä 15/33:n keskilinjasta. Kun on jokseenkin täysin selvää, ettei 15/33:n puolelle voi laajentaa yhtään mitään, tyydyn tarkastelemaan 04R:n puolta terminaalista. Tilaa on siis 500 metriä keskilinjalta nykyiseen terminaaliin, joka käytännössä ei voi pyyhkiä pois tontilta, ennen kun korvaavat tilat ovat olemassa. 500 metristä ensimmäinen 100 metriä menee kiitotiealueeseen ja sen jälkeen vielä seuraavat 60 metriä ILS:n herkkyysalueen suojaamiseen, jäljellä on 340 metriä. Kiitotien vieressä pitää kenties olla rullaustie, siihen kului n. 90 metriä, jäljellä on 250 metriä asematasolle (tai terminaalilaajennukselle).

Tähän 250 metriin mahtuu nykyään kaksi peräkkäin olevaa kapearunkokoneiden pysäköintipaikkaa (ulkoständi ja putkipaikka), ja niille rullaustiet niin, että ulkopaikat ovat läpirullattavissa. Melkoinen seppä saa olla, jos tuohon tilaan meinaa mahduttaa lisäpaikkoja ja vielä rakentaa lisää terminaalia niiden paikkojen tueksi. Non-schengenin puolella koneet ovat pääosin suurempia ja siellä seisontapaikat eivät ole läpirullattavia, vaan asematasolla on ainoastaan yksi rullaustie keskellä, kun tila ei muuhun riitä.

Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, että Helsinki-Vantaan nykyiset toteutukset tai tulevat suunnitelmat olisivat ensiluokkaisen hyviä terminaaliratkaisuina. Osa kuitenkin koittaa ottaa reaaliteetit huomioon arvostelun osalta. Onhan se nyt Finaviallekin aivan selvää, ettei terminaalin muoto ole millään mittapuulla optimaalinen jos sitä tarkastellaan pelkkänä terminaalina, mutta konkreettiset ehdotukset paremmista toteutuksista ovat aika vähissä.

Muokattu: Syyskuu 3, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Mikko Tuomi 445]

8/29/2019 at 01.14, Matti Palosuo kirjoitti:

HeVa on tällä hetkellä ahdas ja ajoittain ruuhkaisa, sitä ei kukaan varmaan kiistä. Tuoko jatkuvat uudistukset parannusta, en arvioi tai ota kantaa.

Mutta mikä olisi esimerkki lentokenttä missä kaikki asiat on kunnossa? Itsellä kokemusta lähinnä vanhoista perinteisistä kentistä, missä on vuosikymmenten kuluessa tehty erilaisa laajennuksia. Mikään niistä ei ole lähellekään toimivaa kaikilta osiltaan. Mutta miten esim. Aasiaan puhtaalta pöydiltä tehdyt uudet kentät?

Onko sellaista missä on erinomaiset toteutukset:

• useampi kuin yksi kiitorata rullauksineen ja paikoituksineen
• tilavat asematasot
• tilavat sisätilat matkustajille
• julkiselta alueelta portille ja takaisin ilman vaellussauvan apua ja ilman kapeita käytäviä välillä rappusia ylös-alas
• toimivat matkatavaroiden luovutukset ja hihnahallit
• julkinen liikenne liittyy suoraan sisäänkäynneille tai halleihin
• riittävästi suunnitellut, mitoitetut ja toimivat turvatarkastuspisteet
• omien ja vuokra-autojen säilytykset liittyvät saumattomasti muuhun kentän infraan ja matkustajavirtoihin
• siirtymiset jatkolennoille (ulkomaa-kotimaa, ulkomaa-ulkomaa...) eri 'terminaalien' välillä  toimivat
• jne

Lyytyykö täyden kympin kenttää? 

 

 

KDFW on aika lähellä. Ainoa, jossa jäädään vähän jälkeen on tilavat sisätilat matkustajille, ja julkinen liikenne tulee vain muutamaan terminaaliin.

Ei ehkä arkkitehtuuriltaan kaikkein kiinnostavin lentoasema, mutta pirun toimiva se on.

Sanoisin, että sellainen 9+, ehkä 10-.

 

[Markku Vainio 33]

4.9.2019 at 01.33, Tatu Koiranen kirjoitti:

Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, että Helsinki-Vantaan nykyiset toteutukset tai tulevat suunnitelmat olisivat ensiluokkaisen hyviä terminaaliratkaisuina. Osa kuitenkin koittaa ottaa reaaliteetit huomioon arvostelun osalta. Onhan se nyt Finaviallekin aivan selvää, ettei terminaalin muoto ole millään mittapuulla optimaalinen jos sitä tarkastellaan pelkkänä terminaalina, mutta konkreettiset ehdotukset paremmista toteutuksista ovat aika vähissä.

Juu, minun käsitys on edelleen se, että jos eivät olisi käyneet taas kerran suunnittelemaan vain tätä laajennusta, kaiken maalikenteen, pysäköinnin, pysäköintirakennelmat ja muuten tarpeettoman toiminnan, kuten turhat terminaalin pätkät, olisi voinut siirtää pois terminaalin ja ilma-alusten tieltä. Jos taas ennen sitä edellistä non schengen alueen siipeä suunniteltaessa olisi otettu huomioon tämänkertainen laajennustarve, niin näitä kummallisia ratkaisuja ei olisi tarvinnut tehdä. - Se on kyllä ihannoitavaa kuinka puolustatte aivan käsittämättömiä ratkaisuja, ja aivan lopuksi pitää sanoa ettei ainakaan suomalaisia varten tartte tehdä yhtään parempia ja käytännöllisempiä terminaaleja. Kyllä nämä meille kelpaa.

Keskusaukiolla tavataan.

 

  

Muokattu: Syyskuu 6, 2019, käyttäjä: Markku Vainio
Lisätty turhat terminaalin pätkät

[Pauli Hankonen 676]

Kävin sunnuntain kunniaksi kaivamassa arkistostani 29 vuotta vanhan runkosuunnitelman esiin ja kuvasin siitä tänne reilu kymmenkunta sivua. Kuvat ovat 1920 pikselin kokoisia, joten kuvaa klikkaamalla tekstit pitäisi olla selvästi luettavissa.

Olisihan tuo toteutus ollut hieno. En tiedä olisiko enää nykyään mahdollista toteuttaa turvaetäisyyksien puitteissa. Suunnitelmassa puhutaan, että siinä on otettu huomioon FAA:n parallelikiitotie toiminnan etäisyydet. Mutta me emme ole FAA maa.

 

Muokattu: Syyskuu 8, 2019, käyttäjä: Pauli Hankonen
typo

[Tero Tuominen 264]

Hieno löytö!

[Tatu Koiranen 1 876]

Kyllä sinne kiitoteiden väliin terminaali mahtuisi nykyvaatimusten mukaisestikin ongelmitta, jos sellainen halutaan rakentaa ja maksaa. Ilmeisesti on tällä hetkellä niin, että sellaiseen sijoitetulle rahalle ei nähdä riittävää tuotto-odotusta.

Viittaukset FAA:han on varmaan sen takia, että kun tuo on tehty, Suomessa ei liene ollut mitään kansallisia vaatimuksia rinnakkaistoimintaa varten, vaan FAA:n järjestelmä on ollut paras käytettävissä ollut "esikuva" josta tietoa on myös ollut saatavissa helposti.

Muokattu: Syyskuu 8, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Sami Puro 612]

Hienoja kuvia. Jännä että jo tuossa vuoden 1990 suunnitelmassa 22R/04L on likimain täysin samalla paikalla mihin se loppuviimeiksi vuonna 2002 valmistui. Ja kuten tekstistä selviää niin se on alunperin suunniteltu jo v.1979..

Eli jos vain visiota ja ymmärrystä olisi ollut, niin tuo suunnitelma keskiterminaalista olisi toteutettu jo yli 10v sitten eikä pelleilty tuon tilkkutäkkiterminaalin ja sen lukuisten jatkopalojen kanssa vuodesta toiseen. (koska se ei valmistu ikinä...)

[Tatu Koiranen 1 876]

9 minuuttia sitten, Sami Puro kirjoitti:

Jännä että jo tuossa vuoden 1990 suunnitelmassa 22R/04L on likimain täysin samalla paikalla mihin se loppuviimeiksi vuonna 2002 valmistui. Ja kuten tekstistä selviää niin se on alunperin suunniteltu jo v.1979..

... Eli jos vain visiota ja ymmärrystä olisi ollut, niin tuo suunnitelma keskiterminaalista olisi toteutettu jo yli 10v sitten

Rakennuspaikan tosin määritti suurelta osin juuri se vanha suunnitelma, jonka mukaisesti kiitotielle oli varattu tilaa aikoinaan. Ei se sattumaa ollut, että alue oli rakentamatta.

Kaipa joku on laskenut, että junayhteys / muu kulkuyhteys kahden terminaalin välillä oli liian kallis ajatus. Tiedä sitten, miten tähän päätelmään on tultu, kun se olisi pitänyt vetää maanpinnan alle vain APN1, Z ja 04R:n alitusta varten, siis luokkaa puolisen kilometriä tunnelia heti maanpinnan alle, tai sitten pidempää reittiä kiitotie kiertäen maanpinnalle, jolloin olisi pitänyt rakentaa vain yksi silta nykyistä rullaustietä S varten.

Muokattu: Syyskuu 8, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Markku Vainio 33]

Ihan siisti suunnitelma, tosin tässä nykysuunnitelmassa olisin itse purkanut ensin 1- ja 2-terminaalien välisen turhan putken, ja sitten toisessa vaiheessa olisi 1- terminaalin alkuperäinen osa saanut väistyä kokonaan terminaalin parkkipaikkojen ja tieurien sekä ramppien tilalle rakennetun lähisatelliittiterminaalin tieltä, jossa asemataso olisi kiertänyt koko terminaalihässäkän. Nämä ihmeelliset ja käsittämättömät parkkitalot olisivat joutaneet lähisatelliitin alle tai vaikka Aviapoliksen aseman viereen niin yhtään metriä nykyistä kiitorataa ei olisi tarvinnut uhrata uusiin järjestelyihin.

Valon kantaminen säkissä on kiehtovaa ja sitten kun jakaa vaikka 5 miljoonaa lisämatkustajaa 365 päivällä niin lopputulos on lähes yhtä kiehtova tällä nykyisellä mallilla.

Onkohan kellään tietoa kuka nämä uudet yhden katon alla olevat porttialueiden terminaalinpätkät on suunnitellut? Frankfurtissa laajennushommelit hoidellaan kuulemma aivan eri tyylillä.

 

  

Muokattu: Syyskuu 8, 2019, käyttäjä: Markku Vainio
lisätty sana nykyistä

[Tatu Koiranen 1 876]

25 minuuttia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Onkohan kellään tietoa kuka nämä uudet yhden katon alla olevat porttialueiden terminaalinpätkät on suunnitellut? Frankfurtissa laajennushommelit hoidellaan kuulemma aivan eri tyylillä.

 

Jos tarkoitat non-schengenin suunnittelua, niin suunnittelija on Arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit, joka on suunnitellut myös Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset. Pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen.

Suunnittelija suunnittelee sitä mitä tilaaja tahtoo.

[Markku Vainio 33]

2 minuuttia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Jos tarkoitat non-schengenin suunnittelua, niin suunnittelija on Arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit, joka on suunnitellut myös Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset. Pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen.

Suunnittelija suunnittelee sitä mitä tilaaja tahtoo.

Oikeastaan kiinnostaa se, mitä muita lentokentän terminaaliratkaisuja yritys tai pääsuunnittelija ovat tehneet. No, itse en ainakaan laittaisi kulmikasta rengasta autoon vaikka tilaaja kuinka haluaisi. 

Tallinnastakin löytyy aika tehokkaan oloinen terminaalirakennus.

 

  

[Jorma Laiho 450]

Tämä on nähtävästi paljon pitempi tapahtumasarja, kuten Paulin erittäin mainio löytö jo osoittaa. Mihinköhän mappikasaan tuokin hautautui ? Muuten, kentän terminaalin vihkimisestä tuli juuri kuluneeksi 50 vuotta ! Kävin silloin ihmettelemässä upouutta ihmettä. Mieleen jäi paljon mainostettu joku puu/muovi laminaatti lattiassa. Ja katsojatasanne, sekä hiljainen liikenne.

Yhden lisäosan rakentaminen on vain pieni osa koko projektia. Tästä koko hankkeesta on ollut suunnittelukilpailu jo monta vuotta sitten. Ehkä joidenkin palstan asiantuntijoiden olisi kannattanut siihen osallistua. Kilpailun voittaneesta joukosta ainakin Ramboll kansainvälisenä firmana (tanskalainen) tuntee alaa. Tässä taustaa.

https://fi.ramboll.com/media/rfi/ramboll-mukana-helsinki-vantaan-lentoaseman-laajennuksen-suunnittelukilpailun-voittoehdotuksessa

http://ala.fi/fi/work/helsinki-airport-terminal-2-expansion/

Jorma

ps. Muuten olen sitä mieltä, että ”kerralla kuntoon” on aina parempi strategia.

 

Muokattu: Syyskuu 9, 2019, käyttäjä: Jorma Laiho
Lisätty suunnittelijoita

[Matti Palosuo 380]

53 minuuttia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Tämä on nähtävästi paljon pitempi tapahtumasarja, kuten Paulin erittäin mainio löytö jo osoittaa. Mihinköhän mappikasaan tuokin hautautui ? Muuten, kentän terminaalin vihkimisestä tuli juuri kuluneeksi 50 vuotta ! Kävin silloin ihmettelemässä upouutta ihmettä. Mieleen jäi paljon mainostettu joku puu/muovi laminaatti lattiassa. Ja katsojatasanne, sekä hiljainen liikenne.

Yhden lisäosan rakentaminen on vain pieni osa koko projektia. Tästä koko hankkeesta on ollut suunnittelukilpailu jo monta vuotta sitten. Ehkä joidenkin palstan asiantuntijoiden olisi kannattanut siihen osallistua. Kilpailun voittaneesta joukosta ainakin Ramboll kansainvälisenä firmana (tanskalainen) tuntee alaa. Tässä taustaa.

https://fi.ramboll.com/media/rfi/ramboll-mukana-helsinki-vantaan-lentoaseman-laajennuksen-suunnittelukilpailun-voittoehdotuksessa

Jorma

ps. Muuten olen sitä mieltä, että ”kerralla kuntoon” on aina parempi strategia.

 

 

Eilisen Hesarin 50v sitten palstalla viitattiin avajaisten uutiseen. Jos illoin todettiin meidän olevan muita jäljessä ja kentän liian pieni.

 

[Harri Koskinen 290]

19 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Kaipa joku on laskenut, että junayhteys / muu kulkuyhteys kahden terminaalin välillä oli liian kallis ajatus. Tiedä sitten, miten tähän päätelmään on tultu, kun se olisi pitänyt vetää maanpinnan alle vain APN1, Z ja 04R:n alitusta varten, siis luokkaa puolisen kilometriä tunnelia heti maanpinnan alle, tai sitten pidempää reittiä kiitotie kiertäen maanpinnalle, jolloin olisi pitänyt rakentaa vain yksi silta nykyistä rullaustietä S varten.

Kymmenisen vuotta sitten kun kerrottiin, että keskiterminaalia ei tule vaan tehdään non-Schengen-laajennus, kerrottiin myös nykyisen terminaalin ja keskiterminaalin välisen maanalaisen junayhteyden kustannusarvioksi 100 miljoonaa euroa ellen ihan väärin muista.

[Markku Vainio 33]

14 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Tämä on nähtävästi paljon pitempi tapahtumasarja, kuten Paulin erittäin mainio löytö jo osoittaa. Mihinköhän mappikasaan tuokin hautautui ? Muuten, kentän terminaalin vihkimisestä tuli juuri kuluneeksi 50 vuotta ! Kävin silloin ihmettelemässä upouutta ihmettä. Mieleen jäi paljon mainostettu joku puu/muovi laminaatti lattiassa. Ja katsojatasanne, sekä hiljainen liikenne.

Yhden lisäosan rakentaminen on vain pieni osa koko projektia. Tästä koko hankkeesta on ollut suunnittelukilpailu jo monta vuotta sitten. Ehkä joidenkin palstan asiantuntijoiden olisi kannattanut siihen osallistua. Kilpailun voittaneesta joukosta ainakin Ramboll kansainvälisenä firmana (tanskalainen) tuntee alaa. Tässä taustaa.

https://fi.ramboll.com/media/rfi/ramboll-mukana-helsinki-vantaan-lentoaseman-laajennuksen-suunnittelukilpailun-voittoehdotuksessa

http://ala.fi/fi/work/helsinki-airport-terminal-2-expansion/

Jorma

ps. Muuten olen sitä mieltä, että ”kerralla kuntoon” on aina parempi strategia.

 

Onkohan tämä sama firma sitten suunnitellut Kööpenhaminan Kastrupin terminaalin, kun on yksi kauheimmista terminaalipötköistä jonka olen joutunut tallustelemaan päästä päähän? Tosi kiva heittää Kööpenhaminan maratoni sieltä normaaliyhtiöiden porteilta vaikkapa Ryanairin lennolle. Voittaa mennen tullen Helsinki-Vantaan kaloreitten kulutuksessa.

 

  

[Jorma Laiho 450]

Samaa mieltä Markun kanssa näistä kenttämaratoneista. Ei sovi huonojalkaisille ja huonokuntoisille !

Näissä isoissa projekteissa on aina monia eri alojen suunnittelijoita, mutta viime kädessä tilaaja vastaa..... Vaikeuksia on uusissakin hankkeissa, kuten Berliini on osoittanut.

Tanskan kentän suunnitelmista voi lukea tästä :

https://krabbenhoft.eu/project/copenhagen-airport/

[Harri Mattila 134]

8 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Onkohan tämä sama firma sitten suunnitellut Kööpenhaminan Kastrupin terminaalin, kun on yksi kauheimmista terminaalipötköistä jonka olen joutunut tallustelemaan päästä päähän? Tosi kiva heittää Kööpenhaminan maratoni sieltä normaaliyhtiöiden porteilta vaikkapa Ryanairin lennolle. Voittaa mennen tullen Helsinki-Vantaan kaloreitten kulutuksessa.

 

  

Itse asiassa Kastrupissa on koneen vaihtaminen erittäin paljon miellyttävämpää kuin Helsingissä. Toki kävellä saa, jos saapuu portille D jotain ja lähtee vaikka portilta A34. Mutta kyllä Helsingissä saa kipittää vielä enemmän kun ATR purkaa matkustajat portille 7 ja jatkolento lähtee portilta  45. 

Molemmissa matkalla ostoshelvettiä riittävästi, mutta Helsingissä kaikki matkustajat tungetaan paikoitellen kapeaa väylää putiikkien jne välistä. 

Henkilökohtaisesti Helsinki on surkeampi kuin muut Pohjoismaiset, mitä käytän enempi vähempi eli Arlanda, Kastrup, Gardemoen ja Keflavik. Mutta makuasioitahan nämä.

[Markku Vainio 33]

2 tuntia sitten, Harri Mattila kirjoitti:

Itse asiassa Kastrupissa on koneen vaihtaminen erittäin paljon miellyttävämpää kuin Helsingissä. Toki kävellä saa, jos saapuu portille D jotain ja lähtee vaikka portilta A34. Mutta kyllä Helsingissä saa kipittää vielä enemmän kun ATR purkaa matkustajat portille 7 ja jatkolento lähtee portilta  45. 

Molemmissa matkalla ostoshelvettiä riittävästi, mutta Helsingissä kaikki matkustajat tungetaan paikoitellen kapeaa väylää putiikkien jne välistä. 

Henkilökohtaisesti Helsinki on surkeampi kuin muut Pohjoismaiset, mitä käytän enempi vähempi eli Arlanda, Kastrup, Gardemoen ja Keflavik. Mutta makuasioitahan nämä.

Kyllä se muistaakseni oli A-portilta F-portille ja sitten vielä sai pakkautua porttikiemuraan alimitoitetussa ja ahdistavassa jonotustilassa kunnes sai talsia ja jonotella ulkoilmassa. Nämähän on suunniteltu päin honkia sen vuoksi koska matkustajalla ei itse asiassa ole juurikaan varaa valita sitä, minkälaiselle maratonille hän joutuu osallistumaan. Tämän voisi rinnastaa tilanteeseen, että kauppakeskuksessa pitäisi talsia ensin 2 000 metriä muiden ostosten kanssa "mukamas vapaaehtoisesti" jotta saisi hiukset lyhennettyä.

 

   

Muokattu: Syyskuu 10, 2019, käyttäjä: Markku Vainio
Lisätty "mukamas vapaaehtoisesti"

[Harri Mattila 134]

Markku, sehän ei ole Ryanairin vika, että Kastrup tarjoaa F-terminaalia halvemmalla. Ryan O'Leary lienee kustannukseen tyytyväinen eikä häntä taida kiinnostaa joutuuko esim Kastrupissa kävelemään 100 vai 2000 meetriä...

 

[Markku Vainio 33]

6 minuuttia sitten, Harri Mattila kirjoitti:

Markku, sehän ei ole Ryanairin vika, että Kastrup tarjoaa F-terminaalia halvemmalla. Ryan O'Leary lienee kustannukseen tyytyväinen eikä häntä taida kiinnostaa joutuuko esim Kastrupissa kävelemään 100 vai 2000 meetriä...

 

Tämä onkin varmasti se syy miksi syyttävä sormi osoittaa siihen henkilöön, joka haluaa tehdä pohjaratkaisusta mahdollisimman matkustajaepäystävällisen. Joo, ei se ole Ryanairin vika.