Runko hämäräkuvaukseen?

[Hannu Pahkala 0]

Kaipailisin hämäräkuvaus vinkkejä, erityisesti tietoa kennoista.

 

Kennon suurempi koko parantaa hämäräkykyjä, mutta mitä muita mittareita kannattaa tutkia? Olisiko muita vinkkejä?

 

t Hannu P

[Tarmo Kallio 249]

Ei sillä pelkällä hyvällä kamerarungolla ja isolla kennolla tee mitään. Objektiivi on tärkein. Eli pientä F-lukua. Alle kahden kumminkin.

 

Laitan esimerkin hyvästä kompaktikamerasta, joka ehkä sopisi hämäräkuvaukseen: Leica X (typ 113).

[Mikko Tuomi 445]

Sony A7S taitaa olla aika ylivoimainen ykkonen parhaillaan?

 

[Seppo Koivisto 204]

Jonkinlainen mittari kennon sopivuuteen hämäräkuvaukseen on kai DxOMarkin Low-Light ISO.

http://www.dxomark.com/Cameras/Ratings/Sports

[Mikko Tuomi 445]

Jep, kuten arvelinkin, A7S on aivan omaa luokkaansa.

Youtubesta loytyy jonkun verran videomateriaalia asiasta. Se on aivan jarjeton pimeassa.

 

[Miska Koivumäki 0]

Teoriassa Sony ehkä pärjää, mutta käytännössä ei ja korkeilla Isoilla dynamiikka kärsii. Kyllä ne on lähinnä 5dmk3, Nikonin DF ja d4/4s, joissa yhdistyvät korkea iso, pakkaamaton RAW, hyvä dynamiikka ja pienelläkin aukolla toimiva AF.

[Mikko Tuomi 445]

Teoriassa Sony ehkä pärjää, mutta käytännössä ei ja korkeilla Isoilla dynamiikka kärsii. Kyllä ne on lähinnä 5dmk3, Nikonin DF ja d4/4s, joissa yhdistyvät korkea iso, pakkaamaton RAW, hyvä dynamiikka ja pienelläkin aukolla toimiva AF.

 

A7S pesee 5Dmk3 pimeäkuvauksessa 6-0.

 

[Arttu Heinonen 0]

A7S pesee 5Dmk3 pimeäkuvauksessa 6-0.

 

 

Miksi?

[Mikko Tuomi 445]

Miksi?

 

Koska se pesee 5Dmk3:n kaikessa muussa, paitsi autofokuksessa.

 

[Miska Koivumäki 0]

Ja juuri tämän takia Sony häviää 5d3:lle. Studiossa ja jalustalla kaikki myynnissä olevat kamerat tuottavat aika lailla saman lopputuloksen baseisolla. Hämärässä dynamiikka, bittisyvyys ja sen sellaiset ratkaisevat ja lopulta autofokus ratkaisee sen saako kuvia lainkaan. On toki ihan ok kuvata millä tahansa kameralla kentän laidalla Finnairin busseja, koska uusi tulee aina ja keepraten ei tarvitse olla kovin iso, mutta urheilu- tai hääkuvaajien täytyy naulata se yksi hetki, juuri silloin kun se tulee, iso 12 000:lla, isolla aukolla ja valmiiksi oikealla valotuksella. Canonin vitosen, Nikonin nelosen, D810:n ja D750:n af toimii hämärässä suht pienelläkin aukolla ja päivälläkin hakkaa minkä tahansa peilittömän. Joka tapauksessa Sonyn tiedostoformaatti, bittisyvyys ja bufferi ei riitä työkäyttöön ja siksi näitä ei missään tositoimissa näekään - ei edes a7 -sarjaa. Studiossa kyllä, mutta ei kentällä. Hyviä kameroitahan nämä kaikki ovat, ei siinä mitään, mutta toistaiseksi on vaikea nähdä miksi kukaan kuvaamalla elantonsa ansaitseva edes harkitsisi, muita kuin CanoNikonin täyskennoisia ja siitä ylöspäin.

[Hannu Pahkala 0]

Kiitos kommenteista!

 

Olettaisin että RAW on oikeasti suoraa sensoridataa eikä prosessori muokkaa sitä mitenkään => eli prosessori & softa ei vaikuttaisi hämäräominaisuuksiin. Miten on?

 

 

[Miska Koivumäki 0]

Se prossu nimenomaan vaikuttaa siihen hämäräominaisuuteen, koska kohina on aika pitkälle sen elektronisen systeemin aiheuttamaa häiriötä signaalissa. Myös RAW -kuvassa valo on muuttunut prossun läpi digitaaliseen muotoon ja esim. Nikonilla sama sensori tuottaa Expeed 3:sella eri tuloksen, kuin 4:sella. Prosessori ei siis sinänsä muokkaa kuvaa, mutta aina, kun signaali kulkee laitteen läpi, siihen syntyy häiriöitä ja tämän häiriön minimointi on prossukehityksen kulmakiviä. Samahan se on Hi-Fi -puolella tilanne.

 

Raw on teoriassa raakaa dataa, mutta toki bittisyvyys ja sen sellainen vaikuttaa väridynamiikkkaan. Esim Sonyn a7 -sarjassa raw on yleisen käsityksen mukaan jossain määrin häviöllisesti tuotettua ja bittisyvyys taitaa olla 12, kun se monissa aikaisemmin mainituissa vehkeissä on 14-16.

 

Korkealla ISO:lla kuvatessa on myös syytä valottaa ykkösellä oikein. Oikein valotettu iso6400 on kyllä parempi, kuin alivalotettu ja Lightroomissa pari aukkoa nostettu 3200.

[Miska Koivumäki 0]

Ja vielä sen verran, että jos lentsikoita kuvaa, niin kaiketi hämäräominaisuudet/hinta/af -tarkkuusyhtälön kannalta selkeitä voittajia harrastajalle ovat Canonin 7d/7dmk2 ja Nikonin d7100 ja 610.

[Mikko Tuomi 445]

Se prossu nimenomaan vaikuttaa siihen hämäräominaisuuteen, koska kohina on aika pitkälle sen elektronisen systeemin aiheuttamaa häiriötä signaalissa. Myös RAW -kuvassa valo on muuttunut prossun läpi digitaaliseen muotoon ja esim. Nikonilla sama sensori tuottaa Expeed 3:sella eri tuloksen, kuin 4:sella. Prosessori ei siis sinänsä muokkaa kuvaa, mutta aina, kun signaali kulkee laitteen läpi, siihen syntyy häiriöitä ja tämän häiriön minimointi on prossukehityksen kulmakiviä. Samahan se on Hi-Fi -puolella tilanne.

 

Raw on teoriassa raakaa dataa, mutta toki bittisyvyys ja sen sellainen vaikuttaa väridynamiikkkaan. Esim Sonyn a7 -sarjassa raw on yleisen käsityksen mukaan jossain määrin häviöllisesti tuotettua ja bittisyvyys taitaa olla 12, kun se monissa aikaisemmin mainituissa vehkeissä on 14-16.

 

Korkealla ISO:lla kuvatessa on myös syytä valottaa ykkösellä oikein. Oikein valotettu iso6400 on kyllä parempi, kuin alivalotettu ja Lightroomissa pari aukkoa nostettu 3200.

 

Unohdat nyt hamarakuvauksessa sen about tarkeimman ominaisuuden, eli pikselikoon. Mita pienemmat pikselit kennolta tulee, sita enemman hairiota sinne paasee syntymaan. Taman takia A7S kennona pesee nuo 5Dmk3 jne aivan 6-0 hamarakuvauksessa. Mina juuri lemppasin 5Dmk3 makeen, A7S on aivan hemmetisti parempi pimeassa/hamarassa kuin 5Dmk3. Naita ei voi edes verrata.

 

 

[Miska Koivumäki 0]

No voihan se teoriassa olla mk3:sta parempi ja jalustalla maisemakuvissa, mutta ei sillä yksikään urheilu- tai hääkuvaaja lähde kirkossa tai kentällä yrittämään. Af ei riitä ja ei toistaiseksi riitä yhdessäkään peilittömässä. Eikä tämä ole sellainen aihe, jossa on oikeita ja vääriä vastauksia. Jokainen kuvaaja valitsee sen vaihtoehdon, jolla se tulos on paras mahdollinen varma suoritus. Jos hidas af ei haittaa ja pieni bittisyvyys ei ole ongelma, a7 -sarja on kaikilta soin pätevää kalustoa. Jos taas pitää olla nopea af, suuri bufferi ja täysi aukko, niin aika vaikeaa noita pro-dslr -vehekitä on vielä haastaa.

[Mikko Tuomi 445]

No voihan se teoriassa olla mk3:sta parempi ja jalustalla maisemakuvissa, mutta ei sillä yksikään urheilu- tai hääkuvaaja lähde kirkossa tai kentällä yrittämään. Af ei riitä ja ei toistaiseksi riitä yhdessäkään peilittömässä. Eikä tämä ole sellainen aihe, jossa on oikeita ja vääriä vastauksia. Jokainen kuvaaja valitsee sen vaihtoehdon, jolla se tulos on paras mahdollinen varma suoritus. Jos hidas af ei haittaa ja pieni bittisyvyys ei ole ongelma, a7 -sarja on kaikilta soin pätevää kalustoa. Jos taas pitää olla nopea af, suuri bufferi ja täysi aukko, niin aika vaikeaa noita pro-dslr -vehekitä on vielä haastaa.

 

Pro-DSLR rungoilla on viela se oma pikku markkinarakonsa, onneksi peilittomat jyraavat ohi ja lujaa.

 

A7S toivottavasti saa jossain vaiheessa A7:n autofokuksen, jolloin ei olla enaa kaukana 5Dmk3 tasosta.

 

[Kai Krause 0]

Hämäräkuvausta on monenlaista, aina ei tarvitse nopeaa tarkennusta eikä edes autofokusta ollenkaan. FF-kenno ja iso pikselikoko auttaa asiaa hämärässä/pimeässä. Itsellä tulee paljon kuvattua hämärässä/pimeässä erilaisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa. Käytössä on 5D, 1D ja A7r, joista melkein aina tulee käytettyä nykyään A7r, koska sen jälki on vähässä valossa (oikeastaan kaikenlaisessa valossa) selvästi parasta. Jos tarkoitus on kuvata vain lentäviä lentokoneita vähässä valossa niin D4s vois olla melko mukava peli. Sonyllta on juuri ilmestynyt uusi A7 II runkovakaajalla. Siinä vois olla aineksia seuraavaksi kameraksi hämärä/pimeäkuvaukseen.