Kolehti 3/2014: Miksi et menisi linnuntietä?

[Olli Luoma 79]

Olen aika varma, että vaikka hyvin suuri osa pienistä pojista, nykyään kenties myös tytöistä on kiinnostunut ilmailusta, niin hyvin harva haluaa panostaa siihen niin paljon, että lähtisi hankkimaan lupakirjaa. Sen vuoksi voisi olla tarkoituksenmukaista miettiä miten voisimme edistää tuota Tatun varsimn osuvasti "lupakirjattomien paapomiseksi" kutsumaa toimintaa.  Koska olen myöhäisherännyt lentäjä, niin tuttavapiirissänmi on nimenomaan ei-lentäjiä, jotka kuitenkin ovat kiinnostunet tai jollain tavalla uteliaita ja varsin monet ovat pyytäneet kertomaan milloin paikka on vapaa, he tulisivat mielellään mukaan toisenkin kerran tai täällähän on ihan mukavaa porukkaa, kyllä täällä voisi viihtyä, vaikka ei itse lentäisikään.  Tässä vaiheessa joutuu tietenkin kysymään, onko ilmailu vain lentäjille vai halutaanko porukkaan myös muita. Ei heistä minun mielestäni ainakaan haittaa ole.  Ainakin kaikki tuttavani, jotka ovat tutustuneet ilmailuun kauttani ovat sitä mieltä, että Malmin lentoasemaa ei saa hävittää. :-)

 

Tervehdys!

Tästä pitää ottaa koppi. Lupakirjattomat lentäjät ovat kahdella tavalla tärkeitä. Ensimmäinen on se, että me tarvitsemme massaa, jotta sieltä löytyisi sitten harrastukseen jäävät. Tällä hetkellä massaa ei kulje riittävästi kerhojen läpi, jotta harrastukseen jäävien osuus kasvaisi. Laskuvarjohyppääjät taitaa olla ainoa tällainen harrasteryhmä. Toinen on se, että jokainen, joka tulee harrastukseen tutustumaan, on kiinnostunut ilmailusta. Jos heistä ei tule aktiivisia harrastajia, he tulevat kuitenkin olemaan ilmailun puolestapuhujia.

Nyt tietysti voidaan sanoa, että eihän ilmailu voi olla massojen laji. Olen eri mieltä. Olen aivan varma siitä, että golfareiden piirissä sanottiin samalla tavalla vielä 80-luvulla. Nyt golffareita taitaa olla jo niin paljon, että toivoisivat pienempää harrastajamäärää. Montako golf-kenttää ollaan nyt lopettamassa asuntorakentamisen tieltä, siitä ei ole edes keskusteltu. Miksi? Koska siellä on massaa.

 

Juha Pesu tuossa arvostelee aivan poskettomalla tavalla moottorilentäjiä. Tällaista toisten lajien arvostelua emme todellakaan tarvitse. Me tarvitsemme jokaisen ilmailijan joukkoomme ja vielä paljon lisää. Jos tämä on vain riitaisen, alle 10 000 harrastajan joukko, meiltä on helppo viedä harrastusmahdollisuutemme.

[Juha Pesu 15]

 

Juha Pesu tuossa arvostelee aivan poskettomalla tavalla moottorilentäjiä. Tällaista toisten lajien arvostelua emme todellakaan tarvitse. Me tarvitsemme jokaisen ilmailijan joukkoomme ja vielä paljon lisää. Jos tämä on vain riitaisen, alle 10 000 harrastajan joukko, meiltä on helppo viedä harrastusmahdollisuutemme.

 

Tarkoitus oli sanoa, että purjelentäminen on hieno laji, joka ei vaadi mahdottomia taloudellisia uhrauksia. Moottorilentäminen tuntuu jotenkin olevan niin monen maallikon silmissä sitä "oikeaa lentämistä", ja purjelentäminen on niin näkymättömissä suurimmalta osalta ihmisistä, ettei satunnainen ilmailusta kiinnostunut niin helposti sen lajin pariin eksy. Veikkaan, että kustannuskysymys karsii oitis pois monta potentiaalista ilmailijaa, jos he tullessaan tutustumaan lajiin törmäävät moottorilentämisen tyypillisiin hintoihin. Julistamalla purjelennon jaloa sanomaa heidät voitaisiin saada ilmailijoiksi, enkä usko sen olevan muilta ilmailun lajeilta pois. Tuo edellinen viestini oli vähän semmoista leikkimielistä vertailua lajien välillä, molempia on tullut kyllä kokeiltua, ja tiedän, että molemmat tarjoavat hienoja haasteita ja elämyksiä, ja minua kyllä kiinnostavat ja kiehtovat liki kaikki ilmailun lajit, vaikken kaikkia olekaan päässyt vielä kokeilemaan.

[Pasi Ilola 9]

Tarkoitus oli sanoa

 

Varmaan siihen olisi voinut sitten käyttää ihan muunlaisia sanoja. Nyt sanoit mielipiteenäsi, että moottorilla lentävät ovat järjettömiä ja ymmärtämättömiä siitä mikä on hienoa ja heillä on vääriä mielikuvia.

 

No, mielipide on ihan kuin per*****kä, jokaisella on omansa.

[Olli Luoma 79]

Tervehdys!

Purjelento on todella hieno laji   Nyt kun vielä kaksipaikkaiset tehokoneet ovat yleistyneet, niillä voitaisiin todella tarjota lupakirjattomille elämyksiä.

Korostaisin tässä vielä edelleen sitä, että ilmailija aloittaa harrastamisen silloin, kun hän tulee mukaan ilmailuun. Osittain tämä on pelkkää semantiikkaa, mutta sillä saattaa olla suuri merkitys harrastajalle, oletko vähän kuin ulkopuolinen vai todellinen harrastaja. Lupakirjan lentäminen on vain yksi vaihe harrastamisessa. Iso joukko harrastajista lopettaa lupakirjan saannin jälkeen harrastamisen. Miksi? Siihen löytyy varmasti useita syitä. Voitaisiinko tätä vähentää, jos harrastaja näkisi alusta alkaen lupakirjan lentämisen vain yhdeksi jaksoksi harrastamista. Tuleeko nyt liikaa sellainen tunne, että kun minä saan lupakirjan, olen valmis. Jopa niin, ettei välttämättä uskalla näyttää epävarmuuttaan ja sen vuoksi lopettaa harrastamisen kokonaan. Saatanpa olla typerä, kun tällaisia pohdiskelen (ja varsinkin ääneen)  

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Lauri Kangas 6]

Ei pidä käsittää väärin, että ko. tylsä lehtiartikkeli olisi nyt juuri markkinoinnin tärkein tehokeino. Sellainen tuli rustattua kun Kolehti mukavana yllätyksenä erikseen pyysi.

 

Markkinoinnin ydintoiminta näyttää tältä:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Näkyvyyteen on panostettu erityisesti paperimainoksin, joita viime teoriakurssia varten levitettiin useita satoja kaikkiin lähiseudun oviin ja ilmoitustauluille. Paperimainoksen sisältö ja selkeä yksinkertainen ulkoasu mietittiin huolella, yrittäen välttää perinteisiä sudenkuoppia (Lempiesimerkkini kamalasta purjelentomainoksesta: "Purjelennolla pysyt ilmassa omien taitojesi varassa. Jos nostoa ei löydy, lento joudutaan keskeyttämään"). Kampanjan saanti oli parempi kuin miesmuistiin. Aloitustilaisuudessa ei meinattu mahtua kerhohuoneelle.

 

Kohta alkaa uusi kierros ja kurssin kokoa olisi tarkoitus kasvattaa entisestään. Muissakin kerhoissa lienee talvikurssin markkinointi parhaillaan meneillään tai käynnistymässä. Teemme oikein mielellään yhteistyötä, joten jos haluatte vaihtaa kokemuksia lajin markkinoinnista, ottakaa kaikin mokomin yhteyttä!

 

PIKistä: On toki hauskaa että edelleen on mainetta vireänä opiskelijakerhona, jossa lentäminen on halpaa kuin saippua. Todellisuudessa ei kyllä olla yhtään halvempia kuin muutkaan. Halvan teekkarilentämisen ajat jäivät 90-luvulle, jolloin vielä valvottiin verottomasti pysäköintihalleja talkootöinä. Nykyään kaikki kerhotyöalennukset on poistettu laittomina, mutta kumma kyllä tekijöitä riittää edelleen mukavasti. Näköjään kaikista mielikuvista huolimatta persaukisilla opiskelijoilla hyvä yhteishenki ja hienot lentoelämykset sittenkin painavat enemmän kuin kalliit kustannukset, joihin ei muka ole kellään varaa.

 

Purjelennosta: Tosi usein törmää Juhan mainitsemiin puutteellisiin mielikuviin purjelennosta. "Enhän mä nyt mitään liidokeita halua, vaan kunnon moottorikoneita." Ja usein käy sitten niin että hinnan takia jää lentämättä millään. Mäkin tuumasin purjelentokurssille ilmoittautuessa, että voihan tätä varmaan näinkin kokeilla ennenkuin on rahaa kunnon lupakirjaan. Kurssin aikana ja sen jälkeen sai sitten itse huomata miten mukaansatempaavaa touhu voi olla. Moottoripahvihaaveet ovat vähitelleen karisseet, eikä vähiten hinnan takia (pienimuotoinen haave on taustalla yhä jäljellä).

 

Ellen olisi mennyt kurssille, olisi kaikki hienoudet jääneet ymmärtämättä. Ei niitä tullut kukaan esittelemään, vaan itse piti löytää. Asioiden ei ole pakko olla näin.

 

Hyvä uutinen on tietysti että EASA-mallisella LAPL(S):llä koulutus onnistuu vihdoinkin modulaarisesti ja purjelento voi ihan oikeasti olla edullinen tapa päästä lentämään vaikka lopullinen tavoite olisikin moottorilentopahvi. Ehkä mottipahvia ennen saattaa olla välillä hauskaakin.

 

Lupakirjoista: On totta että touhu on nykyään aika lupakirjakeskeistä, ja harrastuksen (varsinkin moottori-) aloittaminen laajalla kurssilla on isohko kynnys. Jämiaikoinahan purjelentoa lennettiin ihan toisenlaisten kurssien muodossa ja varsinainen lupakirja oli vaan kaikista kovimmilla jätkillä. Jotain mallia vanhoista ajoista voisi hakea, mutta on moni juttu sittemmin parantunutkin aika paljon.

 

Lupakirjan suorittamisen jälkeen lopettavat harrastajat ovat vielä nykyäänkin kaikille tuttu pulma. Jatkokoulutus ja haasteiden tarjoaminen on tärkeää, vaan ei siihen mitään taikakonsteja löydy jos jostakusta harrastus ei vain tunnu omalta, vaikka pahvi on taskussa. Kun koulutetaan paljon, tarjotaan useammalle mahdollisuus, ja saadaan ehkä kerättyäkin sitten enemmän niitä, jotka todella tempautuvat mukaan.

 

Hanna on oikein hyvä esimerkkitapaus tuollaisesta korvaamattoman arvokkaasta työmyyrästä, josta aemmin mainitsin. Mutta käsittääkseni Hannallakin on joskus ollut lupakirja, tai ainakin ollut tähtäimessä. Monet tuntuvat nyt sotkevan kaksi ihan erityyppistä harrastajaluokkaa. Ns. kalustoon kuuluvat fanaattiset ilmailussa marinoidut (nykyisin) lupakirjattomat harrastajat, ja tosiaalta vastikään porukkaan liittyneet (vielä toistaiseksi) lupakirjattomat aloittelijat. Monelle kerholle varmaan kelpaisi innokkaat koneiden huoltajat ja kerhotyöläiset, jotka eivät kuitenkaan välitä kiilata koneisiin.

 

Kun keskustelu on jostain syystä kääntynyt niin tiiviisti näihin lupakirjattomiin, niin pyytäisin nyt innokkaimmilta keskustelijoilta jotain käytännön ideoita. Millaiset lupakirjattomat ovat kohderyhmänä? Mitä heille tarjotaan (muuta kuin tutustumiskurssit ja lentokeikat kerhokavereiden kanssa, niitä tehdään jo minkä ehditään)? Miten toiminta rahoitetaan?

Mistä löydetään uusia Hannaräihiä, ja miten heidät rekrytoidaan?

 

Jos kelvollisia ideoita oikeasti löytyy niin kyllähän niitä voidaan toteuttaa. Samaten täältä päin löytyy hyväksi havaittuja ideoita lupakirjakurssien markkinointiin, jos kellekään kelpaa.

 

 

[Peter Lord 191]

Alle 10h/vuosi kuulostaa aika vähältä.

 

On se, varsinkin jos ajatellaan turvallisuutta ja rutiinin muodostumista. Olin hiljakkoin medikaalitarkastuksessa jossa piti ilmoittaa viimeisen vuoden lentokokemus. Se oli hiukan yli 159 h ja sanoin lääkärille että oli hiukan huono lentovuosi. Lääkäri sanoi siihen ettei kovin huono, koska kuulemma monilla on vuoden saalis luokkaa 3 h.

 

Hämmästyin.

[Tatu Koiranen 1 758]

Jaha, typotin näemmä vuoden, piti olla 2013, ei 2003. Eipä nyt kovin olennaista sinänsä keskustelun kannalta.

[Jaakko Männistö 270]

Alle 10h/vuosi kuulostaa aika vähältä.

Mutta pitää yllättävän useasti paikkansa Vaikkakin,ainakin PPL:ssä pitäis kelata vähintäin 12 h (kertauskoululento),oliko se niin?      Muuten,Laurin "blogi" on kyllä ihan täyttä asiaa kokonaisuudessaan.

[Lauri Tarkkonen 0]

Tartun pariin asiaan.  Purjelento on varmasti hienoa ja mielenkiintoista, mutta kuinka halpaa se on ei ole minulle selvinnyt.  Täällä annetaan ymmärtää, että se on melkein ilmaista. Kun tarkastellaan minkä tahansa harrasteen tai toiminnan kustannuksia on syytä ottaa humioon sekä aika että raha. Minulla ei ole mitään purjelentoa vastaan ja saatan vielä joskus paneutua siihenkin enemmän, mutta minulle ei ole vielä selvinnyt kuinka voisin sitä harrastaa esimerkiksi saman aikabudjetin rajoissa kuin esimerkiksi ultralla lentämistä Malmilla.  Lähimmät purjelentokentät taitavat olla Nummelassa, Hyvinkäällä ja Räyskälässä, en tiedä miten voisin päästä lentämään purjekoneella, jos esimerkiksi minulla on aamulla aikaa klo 8 ja 10 välissä, jolloin voin hyvin mennä Malmille, lentää ennen tornin aukeamista tunnin verran, ja kun olen tehnyt valmiiksi plaanin, niin voin lentää tunnin kierroksessa ja harjoitella laskeutumista yms.  

 

Kun olen katsellut esimerkiksi Teiskon ja Räyskälän kenttien laitamilla olevia asuntovaunuleirejä olen ymmärtänyt, että purjelennon harrastajat joutuvat asustamaan kentän laitamilla ja kyttäämään sopivaa keliä, ennenkuin pääsevät ilmaan. Silloin on hyvä, jos paikalla on myös yksi tai kaksi avustajaa. Kun tulen Malmille aamulla voi olla, ettei siellä ole ketään, jos varaamanio kone on hangaarin perällä, saan sen sieltä aika helposti puolessa tunnissa ulos, jolloin myös muut koneet ovat kauniistio paikoillaan.  Teen aamutarkastuksen, plaanin, jos on tarpeen ja lähden lentoon.  Vaikka tuntihinnat eivät varmaankaan purjekoneilla ole yhtä korkeita kuin moottorikoneilla, niin aikaa menee niin palon enemmän, ettei siihen yksinkertaisesti ole mahdollisuutta.  

 

Kun haaveilin aikanani lentämisestä, oli itsestään selvää, että se olisi purjelentämistä. Siinähän saattoi osallistumalla talvella koneiden kunnostamiseen ja muuhun kerhotyöhön päästä sitten joskus itsekin lentämään.  Vallilassa oli lentokerho, jossa kuulemani mukaan tällainen olisi ollut mahdollista. Maantiede ja kalenteri tumppasivat silloin homman ja kalenteri on nyttenkin suurin este purjelentämiselle.  Miten muuten ne hyvin halvalla lentävät matkaavat kentille, ovatko asuntovaunut ja niiden paikat ilmaisia?  

 

Täällä on vähätelty nykyisiä lentomääriä, mutta totuus lienee tosiaan niin karu, että nykyään lennetään aivan liian vähän.  Esteenä on kalenteri ja raha.  Nyt lennetyillä tuntimäärillä on todellakin vaikea säilyttää rutiinia ja sen vuoksi monet lopettavatkin varsin pian lupakirjan saamisen jälkeen. Siinä mielessä optimistinen arvioni 5 vuoden kuoletuksesta menee lähemmäksi Jussi ajatusta kertakustannuksesta. Jotkut tosin tuntuvat toteavan, etteihän se niin kalliilta tunnukaan, jos asian ajattelee näin.  Olen houkutellut joitakin tuttuja tulemaan kentälle katseslemaan ja vienyt heitä myös lentämään. Joku on tullut myös kerhon huoltoiltaan seuraamaan kun koneita huolletaan ja puhdistetaan ja sanonut, että ei lupakirjaa tarvitse heti hommata, tätä voi katsella ja osallistua talkoisiin ja kahvinjuontiin ja sitten kun tuntuu siltä, että haluaa pistää tähän enemmänkin panoksia. Myös MIK:n simulaattorilla olen tavannut nuoria lentäjiä, jotka vasta suunnittelevat suorittavansa lupakirjan lähitulevaisuudessa, kun ikää ja rahaa on riittävästi. Ei näiden  lupakirjattomien ilmailijoiden mukaan saamisessa ole mitään poppakonsteja, yritetään toivottaa heidät tervetulleeksi, olivatpa he lentäjiä, joiden medikaali on iän tai sen seurausena olevan kunnon huononemisen johdosta menetetty, tai tulevia lentäjiä tai sellaisai, jotka eivät voi saada lupakirjaa, esimerkiksi näön, sydämien kunnon tai muun syyn takia, nakitetaan heille hommia, kuten muillekin, eikä kohdella heitä toisarvoisina.

[Juha Haapajärvi 0]

Tartun pariin asiaan.  Purjelento on varmasti hienoa ja mielenkiintoista, mutta kuinka halpaa se on ei ole minulle selvinnyt.  

Purjelentoa ja mottorilentoa kun vertailee, niin pitää ajatella että kyseessä on ihan eri lajit. Vähän niinkuin purjeveneily ja moottoriveneily. Siinä missä moottoriveneellä huristetaan saareen retkelle, niin purjeveneellä ollaan koko päivä merellä.

Nykyisten sääennusteiden aikaan purjelento ei nyt ihan vaadi leireilyä kentän vierellä, mutta käytännössä purjelennon aikayksikkö on päivä. Yhteen lentopäivään kyllä sisältyy lentotunteja helposti 3-5 monesti enemmän (henk. koht max on melkein 9) Ja nykyään alkaa ilmaantua itsestarttaavia entistä enemmän, niin ei niitä avustajiakaan tarvi.

Ainut avustaja,  joka on muuten pakollinen on se hinauslentäjä - siis jos ei joudu peltoon ja pellostakin pääsee taxilla pois yhden moottorilentotunnin hinnalla. (+ sitten koneen hakeminen - sujuu sekin yksin)

Huomattavaa tosin on , että moni kerho toimii vielä porukkaperiaatteella, eikä sielä ole toimintaa optimoitu "yksin toimimiseen".

Lisäys: Ei tarvi toimia yksin Porukassa on mukavampaa...

 

-Juha

 

 

[Hanna Räihä 6]

 

Hanna on oikein hyvä esimerkkitapaus tuollaisesta korvaamattoman arvokkaasta työmyyrästä, josta aemmin mainitsin. Mutta käsittääkseni Hannallakin on joskus ollut lupakirja, tai ainakin ollut tähtäimessä. Monet tuntuvat nyt sotkevan kaksi ihan erityyppistä harrastajaluokkaa. Ns. kalustoon kuuluvat fanaattiset ilmailussa marinoidut (nykyisin) lupakirjattomat harrastajat, ja tosiaalta vastikään porukkaan liittyneet (vielä toistaiseksi) lupakirjattomat aloittelijat. Monelle kerholle varmaan kelpaisi innokkaat koneiden huoltajat ja kerhotyöläiset, jotka eivät kuitenkaan välitä kiilata koneisiin.

 

Kun keskustelu on jostain syystä kääntynyt niin tiiviisti näihin lupakirjattomiin, niin pyytäisin nyt innokkaimmilta keskustelijoilta jotain käytännön ideoita. Millaiset lupakirjattomat ovat kohderyhmänä? Mitä heille tarjotaan (muuta kuin tutustumiskurssit ja lentokeikat kerhokavereiden kanssa, niitä tehdään jo minkä ehditään)? Miten toiminta rahoitetaan?

Mistä löydetään uusia Hannaräihiä, ja miten heidät rekrytoidaan?

 

Jos kelvollisia ideoita oikeasti löytyy niin kyllähän niitä voidaan toteuttaa. Samaten täältä päin löytyy hyväksi havaittuja ideoita lupakirjakurssien markkinointiin, jos kellekään kelpaa.

 

 

Oot muuten ihan oikeassa. Mulla on ollut lupakirja. Mutta eipä vaan oo enää, ei ole ollut vuosiin ja vuosia meni niin, että en edes käynyt kentällä. Pitkälti se johtui siitä, että olin nuori, eikä ollut "mukaanvetäjää". Ei ollut ketään, kenen kanssa olisi harrastanut silloin.... Vuosia kului ja sitten sitä vaan ei voinut enää vastustaa sitä tuoksua, mitä tapaa vain lentokenttien reunoilla...

 

Se, miten uusia saadaan mukaan, on varmasti hyvin paljon meistä kaikista itsestämme kiinni. Vähän antaa rohkaisua, vetää mukaan, antaa mahdollisuuksia. Varsinkin tytöillä/naisilla kynnys mukaan tulemisesta saattaa olla korkeammalla ja valitettavasti joskus kokee sitä, ettei ole niin tervetullut. Se, saadaanko uusia Hannaräihiä mukaan, on meistä itsestämme kiinni. Tai hannuja. Samahan se on kumpaa sukupuolta sitä edusaa nykyään Mä olen koittanut antaa muutamalle lupakirjattomalle kaverille mahdollisuuksia olla mukana toimimalla kisoissa eri tehtävissä, antamalla vastuuta ja opettamalla mm. tuomarilinjalle. Sekin on sellainen tehtävä, että mielenkiintoa pitää olla ja halua oppia ja onhan sitä löytynytkin. Ensi kesänä jatketaan toivottavasti ja saadaan uusiakin lisää.

 

Yhdistyksen puitteissa meillä on mm. taitolennon talvipäivät tulossa, jossa pääaiheena on lajin aloittaminen.  Sinne toivotaan tervetulleiksi vanhojen harrastajien lisäksi uusia, joita asia voisi vähän kiinnostaa ja joilla on se pieni kipinä ollut, että jos kuitenkin.....

Ja tähän keskusteluun liittyen, koskee sitten niin moottori- kuin purjekoneita! Meillä ei plokata, molemmat lajit on edustettuna!

 

Mullakin oli mukaanvetäjät, kiitos heille siitä. Haistoivat, että tuosta saadaan oiva ihminen mukaan kuvioihin, joka on oikeasti kiinnostunut asioista.

 

Muoks: Ja monia pitää oikeasti pyytää mukaan. Suomalainen luonne kun on sellanen että "no en mä tiedä kun ne aattelee että mä tuppaudun.... " Joten - se on meistä itsestämme kiinni. Otetaan ne uudet mukaan, pyydetään, kutsutaan, neuvotaan, opetetaan, kiitetään.

[Olli Luoma 79]

Tervehdys!

Mitään markkinointia ei saa väheksyä, on se sitten lehtijuttua, tv:tä tai esittelytilaisuuksia. Kaikki vievät asiaa eteenpäin.

 

Konkreettisia ehdotuksia kun kysytään, niin minulle tuli mieleen jälleen golf (en ole golffari, mutta vanhat golfhousut voisi toki sopia pallolentäjän imagoon hmm...)

Voisiko ilmailussa olla greencardia vastaava bluecard. Se olisi kansallisesti yhtenevä lyhyt kurssi, jossa opiskeltaisiin ilmailun perustietoa lentokentistä, ilmatilasta ja ilmailun eri muodoista ym. Kerho tietysti toisi oman lajinsa parhaana esille. Kurssiin kuuluisi pienimuotoinen koe ja siitä saisi virallisen todistuksen. Tällaisen jälkeen henkilö olisi paremmin kiinnittynyt kerhoon ja ilmailuun. Ainakin täällä Hämeenlinnassa ennen teoriakurssi kansalaisopistossa toimi vähän tällä tavalla, paitsi ettei siitä tullut kiinnitystä kerhoon. Mutta hyvin moni kävi kurssilla ilman aikomustakaan aloittaa lentämistä.

 

Markkinoinnista muuten lyhyt tarina. Aikoinaan 70-luvulla itse etsin Ilmailu-lehden koulutusnumerosta kerhoa, jossa voisin aloittaa hyppäämisen. Siihen aikaan ei kaikissa hyppykoneissa ollut hyppyovea, vaan ylös jouduttiin menemään seinä avoimena. Kerhot joilla hyppyovi oli, ilmoittivat lehdessä lisätiedoissa ylpeänä "koneessa on ovi". Tämä tieto hämmästytti maallikkoa kovasti 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L 

[Lauri Tarkkonen 0]

Purjelentoa ja mottorilentoa kun vertailee, niin pitää ajatella että kyseessä on ihan eri lajit. Vähän niinkuin purjeveneily ja moottoriveneily. Siinä missä moottoriveneellä huristetaan saareen retkelle, niin purjeveneellä ollaan koko päivä merellä.

Nykyisten sääennusteiden aikaan purjelento ei nyt ihan vaadi leireilyä kentän vierellä, mutta käytännössä purjelennon aikayksikkö on päivä. Yhteen lentopäivään kyllä sisältyy lentotunteja helposti 3-5 monesti enemmän (henk. koht max on melkein 9) Ja nykyään alkaa ilmaantua itsestarttaavia entistä enemmän, niin ei niitä avustajiakaan tarvi.

Ainut avustaja,  joka on muuten pakollinen on se hinauslentäjä - siis jos ei joudu peltoon ja pellostakin pääsee taxilla pois yhden moottorilentotunnin hinnalla. (+ sitten koneen hakeminen - sujuu sekin yksin)

Huomattavaa tosin on , että moni kerho toimii vielä porukkaperiaatteella, eikä sielä ole toimintaa optimoitu "yksin toimimiseen".

Lisäys: Ei tarvi toimia yksin Porukassa on mukavampaa...

 

-Juha

 

 

 

Tiedän kyllä purjehduksen ja moottoriveneilyn eron. Olen purjehtinut yli 40 vuotta, aluksi erilaisilla ratakilpakäyttöön tarkoitetuilla jollilla ja vuodesta 1976 lähtien Itämerellä eri kokoisilla matkaveneillä.  Purjehdin edelleen, myös ensi kesänä jos taivas ei putoa niskaan. Kun sanot, että purjelennossa yksikkö on päivä, ja maastolaskussa taksikyyti hakemaan tuubia ja autoa on yksi moottorilentotunti.  Siis jos lentäisin vaikkapa Räyskälässä, niin matka sinne ja takaisin tekee parisataa kilometriä, hinaukset ja muutkin hommat maksavat, jos käyn lentämässä ultralla Malmilta ajan (sähkö)mopolla  vartin suuntaansa ja käytän koneen valmisteluun ja siivoamiseen lennon jälkeen tunnin ja lennä tunnin tai kaksi kustannukset noin 160 euroa, aikaa kuluu noin kolme tuntia. Räyskälässä käynti vie päivän aamusta iltaan. Siis jos minulla ei ole sitä päivää, vaan ainoastaan tuo kolme tuntia, niin purjelennon kustannukset ovat minulle ylivoimaisia.  Purjehdus keskittyy kesäkuukausiin ja aikayksikkö on paremminkin viikko tai useampi kuin päivä tai tunteja. Varsin harvat moottoriveneilijät käyvät tunnin tai puolen keikalla, kuten moottorilentäjät Malmilla.  Usein kun sää on hieman suspekti saatan silti lähteä Malmille katsomaan, ettei siellä suinkaan olisi sittenkin mahdollista lentää. Usein on, jos ei muuta niin puoli tuntia kierroksessa, jossa voi skarpata sekä laskeutumisia, korkeuden säilyttämistä yms. minkä tietysti oikeat ja kokeneet lentäjät osaavat ilman muuta, mutta joka tällaiselle uransa alkuvaiheessa olevalle on aika hyödyllistä. Eipä tulisi lähdettyä Räysklälään tai Hyvinkäälle vain katsomaan, josko sittenkin voisi lentää. Saattaa olla, että en useimpien mielestä ole kyllin fanaattinen, mutta niillä on mentävä, mitä on osakseen saanut. Minulla on vahva käsitys siitä, että purjelennon suosion putoaminen johtuu nimenomaan tästä aikabudjettikomponentista kuin rahasta.  On ehkä mainittava, että monet purjehtijat käyvät lomaklauden ulkoöuolella veneellään katsomassa onko kaikki hyvin, keittävät kahvit ja kutsuvat naapuriveneen väen kahville ja siinä saa samaa kuppilatiimaa, jota lentäjät kovasti arvostavat. 

 

 

[Juha Haapajärvi 0]

Minulla on vahva käsitys siitä, että purjelennon suosion putoaminen johtuu nimenomaan tästä aikabudjettikomponentista kuin rahasta. 

 

Tämä on totuus - näihän se on. Purjelento ei sovellu kiireiselle nykyihmiselle, jolla on kenties useita harrastuksia...

Oma historia ilmailussa on pikkupoikana tapahtuneen lennokkitouhun jälkeen, se että jäädessäni työttömäksi tajusin, että mulla on nyt aikaa toteuttaa vanha haave.

Joten 2009 keväällä päätin tugin itseni Oulun Ilmailukerhon kursille, ja se kesä meni Pudasjärven mökkikylässä... Seuraavana keväänä oli jo oman koneen osto listalla.

Nyt työtilanteen muuttumisen jälkeen voi minullakin ilmailu siirtyä hiukan enemmän moottoroituihin välineisiin, joiden kanssa ajan hallinta on hallitumpaa.

 

 

Otin esiin veneilyn, vain selventääkseni, omaa näkemystäni, että kyseessä on eri lajit.

 

-Juha , Köliveneen 90-luvulla omistanut 

[Juha Pesu 15]

kerhotyöalennukset on poistettu laittomina

 

Onko tuo miten vanha juttu? Onko verottaja tehnyt selvän linjauksen asiassa, eli onko tosiaan kaikista kerhoista tyystin poistettu kerhotyöalennukset?

 

Kun itse aloitin junnuna purjelentohommia, kerhotyöalennukset olivat minulle hyvin merkittävä asia, niiden avulla pääsi vähällä rahalla taivaalle, ja rahaa ei ollut. Tuntuu jotenkin ihan pöljältä ainakin näin äkkiseltään ajatellen, jos viranomaisen on pitänyt päästä sellainen kieltämään. Ja kyllähän se kummasti myös aktivoi seuratoimintaan, kun huoltohommista tuli konkreettista hyötyä tekijöille.

 

Enpä olisi arvannut, että pieni, leikkimielinen vertailu moottorilentämisen ja purjelentämisen välillä osui niin kipeään kohtaan, että jotkut ilmailijat ihan loukkaantuvat, pahoittelut siis vielä siitä. Selkokielisesti näkemykseni lentokerhotoiminnasta on: purjelentäminen vaatii enemmän aikaa ja vähemmän rahaa kuin moottorilentäminen, ja lentäminen purjelentokoneella on hienompaa kuin lentäminen tavallisella pienlentokoneella. Ja sen verran paljon olen taivaalla ollut, että jotain näkemystä pitäisi olla, siksi uskalsin vertailla. Siksi halusin sanoa (samaa kuin tuossa otsikon jutussakin), että kannattaa tutustua purjelentoon, jos haluaa päästä kohtuuhinnalla taivaalle.

 

Mielipidekysymyksiähän nämä toki ovat, ei moottorikonelentäminenkään (väkisinlentäminen) pöljää ole, väkinäistä ja meluisaa touhua vain purjelentämiseen verrattuna. Onhan se selvä, että taivaalle pitää jollain vehkeellä päästä, vaikkei olisikaan mahdollisuuksia purjelentoon, siksi kai niin moneen lentokoneeseen on moottorit asennettu. Hieno homma, että nykyaikaiset moottoripurjelentokoneet ja ultrat tarjoavat vähän perinteisiä yleisilmailukoneita edullisemman vaihtoehdon. En usko, että tässä on tarvetta keksiä mitään vastakkainasettelua niin, että joku ilmailulaji kokisi muut ilmailulajit uhkana itselleen, eivätköhän eri lajit paremminkin tue toisiaan.

[Juha Haapajärvi 0]

Onko tuo miten vanha juttu? Onko verottaja tehnyt selvän linjauksen asiassa, eli onko tosiaan kaikista kerhoista tyystin poistettu kerhotyöalennukset?

 

On niitä vielä Ne on vain muotoiltu muotoon, missä verottajan on vaikeampi niihin tarttua Esim. että ahkeralle huoltajalle VOIDAAN myöntää alennuksia lentomaksusta - kerhot saavat yhä palkita jäseniään ei taloudellisesti merkittävillä palkinnoilla. Saataahan joku palkinto olla yksittäiselle jäsenelle merkittävä, mutta jos kerhon tilalla olis yritys, niin puhuttas parin työtunnin kustannuksesta, joten noi palkinnot eivät kiinnosta verottajaa.

 

-Juha

[Jaakko Männistö 270]

 

Enpä olisi arvannut, että pieni, leikkimielinen vertailu moottorilentämisen ja purjelentämisen välillä osui niin kipeään kohtaan, että jotkut ilmailijat ihan loukkaantuvat, pahoittelut siis vielä siitä.

 

Mielipidekysymyksiähän nämä toki ovat, ei moottorikonelentäminenkään (väkisinlentäminen) pöljää ole, väkinäistä ja meluisaa touhua vain purjelentämiseen verrattuna.

Tulee nyt väistämättä mieleen joku wanhanliiton purtsikkajuntti sun jutuistasi Pahoittelet ilmaisujasi ja kuitenkin samaan hengenvetoon toistelet noita puhkipoltettuja ilkeämielisiä fraaseja eri ilmailun muodoista. Niin purtsikka kuin moottorilennossakin on ihan omat hienoutensa,erilaisuutensa, eikä niitä oikein voi edes verrata. Antoisaa ilmailua kumpikin,molempia olen kokeillut!

[Lauri Kangas 6]

Onko tuo miten vanha juttu? Onko verottaja tehnyt selvän linjauksen asiassa, eli onko tosiaan kaikista kerhoista tyystin poistettu kerhotyöalennukset?

 

PIKissä on menty vuodesta 2011 ilman alennuksia. Muista kerhoista en tiedä mitään. Jos verottaja iskee kerhoon kyntensä kun palkitsemisjärjestelmä on vielä käynnissä, taidetaan mätkyjä periä vielä takautuvasti. Ilmailukerhojen en tiedä mätkyjä maksaneen, mutta muilla harrastusyhdistyksillä on käsittääkseni käry käynyt. Tietäisiköhän Tatu lisää?

 

Toivotan muille kerhoille hyvää lykkyä veroarpajaisissa. Luulenpa ettei verottajaa kauheasti kiinnosta, miten muotoilemalla pimeän verotettavan tulon maksaminen on säännöissä yritetty naamioida.

 

Allekirjoitan muuten näkemyksesi moottori- ja purjelennon eroista melkein täysin. Paitsi sen, ettei moottorilentäjillä ole järkeä. Lähinnä itseni kannalta moottorilennossa ei ole juuri nyt järkeä. Kiinnostaa se aika paljon silti.

[Juha Pesu 15]

Allekirjoitan muuten näkemyksesi moottori- ja purjelennon eroista melkein täysin. Paitsi sen, ettei moottorilentäjillä ole järkeä. Lähinnä itseni kannalta moottorilennossa ei ole juuri nyt järkeä. Kiinnostaa se aika paljon silti.

 

Tuo oli virhetulkinta, ettei moottorilentäjillä ole mielestäni järkeä. Onhan meillä, minun mielestäni.

 

Tulee nyt väistämättä mieleen joku wanhanliiton purtsikkajuntti sun jutuistasi Pahoittelet ilmaisujasi ja kuitenkin samaan hengenvetoon toistelet noita puhkipoltettuja ilkeämielisiä fraaseja eri ilmailun muodoista. Niin purtsikka kuin moottorilennossakin on ihan omat hienoutensa,erilaisuutensa, eikä niitä oikein voi edes verrata.

 

Ilkeämielisyys ei pidä paikkaansa. En ymmärrä, miksei purjelentämistä ja moottorilentämistä voisi verrata keskenään. Olkoon sitten niin, että olen wanhanliiton juntti, mutta purtsikkapahvi minulta on kyllä päässyt valitettavasti hiljattain vanhenemaan, lienen sitten wanhanliiton wäkisinlentojuntti, älköön tuomittako noita fiksuja ja sympaattisia purtsikkapilotteja minun vuokseni.

 

Toivoisin, että mahtuisimme mahdollisuuksien mukaan samoille kentille ja samaan ilmatilaan hyvässä ja lämminhenkisessä yhteistyössä niin, että kaikki kunnioittaisivat toisiaan. Nyt taivaalle, vaikka väkisin, hyvää joulun odotusta, rauhaa ja rakkautta!

[Lauri Kangas 6]

Niin, yleisön mielikuvissahan ne suurimmat erot löytyy. Moottorilennosta maallikkokin hahmottaa aika helposti, että voi pöristellä melkein minne haluaa, laskeutua joko takaisin samaan paikkaan tai matkustaa jonnekin muualle, lennonjohto- ja muut proseduurit kuulostavat jännittäviltä, maisemat ovat varmaan tosi hienoja ja rahaa kuluu.

 

Purjelennosta taas löytyy mielikuva sirosta pitkäsiipisestä erikoislentsikasta joka lipuu hiljalleen jonnekin esim. Nummelan taivaalla. Koska ei ole moottoria niin lennot jäävät lyhyiksi, tai sitten on kuultu jostain erikoispurjelentäjistä jotka ovat intiaanien veroisia luonnon tuntemuksessaan ja osaavat hyödyntää huippuharvinaisia nostoja kuin linnut. Niille maallikoille pitäisi kertoa, ettei tarvitse kuin ajaa suoraan, pyöriä hetken paikallaan kun piippaa, ja sitten tykittää taas eteenpäin. Nostoja on kaikkialla. Halpaa ja älyttömän siistiä.

 

Yhdessä GP-videossa sivuttiin asiaa mieleenpainuvasti: Maallikko luulee purjekoneen olevan kevyt, hauras ja hidas. Oikeasti se on painava, luja ja nopea.

 

On ihan väärin kuvitella että harrastajia ei löydy koska purjelentoon kuluu niin paljon aikaa. Jos ulkopuoliset eivät tiedä edes perusasioita purjelennosta, mistä ne tietäisivät että se vie paljon aikaa?

[Peter Lord 191]

Minusta lajien välisessä vertailussa pitäisi tuoda nykyistä tarmokkaammin esiin saunomiseen tarvittava aika purjelennossa. Sekä eri kokoisten saunojen erityinen merkitys ja rooli.

[Lauri Kangas 6]

Minusta lajien välisessä vertailussa pitäisi tuoda nykyistä tarmokkaammin esiin saunomiseen tarvittava aika purjelennossa. Sekä eri kokoisten saunojen erityinen merkitys ja rooli.

 

Mietipäs onko mieltä ylentävää vai ei, että katsot kyräilyn, jota olet joutunut ja joudut käsittelemään, näkyvän jotenkin riviharrastajan tai aloittelijan arjessa. Eihän tässä vielä oltukaan riittävästi aiheesta sivussa.

[Peter Lord 191]

Mietipäs onko mieltä ylentävää vai ei, että katsot kyräilyn, jota olet joutunut ja joudut käsittelemään, näkyvän jotenkin riviharrastajan tai aloittelijan arjessa. Eihän tässä vielä oltukaan riittävästi aiheesta sivussa.

 

Sanotaan sitten toisin.

 

Ilmailussa lentäminen muodostaa ehkä alle10% kokonaisajasta ja lajille tyypilliset oheistoiminnot vievät ajasta loput.

[Juha Haapajärvi 0]

Ilmailussa lentäminen muodostaa ehkä alle10% kokonaisajasta ja lajille tyypilliset oheistoiminnot vievät ajasta loput.

Jos lasketaan FF ja muut, niin 99%

 

-Juha

[Tatu Koiranen 1 758]

Toivotan muille kerhoille hyvää lykkyä veroarpajaisissa. Luulenpa ettei verottajaa kauheasti kiinnosta, miten muotoilemalla pimeän verotettavan tulon maksaminen on säännöissä yritetty naamioida.

 

Aloitetaan tästä helposta. Tosiaan sillä ei ole niin hirveästi merkitystä, minkälaisilla kiertoilmauksilla vai toimenpiteillä taloudellista etua kohdistetaan yksittäisiin yhdistyksen jäseniin työpanosta vastaan, verottaja katsoo asiaa hieman laajemmasta perspektiivistä ja toteaa helposti, että tosiasiallisesti kyse on ollut pimeästä palkanmaksusta (etuuden antamisesta). Hyvää aineistoa verottaja saa sillä, että yksi kerholainen riitautuu syystä tai toisesta kerhon kanssa, ja ilmiantaa tilanteen riittävän yksityiskohtaisen selonteon kera. Toinen vaihtoehto on sattumanvarainen verotarkastus, josta alempana esimerkki.

 

PIKissä on menty vuodesta 2011 ilman alennuksia. Muista kerhoista en tiedä mitään. Jos verottaja iskee kerhoon kyntensä kun palkitsemisjärjestelmä on vielä käynnissä, taidetaan mätkyjä periä vielä takautuvasti. Ilmailukerhojen en tiedä mätkyjä maksaneen, mutta muilla harrastusyhdistyksillä on käsittääkseni käry käynyt. Tietäisiköhän Tatu lisää?

 

Asiaahan pohdittiin fiilispohjalta mm. purjelentopomojen tapaamisessa 2007: "Tuosta verojutusta oli juttua purjelentokerhojen puheenjohtaja- ja avainhenkilöpäivillä, ja siellä yleinen fiilis oli, että julkisesti ei voi mistään hyvityksistä ja eduista esim. vepissä rummuttaa, niistä voi kertoa esim. yhdistyksen kokouksissa."

 

PIKissä asiasta on alkanut keskustelu joskus kymmenisen vuotta sitten, joka velloi ja johti lopulta päätökseen vuonna 2010. Paljon oli keskustelua siitä, rikkooko alennusten antaminen mahdollisesti yhdenvertaisuutta kerhon jäsenten keskuudessa. Osa piti tätä rajatapauksena, koska kukaan ei saanut kylmää käteistä, mutta taloudellinen etu oli silti ilmiselvä lentotoimintaan liittyen. Yleishyödylliselle yhdistykselle kun on ominaista, ettei yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ole tuottaa taloudellista hyötyä siihen [toimintaan] osallisille.

 

Ohessa katkelmia erään suomalaisen yhdistyksen tiedotteesta, olen itse siitä poistanut viittaukset oikeushenkilöihin niin, ettei niitä voi tunnistaa:

 

Kuten varmasti monet ovat jo kuulleet ainejärjestömme A ry joutui viime keväänä verotarkastukseen. Erityistä syytä tarkastukselle ei ollut, vaan veroviraston toimesta tarkastetaan sattumanvaraisesti valittuja yhdistyksiä jokunen kappale joka vuosi.  Tällä kertaa tarkastus kohdistui A:han.  Yhdistyksiä tarkastettaessa huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että yhdistykset täyttävät vaatimuksen yleishyödyllisyydestä eivätkä mm. tavoittele voitollista tulosta. Tarkastelun kohteena ovat olleet myös talkoot ja niistä saatavien varojen käyttö yhdistyksen toiminnassa.

 

...

 

Keväällä 2003 matkalla olleet eivät joutuneet maksamaan talkootöistä veroa, koska kyseisen vuosikurssin tiedoista ja jälkikäteen pyydetyistä selvityksistä ilmeni, ettei vuosikurssi ole käyttänyt talkoorahojen jakoperusteena pistesysteemiä vaan rahat on jaettu tasan kaikkien matkalle lähteneiden kanssa. Kevään 2003 kurssimatkasta ei näin ollen aiheutunut kuluja myöskään yhdistykselle.

 

...

 

Keväällä 2004 matkalla olleiden osalta matkalla olijat joutuvat maksamaan jälkiveroa oman veroprosenttinsa mukaan talkootöillä ansaitsemistaan summista. Lisäksi yhdistykselle tuon kevään kurssimatkasta tuli maksettavaksi työnantajan sosiaaliturvamaksuja 514,45e + veronlisäys 89,33 + korotus 51,44e. Yhteensä yhdistykselle tuli maksettavaa 655,22 €

 

...

 

Jotta ymmärtäisitte, miksi verottajalla on oikeus verottaa talkoilla tehtyä työtä, lukekaa seuraava:

 

Verottomasta talkootyöstä ei ole kyse silloin, kun rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys kerää yhdistyksen nimissä varoja työn suorittajien omaan käyttöön. Työstä saadun hyödyn on ohjauduttava yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälän mukaiseen toimintaan. Hyöty voidaan kohdistaa tiettyyn toimintaan (esim. vuosikurssin oma kurssimatka), mutta hyöty ei saa kuitenkaan kanavoitua vain työn suorittajien hyödyksi. Talkootyöstä saatu rahallinen palkkio on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille eli käytännössä kaikkien kurssimatkalle osallistuvien kesken tasan.

 

Lainatussa tekstissä ei ole viitettä tuolle lopussa käsitellylle asialle, mutta se olisi EPL 13 §. Verohallinnolla on asiasta ohje Dnro 508/32/2005.

 

Pienessä mittakaavassa tämä näkyy esimerkiksi ruokien tarjoamisessa talkoiden yhteydessä. Sitä safkaa saa jokainen yhdistyksen jäsen syödä, riippumatta siitä, tekikö mitään vai ei. Tässä tosin sosiaalinen paine ja rystyset yleensä ohjaavat tilannetta automaattisesti sellaiseksi, etteivät osallistumattomat kerholaiset ole ainakaan ensimmäisenä tyhjentämässä pöytää.

 

Jos laillisia etuja haluaa miettiä tekemisen perusteella, niin esimerkiksi prioriteetti konevarauksiin on sellainen.