Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Risto Partanen 0]

Jou!

 

Vapaassa keskustelussa on tyhmiä kysymyksiä-puu, mutta sinne ei saa laittaa ilmailuaiheisia kysymyksiä. Täällä on lisäksi kysymysketju mutta se on lähinnä tietokilpailu-tyylinen puu, joten päätinpä tehdä tällaisen, sillä ainakin itselläni on ilmailusta vähän väliä pieniä sekä joidenkin mielestä tyhmiä kysymyksiä mielessä ja niille kaikille kysymyksille ei mielestäni ole viisasta tehdä uutta puuta. Jos tämä ei menesty niin teen niille uuden puun  Mutta asiaan..

 

1) Onko lentokoneissa virta-avainta, käynnistyskoodia tms  ? Käsitykseni mukaan pienemmissä koneissa on virta-avain mutta mites matkustajakoneissa? Vai perustuuko niiden "varkaudenesto" hyvään vartiointiin? Hyvin epätodennäköistä on lentokoneen käyttövarkaus mutta maailma on tätä nykyään ihmeellinen paikka.. Ohjaamo-kokemukset rajoittuu lähinnä simulaattoreihin ja niissä en ole asiaan saanut valaistusta 

 

2) Jos esimerkiksi. 737:n moottorit sammuu pinnalla 360, kauan kone pystyy liitelemään ilman uusia tehoja? Ajatellaan, että nopeus sammumishetkellä on esimerkiksi 0.76 MACH.

 

RiPa

[Tuomas Filppula 2]

Jou!

 

Vapaassa keskustelussa on tyhmiä kysymyksiä-puu, mutta sinne ei saa laittaa ilmailuaiheisia kysymyksiä. Täällä on lisäksi kysymysketju mutta se on lähinnä tietokilpailu-tyylinen puu, joten päätinpä tehdä tällaisen, sillä ainakin itselläni on ilmailusta vähän väliä pieniä sekä joidenkin mielestä tyhmiä kysymyksiä mielessä ja niille kaikille kysymyksille ei mielestäni ole viisasta tehdä uutta puuta. Jos tämä ei menesty niin teen niille uuden puun  Mutta asiaan..

 

1) Onko lentokoneissa virta-avainta, käynnistyskoodia tms  ? Käsitykseni mukaan pienemmissä koneissa on virta-avain mutta mites matkustajakoneissa? Vai perustuuko niiden "varkaudenesto" hyvään vartiointiin? Hyvin epätodennäköistä on lentokoneen käyttövarkaus mutta maailma on tätä nykyään ihmeellinen paikka.. Ohjaamo-kokemukset rajoittuu lähinnä simulaattoreihin ja niissä en ole asiaan saanut valaistusta 

 

2) Jos esimerkiksi. 737:n moottorit sammuu pinnalla 360, kauan kone pystyy liitelemään ilman uusia tehoja? Ajatellaan, että nopeus sammumishetkellä on esimerkiksi 0.76 MACH.

 

RiPa

 

1. Ainakin näissä pienemmissä Cessnoissa yms. on tuo ns. virta-avain. Suuremmissa koneissa taitaakin olla lukittuina vain ovet.

 

2. Tuohan on helppo laskea.  Muistelisin kuulleeni, että n.100km ei ole huono arvaus.

[Risto Partanen 0]

2. Tuohan on helppo laskea.  Muistelisin kuulleeni, että n.100km ei ole huono arvaus.

 

On se varmaan jollekin helppo laskea  Lyhyt matikka ja 10 vuotta sitten kirjoitettu Magna ei oo paras yhdistelmä moisiin laskuihin.. Itsekin muistan lukeneeni jostain noin 100km:stä.

[Jari Laakko 0]

1km alas päin = 10km eteenpäin. Eli jos pinnalla 10000m ni 100km liikutaan vielä etiäpäin. Kaikilla konetyypeillä tietysti omat arvot näihin liitohommiin.

[Arne Wallen 72]

Muistamani mukaan Air Canadan 767-200 suoritti aikanaan melko pitkän liidon tyhjillä tankeilla.

Siitäpä on kirjoitettu kirjakin, yritä hakea hakusanalla Gimli Glider.

[Ilkka Mäkelä 1 215]

Löytyy siis ainakin se yksi kuuluisa tapaus, jossa 767 tuli pinnoilta alas liitelemällä, kun moottorit sammuivat. Liitosuhteeksi laskettiin jälkeenpäin noin 12:1.

 

Tällä perusteella, jos liuku alkaa 12 Km korkeudesta, parhaassa tapauksessa voidaan päästä 12 x 12 Km päähän eli 144 Km, ennenkuin korkeus loppuu kesken.

----------

Ovilukkoja (virtalukkojen lisäksi) löytyy jo pikkuCessnoista, vaikkakaan ne eivät ole useinkaan käytössä kestäneet kovinkaan pitkään.

 

2-moottorimäntäkoneista löytyy ovilukot, mutta kun ovesta pääsee sisään, niin (vakiovarustetusta) koneesta ei enää virtalukkoa löydy, vaan moottorit saa käyntiin kuka tahansa varas.

 

Bisnesjettien lukkoihin en ole perehtynyt, mutta muutamia bisnesjettejä on kylläkin varastettu, kun ovet ovat olleet auki.

 

[Laura Ahonen 0]

Muistamani mukaan Air Canadan 767-200 suoritti aikanaan melko pitkän liidon tyhjillä tankeilla.

Siitäpä on kirjoitettu kirjakin, yritä hakea hakusanalla Gimli Glider.

Wikipediasta tosiaan löytyy noilla hakusanoilla artikkeli.

[Tuomas Filppula 2]

On se varmaan jollekin helppo laskea  Lyhyt matikka ja 10 vuotta sitten kirjoitettu Magna ei oo paras yhdistelmä moisiin laskuihin.. Itsekin muistan lukeneeni jostain noin 100km:stä.

 

Etenkin 16-vuotiaalle lukiolaiselle.

[Hannu Tolonen 0]

Löytyy siis ainakin se yksi kuuluisa tapaus, jossa 767 tuli pinnoilta alas liitelemällä, kun moottorit sammuivat. Liitosuhteeksi laskettiin jälkeenpäin noin 12:1.

 

 

Tässä kannattaa muistaa että lentokoneella on myös liike-energiaa potentiaalienergian lisäksi, eli jos koneella on lentopinnalla vauhtia vaikka 900km/h ja se hidastaa vaikka kolmeensataan kilometriin tunnissa, niin liike-energian erotus vastaa melkein puolentoista kilometrin potentiaalienergiaa.

 

Hannu

[Antti Laukkanen 15]

Sehän on kuitenkin tommosen keskivertomatkustajakoneen liitosuhde luokkaa 1:15-1:17, parhaimmillaan jopa 1:20 luokkaa, eli eivät ole välttämättä laisinkaan kehnoja laitteita liitämään. Sata kilometriä on todennäköisesti aika raa'asti alakanttiin. Toinen juttu lienee, missä määrin tuommoisessa tilanteessa kyettäisiin vetämään nopeutta korkeudeksi, jolloin reserviä olisi vieläkin enemmän. Esimerkinomainen FL360 ei tosin kuulosta sellaiselta korkeudelta, jossa ilman tehoja enää kauheammin noustaan ja toisen kautta kymmenen kilometrin matkalla ilmakehän ominaisuudet muuttunevat sikäli runsaasti, ettei yksiselitteistä vastausta liene helppo antaa.

 

Melkosta jossittelua ja ehkäilyä näemmä

 

-A-

[Guest Sakari Pyörre]

Sehän on kuitenkin tommosen keskivertomatkustajakoneen liitosuhde luokkaa 1:15-1:17

 

Luulisinpa, että jos sitä mitataan, niin mittaus on erilainen kuin purjekoneen liitosuhteen mittaus. Purjekoneen liitoluku kertoo liitokyvyn vakionopeudella. Väittäisinpä, että tuohon lukuun 15-17 on päästetty mukaan myös liike-energia. (Vrt Tolosen Hannun huomio)

[Guest Sakari Pyörre]

Tässä kannattaa muistaa että lentokoneella on myös liike-energiaa potentiaalienergian lisäksi, eli jos koneella on lentopinnalla vauhtia vaikka 900km/h ja se hidastaa vaikka kolmeensataan kilometriin tunnissa, niin liike-energian erotus vastaa melkein puolentoista kilometrin potentiaalienergiaa.

 

Hannu

 

2,8 km?

[Risto Partanen 0]

Kiitokset kaikille vastanneille, nyt saa yön nukutuksi 

 

Mutta tulipa heti uusi mielessä pyörinyt juttu mieleen: Mitä käytännön kokeita sisältyy Ilmailulääkärin ensimmäiseen tarkastukseen 1-tason (ammattilentäjän) lääkärintarkastuksessa? EKG, allergiatestit, keuhkojen tilavuusmittaus vai mitä? Tuli vaan mieleen kun lista on esimerkiksi SIO:n itse täytettävässä lomakkeessa kohtalaisen pitkä niin eivät kai he voi kaikkea testata millään, joten luottavatko he ainoastaan hakijan sanaan mikäli haussa pääsee Medikaalin hankkimiseen asti?

 

RiPa

[Kalle Keihänen 1]

Sehän on kuitenkin tommosen keskivertomatkustajakoneen liitosuhde luokkaa 1:15-1:17, parhaimmillaan jopa 1:20 luokkaa, eli eivät ole välttämättä laisinkaan kehnoja laitteita liitämään. Sata kilometriä on todennäköisesti aika raa'asti alakanttiin. Toinen juttu lienee, missä määrin tuommoisessa tilanteessa kyettäisiin vetämään nopeutta korkeudeksi, jolloin reserviä olisi vieläkin enemmän. Esimerkinomainen FL360 ei tosin kuulosta sellaiselta korkeudelta, jossa ilman tehoja enää kauheammin noustaan ja toisen kautta kymmenen kilometrin matkalla ilmakehän ominaisuudet muuttunevat sikäli runsaasti, ettei yksiselitteistä vastausta liene helppo antaa.

 

Melkosta jossittelua ja ehkäilyä näemmä

 

-A-

 

Lisäisin tuohon vielä että se liitosuhde on myös hieman tuulista ja sen ohjaamon kyvyistä kiinni. Siellä kymppitonnissa ilmaa siipien alla ei ole tarpeeksi kikkailuun, mutta alempana tuulen suunnan huomioiminen ja sitten laskusiivekkeillä leikkien voi pidentää liitoa jonkin verran.

 

Joku fiksu pilotti tosin aikanaan sanoi että "Nykyaikaisen suihkukoneen liito-ominaisuudet moottorit sammutettuina ovat tiiliskiven luokkaa"   

[Guest clooni]

Mutta tulipa heti uusi mielessä pyörinyt juttu mieleen: Mitä käytännön kokeita sisältyy Ilmailulääkärin ensimmäiseen tarkastukseen 1-tason (ammattilentäjän) lääkärintarkastuksessa? EKG, allergiatestit, keuhkojen tilavuusmittaus vai mitä? Tuli vaan mieleen kun lista on esimerkiksi SIO:n itse täytettävässä lomakkeessa kohtalaisen pitkä niin eivät kai he voi kaikkea testata millään, joten luottavatko he ainoastaan hakijan sanaan mikäli haussa pääsee Medikaalin hankkimiseen asti?

 

RiPa

 

Ainakin seuraavaa:

 

-virtsakoe

-verikoe

-EKG

-verenpaine

-pituus ja paino

-kuulotesti+korvien paineentasaustesti

-pääkopan onteloiden tutkiminen (nenäontelo, suu ja korvakäytävät)

-spirometria (keuhkojen tilavuus ym.)

-silmät

*stereonäkö

*värinäkö

*taittovirheet

*(piilo)karsastukset

*näöntarkkuus

*silmänpaineen mittaus

*silmänpohjien kuvaus

*näkökenttätutkimus

-yksinkertainen tasapainokoe

-lopuksi vielä yleissilmäys koekaniinista ja joidenkin paikkojen tunnustelu, sydämen ja keuhkojen kuuntelu ym.

[Jouni Laukkanen 55]

Lisäisin tuohon vielä että se liitosuhde on myös hieman tuulista ja sen ohjaamon kyvyistä kiinni. Siellä kymppitonnissa ilmaa siipien alla ei ole tarpeeksi kikkailuun, mutta alempana tuulen suunnan huomioiminen ja sitten laskusiivekkeillä leikkien voi pidentää liitoa jonkin verran.

 

Ei se liitosuhde ole tuulesta, vaan ilma-aluksen nopeudesta kiinni eli tarkoittanet tuolla lähinnä maahan nähden lliidettyä matkaa. Voihan sitä liitää myötätuuleen (tai sivutuuleen), mutta se ei kai ollut tässä pointti. Vastatuulta voidaan kompensoida lisäämällä liukunopeutta ja vastaavasti myötätuulessa päästään optimiliukuun pienemmällä nopeudella.

[Laura Ahonen 0]

-verikoe

 

Ottaen huomioon mitä kaikkea verestä voi tutkia, niin olisi tietenkin mielenkiintoista tietää (vaikka ei minusta lentäjää koskaan tulekaan), mitä tuossa tutkitaan verestä (verenkuva, elektrolyyttitasapaino, kilpirauhashormoni, raskaustesti, sydänentsyymit, laktoosi-intoleranssi, sappihapot jne.)?

 

nim. melkein valmis bioanalyytikko (ent. laboratoriohoitaja)

[Juha Klemettinen 28]

Ottaen huomioon mitä kaikkea verestä voi tutkia, niin olisi tietenkin mielenkiintoista tietää (vaikka ei minusta lentäjää koskaan tulekaan), mitä tuossa tutkitaan verestä (verenkuva, elektrolyyttitasapaino, kilpirauhashormoni, raskaustesti, sydänentsyymit, laktoosi-intoleranssi, sappihapot jne.)?

 

Huumeseula?

[Laura Ahonen 0]

Huumeseula otetaan virtsasta. Verestä voi alkoholit kyllä mitata. Kuvittelisi, että tuossa terveystarkastuksessa otettaisiin ainakin se verenkuva. Se kun kertoo jotain ihmisen terveydentilasta.

[Juha Klemettinen 28]

Huumeseula otetaan virtsasta. Verestä voi alkoholit kyllä mitata. Kuvittelisi, että tuossa terveystarkastuksessa otettaisiin ainakin se verenkuva. Se kun kertoo jotain ihmisen terveydentilasta.

 

Mitäpä tällainen maalikko tietää  . Itseäni huvitti suunnattomasti kun työpaikan kipusisko lähetti minut verikokeisiin (ja olisi siinä sitten virtsakoekin kai...), niin lähetteen päälle lätkäistiin iso lappu missä luki: ei huumeseulaa!

Juha

[Hannu Niemi 1]

elektrolyyttitasapaino, kilpirauhashormoni, raskaustesti, sydänentsyymit, laktoosi-intoleranssi, sappihapot jne.)?

 

 

Mulle asttui kerran hassusti, kun kävin pitkän aikaa sitten (kun tarkastuksen sai tehdä yleislääkärit) eräällä nimeltä mainitsemattomalla terveysasemalla, että lekuri kirjoitti lähettteen labraan. Menin sitten labralapun kanssa labraan ja annon sen ilmoittautumistiskille. Virkailija katsoi lappua, katsoi minua, katsoi lappua ja tarttui luuriin, että mitäs se tohtori oiken meinasi. Oli vahingossa nimittäin ruksannut sen raskaustestin lappuuni (oli hiukan rivi hyppinyt).

 

hannu

[Guest arttula]

Ottaen huomioon mitä kaikkea verestä voi tutkia, niin olisi tietenkin mielenkiintoista tietää (vaikka ei minusta lentäjää koskaan tulekaan), mitä tuossa tutkitaan verestä (verenkuva, elektrolyyttitasapaino, kilpirauhashormoni, raskaustesti, sydänentsyymit, laktoosi-intoleranssi, sappihapot jne.)?

 

nim. melkein valmis bioanalyytikko (ent. laboratoriohoitaja)

 

Veikkaukseni on, että katsotaan perusverenkuva (jossa näkyy mm. hemoglobiini, valkosolut yms.), verensokeri, lasko ja ehkä muutamia maksaentsyymejä, mutta tuskin mitään sen laajempaa.

[Risto Partanen 0]

Pitääkö joskus kuulemani asia paikkansa, että lennonjohtajat saavat istua päätteen ääressä maksimissaan kaksi tuntia kerralla, jonka jälkeen tulee pitää tauko?

[Guest niko korpela]

ja ehkä muutamia maksaentsyymejä

 

Alkoholi (ko) ? 

[Guest niko korpela]

Pitääkö joskus kuulemani asia paikkansa, että lennonjohtajat saavat istua päätteen ääressä maksimissaan kaksi tuntia kerralla, jonka jälkeen tulee pitää tauko?

 

Joskus muistan kuulleeni että ainakin Ilmavoimissa tilannevalvojat istuvat putkella max 1 h ja sen jälkeen taukoa 1h