Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Mulle kävi LH:n 747:ssa ihan vahingossa niin että olutpullo kiilautui pöydän ja selkänojan väliin siten ettei etummainen kaveri voinut kallistaa penkkiään, naureskelin sitä itsekseni, myöhemmin huomasin että naapurikaveri oli ollut tarkkana ja käytti samaa tekniikkaa ihan tarkoituksella ;)

 

Joo ja tästä vinkkinä, läppärin näyttö joutuu koville, kun kiilautuu samalla tavalla. Minulla omat pitkät reiteni lopulta pelastivat näytön, kun ne tuli avuksi vastaan, kun aika reippaan kokoinen kaveri rupes oikein tuuppaan, kun näyttö esti kallistuksen.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä on "transition level" ja mitä virkaa sillä on?

 

Lennonjohdon määrittämä lentopinta, jonka alapuolella käytetään paikallista QNH-asetusta korkeusmittarissa, ja ilmoitetaan korkeudet pyydettäessä korkeusmittarin näyttämänä, eli jalkoina merenpinnasta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lennonjohdon määrittämä lentopinta, jonka alapuolella käytetään paikallista QNH-asetusta korkeusmittarissa, ja ilmoitetaan korkeudet pyydettäessä korkeusmittarin näyttämänä, eli jalkoina merenpinnasta.

 

aivan noin  :thmbup:

lisäisin , että siirtopinta tulee olla tasan tai yli 5000ft:n korkeudella, mitattuna QNH:lla.

'

Siis mittarikone ei voi tulla alle 5000 ft:n korkeudelle tuolla asetuksella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman Jessen kysymysta liipaten: Miten tarkkoja (ei resoluutio, vaan absoluuttisesti) painemittaukseen perustuvat korkeusmittarit parhaimmillaan oikein ovat?

Vai kuuluuko kysymys aidosti tyhmien  kysymysten sankkaan joukkoon?  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman Jessen kysymysta liipaten: Miten tarkkoja (ei resoluutio, vaan absoluuttisesti) painemittaukseen perustuvat korkeusmittarit parhaimmillaan oikein ovat?

Vai kuuluuko kysymys aidosti tyhmien  kysymysten sankkaan joukkoon?  :)

 

Noin yleisesti sallitaan startissa kalibroiden + - 60 ft.

Tarkempia ovat

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

aivan noin  :thmbup:

lisäisin , että siirtopinta tulee olla tasan tai yli 5000ft:n korkeudella, mitattuna QNH:lla.

'

Siis mittarikone ei voi tulla alle 5000 ft:n korkeudelle tuolla asetuksella.

Kyl se siirtopinta koskee ihan kaikkia lentolaitteita. Ainakin paperilla..

 

Oon määki ruuvannu hPa-ruuvia, vaik en ihan aina :-[ enkä lennä Iitä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyl se siirtopinta koskee ihan kaikkia lentolaitteita. Ainakin paperilla..

 

Oon määki ruuvannu hPa-ruuvia, vaik en ihan aina :-[ enkä lennä Iitä.

 

Sitä  Pascalin ruuvia  ;) kääntelet, kun lennät matkalentoa visuaalissa , pinnoilla.

Silloin kun tulet sieltä sitten alas, et tarvitse mitään siirtopintaa, koska olet näkölennossa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

AIP ENR 1.7 ei erottele visuaalia ja nintendoa mitenkään. Siirtopinnan saa sitten ACC:lta valvomattomassa näköolosuhteissa lennettäessä jos määräkentältä ei sitä saa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä on varmaan ihan oikeasti tosi tyhmä kysymys, mutta miten usein ja missä väleissä esimerkiksi Euroopan lennoilla käytettyjen koneiden vessasäiliöt tyhjennetään? Ja kuinka isot nuo säiliöt oikein koneissa ovat? :-[

 

Pakkohan siellä on säiliöt olla, eihän "sitä itheään" minnekään taivaan tuuliin heivata. ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Täältä suunnasta yhtä viisas kysymys kuin Lauralta  ;D Kuka on se henkilö, joka sytyttää EFHK:lla kiitoteiden valot? Ja koska ne sytytetään, mutu-tuntumalla vai onko olemassa jokin näkyvyys-raja jolloin kiitoteiden valot laitetaan päälle? Onko kyseessä isokin operaatio vai painetaanko seinässä olevaa ON/OFF-nappia?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä on varmaan ihan oikeasti tosi tyhmä kysymys, mutta miten usein ja missä väleissä esimerkiksi Euroopan lennoilla käytettyjen koneiden vessasäiliöt tyhjennetään? Ja kuinka isot nuo säiliöt oikein koneissa ovat? :-[

 

Pakkohan siellä on säiliöt olla, eihän "sitä itheään" minnekään taivaan tuuliin heivata. ;D

 

 

Toimivat kun "junan vessa" etkö koskaan ole huomannut että sataa vaikkei ole pilviä. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä on varmaan ihan oikeasti tosi tyhmä kysymys, mutta miten usein ja missä väleissä esimerkiksi Euroopan lennoilla käytettyjen koneiden vessasäiliöt tyhjennetään? Ja kuinka isot nuo säiliöt oikein koneissa ovat? :-[

 

Pakkohan siellä on säiliöt olla, eihän "sitä itheään" minnekään taivaan tuuliin heivata. ;D

 

Moro!

 

A32S näyttäisi olevan säiliön tilavuus 170 litraa eli eiköhän ne Euroopan lennoilla tyhjennetä joka käännöllä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Täältä suunnasta yhtä viisas kysymys kuin Lauralta  ;D Kuka on se henkilö, joka sytyttää EFHK:lla kiitoteiden valot? Ja koska ne sytytetään, mutu-tuntumalla vai onko olemassa jokin näkyvyys-raja jolloin kiitoteiden valot laitetaan päälle? Onko kyseessä isokin operaatio vai painetaanko seinässä olevaa ON/OFF-nappia?

Eikös lennonjohtajilla ole näppylät noiden operointiin? Kai voivat sytytellä eri kiitoteiden valot erilailla, vaihtaa päällä olevien valojen lukumäärää, sytyttää lähestymisvalot tai sammuttaa, tai mistäs minä tiiän  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös lennonjohtajilla ole näppylät noiden operointiin

 

Näin on.

 

Kiitoteiden lähestymislinjan valojen sijoittelu/määrä riippuu siitä että minkätasoinen kiitotie on kyseessä ja eri vaihtoehtoja on paljon (esim. onko kiitotielle esim. CAT II -lähestymismenetelmä vs. ei mitään lähestymismenetelmää - vaatii aivan eritasoiset valot). Valoissa on myös eri voimakkuuksia, ja huonommilla keleillä käytetään voimakkaampaa valotehoa, jotta kiitotie erottuisi helpommin pilvien/sumun/tms seasta lähestymisvaiheessa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoteiden lähestymislinjan valojen sijoittelu/määrä riippuu siitä että minkätasoinen kiitotie on kyseessä ja eri vaihtoehtoja on paljon (esim. onko kiitotielle esim. CAT II -lähestymismenetelmä vs. ei mitään lähestymismenetelmää - vaatii aivan eritasoiset valot). Valoissa on myös eri voimakkuuksia, ja huonommilla keleillä käytetään voimakkaampaa valotehoa, jotta kiitotie erottuisi helpommin pilvien/sumun/tms seasta lähestymisvaiheessa.

 

Ok, tuli vaan mieleen kun vielä 18:30 ei ollut EFHK:lla tänään valot päällä ja meikäläisen mielestä oli kohtuu pimeetä. Taitavat muutenkin sytytellä ja sammutella valoja miten sattuu, mm. liikennemäärien mukaan?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ok, tuli vaan mieleen kun vielä 18:30 ei ollut EFHK:lla tänään valot päällä ja meikäläisen mielestä oli kohtuu pimeetä. Taitavat muutenkin sytytellä ja sammutella valoja miten sattuu, mm. liikennemäärien mukaan?

 

Ei taida olla miten sattuu vaan tarpeen mukaan, tällainen tuntuma olis.

t:aw

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ok, tuli vaan mieleen kun vielä 18:30 ei ollut EFHK:lla tänään valot päällä ja meikäläisen mielestä oli kohtuu pimeetä. Taitavat muutenkin sytytellä ja sammutella valoja miten sattuu, mm. liikennemäärien mukaan?

 

Ja puolenpäivän aikaan ainakin 04L oli täydet tehot valoissa käytössä  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällainen kysymys:

 

Aspenin hiihtokeskuksen viime talvi meni pieleen myrskyjen aiheuttamien lentojen peruutusten takia. Jutussa puhutaan, että CRJ-700-koneet eivät saaneet lentää, koska ilmanpaine meni niin alas, että kone ei ollut sertifioitu niin alhaiseen ilmanpaineeseen.

 

http://www.aspentimes.com/article/20071013/ASPENWEEKLY/110140088

 

Liian alhainen ilmanpaine? Miksi? Loppuiko korkeusmittareista alapään asteikko kesken? Rungon ylipainetta?? Ei kai sentään? Matkalentokorkeudessa nyt kai on kuitenkin alhaisempi paine?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällainen kysymys:

 

Aspenin hiihtokeskuksen viime talvi meni pieleen myrskyjen aiheuttamien lentojen peruutusten takia. Jutussa puhutaan, että CRJ-700-koneet eivät saaneet lentää, koska ilmanpaine meni niin alas, että kone ei ollut sertifioitu niin alhaiseen ilmanpaineeseen.

 

http://www.aspentimes.com/article/20071013/ASPENWEEKLY/110140088

 

Liian alhainen ilmanpaine? Miksi? Loppuiko korkeusmittareista alapään asteikko kesken? Rungon ylipainetta?? Ei kai sentään? Matkalentokorkeudessa nyt kai on kuitenkin alhaisempi paine?

 

 

Aspenin kenttä on villin korkealla.. luokkaa 7800 jalkaa. Vielä villimpi veikkaus - kyse on suoritusarvoista. Matala ilmanpaine vaikuttaa tiheyteen jolla on suuri merkitys vaadittavaan lentoonlähtökykyyn.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällainen kysymys:

 

Aspenin hiihtokeskuksen viime talvi meni pieleen myrskyjen aiheuttamien lentojen peruutusten takia. Jutussa puhutaan, että CRJ-700-koneet eivät saaneet lentää, koska ilmanpaine meni niin alas, että kone ei ollut sertifioitu niin alhaiseen ilmanpaineeseen.

 

http://www.aspentimes.com/article/20071013/ASPENWEEKLY/110140088

 

Liian alhainen ilmanpaine? Miksi? Loppuiko korkeusmittareista alapään asteikko kesken? Rungon ylipainetta?? Ei kai sentään? Matkalentokorkeudessa nyt kai on kuitenkin alhaisempi paine?

 

kun tossa jutussa puhutaan koneen sertifioimisesta pienempään paineeseen ja kun Aspen on tosiaan noin korkealla on kyse varmaan siitä, ettei koneelle ole määritelty lentoonlähtösuoritusarvoja noin suureen painekorkeuteen. Monet koneet,( esim. E170, jonka satun tuntemaan) on normaalisti sertifioitu 8000 ft painekorkeuteen (Siis 8000 ft standardipaineella 1013) eikä siis tarvita Aspenissa kuin  luokkaa 10 hPa matalapaine niin ollaan yläpuolella. Sitten jos joku tarvitsee korkeampia kenttiä (E170 tapauksessa Ecuadorilaiset) Niin tehdas laskee ja koelentää sellaiset, mutta lasku niistä menee sitten vain niille, jotka tarvitsee. (Esim. Finnairille ei ole mitään tarvetta sellaisille suoritusarvoille - Empun kantaman päässä Helsingistä ei noin korkealla ole kenttiä, joille olisi riittävä matkustajapotentiaali - jos ollenkaan.) Sitä en sitten tiedä, paljonko CRJhin on tarjolla.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikäli lentokone pitää tyhjentää polttoainesäiliö ennen laskeutuminen:

 

1. Mikä olla alin korkeus?

2. Mitä tapahtua polttoaine?

3. Mikä olla tämä vaikutus luontoon?

 

 

 

Cathy

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Polttoainehan ruiskutetaan tankeista pihalle suoraan, ja sehän sitten leviää luontoon. Kuitenkin lennetään sen verran korkealla ja kovaa, että se leviää laajalle alueelle eikä tällöin varmaankaan paljoa aiheuta vahinkoa. Jotkut sotilaskoneet käyttävät myös ns. "Dumb and burn"-systeemiä, jolloin polttoaine poltetaan välittömästi kun se poistuu tankeista. Tähän tyyliin: http://www.airliners.net/open.file/1200857/L/. Toivottavasti tästä oli apua, itsellän ei ole tietoa lentokorkeusminimeistä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään