Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Guest myyz]

Ja puolenpäivän aikaan ainakin 04L oli täydet tehot valoissa käytössä 

 

100% suurtehovaloja poltellaan kiitotiellä ja lähestymislinjalla aina kun pilvikorkeus on OCA(H) + 300 jalkaa tai alempi. Eli esim. hesa-vantaan 04L laskuun tullessa tuo raja on abaut 450ft  (OCA= obstacle clearance altitude, estevarakorkeus)

 

Liukukulmavaloissa (PAPI/VASI) käytetään 100% valotehoja päivällä, 30% auringonlaskun ja yön välisenä aikana, 10% yöllä, 3% ja 1% ohjaajan pyynnöstä. Tosin joillain kentillä tuo 10% on pienin käytettävissä oleva valoteho PAPIen kanssa.

 

Lisäksi aina jos ohjaaja pyytää niin valoja poltellaan maksimeilla oli sää mikä hyvänsä. Aika usein jos pilvikorkeus on riittävä näkölähestymiseen mutta näkyvyys kehnohko niin tulee polteltua suurtehovaloja, jotta sitten helpommin löytää perille. Tämä siis Maarianhaminassa, en usko että Hesa-V:llä hirveen helposti lähdetään tarjoamaan näköstä jos keli on kiikunkaakun

 

Hannu

 

[Mikael Tynkkynen 0]

Jotkut sotilaskoneet käyttävät myös ns. "Dumb and burn"-systeemiä, jolloin polttoaine poltetaan välittömästi kun se poistuu tankeista. Tähän tyyliin: http://www.airliners.net/open.file/1200857/L/.

 

Tuo olisi hieno nähdä lentonäytöksessä. 8)

 

(Vinkiksi ensikesän näytöksiin )

[Aki Salmela 0]

Miten on jos lentäjä saa päiväsakon, lähteekö silloin työpaikka? Entä jos on saanut päiväsakon ja hakeutuu Finnairille lentäjäksi, onko se este? Entä pelkkä rikesakko? Tietenkin jos on ollut ehdottomassa- tai ehdollisessa vankeudessa lentäjän urasta on turha haaveilla. Ihan vaan uteliaisuuttani kysyn...

[Juha Paulavuo 21]

Miten on jos lentäjä saa päiväsakon, lähteekö silloin työpaikka? Entä jos on saanut päiväsakon ja hakeutuu Finnairille lentäjäksi, onko se este? Entä pelkkä rikesakko?

 

Sakot eivät näy rikosrekisteriotteessa. Nyt tulee ihan mutua: riippunee paljolti mistä sakot on saanut, jos tulevat esim. rattijuoppudesta niin veikkaan työpaikan lähdön olevan liki

[Petteri Pirinen 0]

Käytetäänkö laskussa pyöräjarruja, jos käytetään, niin missä vaiheessa? Olen saanut sellaisen käsityksen, että ainakin aluksi jarrutetaan pelkillä reversseillä ja spoilereilla.

[Ari Aho 62]

Käytetäänkö laskussa pyöräjarruja, jos käytetään, niin missä vaiheessa? Olen saanut sellaisen käsityksen, että ainakin aluksi jarrutetaan pelkillä reversseillä ja spoilereilla.

 

Se riippuu ihan tilanteesta eli siitä kuinka paljon rataa on käytettävissä suhteessa koneen vaatimaan laskumatkaan ja olosuhteisiin. Eli pienellä koneella pienessä kuormassa kovaan vastatuuleen kuivalle pitkälle radalle ei pyöräjarruja tarvitse ollenkaan ja reverssitkin vain tyhjäkäynnillä. Sitten iso kone max. laskupainossa myötätuuleen liukkaalle lyhyelle radalle vaatii sekä täydet reverssit että maksimi pyöräjarrutuksen heti kosketushetkestä. Välille sattuvat tilanteet sitten harkinnan mukaan siltä väliltä.

[Guest bemari]

Se riippuu ihan tilanteesta eli siitä kuinka paljon rataa on käytettävissä suhteessa koneen vaatimaan laskumatkaan ja olosuhteisiin. Eli pienellä koneella pienessä kuormassa kovaan vastatuuleen kuivalle pitkälle radalle ei pyöräjarruja tarvitse ollenkaan ja reverssitkin vain tyhjäkäynnillä. Sitten iso kone max. laskupainossa myötätuuleen liukkaalle lyhyelle radalle vaatii sekä täydet reverssit että maksimi pyöräjarrutuksen heti kosketushetkestä. Välille sattuvat tilanteet sitten harkinnan mukaan siltä väliltä.

Ja eikö kaikkia jarruja käytetä aina niin vähän kuin vain mahdollista?

[Ari Aho 62]

Ja eikö kaikkia jarruja käytetä aina niin vähän kuin vain mahdollista?

 

No ei sekään ole ihan noin yksioikoista, jarruja toki säästetään, samoin kuin polttoanetta ja moottoreita reverssitehon käytössä, mahdollisuuksien mukaan, mutta joskus voimakas jarrutus on tarpeen, että voidaan poistua kiitotieltä aikaisemmasta risteyksestä joko takana laskeutuvan/lähtevän liikenteen jouduttamiseksi tai lyhyemmän rullausmatkan/ajan mahdollistamisen vuoksi.

[Risto Partanen 0]

Miten on jos lentäjä saa päiväsakon, lähteekö silloin työpaikka? Entä jos on saanut päiväsakon ja hakeutuu Finnairille lentäjäksi, onko se este? Entä pelkkä rikesakko? Tietenkin jos on ollut ehdottomassa- tai ehdollisessa vankeudessa lentäjän urasta on turha haaveilla. Ihan vaan uteliaisuuttani kysyn...

 

Riippuu pitkälti rikosnimikkeestä millä sakot ovat tulleet. Mm. rattijuopumuksesta pamahtaa monesti päiväsakkoja ja uskoisin, että lähtee. Taas jos lentäjä ajaa huolimattomuuttaan päin punaisia (siis omalla autolla  ) niin ei varmaan lähde. Rikosrekisteriotteella ei asian kanssa ole hirveästi tekemistä. Uskoakseni esim. Finnair teetättää rekrytoinnissa turvallisuusselvityksen jossa lain mukaan näkyy kaikki lainkäyttöviranomaisten tietoon tullut, selvityksen laajuudesta riippuen.

[Risto Partanen 0]

Tuli tässä verkkolennon aikana mieleen, että tapahtuuko ikinä IRL sellaista, että kone ja positio, esim. torni ei ymmärrä toistensa kielenkäyttöä? Mikäli tulee niin miten silloin toimitaan? Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku venäläinen "sisämaan" pilotti joutuu syystä tai toisesta Suomeen niin mitä tehdään jos kommunikaatio ei toimi, hankitaanko kiireenvilkkaa tulkki?

[Guest tornadof36]

Terve,

 

Kysynpä Teiltä tietäjiltä, mitä tarkalleen moottorissa tapahtuu, kun se sakkaa ja mikä sen aiheuttaa?

 

Kiitos vastauksesta.

 

-Jukka

[Otto Nieminen 0]

Mihin perustuu stealth-koneiden "näkymättömyys" tutkassa? Onko koneet päällystetty, tai valmistettu kokonaan jostain materiaalista, mistä tutkan säteet eivät heijastu? Perustuuko koneiden näkymättömyys edes eri materiaaleihin, vai koneen ulkomalliin tai muuhun ulkokuoren suunnitteluun?

[Pekka Puhakka 0]

Häivetekniikka perustuu sekä materiaaliin että koneen muotoon. Materiaali on sellaista, jonka tutkapoikkipinta-ala on mahdollisimman pieni ja koneen ulkomuoto sellainen ettei pääse syntymään suorakulmaisia soppeja yms. voimakkaasti heijastavia muotoja.

 

Häivekoneet eivät tietenkään ole täysin näkymättömiä tutkalle, mutta esim. tavan ilmavalvontatutkassa ne näkyvät vasta huomattavasti lähempänä tutka-asemaa kuin muut koneet. Nähdäkseen häivekoneen ajoissa, vaaditaan esim. tehokkaampi tutkalähetin (ei kiva kun viholliset näkee), terävämpikeilainen antenni (ei kiva kun skannausaika pitenee), tai sitten vaan huomattavasti herkempi vastaanotin.

 

Muitakin tekijöitä lienee, mutta nuo nyt ainakin.

 

-Pekka P

[Juha Lampi 280]

Pääasiassa "näkymättömyys" eli tutkapoikkipinta-alan pienuus johtuu koneen geometriasta. F-117 muotoiltiin levypinnoiksi, jotka heijastavat tutkasignaalit sivuille ja yläviistoon eivätkä takaisin mittauskohteeseen. Myöhempiä konstruktioita suunniteltaessa oli käytettävissä enemmän numeronmurskaustehoa, joten muotoilussa osattiin käyttää monimuotoisempia matemaattisesti konstikkaista kaaria ajamaan samaa hajotusfunktiota.

 

Koneet kyllä myös maalataan tutka-aaltoja imevällä pinnoitteella. Oiskohan nykyään maalarimestareina Sandian robotit? Pinnoitetta varjellaan niin huolella, että sen päälle ei astuta ilman erityisiä syylinkejä. Pinnoiteasia on kaksipiippuinen juttu, sillä mm. sotalaivoihin kehitetyt mönjät ovat liian paksuja ja raskaita lentsikoille vaikka olisivatkin imukykyisempiä. Tietty komposiittimateriaalit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia häiverakenteissa.

 

Suurta tarkkuutta on kiinnitettävä detaljeihin, muuten kämmätään kokonaisuus. Tästä johtuvat sahalaitaiset tai ritilöillä peitetyt aukkojen ja luukkujen reunat, ilmanottoaukkojen sijoittaminen koneen selkään, sivuperäsinten metkat asennot - tai puuttuminen kokonaan. Vastaavasti moottorien pakoaukot kamufleerataan, ettei takaapäin näkyisi kuumia pisteitä ir-antureissa.

 

F-117:n näkymättömyyttä tutkassa parannettiin vielä yhdellä tavalla: siitä ei aluksi kerrottu julkisuudessa mitään! Näin ollen mahdollinen vastapuoli ei tiennyt, että tietyistä suunnista kone näkyy paremmin kuin toisista. Hangaarien ovet sai avata vasta puoli tuntia auringonlaskun jälkeen ja koneen ympärillä häärättiin fikkareiden kanssa. Oli toosi mielenkiintoista opetella lentämään pimeällä yksipaikkaista konetta, jota ei ohjaamosta katsoen oikein itse tahtonut edes nähdä - tämäkin muotoilun sanelema seuraus. Sanovat, että tunne oli kuin ois keihäänkärjessä istunut. Käsinpoimitut pilotit hakivat hommaan tatsia lentämällä aluksi modifioitua A-7 Corsairia. (btw: yksi F-117-piloteista on surullisenkuuluisa Gus "Skeeter" Kohntopp but that's another story)

 

Tykkäsin muuten viistoista vuotta sitten pelata tyttäreni kanssa Microprosen F-117 stelttilentopeliä. Siinä oli ihan oma tunnelmansa, kun gauheen kurvatappelun sijaan satsattiin huolelliseen reittisuunnitteluun ja systemaattiseen hiippailuun. Namiskoita oli tarjolla sen verran, että meille molemmille riitti hommaa koko keikan ajalle. Lentomalli oli tietysti totaalisen alkeellinen ja piilossa pysyminen edellytti paremminkin perinteiselle rynnäkkökoneelle sopivaa puskissa ajoa. Jotain asianmukaista siitä suunnitelmallisesta turpa kiinni ja pimeässä menosta peli kuitenkin välitti

[Henri Karlsson 0]

Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku venäläinen "sisämaan" pilotti joutuu syystä tai toisesta Suomeen

Hooännä tulee aika haipakkaa vastaan lentämään hidaslentoa vierelle, jos tällainen eksyisi suomen puolelle. Uskon, että ei kukaan sieltä tule tänne ilman kielitaitoa.

[Ville Kokkonen 0]

Tuli tässä verkkolennon aikana mieleen, että tapahtuuko ikinä IRL sellaista, että kone ja positio, esim. torni ei ymmärrä toistensa kielenkäyttöä? Mikäli tulee niin miten silloin toimitaan? Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku venäläinen "sisämaan" pilotti joutuu syystä tai toisesta Suomeen niin mitä tehdään jos kommunikaatio ei toimi, hankitaanko kiireenvilkkaa tulkki?

 

Ulkomaille lennettäessä vaaditaan englanninkielinen VFR tai IFR radiohoitajan kelpuutus (R/T E).

 

Ville

[Risto Partanen 0]

Ulkomaille lennettäessä vaaditaan englanninkielinen VFR tai IFR radiohoitajan kelpuutus (R/T E).

 

Ok, kiitoksia 

[Timo Koski 143]

Tuli tässä verkkolennon aikana mieleen, että tapahtuuko ikinä IRL sellaista, että kone ja positio, esim. torni ei ymmärrä toistensa kielenkäyttöä? Mikäli tulee niin miten silloin toimitaan? Ensimmäisenä tulee mieleen, että joku venäläinen "sisämaan" pilotti joutuu syystä tai toisesta Suomeen niin mitä tehdään jos kommunikaatio ei toimi, hankitaanko kiireenvilkkaa tulkki?

Eikös joskus niitä kaapattuja itänaapurin koneita tullut tänne ja niiden pilotit puhui vain "harazoota,spasiba", kun olivat vain kotimaan reitillä ja sitten pitikin mennä muualle rajojen taaakse. Kai silloin joku tulkki piti hankkia torniin, muistelen.

[Juha Lampi 280]

Muistan myös, että meille opetettiin ilmailuradioliikenteen yhteydessä käytettyjä yksinkertaistettuja fraaseja ääntämisohjeineen! Eli Juu länd! 

Huvitti, mutta jos sählää itsensä huonossa kelissä naapurin puolelle korven ylle, jokainen kommunikaationripe on avuksi. Toki on tunnettava myös visuaaliset merkit (vaaputukset, valomerkit jne).

[Risto Partanen 0]

Tuli koko kieliongelma mieleen siitä, kun Venäjän kentillä oli pitkään huono keli ja muutama kone diverttasi tänne. Kyseiset koneet oli tosin "suurten yritysten" koneita mutta samanlaillahan EFHK:lle voisi päätyä joku Venäläinen kotimaanlentoja tekevä kone tai vaikka joku Cessna-kuski eksyisi rajan väärälle puolelle.. Mutta hätähän ne keinot keksii.

[Guest myyz]

Tänne affenanmaalle tulee suhteellisen usein ruotsalaisia lentäjiä, jotka luulevat täällä pärjäävän ruotsilla myös ilmailutaajuuksilla "Mariehmans tornet, Sigurd Erik Niklas Olle Sigurd..." Lähes poikkeutsetta aina ko. pilotit osaavat myös englantia, mutta kerran sattui kohdalle kaveri joka ei oikeasti osannut englantia. Kyllähän siitäkin selvittiin tosin selvitykset ei varmasti olleet ruotsalaisen RTF-ohjeen mukaisia. Muistutin kuitenkin pilottia, että ensi kertaan mennessä lontoo haltuun ja hän lupasikin ilmoittautua heti kurssille. 

 

 

Hannu

[Guest Falcon 900]

Tuli koko kieliongelma mieleen siitä, kun Venäjän kentillä oli pitkään huono keli ja muutama kone diverttasi tänne. Kyseiset koneet oli tosin "suurten yritysten" koneita mutta samanlaillahan EFHK:lle voisi päätyä joku Venäläinen kotimaanlentoja tekevä kone tai vaikka joku Cessna-kuski eksyisi rajan väärälle puolelle.. Mutta hätähän ne keinot keksii.

 

Tyhmänä kysymyksenä ilmailusta tuosta lainauksesta, eikös Venäläisillä koneilla ole kotimaansa lennnoilla määritelty Venäläiset varakentät? siitä muistaakseni oli täällä joku aika sitten keskusteluakin?

[Seppo Pietikainen 0]

Terve,

 

Kysynpä Teiltä tietäjiltä, mitä tarkalleen moottorissa tapahtuu, kun se sakkaa ja mikä sen aiheuttaa?

 

Kiitos vastauksesta.

 

-Jukka

 

Tuolta loytyy jutunjuurta: http://en.wikipedia.org/wiki/Compressor_stall

[Toni Luukkanen 0]

Mikäs noi tiivistysvanat aiheuttaa siis ne mitkä joskus näkyy esim. laskeutuessa?

Onks se ilmankosteudesta pelkästään kiinni?

Näyttäis noustessa tulevan siipien kärjestä ja laskeutuessa laippojen vierestä.  ???

 

[Guest arttula]

Mikäs noi tiivistysvanat aiheuttaa siis ne mitkä joskus näkyy esim. laskeutuessa?

Onks se ilmankosteudesta pelkästään kiinni?

 

Juu, ilmankosteudesta ja lämpötilasta. Kun ilman lämpötila on lähellä ns. kosteuspistettä, pienikin lämpötilan alennus saa aikaan ilmankosteuden tiivistymisen näkyväksi sumuksi ts. tässä tapauksessa tiivistysvanaksi. Siiven profiilin aiheuttama alipaine saa aikaan tuon pienen lämpötilan muutoksen paikallisesti, ja tiivistää kosteuden.

 

Arttu